Miksi lukion käymistä edelleen juhlitaan niin paljon?
Olen siis itsekin käynyt lukion, että ei sillä. Ja kirjoitin pari eximiaakin joskus silloin aikoinaan, että ei nyt täysin penkin alle mennyt.
Mutta siis sehän on täysin hyödytön tutkinto tänäpäivänä. Eihän siinä ole mitään juhlimista. Kukaan ei pääse lukion papereilla töihin paitsi varastomies, kaupan kassa ja myyntimies. Ainoa noista, joka tekee hyvää tiliä, on myyntimies, ja se tekee sen ihmisiä huijaamalla.
Lukion ainoa todellinen arvo tänäpäivänä on laillistaa ihminen hakemaan erilaisiin koulutuksiin, jotka johtavat työelämään (tai sitten ei).
Miksi lukion käymistä siis juhlitaan niin paljon?
Kommentit (189)
Mikään ei kiellä juhlimasta, jos itse pitää asiaa juhlimisen arvoisena. Lukion käyminen ja siihen yleensä liittyvä ylioppilastutkinto on useimmilla nuorilla siihenastisen elämän suurin saavutus. Siitä sitten kykyjen ja halujen mukaan eteenpäin seuraaviin tavoitteisiin, joiden saavuttamisen myötä aikaisemmat tavoitteet muuttuvat välitavoitteiksi. Turha vertailla eri tutkintojen arvostettavuutta. Myös ammattiin valmistumista on tietenkin hyvä syy juhlia, mutta ammattitutkintokin on välitavoite matkalla työelämään.
Itselleni suurin unelma on aina ollut tietty ammatti, ja tätä varten oli aika olennaista käydä lukio. Miksi ei saisi juhlia sitä että on lähempänä haavettaan?
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin akateemiset asiantuntijat pyörittelevät rutiininomaisesti papereita. Ennen tuota tekivät merkonomit ja nykyään tietokoneet. Tieto on kaikkien saatavilla, mutta esimerkiksi avoimessa yliopistossa näkee hyvin koulutuksen kasautumisen samoille ihmisille. Ei jollain latinan tai neuropsykologian kesäkurssilla ole bussikuskeja tai raksaduunareita.
Johtuisikohan siitä, että heitä ei yksinkertaisesti kiinnosta ko. kurssit, onko sellainen koskaan tullut mieleen? Heillä on jo ammatti josta pitävät ja jota tekevät työkseen. Miksi siis hakeutua avoimen yliopisto kesäkurssille aiheesta, josta ei omaan ammattiin tai elämään ole mitää hyötyä? Kuka tarvitsee latinaa päivittäisessä elämässään, jos ei ole latinan kielen opettaja tai muinaisten tekstien kääntäjä? Lääkäri voi dignoosin kirjoittaa latinaksi, mutta nekin löytyy helposti googlella hakemalla tai kääntäjää käyttämällä. Samalla tavalla se bussik
Tekstistäsi huomaa kiusallisen selvästi, että sinulla ei ole mitään käsitystä yliopistokoulutuksen sisällöistä. Olennainen osa koulutusta on tiedon hankinta- ja arviointitaidot, sekä lähdekritiikki. Omatoimisesti tietoa haparoivan duunarin on vaikea hankkia näitä taitoja, tai edes tiedostaa niiden merkitystä. Se, että jollain on joku "ammatti", ei ole millään tavalla sellaisenaan arvokasta. Täytyy löytyä myös yleissivistystä sekä taitoa, älyä ja kykyjä ymmärtää ilmiöitä ja asioita abstraktilla tasolla. Amiskoilla näitä taitoja ei ole.
Tekstistäsi huomaa kiusallisen selvästi, että sinulla ei ole mitään käsitystä yliopistokoulutuksen sisällöistä. Olennainen osa koulutusta on tiedon hankinta- ja arviointitaidot, sekä lähdekritiikki. Omatoimisesti tietoa haparoivan duunarin on vaikea hankkia näitä taitoja, tai edes tiedostaa niiden merkitystä. Se, että jollain on joku "ammatti", ei ole millään tavalla sellaisenaan arvokasta. Täytyy löytyä myös yleissivistystä sekä taitoa, älyä ja kykyjä ymmärtää ilmiöitä ja asioita abstraktilla tasolla. Amiskoilla näitä taitoja ei ole.
Se, että nuo kuuluvat yliopistokoulutuksen sisältöön, ei takaa sitä, että monikaan ymmärtää mistä siinä on kyse. Tehdään niin kuin käsketään, ymmärtämättä mitä ja miksi tehdään. Olet hyvä esimerkki jälleen. Kirjoitat " Se, että jollain on joku "ammatti", ei ole millään tavalla sellaisenaan arvokasta" jos ymmärryksesi on tuolla tasolla mitä se kertoo sinusta? Jos olisit älykäs ymmärtäisit, että et itse selviä jokapäiväsestä elämästäsi ilman ammattinsa osaavia ihmisiä. Ammattikoulu antaa valmiudet moneen sellaiseen asiaan, josta et itse koskaan selviäisi. Jos olisit älykäs tiedostaisit sellaisen tosiasian, että kukaan ei osaa kaikkea. Otetaan esimerkki: Jos kotonasi hajoaa vesiputki, älykkyytesi saattaa riittää ehkä siihen, että osaat sulkea päähanan, että vuoto lakkaa. Se on se osuus, jossa tarvitaan yleissivistystä. Mitä teet sen jälkeen? Alkaatko itse korjaamaan hajonnutta putkea aiheuttaen mahdollisesti lisää vaurioita talollesi tai koko putkistolle? Vai haetko naapurissa asuvan juuri ammattikoulusta valmistuneen lvi-asentajan auttamaan? Väitätkö siis edelleen että "ammatti" ei sellaisenaan ole arvokasta? Kerro mitä hyötyä tässä tapauksessa on avoimen yliopiston latinan kielen kesäkurssista, jonka viime kesänä kävit?
"Johtuisikohan siitä, että heitä ei yksinkertaisesti kiinnosta ko. kurssit, onko sellainen koskaan tullut mieleen? Heillä on jo ammatti josta pitävät ja jota tekevät työkseen. Miksi siis hakeutua avoimen yliopisto kesäkurssille aiheesta, josta ei omaan ammattiin tai elämään ole mitää hyötyä? Kuka tarvitsee latinaa päivittäisessä elämässään, jos ei ole latinan kielen opettaja tai muinaisten tekstien kääntäjä?"
Tässä näkyy perinteinen amisasenne. Miksi opiskella jotain mitä ei voi välittömästi käyttää työssään? Fysiikan opettaja tai taloustieteilijä tarvitsee latinaa työssään ihan yhtä vähän kuin bussikuski, mutta heitä avoimen yliopiston kursseilla näkyy.
Hävettää, että aikuiset täällä tällaisesta väittelevät.
En ole käyttänyt lakkia koskaan vappua. Kuvassa pidin, koska äitini pakotti.
Lukiossa kiinnosti historia, pojat ja biologia, muuta en muista enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.
Niinkö? Oman nuoreni ammattiin valmistumista juhlittiin. Joitain vuosia myöhemmin juhlittiin AMK-tutkintoa ja nyt hän suorittaa YMK:ta. Että niin syrjäytyneitä heistä voi tulla.
Amiska on amiska, oli kyseessä sitten amis, amk tai yamk. Tämä on niin nähty, kun yliopistoon on tullut tampioita amk-pohjalta sohlaamaan. Tieteelliselle koulutukselle ei vaan meinaa löytyä pohjaa tai paukkuja. Vuosikymmenen kokemus näistä.
t. lehtori
Vierailija kirjoitti:
Tekstistäsi huomaa kiusallisen selvästi, että sinulla ei ole mitään käsitystä yliopistokoulutuksen sisällöistä. Olennainen osa koulutusta on tiedon hankinta- ja arviointitaidot, sekä lähdekritiikki. Omatoimisesti tietoa haparoivan duunarin on vaikea hankkia näitä taitoja, tai edes tiedostaa niiden merkitystä. Se, että jollain on joku "ammatti", ei ole millään tavalla sellaisenaan arvokasta. Täytyy löytyä myös yleissivistystä sekä taitoa, älyä ja kykyjä ymmärtää ilmiöitä ja asioita abstraktilla tasolla. Amiskoilla näitä taitoja ei ole.
Se, että nuo kuuluvat yliopistokoulutuksen sisältöön, ei takaa sitä, että monikaan ymmärtää mistä siinä on kyse. Tehdään niin kuin käsketään, ymmärtämättä mitä ja miksi tehdään. Olet hyvä esimerkki jälleen. Kirjoitat " Se, että jollain on joku "ammatti", ei ole millään tavalla sellaisenaan arvokasta" jos ymmärryksesi on tuolla tasolla mitä se kertoo sinusta? Jo
Tietenkin ymmärrän, että arki ei pyöri ilman duunareita - doh. On eri asia arvostaa jotain, kuin pitää tarpeellisena. Pidän duunareita tarpeellisina, mutta en erityisemmin arvosta.
Tässä näkyy perinteinen amisasenne. Miksi opiskella jotain mitä ei voi välittömästi käyttää työssään? Fysiikan opettaja tai taloustieteilijä tarvitsee latinaa työssään ihan yhtä vähän kuin bussikuski, mutta heitä avoimen yliopiston kursseilla näkyy.
Älykäs ihminen ymmärtää, että kaikkia ei kiinnosta kaikki aiheet niin paljoa, että he lähtisivät varta vasten avoimen yliopiston kesäkurssille lukemaan latinaa. Se ei tarkoita, etteikö siitä latinan kielestä voisi lukea yleisellä tasolla muista tietolähteistä tai oppia toista ihmistä kuuntelemalla, joka tuon kurssin on mahdollisesti käynyt. Omalla logiikallasi, olet varsin sivistymätön, kun et mene kansalaisopiston kursseille, jossa opetellaan puu ja/tai- metallitöitä tai posliinimaalausta. Vai oletko jo käynyt tai ilmouttautunut ko. kursseille? Pitäisihän sinun omalla logiikallasi mennä noihin, vaikka ne eivät liittyisi ammattiisi yhtään mitenkään, sillä kun ei ole mielestäsi mitään merkitystä kiinnostaako ko. asiat sinua yhtään.
Tietenkin ymmärrän, että arki ei pyöri ilman duunareita - doh. On eri asia arvostaa jotain, kuin pitää tarpeellisena. Pidän duunareita tarpeellisina, mutta en erityisemmin arvosta.
Et siis arvosta sitä, että sinulla on kodissasi kaikki mallillaan ja esineitä jotka helpottavat arkeasi? Et siis arvosta noita asioita vaan pidät niitä vain tarpeellisina? Osoitat varsinaista tyhmyyttä, etkä itse edes ymmärrä sitä. Ehdottaisin ajatusleikkiä, vaikka uskon, että älykkyytesi ei siihen riitä. Mieti tilannetta, että sinulta viedään kaikki mitä ympärilläsi on ja asut metsässä. Mitä osaat itse tehdä selvitäksesi? Lopuksi nälkäisenä ja viluissasi sinulle annetaan kaikki takaisin, nouseeko arvostuksesi ihmisiä kohtaan jotka huolehtivat siitä kaikesta, että sinä selviät ja saat mukavan elämän?
Vierailija kirjoitti:
Tekstistäsi huomaa kiusallisen selvästi, että sinulla ei ole mitään käsitystä yliopistokoulutuksen sisällöistä. Olennainen osa koulutusta on tiedon hankinta- ja arviointitaidot, sekä lähdekritiikki. Omatoimisesti tietoa haparoivan duunarin on vaikea hankkia näitä taitoja, tai edes tiedostaa niiden merkitystä. Se, että jollain on joku "ammatti", ei ole millään tavalla sellaisenaan arvokasta. Täytyy löytyä myös yleissivistystä sekä taitoa, älyä ja kykyjä ymmärtää ilmiöitä ja asioita abstraktilla tasolla. Amiskoilla näitä taitoja ei ole.
Se, että nuo kuuluvat yliopistokoulutuksen sisältöön, ei takaa sitä, että monikaan ymmärtää mistä siinä on kyse. Tehdään niin kuin käsketään, ymmärtämättä mitä ja miksi tehdään. Olet hyvä esimerkki jälleen. Kirjoitat " Se, että jollain on joku "ammatti", ei ole millään tavalla sellaisenaan arvokasta" jos ymmärryksesi on tuolla tasolla mitä se kertoo sinusta? Jo
Mutta jos se onkin sähköpääkeskus, joka pamahtaa, onkin putkimies aivan yhtä avuton kuin yliopistokoulutuksen saanut. Molemmat joutuvat hakemaan sähköasentajan apuun.
Kukaan meistä ei yhteiskunnassa osaa kaikkea yksin, ja silloin kun hätä tulee, tarvitaan tiettyä osaaja, koulutustasosta riippumatta. Sairas tarvitsee enemmän lisensiaattia kuin tohtoria, jos lisensiaatin ala on lääketiede ja tohtorin kielitiede.
Itse olen aina ollut hyvä koulussa ja päässyt valitsemaan niin sanotusti päältä. Olen valinnut sellaisen ammatin, jossa olen hyvä, jossa nautin joka päivästä ja jossa pystyn hyödyntämään yhteiskuntaa. Se tuo iloa jatkuvasti. Putki on kerran haljennut kodissani, ja sentään olen jo lähes 50. Siitä selvisi hyvin putkimiehen avulla, sen vuoksi ei minun olisi kannattanut käyttää koko elämääni putkien parissa.
-ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistystä, mistä ylioppilaaksi pääsy on merkki (joillain enemmän, joillain vähemmän), on juhlimisen arvoista. Amis ei vaadi yhtään mitään. Tulevien syrjäytyjien päivähoitopaikka.
Niinkö? Oman nuoreni ammattiin valmistumista juhlittiin. Joitain vuosia myöhemmin juhlittiin AMK-tutkintoa ja nyt hän suorittaa YMK:ta. Että niin syrjäytyneitä heistä voi tulla.
Amiska on amiska, oli kyseessä sitten amis, amk tai yamk. Tämä on niin nähty, kun yliopistoon on tullut tampioita amk-pohjalta sohlaamaan. Tieteelliselle koulutukselle ei vaan meinaa löytyä pohjaa tai paukkuja. Vuosikymmenen kokemus näistä.
t. lehtori
Tulee niitä yliopistoon sieltä lukiostakin sohlaamaan aika heikoilla taidoilla. Kyllä se on yksilöstä kiinni miten suhtautuu ja millainen on, ei pohjakoulutuksesta.
T: toinen lehtori
Kuinka joku itseään fiksuna ja sivistyneenä pitävä kehtaa sanoa "amiska". Sivistys on myös kunnioittavaa ja arvostavaa käytöstä, ei vain akateemisia taitoja.
Tämä joka pitää duunareita tarpeellisina mutta ei arvosta; täytyy toivoa että sitten kun hän heitä tarvitsee niin eivätpä viitsikään auttaa koska eivät arvosta tuollaista ylimielistä sanonko mitä. Heillä on kyllä varaa valita asiakkaitaan.
Mun luonani kävi ylimielinen putkimies siirtämässä liitoksen paikkaa. Noin 20 tuntia myöhemmin kyseinen liitos hajosi, ja vettä tuli ryöppyämällä. Sain ynseän palvelun lisäksi vesivahingon. Sen selvittely oli yhtä tuskaa, kun tyypiltä puuttui täysin kommunikaatiokyky.
Että alttariko tuolle putkimiehelle pitäisi rakentaa, kun suvaitsi tyriä?
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Tämä joka pitää duunareita tarpeellisina mutta ei arvosta; täytyy toivoa että sitten kun hän heitä tarvitsee niin eivätpä viitsikään auttaa koska eivät arvosta tuollaista ylimielistä sanonko mitä. Heillä on kyllä varaa valita asiakkaitaan.
Duunari saa kyllä aika äkkiä potkut, jos alkaa valikoida asiakkaitaan. Yrittäjällä voi tällainen mahdollisuus ollakin, mutta eihän mitään hyvää pr:ää ole hänellekään.
Mulla on tähän ikään mennessä ja ikuisessa pätkätyökurinuksessa tullut hankittua yo-tutkinto, ammattikorkeatutkinto, ammattitutkinto, yliopistotutkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ihan jokainen noista on vaatinut työtä, ja erilaista kykyä analysoida asioita, ja jokainen niistä on antanut taitoja soveltaa oppimaansa, tehdä synteesejä, esityksiä, nopeita päätöksiä, virheitä, oppia antamaan palautetta ja ottamaan sitä vastaan, kehittää itseään, etsiä tietoa, olla lähdekriittinen, tehdä omaa tutkimusta, parantaa ryhmätyötaitoja, oppia kompromissien tekoa ja priorisointia, sietää pettymyksiä, epäreiluutta, byrokratiassa pyörimistä, jne. Opiskelu antaa niin paljon muitakin taitoja kuin sen mitä sinne mennään opiskelemaan.
Musta on karseeta lukea, kun eri koulutus"tasoja" ja aloja moititaan. Niin paljon on itsestä kiinni, oikeasti. Ja varsinkin, jos ei ole kokemusta siitä koulutuksesta mitä moittii, niin parempi olisi olla hiljaa.
On mahtavaa, että varsinkin nuoret opiskelevat ja menevät eteenpäin elämässään ja pääsevät siten toivottavasti normaaliin yhteiskuntajärjestykseen kiinni. Ei se lamaan valmistuvallakaan aikanaan kovin helppoa ollut, joten symppaan nykynuoria.
On syytä aina juhlistaa, vaikka pienestikin, kun pääsee elämänsä tavoitteisiin tai välitavoitteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa jos on suorittanut 2,5-vuotisen ammatillisen tutkinnon saa osallistua kirjoituksiin ja päästä ylioppilaaksi. Mutta tosiaan, se lukion käyminen ei kenestäkään ylioppilasta tee. Johan termi ylioppilaskirjoituksetkin kertoo sen.
Kuinka, kun lukiossakin kirjoituksiin osallistuminen edellyttää, että on käynyt ainakin pakolliset kurssit ko. oppiaineesta? Ei kai amiksessa niin paljon ole pelkkää teoreettista, yleissivistävää opetusta.
Mitä hittoa sä intät koko ajan? Se ammatillisen tutkinnon suorittaminen nyt vaan antaa oikeuden osallistua yo-kirjoituksiin, on sen sisällössä mitä tahansa. Eri asia on että riittääkö tiedot ylppäreihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaiden juhlistaminen on vanha perinne ja hyvä tapa, sen sijaan ammattiin valmistumisessa ei juurikaan ole mitään ihmeellistä tai vakiintunutta perinnettä.
No nythän onkin mukava kun luodaan uusia perinteitä. Kaikki valmistuvat nuoret ovat juhlansa ansainneet.
Nimenomaan. Ja on hienoa, että valmistuvat nuoret itse ovat selvästi alkaneet arvostaa juhlapäiväänsä ja koulut panostavat siihen ihan eri tavalla kuin ennen. Ehkä nuo "sivistyneet" jäärätkin vielä joskus tulevat järkiinsä.
No enpä hankkinut itsekään tohtorinhattua, kun väitöskirjani ohjaaja sanoi, että sen hankkivat lähinnä vain yliopistolle töihin jäävät.