Oletteko huomanneet miten maan/mään-pääte korvautuu a-infinitiivillä?
Oletteko huomanneet miten maan/mään-päätteiset sanat korvautuvat a-infinitiivillä? Suomen kieli voi pahoin, mutta niin voi Suomikin.
Kommentit (164)
Tarkoitus on kai sanoa, että 3. infinitiivin illatiivi korvautuu 1. infinitiivin latiivilla.
Haisevien massojen kanssa on turhauttavaa keskustella kieliopista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, nyt mä en ole kielitiedettä opiskellut.
Mutta mitä tarkoitetaan maan/mään-päätteisillä sanoilla.
Siis tarkoitetaanko: alan tekemään, alan juomaan, alan syömään, alan siivoamaan.
Jeps. Nykyään tosiaan nuo sanat korvataan sanoilla alan tehdä, alan juoda, alan syödä ja alan siivota
Tulee aivan mielisairaita lausehirviöitä välillä radiota kuunnellessa vastaan ihan oppineilta ihmisiltä, kun nämä oikein korvaanpistävästi yrittävät väistellä maan-rakennetta.
Oikean kieliopin käyttäminen näyttää näköjään kouluttamattomille ihmiselle vertautuvan mielisairauteen
Onko teidän yhdeksänkymmenen ÄO:n raasukoiden pakko aina kaivaa kuoppaa itsellenne ja repiä sitä turpaa vaikkei mitään tietoa mistään ole? Ihmiset luulevat, että koskaan ei saa maan-muotoa käyttää, vaan että on aina oltava a-infinitiivi (vrt. alkaa palaa). Tästä tulee sitten todellakin niitä mielisairaita mutanttilauseita, joissa vilisee sanapareja kuten ryhdyin tehdä tai pystytkö auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että ihmiset nykyään ruveta tehdä, pystyä hypätä, joutuvat istua, voivat mennä juosta. Täydellisen typerän ja vajaaälyisen kuuloista.
Tämä. Ymmärsihän joku pointin.
Näitä tosiaan näkyy lehtiteksteissäkin paljon. Ei pystynyt tehdä jne.
Huomasin tämän jo 90-luvulla. Mikä oli aloituksen pointti?
Vierailija kirjoitti:
Ai väsyin nauramaan on nykyään väsyin nauraa? Onneksi en ole tekemisissä teinien kanssa.
Nykyteinit eivät edes ymmärrä mikä on väsyi. Niille pitää, tiätsä, niinku sanoo, kato, tired, hei, svittunääs. *sylkäisee lattialle*
Vierailija kirjoitti:
Huomasin tämän jo 90-luvulla. Mikä oli aloituksen pointti?
Itse huomasin jo 80-luvulla. Mikä on minkään pointti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin tämän jo 90-luvulla. Mikä oli aloituksen pointti?
Itse huomasin jo 80-luvulla. Mikä on minkään pointti?
Pointti on se, että vttu ku oot tyhmä. Meikä o käyny sentään yliopistoo
Off-topic, mutta toinen hyvin tavallinen moka, jonka tekevät vaikkapa Yle Radio ykkösen vieraat kulttuurin tai yhteiskunnallisten asioiden saralla: ilman tekemättä. "Hän on suoriutunut tehtävästään ilman saamatta apua kertaakaan." Ja melkein jokainen yhteiskunnallisten asioiden tuntija sanoo politikko.
Tämänaamuisessa Hesarissa oli tällainen kukkanen. Erityisen erikoiseksi tämän tekee se, että tiivistelmän on kuulemma laatinut tekoäly ja tarkistanut ihminen. Peräti kaksi osaamatonta saman tekstin kimpussa.
Ajattelin antaa palautetta, mutta vanhastaan tiedän, että se ei johda mihinkään. Jätin artikkelin kuitenkin lukematta näkymättömäksi protestiksi.
"- kertoo poikansa tarinan, jotta muut perheet eivät joutuisi kokea samaa."
Vierailija kirjoitti:
Tämänaamuisessa Hesarissa oli tällainen kukkanen. Erityisen erikoiseksi tämän tekee se, että tiivistelmän on kuulemma laatinut tekoäly ja tarkistanut ihminen. Peräti kaksi osaamatonta saman tekstin kimpussa.
Ajattelin antaa palautetta, mutta vanhastaan tiedän, että se ei johda mihinkään. Jätin artikkelin kuitenkin lukematta näkymättömäksi protestiksi.
"- kertoo poikansa tarinan, jotta muut perheet eivät joutuisi kokea samaa."
Nyt tiivistelmä on korjattu. Toivottavasti toimittajakin kuulee virheestään ja oppii siitä.
Pääkaupunkiseudulla puolet koululaisista on muualta tulleita. Ja se näkyy ja kuuluu. Kun kuuntelee heidän keskustelujaan ymmärtää Suomen Pisa-tulosten laskun.
Helsingissä sanotaan kyllä useimmin puhekielessä alkaa tekeen ja väsyin nauraan. Siellä on se n lopussa, koska kyse on tekemään-sanan lyhentymisestä. Joskus se n putoaa kyllä poiskin, varsinkin lapsilla ja teinipojilla.
Vierailija kirjoitti:
Pääkaupunkiseudulla puolet koululaisista on muualta tulleita. Ja se näkyy ja kuuluu. Kun kuuntelee heidän keskustelujaan ymmärtää Suomen Pisa-tulosten laskun.
Silti lehtorit ja tutkijat sanovat tämän olevan hyvä asia. Mielestäni tuo kielen "kehitys" on vain sen tuhoa. Pakkohan näiden kielen ammattilaistenkin on se ymmärtää; eivät vain uskalla sanoa sitä ääneen. Esim. somalia on niin epämääräinen kieli muutenkin, etteivät sitä ymmärrä Somaliassa edes eri kaupungeissa asuvat keskenään [olen kysynyt somalilta tätä!], joten sen fuusioituminen suomen kanssa ei voi olla kehitystä. Tähän tulokseen uskoisin rehellisen tutkijankin tulevan. Se, ettei sitä sanota Ylellä ääneen keskusteluohjelmassa onkin sitten eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Tämänaamuisessa Hesarissa oli tällainen kukkanen. Erityisen erikoiseksi tämän tekee se, että tiivistelmän on kuulemma laatinut tekoäly ja tarkistanut ihminen. Peräti kaksi osaamatonta saman tekstin kimpussa.
Ajattelin antaa palautetta, mutta vanhastaan tiedän, että se ei johda mihinkään. Jätin artikkelin kuitenkin lukematta näkymättömäksi protestiksi.
"- kertoo poikansa tarinan, jotta muut perheet eivät joutuisi kokea samaa."
Tässä iski taas vanha kunnon alkoi palaa -indoktrinaatio. Indoktrinaatio (hauki on kala, hauki on kala -metodi) ei aina toimi, vaikkei se väärinkään, per se, ole.
Vierailija kirjoitti:
Ai, nyt mä en ole kielitiedettä opiskellut.
Mutta mitä tarkoitetaan maan/mään-päätteisillä sanoilla.
Siis tarkoitetaanko: alan tekemään, alan juomaan, alan syömään, alan siivoamaan.
Joo. Ne on korvattu näillä: "alan tehdä", "alan syödä" ja "alan siivota".
Ärsyttävää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, nyt mä en ole kielitiedettä opiskellut.
Mutta mitä tarkoitetaan maan/mään-päätteisillä sanoilla.
Siis tarkoitetaanko: alan tekemään, alan juomaan, alan syömään, alan siivoamaan.
Jeps. Nykyään tosiaan nuo sanat korvataan sanoilla alan tehdä, alan juoda, alan syödä ja alan siivota
No juu, vaikuttaa että aloittaja kuin muutkaan kommentoijat eivät ole kieliopista perillä. Aiemmin oli nimenomaan kieliopillisesti oikein sanoa alan syödä, alan siivota ja toisaalta rupean syömään ja rupean siivoamaan. Oli todella yleistä että nuo muodot menivät sekaisin ja joitakin vuosia sitten kielioppia muutettiin niin, että on yhtä oikein sanoa alan syödä tai alan syömään. Mutta minunkin kouluaikana noita oikeita muotoja jankattiin jatkuvasti.
Ai väsyin nauramaan on nykyään väsyin nauraa? Onneksi en ole tekemisissä teinien kanssa.