Kertokaa kokeneemmat naiset, onko hyviä miehiä oikeasti olemassa?
Olen vielä melko nuori ja ehkä aika naiivi myös miesten suhteen, mutta epäilykseni ovat alkaneet herätä. Tässä pari kysymystä, joihin toivoisin perspektiiviä vanhemmilta ja viisaammilta:
1) Onko olemassa epäitsekkäitä miehiä, jotka pistävät muiden tarpeet omiensa edelle aidosta rakkaudesta ja sydämensä hyvyydestä? Itse pistän läheisteni tarpeet omieni edelle ja olisi sitten kiva, jos joku ajattelisi myös minun tarpeitani. Pieni epäilys on herännyt, että monet miehet ovat oikein tyytyväisiä, jos kaikki keskittyvät ainoastaan heidän tarpeisiinsa.
2) Onko olemassa miehiä, jotka rakastuvat sisäiseen ihmiseen, eivätkä ulkokuoreen niin, että rakkaus säilyy muuttumattomana vielä vuosikymmenien jälkeenkin, kun nainen ei ole enää yhtä kaunis ja hoikka.
3) Onko olemassa miehiä, jotka aidosti tahtovat vain yhden naisen? Vaikuttaa siltä, että ideaali tilanne monille (jopa sitoutumishaluisille) miehille olisi, että heillä olisi vaimon lisäksi lukuisia sivusuhteita, jos tämä vain olisi täysin ok kaikille osapuolille. Tämä on minulle vaikea ymmärtää, koska jos olen itse rakastunut, niin en voisi kuvitellakaan tahtovani ketään muuta kuin rakkaani.
Miehet saavat myös vastata, jos olette rehellisiä.
Kommentit (369)
Vierailija kirjoitti:
Joku mies kirjoitti täällä, miten on moraalisesti oikein jättää nainen, kun hän vanhenee ja muuttuu. Juuri tämmöisiä miehiä tarkoitin kohdassa 2. Kaikkihan me vanhenemme ja muutumme. Miten voin välttää astumasta tämmöiseen miinaan, kun olen vielä nuori ja mielestäni ihan nätti ja hyvässä kunnossa? Ap
Moni nainen kirjoittaa samassa ketjuissa kuinka on moraalisesti oikein jättää mies kun se muuttuu.
Vältät ko. miinan unohtamalla miehet, ottamalla itsellesi naisen ja jättämällä sen ennen kuin se jättää sinut.
Mä voin 100% luottamuksella sanoa että mun mies ei enää pitäisi mua sinä naisena johon hän rakastui, jos päättäisin heittäytyä elämäntapatyöttömäksi ja kanavoisin ahkeruuteni Candy crushin pelaamiseen 24/7.
Enkä kyllä itsekään enää tunnistaisi itseäni, saati pitäisi itsestäni.
Vierailija kirjoitti:
Joku mies kirjoitti täällä, miten on moraalisesti oikein jättää nainen, kun hän vanhenee ja muuttuu. Juuri tämmöisiä miehiä tarkoitin kohdassa 2. Kaikkihan me vanhenemme ja muutumme. Miten voin välttää astumasta tämmöiseen miinaan, kun olen vielä nuori ja mielestäni ihan nätti ja hyvässä kunnossa? Ap
En sanonut että se on moraalisesti oikein. Mutta se olisi moraalisesti oikeammin, tai vähemmän väärin, jättää tästä syystä kuin siitä että toinen päättää ruveta elämäntapatyöttömäksi. Mitenkä sellaiseen miinaan astumista voisi mies välttää ettei joutuisi yksiin sellaisen naisen kanssa joka jättää niin pinnallisesta syystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Seuraavana päivänä alkaa taas uusi valitusvirsi siitä, kuinka "kaikki miehet on sikoja", vain siksi ettei se nainen vaivautunut ajattelemaan asiaa sen pitemmälle. Ottaisitte vastuun omista mokistanne sen sijaan, että syytätte kaikesta muita."
Lähinnä olen kyllä täälläkin kuullut miesten valitusta ja sitä että kaikki on naisten vikaa. Sinä parhaana esimerkkinä juuri tässä yllä.
Tarkoitatko sitä miestä, joka täällä esiintyy naisena vai sitä naista, joka väittää olevansa mies?
Huomaisit kyllä, jos alkaisin valittamaan. Ei jäisi epäselväksi. On ikävää, että koet tarpeelliseksi haastaa riitaa kaikkien kanssa. Suosittelisin hankkimaan ammattiapua.
Suosittelisin hankkimaan ammattiapua.... eikös tuo ole riidan haastamista? Viestisi kertoo sinusta aika paljon.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mistä päättelet että hän ei ole enää ahkera ja aikaansaava elämäntapatyöttömänä? "
Ainakaan hän ei ole sitä samalla tavalla. Kyllä normaali työssä käyvä ihminen ajattelee että ihmisen tarkoitus on tehdä työtä rahansa eteen eikä maailma toimi jos kaikki vain laiskottelisivat. Ihmisen asenne elämään, yhteiskuntaan ja rahaan on taatusti erilainen elämäntapatyöttömänä kuin työssä käyvänä.
Joten voit lopettaa tämän jankkauksen ja myöntää että esimerkkisi ei vain toimi.
Toimiihan se aivan täydellisesti. Naisilla on vaan vaikeaa myöntää etteivät he kykene oikeasti rakastamaan miestä itseään. Vaan niitä asioita mitä mies tarjoaa naiselle ja mistä nainen hyötyy itsekkäästi. Vertauksena jos naisen lapsi päättäisi tehdä samoin niin lopettaisiko nainen tämän lapsen rakastamisen? Ei. Mutta jos mies tekee niin "rakkaus loppui koska mies
Jos mies alkaa käyttäytymään kuin lapsi niin silloin hän ei ole enää se mies, jonka kanssa menin yhteen. Lapsen kuuluu käyttäytyä kun lapsi, mutta aikuisen ihmisen on myös osattava kantaa vastuuta eikä ainoastaan leikkiä. Toki hyvä, että mieskin harrastaa luovuutta, mutta sitä ei voi tehdä sillä oletuksella, että nainen joutuu ottamaan kaiken vastuun yhteisten asioiden ja talouden hoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Noh, itse löysin vahingossa nykyisen poikaystäväni onlinepelistä ja hän rakastui ensin persoonaani ja ulkonäköni on hänelle plussaa. Tapasimme toisemme livenä pari viikkoa sen jälkeen kun myönsimme tunteemme toisiamme kohtaan.
Hän halveksii pettäjiä, eikä ole koskaan pettänyt ketään ja toivoo mun olevan viimeinen nainen jonka kanssa harrastaa seksiä.
Olen myös ollut koko viikon kipeänä, joten hän tuli mun luokse tekemään töitä ja huolehti, että juon riittävästi ja syön edes jotain ja sen lisäksi peitteli mut kun huomasi mun olevan kylmä kun nukuin 40 asteen kuumeessa. Otti myös syliin kun itkin kun olin niin turhautunut mun huonoon oloon, kun en edes vessaan päässyt ilman lepotaukoa.
Plussana vielä, että hän alkoi opiskelemaan suomea, jotta voisi kommunikoida suomeksi mun perheen kanssa tulevaisuudessa kun käydään Suomessa ja jotta mun ei tarvitsisi aina puhua englantia kotona.
N32
Mistä kaikki alapeukut? Koska mies ei ole suomalainen? Olen nyt neljä vuotta asunut toisella mantereella (lähdin töiden perässä) niin jollain logiikalla mun pitäisi silti ottaa vain suomalainen mies?
N32
Kyllä, kyllä ja kyllä.
Ihania miehiä löytyy kyllä, voisin jopa sanoa, että pilvin pimein, mutta itselleen sopivan löytäminen on lottoarvonta. Minulla kävi hyvä tuuri. Sain täydellisen. Hänelläkin on tietysti omat "puutteensa" (eli siis ominaisuuksia, joiden toivoisin olevan erilaisia: mieheni ei ole kovin hyvä seuramies juhlissa jne., vaan hiljainen introvertti, vaikka nauttii toisten jutustelun kuuntelusta - minua välillä vaivaannuttaa, kun haluaisin, että hänkin osaisi jutustella ja olla supliikki sen sijaan, että ei oikein osaa vastailla muiden kysymyksiin, esittää itse kysymyksiä tai keskustella vapaasti jostain aiheesta)(häntä itseään asia ei vaivaa, ja kahden kesken ei tällaista ongelmaa edes ole, joten kaikki hyvin), mutta nämä eivät missään nimessä ole asioita, joiden takia minun pitäisi edes harkita uuden ukon hankkimista. Varmasti itsestänikin löytyy vaikka mitä rasittavaa ja ärsyttävää.
Taika on siinä, että osaa löytää ne helmet sikojen joukosta. Näin löysin omani:
1. Ei deittisivustoja. Siellä suurin osa on p*ll*nvonkaajia. Tiedän, että "ystäväni ainakin löysi miehen Tinderistä!", mutta nämä ovat harvinaisuuksia. Itse lopetin deittisivustojen käytön (löysin mieheni aikana ennen Tinderiä), koska en jaksanut sitä valehtelun määrää. Miehet sanovat mitä vain, että pääsevät pukille. Hirveä työ viestitellä ja yrittää selvittää, kuka on rehellisesti parisuhdetta vailla ja kuka haalii sulkia hattuun.
2. Kun lähdet viihteelle, ole täysin selvin päin itse. Ei yhtään annosta alkoholia. Lähesty itse ja anna itseäsi lähestyä vain miesten, jotka myös ovat selvin päin. Et halua alkoholistia tai tuurijuoppoa, tai ihmistä, joka ei uskalla olla oma itsensä ilman viinaa.
3. Ole avoin ja rehellinen ja odota sitä myös toiselta. Kerro tämä hänelle heti. Jos toinen ei ole avoin ja rehellinen, lähde kävelemään ensimmäisestä rikkeestä. Älä anna toista mahdollisuutta. Jos mies olisikin ollut "kehityskelpoinen", niin olkoon sitten hyvä mies seuraavalle. Etsi sinä sellainen, joka on jo aikuistunut ja käyttäytyykin sen mukaisesti alusta alkaen.
4. Heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien sovitte, että muita ei tapailla eikä muiden kanssa viestitellä. Sinä olet ainoa nainen (mies) hänelle ja hän ainoa mies sinulle siihen asti, että tiedätte, haluatteko jatkaa eteenpäin.
Minä en osaisi määritellä 'hyviä miehiä' noilla sinun kriteereilläsi. Hyviä ja tasokkaita miehiä olen tuntenut monia edellisessä ja sitä edellisessä sukupolvessa (olen nyt eläkeikäinen) mutta omassa sukupolvessani en ainuttakaan. En tiedä mikä on pilannut miehet. Voisiko se olla sota joka katkaissut heiltä isät vai mikä. Ulkomaalaisiakaan en ole tavannut, mutta oikeasti yläluokkataustaisia miehiä ei täällä missään liiku enkä tiedä mistä edes etsiä.
Kaiken lisäksi epäilen, että kunnon miehiä, joilla sydän ja ajatukset paikallaan löytyy enemmänkin nk duunaripiireistä... tai kouluttamattomista... Jos mies on jotenkin mukamas menestyvä ja hänellä on rahaa tai mainetta niin naiset ovat perässä kuin kärpäset... siitä mies meneekin sitten pilalle eikä osaa koskaan päättää mikä on ok, mitä haluaa, mihin panostaa jne...
5. Ei seksiä pariin ensimmäiseen kuukauteen. Tiedän, että tämä tuntuu joillekin vaikealta, mutta itse huomasin, että tämä on ehdoton sääntö. En sanonut tästä heti ekoilla treffoilla (paitsi, jos mies yritti heti), vaan vähän myöhemmässä vaiheessa, mutta perustelin rehellisesti, miksi en halua vielä seksiä, vaikka käynkin kuumana mieheen (ja hän minuun). Tällä karsitaan pois ne, jotka eivät ole valmiita parisuhteeseen, vaan haluavat vain hetken helpotusta. Mitä pidemmälle pystyy viemään "esileikkiä" ja flirttiä ilman seksiä, sitä parempi; viimeisen kanssa emme harrastaneet seksiä ensimmäisen neljän kuukauden aikana ja nyt olemme olleet naimisissa 12 vuotta. Seksiä oli alkuun niin usein kuin mahdollista, kun piti ottaa nuo selibaattikuukaudet kiinni, mutta sitten tasaantui ja nykyisin noin neljä, viisi kertaa viikossa. Tämä siis tiedoksi niille, jotka luulevat, että seksin aloittamisen viivästäminen kielisi siitä, ettei seksiä sitten jatkossakaan ole.
6. Lähesty itse miehiä ja ole avoin asiallisesti lähestyvien miesten tekemille aloituksille, vaikkei ulkonäkö olisi huippumallin.
7. EI DRAAMAA! Ei minkäänlaista draamaa, piste ja huutomerkki.! Jos olet itse draamailija, lopeta heti. Jos mies on draamailija, juttu ei tule toimimaan, joten siirry seuraavaan. Jos yhdessä ollessa tulee riitaa mistään muusta kuin turhanpäiväisyyksistä, olet väärän ihmisen kanssa. Hyvässä parisuhteessa kinastellaan lyhyesti (ja joskus leikkimielisesti, vaikka ärsyttääkin oikeasti) lattialla lojuvista sukista ja siitä, kumpiko jätti maidon happanemaan pöydälle. Jos riidat ovat pitkäkestoisia ja ne koskevat parisuhteen peruspilareita, olet väärän ihmisen kanssa. Arjen toisen kanssa tulee olla vaihtelevasti mukavaa, kaunista, ihanaa, tylsää, mutta EI KOSKAAN epämiellyttävää, ahdistavaa, pelottavaa. Tämän opin omilta vanhemmiltani, jotka ovat 50 avioliittovuoden jälkeenkin kuin vastarakastuneet. Sama on oman mieheni kanssa. Moni luuleekin, että olemme tuore pari, kun huomioimme toisiamme niin ihanasti.
Kun aloin toimia tällä tavalla, kaikki k*usipäät karsiutuivat saman tien pois aikaa viemästä. Joka ikinen mies, jonka kanssa kävin treffeillä, oli mukava, asiallinen aikuinen. Yhteen päätymisessä oli lopulta kyse vain siitä, kohtasivatko persoonat, harrastukset jne. Kolme vuotta meni, että löysin tämän nykyisen mieheni, joka olikin sitten nappiosuma.
Onnea matkaan!
Mun kuplassa on moisia miehiä. Tai ehkä tuo A kohta on semmoista kausittaista, kuten itselläkin. Joskus sisuunnun ja olen pirun itsekäs, mutta 80 % hyvinkin huomaavainen.
Mieheni on tuommoinen kullanmuru. Huomioiva, rakastava, eikä ole vieraiden kanssa touhunnut.
Mun lähipiiri on aika hyvin koostunut luotettavista ihmisistä. Kaikki ollaan kiltimpää sorttia, eikä baareissa römytä.
Kaikkia sukupuolia mahtuu ap:n antamiin spekseihin. Suurinosa pitkässä suhteessa (20-30v) , kuten itsekin.
N51
Vierailija kirjoitti:
Mä voin 100% luottamuksella sanoa että mun mies ei enää pitäisi mua sinä naisena johon hän rakastui, jos päättäisin heittäytyä elämäntapatyöttömäksi ja kanavoisin ahkeruuteni Candy crushin pelaamiseen 24/7.
Enkä kyllä itsekään enää tunnistaisi itseäni, saati pitäisi itsestäni.
Älähän nyt, kohta 2 ap:n vaatimuksissa.
"Jos mies alkaa käyttäytymään kuin lapsi niin silloin hän ei ole enää se mies, jonka kanssa menin yhteen. Lapsen kuuluu käyttäytyä kun lapsi, mutta aikuisen ihmisen on myös osattava kantaa vastuuta eikä ainoastaan leikkiä. Toki hyvä, että mieskin harrastaa luovuutta, mutta sitä ei voi tehdä sillä oletuksella, että nainen joutuu ottamaan kaiken vastuun yhteisten asioiden ja talouden hoidosta. "
Jos nainen alkaa näyttämään kuin mummolta niin silloin hän ei ole enää se nainen, jonka kanssa menin yhteen. Mummon kuuluu näyttää mummolta, mutta aikuisen naisen on myös osattava kantaa vastuuta eikä ainoastaan syödä ja vanheta ja rumentua. Toki hyvä, että nainenkin harrastaa luovuutta, mutta sitä ei voi tehdä sillä oletuksella, että mies joutuu ottamaan kaiken vastuun seksuaalisesta tyytäisyydestään.
Subjektiivinen käsite. Onko täysin hyvää ihmistä muutenkaan olemassa? Oletko sinäkään ns hyvä ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, kyllä ja kyllä.
Ihania miehiä löytyy kyllä, voisin jopa sanoa, että pilvin pimein, mutta itselleen sopivan löytäminen on lottoarvonta. Minulla kävi hyvä tuuri. Sain täydellisen. Hänelläkin on tietysti omat "puutteensa" (eli siis ominaisuuksia, joiden toivoisin olevan erilaisia: mieheni ei ole kovin hyvä seuramies juhlissa jne., vaan hiljainen introvertti, vaikka nauttii toisten jutustelun kuuntelusta - minua välillä vaivaannuttaa, kun haluaisin, että hänkin osaisi jutustella ja olla supliikki sen sijaan, että ei oikein osaa vastailla muiden kysymyksiin, esittää itse kysymyksiä tai keskustella vapaasti jostain aiheesta)(häntä itseään asia ei vaivaa, ja kahden kesken ei tällaista ongelmaa edes ole, joten kaikki hyvin), mutta nämä eivät missään nimessä ole asioita, joiden takia minun pitäisi edes harkita uuden ukon hankkimista. Varmasti itsestänikin löytyy vaikka mitä rasittavaa ja ärsyttävää.
Taika on siinä, että osaa löytää ne helmet sikojen joukosta. Näin löysin omani:
1. Ei deittisivustoja. Siellä suurin osa on p*ll*nvonkaajia. Tiedän, että "ystäväni ainakin löysi miehen Tinderistä!", mutta nämä ovat harvinaisuuksia. Itse lopetin deittisivustojen käytön (löysin mieheni aikana ennen Tinderiä), koska en jaksanut sitä valehtelun määrää. Miehet sanovat mitä vain, että pääsevät pukille. Hirveä työ viestitellä ja yrittää selvittää, kuka on rehellisesti parisuhdetta vailla ja kuka haalii sulkia hattuun.
2. Kun lähdet viihteelle, ole täysin selvin päin itse. Ei yhtään annosta alkoholia. Lähesty itse ja anna itseäsi lähestyä vain miesten, jotka myös ovat selvin päin. Et halua alkoholistia tai tuurijuoppoa, tai ihmistä, joka ei uskalla olla oma itsensä ilman viinaa.
3. Ole avoin ja rehellinen ja odota sitä myös toiselta. Kerro tämä hänelle heti. Jos toinen ei ole avoin ja rehellinen, lähde kävelemään ensimmäisestä rikkeestä. Älä anna toista mahdollisuutta. Jos mies olisikin ollut "kehityskelpoinen", niin olkoon sitten hyvä mies seuraavalle. Etsi sinä sellainen, joka on jo aikuistunut ja käyttäytyykin sen mukaisesti alusta alkaen.
4. Heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien sovitte, että muita ei tapailla eikä muiden kanssa viestitellä. Sinä olet ainoa nainen (mies) hänelle ja hän ainoa mies sinulle siihen asti, että tiedätte, haluatteko jatkaa eteenpäin.
Nainen nimittelemässä miehiä sioiksi. Palstan miesviha ei sinänsä pitäisi yllättää...
Olen pysynyt parisuhteista ja deittailuista kaukana. En tarvitse hankalaa, epärehellistä, hyväksikäyttävää pettäjää itselleni. Suurin osa ihmisistä ei arvosta hyvää ja vakaata elämää.
5. Ei seksiä pariin ensimmäiseen kuukauteen. Tiedän, että tämä tuntuu joillekin vaikealta, mutta itse huomasin, että tämä on ehdoton sääntö. En sanonut tästä heti ekoilla treffoilla (paitsi, jos mies yritti heti), vaan vähän myöhemmässä vaiheessa, mutta perustelin rehellisesti, miksi en halua vielä seksiä, vaikka käynkin kuumana mieheen (ja hän minuun). Tällä karsitaan pois ne, jotka eivät ole valmiita parisuhteeseen, vaan haluavat vain hetken helpotusta. Mitä pidemmälle pystyy viemään "esileikkiä" ja flirttiä ilman seksiä, sitä parempi; viimeisen kanssa emme harrastaneet seksiä ensimmäisen neljän kuukauden aikana ja nyt olemme olleet naimisissa 12 vuotta. Seksiä oli alkuun niin usein kuin mahdollista, kun piti ottaa nuo selibaattikuukaudet kiinni, mutta sitten tasaantui ja nykyisin noin neljä, viisi kertaa viikossa. Tämä siis tiedoksi niille, jotka luulevat, että seksin aloittamisen viivästäminen kielisi siitä, ettei seksiä sitten jatkossakaan ole.
--
Meillä vaimo piti myös jalat kiinni aikansa. Naimisiin kun mentiin seksiä oli se tasainen kerran tai kaksi kuukaudessa. Nyt pariin vuoteen ei ole ollut ollenkaan.
Tämä siis tiedoksi niille jotka luulee etteikö selibaattikuukaudet kertoisi tasan tarkkaan miten paljon sitä on jatkossa luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Seuraavana päivänä alkaa taas uusi valitusvirsi siitä, kuinka "kaikki miehet on sikoja", vain siksi ettei se nainen vaivautunut ajattelemaan asiaa sen pitemmälle. Ottaisitte vastuun omista mokistanne sen sijaan, että syytätte kaikesta muita."
Lähinnä olen kyllä täälläkin kuullut miesten valitusta ja sitä että kaikki on naisten vikaa. Sinä parhaana esimerkkinä juuri tässä yllä.
Tarkoitatko sitä miestä, joka täällä esiintyy naisena vai sitä naista, joka väittää olevansa mies?
Huomaisit kyllä, jos alkaisin valittamaan. Ei jäisi epäselväksi. On ikävää, että koet tarpeelliseksi haastaa riitaa kaikkien kanssa. Suosittelisin hankkimaan ammattiapua.
Ihan se ensimmäinen valitus löytyi siitä lainauksesta jonka otin edellisestä viestistäsi. Joten turha selitellä kun maito on jo maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, kyllä ja kyllä.
Ihania miehiä löytyy kyllä, voisin jopa sanoa, että pilvin pimein, mutta itselleen sopivan löytäminen on lottoarvonta. Minulla kävi hyvä tuuri. Sain täydellisen. Hänelläkin on tietysti omat "puutteensa" (eli siis ominaisuuksia, joiden toivoisin olevan erilaisia: mieheni ei ole kovin hyvä seuramies juhlissa jne., vaan hiljainen introvertti, vaikka nauttii toisten jutustelun kuuntelusta - minua välillä vaivaannuttaa, kun haluaisin, että hänkin osaisi jutustella ja olla supliikki sen sijaan, että ei oikein osaa vastailla muiden kysymyksiin, esittää itse kysymyksiä tai keskustella vapaasti jostain aiheesta)(häntä itseään asia ei vaivaa, ja kahden kesken ei tällaista ongelmaa edes ole, joten kaikki hyvin), mutta nämä eivät missään nimessä ole asioita, joiden takia minun pitäisi edes harkita uuden ukon hankkimista. Varmasti itsestänikin löytyy vaikka mitä rasittavaa j
Kyseessä on suomalainen sanonta: "Löytää helmi sikojen joukosta." Tämä tarkoittaa sitä, että on vaikea löytää yksi hyvä hippunen sikolätin pohjalta. Aloituksessa kysyttiin, miten löytää MIEHEN. Jos olisi kysytty, miten löytää NAISEN, olisin käyttänyt samaa sanontaa. Sanonnan sika on sukupuolineutraali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Seuraavana päivänä alkaa taas uusi valitusvirsi siitä, kuinka "kaikki miehet on sikoja", vain siksi ettei se nainen vaivautunut ajattelemaan asiaa sen pitemmälle. Ottaisitte vastuun omista mokistanne sen sijaan, että syytätte kaikesta muita."
Lähinnä olen kyllä täälläkin kuullut miesten valitusta ja sitä että kaikki on naisten vikaa. Sinä parhaana esimerkkinä juuri tässä yllä.
Tarkoitatko sitä miestä, joka täällä esiintyy naisena vai sitä naista, joka väittää olevansa mies?
Huomaisit kyllä, jos alkaisin valittamaan. Ei jäisi epäselväksi. On ikävää, että koet tarpeelliseksi haastaa riitaa kaikkien kanssa. Suosittelisin hankkimaan ammattiapua.
Suosittelisin hankkimaan ammattiapua.... eikös tuo ole riidan haastamista? Viestisi kertoo sinusta aika paljon.
-ohis
Miksi vastaat eri nimimerkillä samaan keskusteluun?
Et taida tietää, mitä riidan haastaminen on. Olkoon. Pitää lähteä kauppaan ja sit kotiin.
Taidat itse jäädä tänne lojumaan koko jouluksi.
Tarkoitatko sitä miestä, joka täällä esiintyy naisena vai sitä naista, joka väittää olevansa mies?
Huomaisit kyllä, jos alkaisin valittamaan. Ei jäisi epäselväksi. On ikävää, että koet tarpeelliseksi haastaa riitaa kaikkien kanssa. Suosittelisin hankkimaan ammattiapua.