Voiko joku selittää minulle mistä kaverini suuttui?
Olin pahassa flunssassa viime viikolla ja parikin kaveriani tarjoutui käymään kaupassa puolestani, toki niin että maksoin ostokset ja he jättivät ne oven taakse etteivät saa tartuntaa. Asumme kaikki lähekkäin joten tämä oli helpompaa kuin tilata kotiinkuljetus kaupasta.
Sovin yhden kanssa, mutta sitten hän sanoi, että ehtii käydä vain pienessä lähikaupassa ja ostaa mitä siellä on valikoimissa. Kävi sitten tuossa kaupassa ja useampi juttu ostoslistalta jäi pois koska niitä ei ollut kyseisessä lähikaupassa. Hyväksyin sitten toisenkin kaverin auttamistarjouksen kun hän sanoi, että voi käydä isommassa kaupassa ja ostaa mitä jäi puuttumaan. Tämä ihan siksi, etten tiennyt milloin itse pääsisin kauppaan enkä halunnut jäädä ilman useampia tuotteita.
Ensimmäinen kaupassa käynyt sai sitten tietää, että toinenkin kaveri oli käynyt puolestani kaupassa ja suuttui ihan valtavasti. Yritin selittää miksi näin tapahtui mutta ei auttanut. Nyt tämä kaveri ei suostu puhumaan minulle.
Voiko joku selittää, miksi joku suuttuu tuollaisesta niin valtavasti? Joo, ymmärrän että hänen mielestään halveksin hänen tarjoamaansa apua mutta ihan tosissaan pitää nyt mykkäkoulua tuon takia? Ja uskomatonta kyllä, olemme tosiaan kaikki aikuisia. Pitänee tilata kotiinkuljetus jatkossa ettei tapahdu tällaisia.
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh! Onneksi mulla ei ole tuollaisia kavereita. Ihan suoraa sanottuna.
Taitaa koko stoori olla jostakin jenkkiläisestä saippuasarjasta sillä Suomessa ei kukaan keittele soppaa flunssaiselle kaverilleen. Eikä varmaan käy kaupassakaan. En ainakaan itse ole koskaan kuullut moisesta. Ihan omin avuin täytyy flunssaisena mennä kauppaan, apteekkiin ja lääkäriinkin.
Eikö sulla oikeasti ole yhtään ihmistä elämässäsi, joka viitsisi käydä missään puolestasi kun olet sairaana? Surullista.
Minulla ainakin on ihmisiä, jotka voisivat käydä kaupassa puolestani, ihan alkaen samassa taloudessa asuvista lapsistani.on myös ystäviä ja sukulaisia.
Mutta en minä vaivaa ihmisiä turha
paapotaan* kuin pientä lasta.
En tiedä tarkkaan tilannetta, eli olitko esim niin sairas, ettet pystynyt liikkumaan, vai flunssassa? Ymmärrän jollain tavalla kavereitasi. Meillä töissä esimies tekee jatkuvasti tuota samaa, eli delegoi saman asian vähintään kahdelle eri henkilölle tyyliin "voisitko leipoa Maijalle synttärikakun". Sitten kolme ihmistä tuo kakkua töihin...En tykkää yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sinä käytännössä osoitit tuolle ensimmäiselle kaverille, että hänen vaivannäkönsä oli ihan täysin turhaa sillä sinun täytyi silti pyytää muualtakin apua. Hänellä oli kova kiire, mutta yritti silti tehdä sen mitä sinun eteesi pystyy, mutta tuo apu ei sinulle riittänyt.
Jos vaikka leipoo, ja ensimmäinen kaveri saa tuotua kaupasta jauhot ja kananmunat, mutta hiiva olikin loppunut, ei pitäisi olla mitenkään ilkeää ketään kohtaan, jos kaveri nro 2 hakee sen hiivan?
Ennemmin noin, kuin pyytää sitä ensimmäistä juoksemaan toiseen kauppaan. Ja molemmat tarjoutuivat itse auttamaan.
Omituisia "ystäviä" täällä, kun kysellään oitis bensanhintaa ja korvauksia. Aito ystävyys on molemminpuolista ja itse ainakin tekisin vastapalveluksen, tarjoaisin lounaan tai vastaisin it
J aedelleen, tuo oli esimerkki. Ei ap ole puhunut leipomisesta mitään.
tuhlasit hänen aikaansa, koska kuitenkin lähetit toisen kaverin toiseen kauppaan.
Sinun olisi pitänyt sanoa sille lähikaupan kaverille, että tarvitse kyllä näitä muitakin tavaroita tänään, joten yritän ensin saada jonkun, joka käy siinä isomassa paikassa. Samalla kiittelisit paljon tuon lähikauppakaverisi auttamishalua ja kerrot miten kiitollinen tarjouksesta olet.
Voisitko kokeilla esimerkkejä joilla on jotain tekemistäkin ap'n aloituksen kanssa? Tai ihan vaan pitää pääsi kiinni jos ei ole mitään järkevää sanottavaa :D 'mutku ehkä se halus leipoooo..' LOL