Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 2024 osa 2
Kommentit (55805)
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään tosielämässä.
Samoissa fiiliksissä. Eilen tosin sain osakseni irl leffakohtauksen. Ellen olisi eettinen tässä mielessä, kirjoittaisin suoraan lyhytelokuvan loppukohtaukseksi. Aki Kaurismäki kohtaa Tuulen viemää. Nenäliina ja liekehtivä auringonnousu vain uupuivat.
Haaveilen siitä kun taas ollaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen siitä kun taas ollaan yhdessä.
Järkkääpä meidät yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Milloinhan sä ehtisit nähdä ja missä? Ootkohan sä edes paikkakunnalla?
En oo vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten harmittaa se, että asia jäi selvittämättä. Se asia, onko tai oliko välillämme keskinäinen jännite ja kiinnostus vai oliko se kokoajan vain minun kuvitelmaani. Kuinka paljon asiaan vaikutti se, että en uskaltanut osoittaa kiinnostustani ja jos yritin keskinäistä hetkeä, niin se sabotoitiin, Ajattelitko, etten ole kiinnostunut ja siksi suuntasit kiinnostuksesi toiseen vai etkö koskaan ollutkaan kiinnostunut tai ihastunut tai tuntenut mitään. Todennäköisin vaihtoehto on, että mitään kiinnostusta ei ollut. Silti asia kaivelee ja enää en siitä voi ottaa edes selvää. Olet toisen.
Mietin myös vähän samanlaisia ajatuksia. Sillä erolla, että yritin mielestäni tehdä jonkinlaista aloitetta (ei tosin selkeää) ja ajattelin, että jos hän olisi ollut kiinnostunut, niin olisi varmasti napannut syötistä. Suosittelen aina muita olemaan vain kunnolla rohkea, niin ei sitten j
En minäkään mitään selkeää aloitetta tehnyt tai päässyt ja uskaltanut tekemään. Yritin jotain pientä kontaktia kuitenkin, mutta ei ollut koskaan mahdollista olla kahden. Sama fiilis silti kuin sinulla, jos olisi ollut kiinnostunut niin olisi varmaan napannut syötistä. Hän ei ole mikään nössö mies kuitenkaan tai ujo.
Kuka laittoi muutama päivä sitten viestiä, että näkee kaivatun tänään? Näkikö?
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen siitä kun taas ollaan yhdessä.
Toiveissa vai tosiasia?
Vierailija kirjoitti:
Emännälle hyvät yöt.
Hyvää yötä ukkeli💋
Vierailija kirjoitti:
Universumi ei kyllä tunnu puoltavan ainakaan meidän törmäämistä. Tänään oon ollut sun työpaikalla ja sitten vielä kävelyllä etkä tullut vastaan.
Tuttua monessakin kohtaa elämässä, joskus ihan hyväkin asia. Olemme aina juuri oikeassa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en enää tunnista kaivattua täältä enkä irlinä. Voi olla, että ollaan törmätty vaikkapa autoillessa, mutta en tiedä. Mielenkiintoista olisi nähdä, että mitä tuo sydän sanoisi.
Auton sisällä olevia on monesti vaikea tunnistaa varsinkaan jos ei halua tuijottaa pitkään, ikkunat heijastavat ja sisään näkee vain tietyistä kulmista. Pahoittelut kaivatulle, jos mietit miksi en ole reagoinut.
Kaipaan niitä hetkiä, kun jäimme toistemme silmiin kiinni hieman liian pitkäksi aikaa. Nyt niin ei enää tapahdu. Niin kauan leikittelit, kunnes teit vakavan siirron sen toisen kanssa. Sattui ja sattuu edelleen. Siksi otin etäisyyttä
Vierailija kirjoitti:
Universumi ei kyllä tunnu puoltavan ainakaan meidän törmäämistä. Tänään oon ollut sun työpaikalla ja sitten vielä kävelyllä etkä tullut vastaan.
Niin no olin vapaapäivällä. Lenkit taitaa olla erisuunnilla🐕🤔
Vierailija kirjoitti:
Kuka laittoi muutama päivä sitten viestiä, että näkee kaivatun tänään? Näkikö?
En ollut inä, mutta en nähnyt. En halunnut nähdä. Liian haluttva fyysisesti, enkä häntä saa koskaan. Siksi en halua nähdäkään enää
Vierailija kirjoitti:
Havainnoimme kaiken minkä havainnoimme, emme yhtään enempää tai vähempää.
Voit tavata ihmisen joka jää mieleesi ikuisiksi tai unohdat välittömästi kaiken.
Kun olet kaupassa, näet kaiken minkä näet etkä välttämättä tajua kaikkea mitä ympärilläsi tapahtuu. Siis esimerkkinä.
Emme huomaa mitään mitä emme pysty havainnoimaan.
Ihan mielenkiintoisia asioita, jos joku tykkää vaikka pohtia näitä.
Miksi näemme jotakin ja miksi emme taas näe jotakin? Miksi kuulemme jotakin ja miksi emme taas noteeraa välttämättä johonkin? Yms.
Siis noteeraa välttämättä jotakin. Korjaus. Väsymyksen piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnistaisin silmäsi missä vain.
Pimeässäkin?
Pimeässäkin.
Kyllä ne tunnistaa. Johtuu siitä mun lomamatkasta jonka tein Tšernobyliin just sillon kun neuvostoaikaiseen tekniikkaan tuli pieni toimintahäiriö.
Mun sydän lähettää terveisiä sinun sydämelle.
Öitä!
Nuku hyvin rakas. Suukko ja silitys kivoihin uniin. Nähdään siellä.
Universumi ei kyllä tunnu puoltavan ainakaan meidän törmäämistä. Tänään oon ollut sun työpaikalla ja sitten vielä kävelyllä etkä tullut vastaan.