Oletettu ystävä ei kykene puhumaan tietystä aiheesta

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeneminen tarkoittaa, että hän ei halua puhua aiheesta kanssasi. Ei vaikeneminen yhdestä aiheesta ole sun ghostaamista eikä ignooraamista. Vain siinä tapauksessa susta voi tuntua siltä, jos yhä uudestaan yrität saada hänet puhumaan asiasta. Miksi yrität, kun kuitenkin tiedät, että lopputulos on sama? Hakkaat vain päätäsi seinään ja kuhmu otsassasi on vain ja ainoastaan omaa syytäsi. Olet vihainen ystävällesi kuhmusta ja syytät häntä siitä, vaikka hän on jo useita kertoja ilmaissut, että ei halua puhua kanssasi aiheesta.

Mä olen samaa mieltä tästä. Sanaton viestintäkin on viestintää. Vaikeneminen tai puheenaiheen vaihtaminen tarkoittaa, että ei halua keskustella aiheesta. Yhden tai kaksi kertaa vielä voisi ajatella, että ystävä ei ehkä huomannut koko viestiä (siis jos aihe on otettu esille viestein eikä kasvotusten) ja kun on viestin huomannut, ei ole ollut siihen

Eikä kyse ole neuvojen kysymisestäkään.

En ole mitään neuvoja häneltä kaivannut nyt tähän aiheeseen.

Ap on tyypillinen esimerkki ihmisestä, joka käyttää ystäväänsä ilmaisena terapeuttina. Sellainen ei ole ystävyyttä vaan hyväksikäyttöä. Jos et pääse henkisesti yli kokemuksistasi, mene terapiaan ja lakkaa kuormittamasta ystäviäsi.

Itse kyllästyin totaalisesti pariin tällaiseen tapaukseen. Ymmärrän, että lapsettomuus tai avioero voi olla kipeä paikka, mutta kukaan ei jaksa kuunnella jatkuvaa jauhamista noista aiheista vuodesta toiseen. Yhden "ystäväni" avioerovalitus on jatkunut jo yli 10 vuotta. En enää juurikaan pidä häneen yhteyttä, en jaksa enkä halua olla kenenkään terapeutti.

"Tarkoittaako tämä silti ettei minulla ole oikeutta ihmetellä asialle mahdollista syytä?

Asia ei ole yksisuuntainen, ei mikää ihmissuhteessa koskaan ole."

Ei tarkoita. Voit ihmetellä asiaa vaikka maailman tappiin asti. Me ollaan täsäs ketjussa ihmetelty yhdessä sun kanssasi ja koitettu keksiä syitä, miksi ystäväsi toimii kuten toimii. Sulle tämä yksi aihe ja tämä yksi ystävä on noussut niin suureksi asiaksi omassa elämässäsi, että olet valmis lopettamaan koko pitkään jatkuneen ystävyyden. Kaikki se, miten ystäväsi on sua aiemmin monet kerrat tukenut, on menettänyt merkityksensä. Sulle vain tällä yhdellä asialla on enää merkitystä. Mun mielestä sun pitäisi nyt miettiä, haluatko edes jatkaa koko ystävyyttä? Onko todellaikin se, ettei ystäväsi vastaa sulle työttömyyttä koskeviin kysymyksiin eikä halua keskustella kanssasi työttömyydestä (kaikesta muustahan hän on edleleen valmis keskustelemaan sun kanssasi), sulle niin suuri virtahepo olohuoneessasi (siis sinun olohuoneessasi, kuten joku aiemmin kirjoitti), että haluat heittää koko ystävyyden romukoppaan? Vai hyväksytkö sen, ettei ystäväsi vastaa sulle työttömyyttä koskeviin viesteihin ja muilta osin jatkatte kuten ennenkin? 



Ja tiedätkö mitä? Ei ystäviään ja heidän toimintaansa tarvitse 100 prosenttisesti ymmärtää. Joskus ystäväni tekevät asioita, joilla aiheuttavat vain itselleen haittaa, tarpeetonta stressiä tai mielipahaa. En ymmärrä, miksi he tekevät niin, mutta ei mun tarvitsekaan ymmärtää. En edes kysy, miksi he niin tekevät. Se on heidän oma asiansa. 

"Eikä kyse ole neuvojen kysymisestäkään.

En ole mitään neuvoja häneltä kaivannut nyt tähän aiheeseen."

Mä kirjoitinkin, että sitä voisi verrata neuvojen kysymiseen. Sä haluat ehdottomasti puhua työttömyydestä sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ole omakohtaista kokemusta työttömyydestä. Siitäkin huolimatta, että sulla on myös ystäviä, joilla on omakohtaista kokemusta työttömyydestä. Ymmärrätkö pointin?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeneminen tarkoittaa, että hän ei halua puhua aiheesta kanssasi. Ei vaikeneminen yhdestä aiheesta ole sun ghostaamista eikä ignooraamista. Vain siinä tapauksessa susta voi tuntua siltä, jos yhä uudestaan yrität saada hänet puhumaan asiasta. Miksi yrität, kun kuitenkin tiedät, että lopputulos on sama? Hakkaat vain päätäsi seinään ja kuhmu otsassasi on vain ja ainoastaan omaa syytäsi. Olet vihainen ystävällesi kuhmusta ja syytät häntä siitä, vaikka hän on jo useita kertoja ilmaissut, että ei halua puhua kanssasi aiheesta.

Mä olen samaa mieltä tästä. Sanaton viestintäkin on viestintää. Vaikeneminen tai puheenaiheen vaihtaminen tarkoittaa, että ei halua keskustella aiheesta. Yhden tai kaksi kertaa vielä voisi ajatella, että ystävä ei ehkä huomannut koko viestiä (siis jos aihe on otettu esille viestei

"Tarkoittaako tämä silti ettei minulla ole oikeutta ihmetellä asialle mahdollista syytä?

Asia ei ole yksisuuntainen, ei mikää ihmissuhteessa koskaan ole."

Ihmettely täällä on hölmöä, koska oletettavasti ystäväsi ei täällä vastaa. Ihmettely kasvotusten olisi huonoa ystävyyttä. Voit toki kysyä suoraan ja ystävällisesti häneltä, mikset halua puhua kanssani aiheesta A.

Ihmettelyyn itsekseen ja täällä sinulla on täysi oikeus. Se, onko se järkevää ajankäyttöä omassa elämässäsi, on myös päätettävissäsi.

Ystävän valintojen Ihmettely ja kyseenalaistaminen kasvotusten, siihen sinulla ei ole oikeutta. Se olisi hyvin epäkunnioittavaa, kertoisi tarpeesta kontrolloida toista ihmistä.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

"Tarkoittaako tämä silti ettei minulla ole oikeutta ihmetellä asialle mahdollista syytä?

Asia ei ole yksisuuntainen, ei mikää ihmissuhteessa koskaan ole."

Ei tarkoita. Voit ihmetellä asiaa vaikka maailman tappiin asti. Me ollaan täsäs ketjussa ihmetelty yhdessä sun kanssasi ja koitettu keksiä syitä, miksi ystäväsi toimii kuten toimii. Sulle tämä yksi aihe ja tämä yksi ystävä on noussut niin suureksi asiaksi omassa elämässäsi, että olet valmis lopettamaan koko pitkään jatkuneen ystävyyden. Kaikki se, miten ystäväsi on sua aiemmin monet kerrat tukenut, on menettänyt merkityksensä. Sulle vain tällä yhdellä asialla on enää merkitystä. Mun mielestä sun pitäisi nyt miettiä, haluatko edes jatkaa koko ystävyyttä? Onko todellaikin se, ettei ystäväsi vastaa sulle työttömyyttä koskeviin kysymyksiin eikä halua keskustella kanssasi työttömyydestä (kaikesta muustahan hän on edleleen valmis keskustelemaan sun

Kiitos asiallisesta vastauksesta.

"Sulle vain tällä yhdellä asialla on enää merkitystä."

Tämä ei pidä paikkaansa. On toki muitakin tärkeämpiä asioita.

Jos tietäisin mikä nyppii voisin toimia erilailla ja kenties auttaa. Nyt en saa siihen mahdollisuutta. 

Se pitää sitten vaan hyväksyä ja pitää suu supussa. 

Aika varma kyl olen että se selviää ajan kanssa. Yleensä niin käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeneminen tarkoittaa, että hän ei halua puhua aiheesta kanssasi. Ei vaikeneminen yhdestä aiheesta ole sun ghostaamista eikä ignooraamista. Vain siinä tapauksessa susta voi tuntua siltä, jos yhä uudestaan yrität saada hänet puhumaan asiasta. Miksi yrität, kun kuitenkin tiedät, että lopputulos on sama? Hakkaat vain päätäsi seinään ja kuhmu otsassasi on vain ja ainoastaan omaa syytäsi. Olet vihainen ystävällesi kuhmusta ja syytät häntä siitä, vaikka hän on jo useita kertoja ilmaissut, että ei halua puhua kanssasi aiheesta.

Mä olen samaa mieltä tästä. Sanaton viestintäkin on viestintää. Vaikeneminen tai puheenaiheen vaihtaminen tarkoittaa, että ei halua keskustella aiheesta. Yhden tai kaksi kertaa vielä voisi ajatella, että ystävä ei ehkä huomannut k

Tämän allekirjoitan. Samaa mieltä.

"Kiitos asiallisesta vastauksesta.

"Sulle vain tällä yhdellä asialla on enää merkitystä."

Tämä ei pidä paikkaansa. On toki muitakin tärkeämpiä asioita.

Jos tietäisin mikä nyppii voisin toimia erilailla ja kenties auttaa. Nyt en saa siihen mahdollisuutta. 

Se pitää sitten vaan hyväksyä ja pitää suu supussa. 

Aika varma kyl olen että se selviää ajan kanssa. Yleensä niin käy."

Hyvä juttu, että on tärkeämpiäkin asioita. Koska on ikävää, jos oma elämä tai edes ihmissuhde alkaa kietoutua vain yhden asian ympärille ja muut asiat menettävät merkityksensä. Olet kertonut, että teillä on puolin ja toisin ollut tapana tukea toisianne, joten mä kyllä uskon, että jos ystäväsi joskus kaipaa sulta apua asiaan, hän kyllä uskaltaa pyytää sulta apua. Saat sen mahdollisuuden sitten. Tai voi olla, että olipa hänen syynsä mikä tahansa, se menee ajan myötä itsestään ohi. Ehkä hän joskus kertoo syyn sulle tai sitten ei. Vaikka olisikin läheinen ystävyyssuhde, ihan kaikkea ei silti tarvitse ystävänsä kanssa jakaa. 

Ap, entä jos ystäväsi vaikenee, koska tietää halusi auttaa? Ehkä se, mikä on sinusta auttamista, on hänestä sekaantumista?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

"Eikä kyse ole neuvojen kysymisestäkään.

En ole mitään neuvoja häneltä kaivannut nyt tähän aiheeseen."

 

Mä kirjoitinkin, että sitä voisi verrata neuvojen kysymiseen. Sä haluat ehdottomasti puhua työttömyydestä sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ole omakohtaista kokemusta työttömyydestä. Siitäkin huolimatta, että sulla on myös ystäviä, joilla on omakohtaista kokemusta työttömyydestä. Ymmärrätkö pointin?

Ymmärrän mutta toki en kaipaa tunnin dialogia aiheesta vaan edes jonkun reaktion tai vasteen aiheeseen. Edes yhden sanan.

Vierailija kirjoitti:

Ap, entä jos ystäväsi vaikenee, koska tietää halusi auttaa? Ehkä se, mikä on sinusta auttamista, on hänestä sekaantumista?

Ehkä. En mäkään taida nyt enää jaksaa tätä ihmetellä.

Jään seuraamaan mitä tapahtuu.

T. Ap

"Ymmärrän mutta toki en kaipaa tunnin dialogia aiheesta vaan edes jonkun reaktion tai vasteen aiheeseen. Edes yhden sanan."



Miksi? Miksi sulle joku peukkuemoji tai sydänemoji olisi niin tärkeää? Tai vaikka vastaus "aha"? Välillä tuntuu, että sulle ei oikeastaan ole edes se koko aihe niin tärkeä vaan ehkä tunnet itsesi tai vähintäänkin ystävyyssuhteenne jossain määrin epävarmaksi, jos ystäväsi ei reagoi aivan kaikkeen, mitä hänelle viestität. Pitäisikö sun opetella ajattelemaan niin, että niin kauan kuin ystäväsi viestittelee sun kanssasi ja te tapaatte, ei ole mitään väliä, vaikka hän ei kaikkiin viesteihisi vastaisikaan? Varsinkin kun jo tiedät, että vastaamattomuus liittyy vain yhteen aiheeseen?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

"Ymmärrän mutta toki en kaipaa tunnin dialogia aiheesta vaan edes jonkun reaktion tai vasteen aiheeseen. Edes yhden sanan."



Miksi? Miksi sulle joku peukkuemoji tai sydänemoji olisi niin tärkeää? Tai vaikka vastaus "aha"? Välillä tuntuu, että sulle ei oikeastaan ole edes se koko aihe niin tärkeä vaan ehkä tunnet itsesi tai vähintäänkin ystävyyssuhteenne jossain määrin epävarmaksi, jos ystäväsi ei reagoi aivan kaikkeen, mitä hänelle viestität. Pitäisikö sun opetella ajattelemaan niin, että niin kauan kuin ystäväsi viestittelee sun kanssasi ja te tapaatte, ei ole mitään väliä, vaikka hän ei kaikkiin viesteihisi vastaisikaan? Varsinkin kun jo tiedät, että vastaamattomuus liittyy vain yhteen aiheeseen?

Lisään tähän vielä, että ymmärtäisin paremmin, jos hän olisi ainoa ystäväsi ja pelkäisit, että hän on alkanut menettää kiinnostuksensa sinuun kokonaan. Pelkäisit, että tämä ainoa ystävyyssuhde päättyy ja nimenomaan hänen taholtaan. Olet kuitenkin kertonut, että sulla on muitakin ystäviä, joten tämä ei voi olla syy, miksi kaipaat mitä tahansa reaktiota. Ja tämäkin ystäväsi kyllä reagoi kaikkiin muihin viesteihisi paitsi ei työttömyyttä koskeviin. 

Omassa elämässäni tällainen ihminen on osoittautunut epäluotettavaksi. Häntä kiinnostaa erityisesti minulle vaikeat asiat, heikot kohdat. Jos en näistä puhu, hän yrittää lähestyä aihetta kiertoteitse ja nimenomaan tuolla 'haluan vaan auttaa sua' -kulmalla. Se, etten puhu hänelle, kääntyy juuri noin, kuin ap esittää, minun ongelmaksi ja todisteeksi siitä, että minulla on pahoja ongelmia, että olen estynyt.

Satavarmasti puhuu minusta ja näistä 'ongelmistani' eteenpäin. Antaa ymmärtää, että olen niin jumissa ja lukossa, etten pysty puhumaan. Todelliset ystäväni tietävät, että puhun kuin ruuneperi. Luotan heihin.

Ihan puhdasta manipulointia ja pahuutta. 

Että sä AP olet niin raskas !

Vierailija kirjoitti:

Omassa elämässäni tällainen ihminen on osoittautunut epäluotettavaksi. Häntä kiinnostaa erityisesti minulle vaikeat asiat, heikot kohdat. Jos en näistä puhu, hän yrittää lähestyä aihetta kiertoteitse ja nimenomaan tuolla 'haluan vaan auttaa sua' -kulmalla. Se, etten puhu hänelle, kääntyy juuri noin, kuin ap esittää, minun ongelmaksi ja todisteeksi siitä, että minulla on pahoja ongelmia, että olen estynyt.

Satavarmasti puhuu minusta ja näistä 'ongelmistani' eteenpäin. Antaa ymmärtää, että olen niin jumissa ja lukossa, etten pysty puhumaan. Todelliset ystäväni tietävät, että puhun kuin ruuneperi. Luotan heihin.

Ihan puhdasta manipulointia ja pahuutta. 

Ohis mutta..

melkeen uskois mutta ei taida olla totta.

Miksi enää puhut hänen kanssaan yhtää mitään koskaan jos kerran on noin epäluotettava?

Vierailija kirjoitti:

Että sä AP olet niin raskas !

Miks toi mummo kommentoi mun painoa !

Kiusaaja kiusaa saadakseen kiusatussa aikaan reaktion. Kiusaajalle ei ole väliä, millaisen reaktion. Kiusaaja haluaa, että kiusattu huomaa hänet. Jos kiusattu ei reagoi mitenkään, kiusattu ajan myötä kyllästyy ja etsii uuden uhrin. En väitä, että ap olisi kiusaaja. Kuitenkin ystävä on hyvinkin saattanut huomata kaikki apn ystävälleen tekemät testailut. Hän voisi reagoida, mutta silloin hän tekisi juuri kuten kiusattu, joka reagoi kiusaamiseen. Onko ap tullut ajatelleeksi, että ystävän näkökulmasta ap käyttäytyy kuin kiusaaja?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

"Ymmärrän mutta toki en kaipaa tunnin dialogia aiheesta vaan edes jonkun reaktion tai vasteen aiheeseen. Edes yhden sanan."



Miksi? Miksi sulle joku peukkuemoji tai sydänemoji olisi niin tärkeää? Tai vaikka vastaus "aha"? Välillä tuntuu, että sulle ei oikeastaan ole edes se koko aihe niin tärkeä vaan ehkä tunnet itsesi tai vähintäänkin ystävyyssuhteenne jossain määrin epävarmaksi, jos ystäväsi ei reagoi aivan kaikkeen, mitä hänelle viestität. Pitäisikö sun opetella ajattelemaan niin, että niin kauan kuin ystäväsi viestittelee sun kanssasi ja te tapaatte, ei ole mitään väliä, vaikka hän ei kaikkiin viesteihisi vastaisikaan? Varsinkin kun jo tiedät, että vastaamattomuus liittyy vain yhteen aiheeseen?

Lisään tähän vielä, että ymmärtäisin paremmin, jos hän olisi ainoa ystäväsi ja pelkäisit, että hän on alkanut menettää

Niin, outoa eikö?

Voi sitä silti ihmetellä vaikkei ainoa olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa elämässäni tällainen ihminen on osoittautunut epäluotettavaksi. Häntä kiinnostaa erityisesti minulle vaikeat asiat, heikot kohdat. Jos en näistä puhu, hän yrittää lähestyä aihetta kiertoteitse ja nimenomaan tuolla 'haluan vaan auttaa sua' -kulmalla. Se, etten puhu hänelle, kääntyy juuri noin, kuin ap esittää, minun ongelmaksi ja todisteeksi siitä, että minulla on pahoja ongelmia, että olen estynyt.

Satavarmasti puhuu minusta ja näistä 'ongelmistani' eteenpäin. Antaa ymmärtää, että olen niin jumissa ja lukossa, etten pysty puhumaan. Todelliset ystäväni tietävät, että puhun kuin ruuneperi. Luotan heihin.

Ihan puhdasta manipulointia ja pahuutta. 

Ohis mutta..

melkeen uskois mutta ei taida olla totta.

Miksi enää puhut hänen kanssaan yhtää mitään koskaan jos kerran on noin epäluotettava?

Koska olen ollut narsistin uhri ennenkin. En suostu uskomaan toisesta pahaa. Välillä on hyviä hetkiä, ja kyseenalaistan itseni. Sitten taas huomaan, että pakko se on hyväksyä, toisen pahuus. Teen hidasta irtiottoa jo, puhun vähemmän ja vähemmän. Enemmän säästä tätä nykyä. Lapsistamme ja arjesta.