Lue keskustelun säännöt.
Miten saavuttaa sellaisen itsetunnon, ettei oikeasti välitä yhtään siitä mitä muut ajattelee?
Ei välitä ollenkaan siitä mitä muut ajattelee sinun elämäntavasta, elämänvalinnoista, ulkonäöstä, arvoista, kannanotoista, mielipiteistä. Ei juuri edes uhraa ajatustakaan sille, että mitä muut sinusta ajattelevat. Tietenkin siis edellyttäen, että ei tee muille pahaa tai ole ilkeä tms, eli välittää tottakai kuitenkin siitä, ettei loukkaa ketään tai aiheuta kärsimystä muille. Ymmärrätte varmasti mitä ajan takaa. Miten saavuttaa tällaisen hyvän itsetunnon?
Kommentit (488)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on näkemys tähän, koska olen pitkälti sellainen. Itsetunto on enemmänkin vakaa, sikäli että sitä ei ole tarvis edes ajatella. En jaksa ajatella itseäni jatkuvasti, se ei ole kiinnostavaa, oman itsen ympärillä pyöriminen ei ole kiinnostavaa. Ajattelen asioita joista olen kiinnostunut. Tänkaltaisessa itsetunnossa on mukana varmaan myös välinpitämättömyyttä. Kiinnostaa lähinnä omat asiat ja niiden parissa toimiminen. Ihan todella ne itse asiat ja niiden tekeminen, ei se miltä niitten asioitten parissa toimiminen näyttää ulospäin.
Minä allekirjoitan tämän. Itsekin olen samanlainen ja ajattelen olevani hyvin välinpitämätön, minua ei kiinnosta, mitä joku merkityksetön tyyppi mistäkin ajattelee. Ja kun kaikkia ei kuitenkaan voi miellyttää, niin mitäpä sitä murehtimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on sun päässäs että muut ajattelee sua, niittenkin pitää koska minäkin. pakkohan meijän on ottaa toiset huomioon ei tästä muuten mitään tulis.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on näkemys tähän, koska olen pitkälti sellainen. Itsetunto on enemmänkin vakaa, sikäli että sitä ei ole tarvis edes ajatella. En jaksa ajatella itseäni jatkuvasti, se ei ole kiinnostavaa, oman itsen ympärillä pyöriminen ei ole kiinnostavaa. Ajattelen asioita joista olen kiinnostunut. Tänkaltaisessa itsetunnossa on mukana varmaan myös välinpitämättömyyttä. Kiinnostaa lähinnä omat asiat ja niiden parissa toimiminen. Ihan todella ne itse asiat ja niiden tekeminen, ei se miltä niitten asioitten parissa toimiminen näyttää ulospäin.
Tuossa on ajatusta. Kaikki lähtee siitä, että miten suhtautuu itseensä. Kun ei ajattele olevansa se maailman napa , vaan tajuaa olevansa yksi yksilö miljoonista ja tarkkailee ja ajattelee enemmänkin sitä ympäristöään.
Esim. Jos tehdas jossa olen töissä suljetaan, niin eka reaktio ei ole se, että hei jään itse työttömäksi, vaan mietin sitä että mitä se tulee vaikuttaa koko paikkakuntaan ja yhteisöön täällä.
Tuohon vähän kun yhdistää sitä, että on selvittänyt itselleen omat hyvät arvot ja pyrkii aina tekemään parhaansa.
Ja kun aina toimii joka asiassa niin, että jos tekee jotain väärin tai jonkin virheen, niin ei siinä tavii häpeillä, koska voi aina sanoa/ajatella, että teen joka hetki parhaani niillä tiedoilla ja taidoilla joita sillä hetkellä on ollut olemassa. Sen enempään ei kukaan pysy, niin minusta silloin ei tarvi hävetä tai huolehtia siitä mitä muut ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kysymys. Ei kai ihan niin kovaksi edes kuulu tulla, ettei mikään tuntuisi miltään, koska silloin aiheellinenkaan kritiikki ei osu, jolloin onkin muuttunut kusipääksi
Mknulla nyt ei varmaan ole kyse itsetunnosta, enemmänkin välinpitämättömyydestä. Ei vaan kiinnosta mitä muut ajattelee. Tulkoon sanomaan jos on asiaa.
No aika harva on kiinnostunut sinusta. Muilla on ihan tarpeeksi kestämistä omissa ongelmissaan tai elävät omassa kuplassaan, mikä on hyvä sinun kannalta.