Miksi lukion käymistä edelleen juhlitaan niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvä esimerkki. Amis ajattelee hahmottamisen olevan sitä, että tajuaa että pöydällä on tietokone. Akateeminen ajattelee hahmottamisen olevan sitä, että ymmärtää mitä sillä koneella voi ja kannattaa tehdä.



"Ymmärtää mitä sillä koneella voi ja kannattaa tehdä"   Akateeminen ihminen siis joutuu hahmottamaan asioita, jotka ovat itsestään selviä. Tietokonetta ei ole hankittu, jos ei tajua mitä sillä tehdään. Logiikallasi akateemiselle on siis ihan sama sijaitseeko tietokone lattialla vai pöydällä.

Eivät itsestään selvätkään asiat ole kaikille itsestään selviä, kuten vaikkapa viestien lainaaminen ei onnistu sinulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta juuri tuota samaahan tehdään lukion pitkässä matematiikassa: käsitellään kappaleita avaruudessa. Itse olen harrastelijaompelija, ja kyllä matematiikka on auttanut minua myös kaavojen muokkaamisessa. Ei matemaattis-avaruudellinen ajattelu ole mikään sisäsyntyinen lahja, joka vain sattuu siunaantumaan ammattikoululaisille, kuten tuo aiempi väitti, vaan sitä juurikin opetellaan siellä yleissivistävässä lukiossa.

Sori nyt, mutta lukion matemaattisella osaamisella ei pärjää automaattisesti kaavoituksessa. Siinä pitää huomioida niin paljon erilaisia muuttujia. Esimerkiksi materiaalit, rakenne, työjärjestys. Sen voi oppia jos on siihen suuntautuvaa hahmotuskykyä, mutta pelkkä matemaattinen lahjakkuus ei riitä. Esimerkiksi siskoni on kirjoittanut L:n pitkästä matematiikasta, mutta ei kykenisi kaavoittamaan iltapukua, toisin kuin minä joka olen lahjakas kaavoittaja, mutta en oli

Monien oppimista rajoittaa juuri tuo käsitys, että edes ompelemaan ei opi ilman lahjakkuutta. Kyllä se pikemminkin sinnikkyyttä kysyy. Ikävä kyllä monessa maassa lapsetkin pakotetaan siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta juuri tuota samaahan tehdään lukion pitkässä matematiikassa: käsitellään kappaleita avaruudessa. Itse olen harrastelijaompelija, ja kyllä matematiikka on auttanut minua myös kaavojen muokkaamisessa. Ei matemaattis-avaruudellinen ajattelu ole mikään sisäsyntyinen lahja, joka vain sattuu siunaantumaan ammattikoululaisille, kuten tuo aiempi väitti, vaan sitä juurikin opetellaan siellä yleissivistävässä lukiossa.

Sori nyt, mutta lukion matemaattisella osaamisella ei pärjää automaattisesti kaavoituksessa. Siinä pitää huomioida niin paljon erilaisia muuttujia. Esimerkiksi materiaalit, rakenne, työjärjestys. Sen voi oppia jos on siihen suuntautuvaa hahmotuskykyä, mutta pelkkä matemaattinen lahjakkuus ei riitä. Esimerkiksi siskoni on kirjoittanut L:n pitkästä matematiikasta, mutta ei kykenisi kaavoittamaan iltapukua, toisin kui

 

 Moni taas kuvittelee osaavansa vaikka ei todellisuudessa osaakaan. Menepä vaikka katselemaan myyjäisiin, millaisia kammotuksia "käsityöläiset" niissä kaupittelevat.

"Monien oppimista rajoittaa juuri tuo käsitys, että edes ompelemaan ei opi ilman lahjakkuutta. Kyllä se pikemminkin sinnikkyyttä kysyy. Ikävä kyllä monessa maassa lapsetkin pakotetaan siihen."

Edes ompelemaan. Miten niin _edes_? Onko se jotenkin vähäpätöinen taito, vai mitä tarkoitat?

Sekä lukiossa että ammattikoulussa opettaneena voin kertoa sen vain olevan puhdas fakta, että ylioppilastutkinto on huomattavasti vaativampi tutkinto kuin ammattikoulun tutkinnot. Ammattikouluista pääsee ulos mitättömillä tiedoilla varsinkin kun puhutaan ns. yleissivistävistä yhteisistä oppiaineista (joita itse opetan) ja samaa sanovat myös ne varsinaisia ammattiin liittyviä opintoja opettavat. Näkeehän sen jo siitä, että jopa kehitysvammaiset selviävät pienillä muutoksilla ammattikoulun tutkinnoista mutta eivät pärjäisi lukiossa.Yleissivistyksen tasossa on huima ero lukiolaisen ja ammattikoululaisen välillä. On aivan yleistä, että peruskouluista hyvien keskiarvojen oppilaat ohjataan lukioon ja huonommat amikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se laivaa rakentava duunari mitenkään voi tietää, toimiiko se valmis laiva vai ei. Kyllä ainoa henkilö, joka osaa rakentaa laivan alusta pitäen, on laivan kapteeni!

Kapteeni osaa ohjata laivaa, mutta ei pärjäisi valmiin laivan konehuoneessa, saati että osaisi suunnitella tai rakentaa laivan. Jokaiselle on paikkansa ja jokainen on tärkeä osa prosessia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä akateeminen ei oppisi lukemaan teknisiä piirroksia, laskemaan kulmia, käyttämään koneita tai ohjelmoimaan? Haluaisin kyllä nähdä amiksen omissa töissäni opettamassa lukion pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa. 





Samalla logiikalla, miksi ihmeessä ammattikoulun käynyt ihminen ei oppisi matematiikkaa ja fysiikkaa?  Se on pelkkää teoriaa. Kädentaitoja joko on tai ei ole, siihen ei opettelu auta. Sinusta ei esimerkiksi koskaan välttämättä tule luokkahitsaajaa, vaikka teoriassa tietäisit miten se tapahtuu.

Sähköpuolellahan opiskellaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Jos olen ymmärtänyt oikein, se on vaativuudeltaan lukiotasoa.

Niin. Kun sähköasentaja on opiskellut lukiotason verran matematiikkaa, se on aplodien paikka, mutta kun lastentarhanopettaja on opiskellut saman

Sähköasentajan ei ole opiskellut lukiotason verran matematiikkaa. Lukiossa on pitkä ja lyhyt matematiikka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvä esimerkki. Amis ajattelee hahmottamisen olevan sitä, että tajuaa että pöydällä on tietokone. Akateeminen ajattelee hahmottamisen olevan sitä, että ymmärtää mitä sillä koneella voi ja kannattaa tehdä.



"Ymmärtää mitä sillä koneella voi ja kannattaa tehdä"   Akateeminen ihminen siis joutuu hahmottamaan asioita, jotka ovat itsestään selviä. Tietokonetta ei ole hankittu, jos ei tajua mitä sillä tehdään. Logiikallasi akateemiselle on siis ihan sama sijaitseeko tietokone lattialla vai pöydällä.

Eivät itsestään selvätkään asiat ole kaikille itsestään selviä, kuten vaikkapa viestien lainaaminen ei onnistu sinulta.

Älykkyyttä joko on tai ei ole. Älykäs ihminen ei joudu tuhlaamaan aikaansa itsestään selvien asioiden pohtimiseen/ hahmottamiseen.  Älykkyyttä on lainata myös tekstejä siten, että kommentti johon olet vastaamassa näkyy selkeästi ja kokonaisuudessaan.  Akateeminen ihminen siis lainaisi koko viestiketjun, joka ei kokonaisuudessa tulisi näkyviin ja näin ollen uuden kommentin lukija ei ymmärrä mihin vastaaja on vastannut, koska koko kommenttia ei olisi teknisistä syistä näkyvissä.  Sinä et siis kykene hahmottamaan kokonaisuuksia. Et siis hahmota mitkä seikat ja asiat muodostavat ymmärrettävän kokonaisuuden.

Itse pääsin lukion jotenkuten läpi enkä olisi halunnut juhlia pitää koska hävetti omat surkeat arvosanat, mutta äiti niin halusi. En sen jälkeen päässyt hakemaani amk-linjalle joten menin kuluttamaan aikaa jonnekin amis-linjalle jossa ollessa kyllästyin opiskeluun lopullisesti ja aloin etsimään töitä.

Päädyin kesätöihin teollisuusfirmaan ja muutaman määräaikaisen sopimuksen jälkeen tuli elinkautinen ja siellä olen vieläkin, palkka Suomen mediaanitasoa.

Että olipa paljon hyötyä meikäläisen opintiestä tähän asti mutta mitenkäs näitä suunnittelet?

Vierailija kirjoitti:

Kauheata yleistämistä (ja pahantahtoistakin) monessa kommentissa, ehkä ikävä kyllä enemmän näissä lukiota ja yliopistoa ylistävissä. On toki ihmisiä joille kaikki on helppoa, on heitä joiden lahjakkuus painottuu abstraksttin ajatteluun, heitä joiden vahvuus on luovuudessa ja kädentaidoissa - sitten on heitäkin joiden kykyprofiili on epätasainen, hirmu hyvä jossain ja tosi huono toisessa. En lähtisi arvottamaan ja riitelemään saati halveksimaan yhtään ketään. Jos sillä on merkitystä olen lukion käynyt ja ylioppilaaksikin kirjoittanut mutta taide/kädentaitoalalle lopulta lähtenyt. Vaikka molemmat vanhemmat yliopiston lehtoreita olivatkin, ei kotona opetettu väheksymään ei-akateemisuutta.

Kotikasvatuksesta viis, amiskoja voi oppia väheksymään ihan vaan havainnoimalla heidän käyttäytymistään ja arvioimalla esim. keskustelu-  ja ajattelutaitojaan. Ihan sama, osaako jonkin ns. kädentaidon, jos ihmiseltä puuttuu nämä taidot ja laaja yleissivistys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, mutta lukio antaa hyvän pohjan ymmärtää tieteellisen tiedon luonnetta ja tiedon rakentumista. Lisäksi on ongelma, että amk-pohjaiset menevät suoraan maisteriopintoihin, jolloin kandivaihe jää väliin. Toisin sanoen tieteellisen koulutuksen perusta puuttuu. Nämä ovat aivan kammottavia ohjattavia. Amikset ei vaan tajua juttuja. AMK ja YAMK-tutkintoja ei saa missään nimessä samaistaa yliopistokoulutukseen. Olen hyvin huolestunut suuntauksesta, että nämä pyritään rinnastamaan. Amis on amis eli ammattikoulu ja yo on tieteellinen koulutus.

T: Pitkä kokemus opinto-ohjaus-, opetus- ja tutkimushommista yliopistolla

 

Ilmeisestikään et ole vielä joutunut tekemisiin tuoreimpien ylioppilasikäluokkien kanssa. Lukion äidinkielenopettajien mukaan (tästä on uutisia vuosien varrelta) he eivät osaa kirjoittaa kirjakieltä, vaan käyttävä

 

Valitettavasti olen törmännyt myös tähän. Iso ja hälyttävä ongelma suuressa mittakaavassa. On kuitenkin niin, että parhaat ovat entistä parempia ja ne heikoimmat - amikseen päätyvät - ovat entistä daijumpia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.

Niinkö? Oman nuoreni ammattiin valmistumista juhlittiin. Joitain vuosia myöhemmin juhlittiin AMK-tutkintoa ja nyt hän suorittaa YMK:ta. Että niin syrjäytyneitä heistä voi tulla.

 

Amiska on amiska, oli kyseessä sitten amis, amk tai yamk. Tämä on niin nähty, kun yliopistoon on tullut tampioita amk-pohjalta sohlaamaan. Tieteelliselle koulutukselle ei vaan meinaa löytyä pohjaa tai paukkuja. Vuosikymmenen kokemus näistä. 

t. lehtori

Millainen yliopiston lehtori käyttää sanoja "amiska, tampio ja sohlata"? Vuosikymmenien siv

Sellainen, joka on lukenut paljon ja jolla on vivahteikas sanavarasto ja kyky soveltaa eri konteksteissa eri diskursseja. 

Vierailija kirjoitti:

Joo, mutta lukio antaa hyvän pohjan ymmärtää tieteellisen tiedon luonnetta ja tiedon rakentumista. Lisäksi on ongelma, että amk-pohjaiset menevät suoraan maisteriopintoihin, jolloin kandivaihe jää väliin. Toisin sanoen tieteellisen koulutuksen perusta puuttuu. Nämä ovat aivan kammottavia ohjattavia. Amikset ei vaan tajua juttuja. AMK ja YAMK-tutkintoja ei saa missään nimessä samaistaa yliopistokoulutukseen. Olen hyvin huolestunut suuntauksesta, että nämä pyritään rinnastamaan. Amis on amis eli ammattikoulu ja yo on tieteellinen koulutus.

T: Pitkä kokemus opinto-ohjaus-, opetus- ja tutkimushommista yliopistolla



 

Kaikesta huolimatta yleistät asioita ja lyöt asennevammasi vuoksi kaikki yksilöt samaan muottiin. Jokainen ihminen on oma yksilönsä. Olet kykenemätön omaksumaan laajempaan näkökulmaa ympäröivästä maailmasta, olet omien asenteittesi vanki, joka on perin outoa jos väität tekeväsi tutkimuksia. Jos jotk

Yleistäminen on tietoinen valinta tässä asiayhteydessä. Olen toki tietoinen, että kokonaisuudesta ei voi tehdä yksilöä koskevia päätelmiä, eikä yksilöstä voi tehdä kokonaisuutta koskevia päätelmiä. Päivänselvä asia.

Koska se on rankkaa!

Minusta rankinta koko elämäni aikana. Nukuin vähiten. Työskentelin eniten. 

Vierailija kirjoitti:

Koska se on rankkaa!

Minusta rankinta koko elämäni aikana. Nukuin vähiten. Työskentelin eniten. 

Ja jos miettii et yleissivistyksestä puuttuisi kaikki mitä lukio opetti... risteytykset, filosofia, Euroopan historia, itselläni saksankieli...

Vierailija kirjoitti:

Sekä lukiossa että ammattikoulussa opettaneena voin kertoa sen vain olevan puhdas fakta, että ylioppilastutkinto on huomattavasti vaativampi tutkinto kuin ammattikoulun tutkinnot. Ammattikouluista pääsee ulos mitättömillä tiedoilla varsinkin kun puhutaan ns. yleissivistävistä yhteisistä oppiaineista (joita itse opetan) ja samaa sanovat myös ne varsinaisia ammattiin liittyviä opintoja opettavat. Näkeehän sen jo siitä, että jopa kehitysvammaiset selviävät pienillä muutoksilla ammattikoulun tutkinnoista mutta eivät pärjäisi lukiossa.Yleissivistyksen tasossa on huima ero lukiolaisen ja ammattikoululaisen välillä. On aivan yleistä, että peruskouluista hyvien keskiarvojen oppilaat ohjataan lukioon ja huonommat amikseen. 

Eipä sitä huomaa, kun tätäkin viestiketjua lukee. Järkyttävää yleistystä, kuin ihmiset olisivat samaa massaa.  Kaikki älykkäät ihmiset eivät halua opiskella akateemista tutkintoa, vaan he haluavat tehdä käsillään. Miksi oletat asioita?  Se kertoo älykkyyden ja asioiden hahmottamisen puutteesta. Kehitysvammaisten koulutus on täysin eriasia, kuin ns. normaali ammattikoulutus. Kuvitteletko, että kehitysvammaiset ihmiset pärjäävät työelämässä vastaavalla tasolla, kuin normaalista ammattikoulusta valmistuneet?  Riittääkö ymmärryskykysi siihen, että myös ammattikoululaisten tiedoissa ja taidoissa on eroavaisuuksia? Pidätkö myös kaikkia akateemisen tutkinnon suorittaneita tasoltaan identtisinä?

Vierailija kirjoitti:

"Monien oppimista rajoittaa juuri tuo käsitys, että edes ompelemaan ei opi ilman lahjakkuutta. Kyllä se pikemminkin sinnikkyyttä kysyy. Ikävä kyllä monessa maassa lapsetkin pakotetaan siihen."

Edes ompelemaan. Miten niin _edes_? Onko se jotenkin vähäpätöinen taito, vai mitä tarkoitat?

Se ei ole vähäpätöinen taito, mutta se on suorittava työ, joka vaatii lähinnä huolellisuutta ja motivaatiota sekä normaaleja motorisia kykyjä, ei varsinaista lahjakkuutta. Lahjakkuutta vaatii ryhtyä vaikkapa muusikoksi tai vaatesuunnittelijaksi. 

Omista lukiovuosista on aikaa, mutta muistan sen vaatineen paljon opiskelua, varsinkin ylioppilaskirjoitukset. Ja kyllä sen huomaa ihmisistä, ketkä ovat lukion käyneet. Nykyajan työelämä on sitä, että ammattikoulunkin kävin, eikä näitä opintoja kyllä voi verrata vaativuudeltaan. Mutta juhlitaan ihan jokaista valmistunutta samalla tavoin. Sen verran perinteitä kannatan, että valkolakit soisin näkeväni vain ylioppilaiden päässä, ketään väheksymättä.

Entisaikana yo-lakkia on kunnioitettu statuksen vuoksi. Nykypäivänä kunnioitan sitä siksi, että se osoittaa opinhalua aikana, jona kaikki haluavat kaiken heti ja sivistystä itsessään pidetään turhana.

Eli valkolakki henkilöllä, joka päätyy lopulta suorittamaan ammattitutkinnon, on jollakin tavalla vielä hienompi asia kuin valkolakki henkilöllä, joka on aina tiennyt haluavansa lääkäriksi tai juristiksi. Toivon myös omien lapsieni suorittavan yo-tutkinnon, vaikka sitten aikanaan päätyisivät käytännön aloille. Heillä on loppuikä aikaa nyhertää palkkatyössä, ei sinne kiire ole.

Kotikasvatuksesta viis, amiskoja voi oppia väheksymään ihan vaan havainnoimalla heidän käyttäytymistään ja arvioimalla esim. keskustelu-  ja ajattelutaitojaan. Ihan sama, osaako jonkin ns. kädentaidon, jos ihmiseltä puuttuu nämä taidot ja laaja yleissivistys.

Mikä on sinun tekosyysi ylläolevan kaltaiseen kirjoitteluun? Tätä havainnoimalla ja arvioimalla ei saa kovin hyvää kuvaa keskustelu- ja ajattelutaidoistasi.