Voiko joku selittää minulle mistä kaverini suuttui?
Olin pahassa flunssassa viime viikolla ja parikin kaveriani tarjoutui käymään kaupassa puolestani, toki niin että maksoin ostokset ja he jättivät ne oven taakse etteivät saa tartuntaa. Asumme kaikki lähekkäin joten tämä oli helpompaa kuin tilata kotiinkuljetus kaupasta.
Sovin yhden kanssa, mutta sitten hän sanoi, että ehtii käydä vain pienessä lähikaupassa ja ostaa mitä siellä on valikoimissa. Kävi sitten tuossa kaupassa ja useampi juttu ostoslistalta jäi pois koska niitä ei ollut kyseisessä lähikaupassa. Hyväksyin sitten toisenkin kaverin auttamistarjouksen kun hän sanoi, että voi käydä isommassa kaupassa ja ostaa mitä jäi puuttumaan. Tämä ihan siksi, etten tiennyt milloin itse pääsisin kauppaan enkä halunnut jäädä ilman useampia tuotteita.
Ensimmäinen kaupassa käynyt sai sitten tietää, että toinenkin kaveri oli käynyt puolestani kaupassa ja suuttui ihan valtavasti. Yritin selittää miksi näin tapahtui mutta ei auttanut. Nyt tämä kaveri ei suostu puhumaan minulle.
Voiko joku selittää, miksi joku suuttuu tuollaisesta niin valtavasti? Joo, ymmärrän että hänen mielestään halveksin hänen tarjoamaansa apua mutta ihan tosissaan pitää nyt mykkäkoulua tuon takia? Ja uskomatonta kyllä, olemme tosiaan kaikki aikuisia. Pitänee tilata kotiinkuljetus jatkossa ettei tapahdu tällaisia.
Kommentit (205)
Ap luonnollisesti on kertonut vain oman näkemyksensä asiaan, joten tässä mahdollinen kuvaus siitä miten asia on saattanut mennä sen kaverin nro 1 kulmasta katsottuna.
Ap soitti hänelle ja itki puhelimessa miten kurja olo hänellä on ja jääkaappikin on ihan tyhjä, eikä mitenkään pysty kipeänä menemään kauppaan. Kaveri oli sen verran moneen kertaan saanut kuulla sivulauseessa maininnan siitä miten ap juuri kävi hänelle keittelemässä soppaa vastaavassa tilanteessa että koki velvollisuudekseen auttaa, vaikka hänellä olikin aikataulu päivälle ihan täynnä eikä siihen mitenkään olisi mahtunut ylimääräistä kauppareissua. Hän kuitenkin oletti että äkkiäkös sitä käy hakemassa pussin makaronia, kurkun ja maitopurkin jotta ap sillä selviäisi eteenpäin.
Ap:lta tuli kuitenkin 36 kohdan kauppalista, sisältäen erikoistuotteita joita saa vain isommista kaupoista ja siitäkään kaverilla ei ollut mitään hajua mistä sieltä ne löytyy. Hän kertoi ap:lle että ei ehtisi käydä kuin pikkukaupassa, mutta siitä huolimatta ap pyysi että hän hakee ne tavarat mitä saa, eikä kaupassa käyntiä kuulma voi seuraavallekaan päivälle jättää. Kun kaveri oli kieli vyön alla käynyt tuon kauppareissun ja kiirehti seuraavaan paikkaan, tuli toiselta kaverilta viesti että hän oli käynyt ap:lle kaupassa koska kaveri 1 kuulma ei ollut tehtävästä suoriutunut. Samaan aikaan ap yritti soitella perään, mahtoikohan vaatia uutta kauppareissua, joten parempi jättää vastaamatta.
"Kun kaveri oli kieli vyön alla käynyt tuon kauppareissun ja kiirehti seuraavaan paikkaan, tuli toiselta kaverilta viesti että hän oli käynyt ap:lle kaupassa koska kaveri 1 kuulma ei ollut tehtävästä suoriutunut."
Ja tällöin kaveri nro. 1 olisi todennut, että sepä todella hyvä juttu että ap sai toivomansa jutut toisen kaverin toimesta ja jättänyt asiaa miettimättä sen kummemmin.
Vierailija kirjoitti:
"Kun kaveri oli kieli vyön alla käynyt tuon kauppareissun ja kiirehti seuraavaan paikkaan, tuli toiselta kaverilta viesti että hän oli käynyt ap:lle kaupassa koska kaveri 1 kuulma ei ollut tehtävästä suoriutunut."
Ja tällöin kaveri nro. 1 olisi todennut, että sepä todella hyvä juttu että ap sai toivomansa jutut toisen kaverin toimesta ja jättänyt asiaa miettimättä sen kummemmin.
Juuri näin. Mikä ihmeen kilpailu se auttaminen on, että jos itse tekee jotain niin kukaan muu ei saisi tehdä mitään? Onko tuo jotain omituista vallankäyttöä tai kaverin omimista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun kaveri oli kieli vyön alla käynyt tuon kauppareissun ja kiirehti seuraavaan paikkaan, tuli toiselta kaverilta viesti että hän oli käynyt ap:lle kaupassa koska kaveri 1 kuulma ei ollut tehtävästä suoriutunut."
Ja tällöin kaveri nro. 1 olisi todennut, että sepä todella hyvä juttu että ap sai toivomansa jutut toisen kaverin toimesta ja jättänyt asiaa miettimättä sen kummemmin.
Juuri näin. Mikä ihmeen kilpailu se auttaminen on, että jos itse tekee jotain niin kukaan muu ei saisi tehdä mitään? Onko tuo jotain omituista vallankäyttöä tai kaverin omimista?
Eihän kyse ole siitä että kukaan muu ei saisi mitään, vaan siitä että ap otti kaverin avun vastaan siitä huolimatta että hän olisi ihan yhtä hyvin voinut saada sen saman avun muualta kerralla, niin että sen kaverin ei olisi tarvinnut taipua sen takia mutkille.
Kuulostaa omituiselta. Miksi tarjoutua auttamaan,jos jälkikäteen pitää suuttua asiasta joka ei edes kuulu hänelle. Hänelle kuuluu vain se kauppareissu,jonka sopi ap:n kanssa,ei toisen kaverin kanssa sopimiset. Olisko ollu mustasukkainen vielä?
Vierailija kirjoitti:
Tässä käytännön neuvo, hiukan asian ohi, mutta toimii. Ensi kerralla niin, että teet ostoslistan sellaisista tuotteista, joita tiedät lähikaupassa löytyvän helposti. Jätä ne fiilistelytuotteet siihen asti, että itse pystyt niitä hakemaan.
Ei tule niin paljon melua tyhjästä. Pahaa mieltä, rikkoutuneita kaverisuhteita ja ties mitä hömppää vielä tulossa.
Niin että kipeänä ei tarvitse syödä? Ihan vinkkinä, toisilla on allergioita ja muita, joten sen tietyn leivän haluaminen ei ole hifistelyä. Meillä esim. tuossa pienessä lähikaupassa ei pahemmin ole mitään gluteenitonta, koska pari isompaa markettia lähistöllä joista näitä sitten löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun kaveri oli kieli vyön alla käynyt tuon kauppareissun ja kiirehti seuraavaan paikkaan, tuli toiselta kaverilta viesti että hän oli käynyt ap:lle kaupassa koska kaveri 1 kuulma ei ollut tehtävästä suoriutunut."
Ja tällöin kaveri nro. 1 olisi todennut, että sepä todella hyvä juttu että ap sai toivomansa jutut toisen kaverin toimesta ja jättänyt asiaa miettimättä sen kummemmin.
Juuri näin. Mikä ihmeen kilpailu se auttaminen on, että jos itse tekee jotain niin kukaan muu ei saisi tehdä mitään? Onko tuo jotain omituista vallankäyttöä tai kaverin omimista?
Eihän kyse ole siitä että kukaan muu ei saisi mitään, vaan siitä että ap otti kaverin avun vastaan siitä huolimatta että hän olisi ihan yhtä hyvin voinut saada sen saman avun muualta kerralla, niin että sen kaverin ei olisi tar
Mitä jos ap ei silloin vielä tiennyt toisen kaverin tarjouksesta? Tarttui siihen ensimmäiseen jotta saa edes jotain.
Mikset kieltäytynyt avusta kun kuulit että kaveri on kiireellinen? Kun kuitenkin kerroit, että apu ei ollut välttämätöntä. Tottakai häntä ärsyttää, että on turhaan käynyt kaupassa kovassa kiireessä kun se ei ollutkaan tarpeen vaan myös toinen kaveri on käynyt sulle kaupassa heti perään.
Kuulostaa jotenkin uskomattomalta, että useampi ihminen ravaa flunssaiselle ihmiselle kaupassa peräkkäin vaikka tämä voisi tilata ruuat kotiin. Itse en kehtaisi tuolla tavalla vaivata, vaikka ystävä tarjoutuisikin.
En tuosta nyt noin kovasti suuttuisi, jatkossa en ehkä vaan tarjoaisi apua yhtä helposi ja pitäisin ap:ta vähän törppönä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa omituiselta. Miksi tarjoutua auttamaan,jos jälkikäteen pitää suuttua asiasta joka ei edes kuulu hänelle. Hänelle kuuluu vain se kauppareissu,jonka sopi ap:n kanssa,ei toisen kaverin kanssa sopimiset. Olisko ollu mustasukkainen vielä?
Et taida kyvetä yhtään monimutkaisempaan ajatteluun?
Vierailija kirjoitti:
Naiset.
Kyllä miehetkin osaa. Sukulainen suuttui kun selvisi että meidän lapsilla molemmilla toinen nimi on sama. Ei olla oltu tekemisissä 20 vuoteen enkä edes tiennyt montako lasta hänellä on.
Ottaahan se ylpeän luonnolle, jos ei saakaan esittää yksin äiti Teresaa, vaan löytyy muitakin, jotka auttavat. 😂
Kaverisi on idiootti, eikä siksi tarvitse mitään rationaalista syytä suuttumiseen. Turha siis sellaista on sinunkaan yrittää keksiä.
Asumme kaikki lähekkäin joten tämä oli helpompaa kuin tilata kotiinkuljetus kaupasta.
Tilaa se kotiinkuljetus ja lakkaa pihistelemästä rahoistasi ja käyttämästä ystäviäsi hyödyksesi. Ei siinä kauppatilauksessa ole mitään "vaikeampaa". Ja samalla ne ystävyyssuhteetkin säilyvät, jos sinulla kerran on tuollaisia herkkähipiöitä ystäväpiirissäsi.
Rasittavaa auttaa muita? Just. Omissa ihmissuhteissani se on normaalia ja vastavuoroista. Olisi kauheaa elää elämää ilman läheisiä ihmissuhteita joissa autetaan toisia.
Ja jos aikuinen ihminen ei osaa kieltäytyä avusta niin se nyt tosi typerää onkin. Ei ole vaikeaa sanoa "ei kiitos" sen sijaan että pyytää toista auttamaan.
ap
Mitäköhän tällä oikein yrität sanoa? Etkö sinä ollut tässä se joka ei osannut sanoa "ei kiitos" kun kaveri tarjosi apuaan, sinä otit sen avun vastaan vaikka se ei ollut sitä apua mitä olisit tarvinnut vaan tarvitsit sen lisäksi toisenkin henkilön auttamaan.
Mikset vain itse mennyt kauppaan jos se kerran on vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä?
Kannattaa myös pitää jonkinlaista hätävaraa kotona niin voi sen turvin olla muutaman päivän käymättä kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä joitain omituisia ihmisiä. Esimerkiksi tuo lumiauraus-esimerkki. Ihan oikeastiko joku on sitä mieltä, että jos auttaa jotakuta niin kukaan muu ei sitten saisi auttaa? Eli sen vanhuksen pitäisi kulkea jotain kapeaa polkua ja kieltäytyä toisten avuntarjouksista vain ettei se polun tekijä suutu? Tuohan on aivan sairas ajattelutapa. Ja sitten nämä, joiden mielestä auttaminen on jotenkin outoa lähtökohtaisesti.
Samaa mieltä. Aivan omituisia kommentteja tässä ketjussa. Wolttaa ja tilaa sitä ja tätä. Entäs jos asutkin jossain missä se ei onnistu eli noita palveluita ei ole? Kaverit ITSE tarjoutuivat käymään kaupassa ei ap heitä siihen pakottanut. On kyllä mennyt omituiseksi ajattelutapa. Omat naapurit ovat erilaisia ja saan nauttia hyvästä naapuriavusta ja myös itse tarjoan aina apua. En katso sairaana olevan tai vanhan ihmisen auttamista tuomalla kaupasta tavaraa aikani haaskaukseksi. Ilolla autan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun kaveri oli kieli vyön alla käynyt tuon kauppareissun ja kiirehti seuraavaan paikkaan, tuli toiselta kaverilta viesti että hän oli käynyt ap:lle kaupassa koska kaveri 1 kuulma ei ollut tehtävästä suoriutunut."
Ja tällöin kaveri nro. 1 olisi todennut, että sepä todella hyvä juttu että ap sai toivomansa jutut toisen kaverin toimesta ja jättänyt asiaa miettimättä sen kummemmin.
Juuri näin. Mikä ihmeen kilpailu se auttaminen on, että jos itse tekee jotain niin kukaan muu ei saisi tehdä mitään? Onko tuo jotain omituista vallankäyttöä tai kaverin omimista?
Eihän kyse ole siitä että kukaan muu ei saisi mitään, vaan siitä että ap otti kaverin avun vastaan siitä huolimatta että hän olisi ihan yhtä hyvin voinut saada sen saman avun muualta kerralla, niin että sen kaverin ei olisi tar
Taipua mutkille? Mitä sä höpötät. Se eka kaveri tarjosi apuaan ja toi mitä sai sieltä kaupasta. Toinen toi sitten loput. Mikä helvetin ongelmä tää on. Itsellesi näköjään pitää vääntää asiat rautalangasta.
Vierailija kirjoitti:
On siinä naisilla taas ongelmat.
Ei kai ap sukupuolia kertonut, voi olla useampia.
Onpa täällä joitain omituisia ihmisiä. Esimerkiksi tuo lumiauraus-esimerkki. Ihan oikeastiko joku on sitä mieltä, että jos auttaa jotakuta niin kukaan muu ei sitten saisi auttaa? Eli sen vanhuksen pitäisi kulkea jotain kapeaa polkua ja kieltäytyä toisten avuntarjouksista vain ettei se polun tekijä suutu? Tuohan on aivan sairas ajattelutapa. Ja sitten nämä, joiden mielestä auttaminen on jotenkin outoa lähtökohtaisesti.