Miksi lukion käymistä edelleen juhlitaan niin paljon?
Olen siis itsekin käynyt lukion, että ei sillä. Ja kirjoitin pari eximiaakin joskus silloin aikoinaan, että ei nyt täysin penkin alle mennyt.
Mutta siis sehän on täysin hyödytön tutkinto tänäpäivänä. Eihän siinä ole mitään juhlimista. Kukaan ei pääse lukion papereilla töihin paitsi varastomies, kaupan kassa ja myyntimies. Ainoa noista, joka tekee hyvää tiliä, on myyntimies, ja se tekee sen ihmisiä huijaamalla.
Lukion ainoa todellinen arvo tänäpäivänä on laillistaa ihminen hakemaan erilaisiin koulutuksiin, jotka johtavat työelämään (tai sitten ei).
Miksi lukion käymistä siis juhlitaan niin paljon?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.
Sekä lukiosta että amiksesta pääsee läpi niin vajavaisella osaamisella, ettei siitä ole tulevaisuudessa mitään iloa. Kummassakin voi myös laittaa riman korkealle, tehdä töitä, opiskella itsenäisesti ja pyrkiä oppimaan ja tietämään enemmän. Koulutusleikkausten takia se vaan nykyään vaatii amiksessa huomattavasti enemmän oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa kuin lukiossa.
Olisi suotavaa arvostaa muiden osaamista. Moni hyvät paperit kirjoittanut ei pärjäisi päivääkään amiksessa varsinkaan kädentaitoaloilla, koska ei omaa tarvittavia taitoja ja hahmotuskykyä. Eikä siinä mitään, siksi he ovatkin valinneet lukion ja suuntaavat muille aloille. Mutta onko se syy halveksia heitä, joilla on kädentaitoja ja hahmotuskykyä? Ei ole, osoittaa vain, ettei lukiosta tarttunut matkaan sitä paljon puhuttua yleissivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.
Sekä lukiosta että amiksesta pääsee läpi niin vajavaisella osaamisella, ettei siitä ole tulevaisuudessa mitään iloa. Kummassakin voi myös laittaa riman korkealle, tehdä töitä, opiskella itsenäisesti ja pyrkiä oppimaan ja tietämään enemmän. Koulutusleikkausten takia se vaan nykyään vaatii amiksessa huomattavasti enemmän oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa kuin lukiossa.
Olisi suotavaa arvostaa muiden osaamista. Moni hyvät paperit kirjoittanut ei pärjäisi päivääkään amiksessa varsinkaan kädentaitoaloilla, koska ei omaa tarvittavia taitoja ja hahmotuskykyä. Eikä siinä mitään, siksi he ovatkin valinneet lukion ja suuntaavat muille aloille. Mutta onko se syy halveksia heitä, jo
Outoa yleistämistä. Tarkoittaako tämä käänteisesti, että amiksen käyneet saavat halveksia muita, koska heillä ei ole yleissivistävän koulutuksen kautta saatua yleissivistystä?
Yleensä samat ihmiset ovat hyviä monessa asiassa. Niille, joille oppiminen on helppoa, on helppoa niin kielet, matematiikka kuin kädentaidotkin. Sitten toisille on vaikeaa yhtä lailla Pythagoraan lause kuin virkkaaminenkin. Poikkeuksia tietysti on, mutta näin yleensä. Positiiviset oppimiskokemukset myös helpottavat kaiken uuden oppimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.
Sekä lukiosta että amiksesta pääsee läpi niin vajavaisella osaamisella, ettei siitä ole tulevaisuudessa mitään iloa. Kummassakin voi myös laittaa riman korkealle, tehdä töitä, opiskella itsenäisesti ja pyrkiä oppimaan ja tietämään enemmän. Koulutusleikkausten takia se vaan nykyään vaatii amiksessa huomattavasti enemmän oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa kuin lukiossa.
Olisi suotavaa arvostaa muiden osaamista. Moni hyvät paperit kirjoittanut ei pärjäisi päivääkään amiksessa varsinkaan kädentaitoaloilla, koska ei omaa tarvittavia taitoja ja hahmotuskykyä. Eikä siinä mitään, siksi he ovatkin valinneet lukion ja suuntaavat muille aloille. Mutta onko se syy halveksia heitä, jo
Mitä ihmettä nyt taas? Luuletko oikeasti, että opiskelijat, jotka oppivat lukiossa derivoimaan ja integroimaan, eivät millään oppisi leikkaamaan sipulia tai vääntämään mutteria? Toki olisi kiva ajatella, että joillain on lukupäätä ja joillain kädentaitoja, mutta todellisuus on toinen. Oppimiskykyiset oppivat melkein mitä vaan, jos vain haluavat ja sitten nämä, jotka hädin tuskin oppivat peruskoulussa lukemaan ja laskemaan, päätyvät amiksen jälkeen työttömäksi.
eri
Mitähän on tämä mystinen hahmotuskyky, jota ei ole lukiosta hyvät paperit kirjoittaneella, mutta jota on ammattikoulun kädentaitajalla? Itse olen liittänyt hahmotuskyvyn aina matematiikkaan, erityisesti spatiaaliseen matematiikkaan.
Mitä ihmettä nyt taas? Luuletko oikeasti, että opiskelijat, jotka oppivat lukiossa derivoimaan ja integroimaan, eivät millään oppisi leikkaamaan sipulia tai vääntämään mutteria? Toki olisi kiva ajatella, että joillain on lukupäätä ja joillain kädentaitoja, mutta todellisuus on toinen. Oppimiskykyiset oppivat melkein mitä vaan, jos vain haluavat ja sitten nämä, jotka hädin tuskin oppivat peruskoulussa lukemaan ja laskemaan, päätyvät amiksen jälkeen työttömäksi.
eri
Luuletko oikeasti, että kädentaidoilla tarkoitetaan sipulin leikkamista tai mutterin vääntämistä? Oletko todella noin pihalla siitä, mitä kaikkea vaatii, että pärjäät esim. metalliteollisuudessa. Luuletko, että esim telakalla laiva valmistuu pelkästään mutteria vääntämällä? Akateeminen ehkä selviää juuri siitä mutterin kiristämisestä, mutta kaikessa muusa mitä kädentaidot vaativat hän olisi aivan pihalla. Tarvitaan teknisten piirrustusten lukemis taitoa, kulmien ja kaarien laskemista, työkalujen ja koneiden käyttöä ja ohjelmointia, käden taitoa luokkahitsaajalla, paljon päättelykykyä ja ongelmanratkaisua, että päästään haluttuun lopputulokseen. Heillä riittää älykkyys kaikkeen tuohon + lisäksi he omaavat ne kädentaidot. Akateemisesta narukädestä ei olisi koskaan tuollaisiin töihin, vaikka miten yrität puolustella. Sitä vastoin käden taitajasta olisi koska tahansa akateemisiin töihin, koska muuta ei tarvita kuin ohjelmistojen opettelut, jonka jälkeen muu onkin ruutiinia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.
Niinkö? Oman nuoreni ammattiin valmistumista juhlittiin. Joitain vuosia myöhemmin juhlittiin AMK-tutkintoa ja nyt hän suorittaa YMK:ta. Että niin syrjäytyneitä heistä voi tulla.
Amiska on amiska, oli kyseessä sitten amis, amk tai yamk. Tämä on niin nähty, kun yliopistoon on tullut tampioita amk-pohjalta sohlaamaan. Tieteelliselle koulutukselle ei vaan meinaa löytyä pohjaa tai paukkuja. Vuosikymmenen kokemus näistä.
t. lehtori
Tulee niitä yliopistoon sieltä lukiostakin sohlaamaan aika heikoilla taidoilla. Kyllä se on
Joo, mutta lukio antaa hyvän pohjan ymmärtää tieteellisen tiedon luonnetta ja tiedon rakentumista. Lisäksi on ongelma, että amk-pohjaiset menevät suoraan maisteriopintoihin, jolloin kandivaihe jää väliin. Toisin sanoen tieteellisen koulutuksen perusta puuttuu. Nämä ovat aivan kammottavia ohjattavia. Amikset ei vaan tajua juttuja. AMK ja YAMK-tutkintoja ei saa missään nimessä samaistaa yliopistokoulutukseen. Olen hyvin huolestunut suuntauksesta, että nämä pyritään rinnastamaan. Amis on amis eli ammattikoulu ja yo on tieteellinen koulutus.
T: Pitkä kokemus opinto-ohjaus-, opetus- ja tutkimushommista yliopistolla
Vierailija kirjoitti:
Mitähän on tämä mystinen hahmotuskyky, jota ei ole lukiosta hyvät paperit kirjoittaneella, mutta jota on ammattikoulun kädentaitajalla? Itse olen liittänyt hahmotuskyvyn aina matematiikkaan, erityisesti spatiaaliseen matematiikkaan.
Montako laskutoimitusta joudut tekemään pystyäksesi hahmottamaan, että pöydälläsi on tietokone?
Vierailija kirjoitti:
Mitähän on tämä mystinen hahmotuskyky, jota ei ole lukiosta hyvät paperit kirjoittaneella, mutta jota on ammattikoulun kädentaitajalla? Itse olen liittänyt hahmotuskyvyn aina matematiikkaan, erityisesti spatiaaliseen matematiikkaan.
Tämä mystinen hahmotuskyky on esimerkiksi kykyä nähdä kaksiulotteinen kaava tai mallipiirros valmiina kolmiulotteisena tuotteena. Ja tietysti piirtää itse se kaava tai mallipiirros. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vaatteen muotolaskosten sijoittelu tai muotoilu ei ole yksinkertaista. Ja kun mennään standardikaavasta oikeaan kroppaan ja mittojen mukaan tehtyyn kaavaan ja vaatteeseen, hahmotuskykyä tarvitaan entistä enemmän. Vaaditaan myös silmää mittasuhteisiin, vartalon huonompien puolien peittämiseen ja parempien korostamiseen. On siis paljon mitä voi oppia pelkästään samanlaisilla metodeilla kuin vaikka biologiaa, mutta myös paljon sellaista, mitä ei opi ilman tietynlaista hahmotuskykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.
Sekä lukiosta että amiksesta pääsee läpi niin vajavaisella osaamisella, ettei siitä ole tulevaisuudessa mitään iloa. Kummassakin voi myös laittaa riman korkealle, tehdä töitä, opiskella itsenäisesti ja pyrkiä oppimaan ja tietämään enemmän. Koulutusleikkausten takia se vaan nykyään vaatii amiksessa huomattavasti enemmän oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa kuin lukiossa.
Olisi suotavaa arvostaa muiden osaamista. Moni hyvät paperit kirjoittanut ei pärjäisi päivääkään amiksessa varsinkaan kädentaitoaloilla, koska ei omaa tarvittavia taitoja ja hahmotuskykyä. Eikä siinä mitään, siksi he ovatkin valinneet lukion ja suuntaavat muille aloille. Mutta onko se syy halveksia heitä, jo
Tuntemani akateemiset hakkaavat amiskat mennen tullen kädentaidoissa. Ovat kekseliäitä ratkaisemaan arjen ongelmia ja tarkkoja käytännön töissä, oli kyse rempasta, kotitöistä tai vaikka it-pulmien ratkomisesta.
Myytti käytännöllisistä amiskoista ja tumpeloista akateemisista on surullinen ja paikkaansapitämätön myytti.
"Outoa yleistämistä. Tarkoittaako tämä käänteisesti, että amiksen käyneet saavat halveksia muita, koska heillä ei ole yleissivistävän koulutuksen kautta saatua yleissivistystä?"
Ei tarkoita. Myös ne kaikki amis se vaan tienaa enemmän -jutut tai ylioppilaslakin kutsuminen lokinpaskaksi ovat sivistymättömiä.
Kauheata yleistämistä (ja pahantahtoistakin) monessa kommentissa, ehkä ikävä kyllä enemmän näissä lukiota ja yliopistoa ylistävissä. On toki ihmisiä joille kaikki on helppoa, on heitä joiden lahjakkuus painottuu abstraksttin ajatteluun, heitä joiden vahvuus on luovuudessa ja kädentaidoissa - sitten on heitäkin joiden kykyprofiili on epätasainen, hirmu hyvä jossain ja tosi huono toisessa. En lähtisi arvottamaan ja riitelemään saati halveksimaan yhtään ketään. Jos sillä on merkitystä olen lukion käynyt ja ylioppilaaksikin kirjoittanut mutta taide/kädentaitoalalle lopulta lähtenyt. Vaikka molemmat vanhemmat yliopiston lehtoreita olivatkin, ei kotona opetettu väheksymään ei-akateemisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta lukio antaa hyvän pohjan ymmärtää tieteellisen tiedon luonnetta ja tiedon rakentumista. Lisäksi on ongelma, että amk-pohjaiset menevät suoraan maisteriopintoihin, jolloin kandivaihe jää väliin. Toisin sanoen tieteellisen koulutuksen perusta puuttuu. Nämä ovat aivan kammottavia ohjattavia. Amikset ei vaan tajua juttuja. AMK ja YAMK-tutkintoja ei saa missään nimessä samaistaa yliopistokoulutukseen. Olen hyvin huolestunut suuntauksesta, että nämä pyritään rinnastamaan. Amis on amis eli ammattikoulu ja yo on tieteellinen koulutus.
T: Pitkä kokemus opinto-ohjaus-, opetus- ja tutkimushommista yliopistolla
Ilmeisestikään et ole vielä joutunut tekemisiin tuoreimpien ylioppilasikäluokkien kanssa. Lukion äidinkielenopettajien mukaan (tästä on uutisia vuosien varrelta) he eivät osaa kirjoittaa kirjakieltä, vaan käyttävät puhekieltä. Kunnollisen suomen seassa vilisee finglishiä, koska asioita ei osata ilmaista muuten. Välimerkkien ja isojen alkukirjaimien kanssa on vähän niin ja näin. Pitkien tekstien tuottaminen on haastavaa.
132 sinulla on rajallinen tuntemus. Itse tunnen nimenomaan akateemisia, korkaissakin viroissa toimvia jotka ovat täysin kädettömiä käytännön asioissa ja tarvitsevat ohjausta ihan yksinkertaisissa ja itsestäänselvissäkin jutuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.
Niinkö? Oman nuoreni ammattiin valmistumista juhlittiin. Joitain vuosia myöhemmin juhlittiin AMK-tutkintoa ja nyt hän suorittaa YMK:ta. Että niin syrjäytyneitä heistä voi tulla.
Amiska on amiska, oli kyseessä sitten amis, amk tai yamk. Tämä on niin nähty, kun yliopistoon on tullut tampioita amk-pohjalta sohlaamaan. Tieteelliselle koulutukselle ei vaan meinaa löytyä pohjaa tai paukkuja. Vuosikymmenen kokemus näistä.
t. lehtori
Millainen yliopiston lehtori käyttää sanoja "amiska, tampio ja sohlata"? Vuosikymmenien sivistys siinä puhkeaa kukkaan?
"Luuletko oikeasti, että kädentaidoilla tarkoitetaan sipulin leikkamista tai mutterin vääntämistä? Oletko todella noin pihalla siitä, mitä kaikkea vaatii, että pärjäät esim. metalliteollisuudessa. Luuletko, että esim telakalla laiva valmistuu pelkästään mutteria vääntämällä? Akateeminen ehkä selviää juuri siitä mutterin kiristämisestä, mutta kaikessa muusa mitä kädentaidot vaativat hän olisi aivan pihalla. Tarvitaan teknisten piirrustusten lukemis taitoa, kulmien ja kaarien laskemista, työkalujen ja koneiden käyttöä ja ohjelmointia, käden taitoa luokkahitsaajalla, paljon päättelykykyä ja ongelmanratkaisua, että päästään haluttuun lopputulokseen. Heillä riittää älykkyys kaikkeen tuohon + lisäksi he omaavat ne kädentaidot. Akateemisesta narukädestä ei olisi koskaan tuollaisiin töihin, vaikka miten yrität puolustella. Sitä vastoin käden taitajasta olisi koska tahansa akateemisiin töihin, koska muuta ei tarvita kuin ohjelmistojen opettelut, jonka jälkeen muu onkin ruutiinia."
Miten ihmeessä akateeminen ei oppisi lukemaan teknisiä piirroksia, laskemaan kulmia, käyttämään koneita tai ohjelmoimaan? Haluaisin kyllä nähdä amiksen omissa töissäni opettamassa lukion pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa.
Joo, mutta lukio antaa hyvän pohjan ymmärtää tieteellisen tiedon luonnetta ja tiedon rakentumista. Lisäksi on ongelma, että amk-pohjaiset menevät suoraan maisteriopintoihin, jolloin kandivaihe jää väliin. Toisin sanoen tieteellisen koulutuksen perusta puuttuu. Nämä ovat aivan kammottavia ohjattavia. Amikset ei vaan tajua juttuja. AMK ja YAMK-tutkintoja ei saa missään nimessä samaistaa yliopistokoulutukseen. Olen hyvin huolestunut suuntauksesta, että nämä pyritään rinnastamaan. Amis on amis eli ammattikoulu ja yo on tieteellinen koulutus.
T: Pitkä kokemus opinto-ohjaus-, opetus- ja tutkimushommista yliopistolla
Kaikesta huolimatta yleistät asioita ja lyöt asennevammasi vuoksi kaikki yksilöt samaan muottiin. Jokainen ihminen on oma yksilönsä. Olet kykenemätön omaksumaan laajempaan näkökulmaa ympäröivästä maailmasta, olet omien asenteittesi vanki, joka on perin outoa jos väität tekeväsi tutkimuksia. Jos jotkut oppilaat eivät mielestäsi tajua juttuja, katse peiliin, olet silloin surkea opettaja. " Oppilas on juuri niin hyvä, kuin opettaja"
Vanha perinne ja siirtymäriitti.
Minulle pidettiin nolon megalomaaniset koko suvin yo-bileet aikoinaan ja fyffeäkin ropisi ihan mukavasti.
Nuorempi velipoika totesi esimerkin innoittamana että vaikka kuinka tulisi taloudellista penalttia, hänelle ei mitään kekkereitä järkätä - jos edes sellaisia peliliikkeitä yritetään niin hän katoaa taktisesti muutamaksi päiväksi. Eikä bileitä pidetty...
Nykyään Suomen toisen asteen oppilaitoksissa on opiskelijoita, jotka eivät osaa Suomea. Sitten siellä on ryhmä opiskelijoita jotka puhuvat outoa mongertavaa Suomea, josta ei ota selvää mitä kieltä oikeastaan onkaan.