Lue keskustelun säännöt.
Tabu? Onko uusioperheen lapsesta pakko tykätä?
18.11.2023 |
Meillä on ollut pian 10 vuotta ns. uusioperhe. Puolison 2 vanhempaa lasta ja meidän yksi yhteinen. Puolison 11-vuotias on aina ollut kiltti, kuuliainen, pärjännyt hyvin koulussa jne.
Hänen kanssaan on aina ollut kuitenkin pieniä ongelmia, joihin olen yrittänyt puuttua. Nyt tilanne on se, että minä olen lapselle jokin kamala huutaja ja komentaja, joka raivoaa ja suuttuu turhasta. Lapsi on käynyt jopa kuraattorilla puhumassa ja minusta on tehty lasu- ilmoitus, koska minä kuulemma olen pelottava ja ainoastaan "raivoan".
Lapset kuitenkin asuvat meillä vakaassa kodissa mutta yksi lapsi keksii päästään asioita, kertoo niitä eteenpäin esim. koulussa ja luulee sitä myöten pääsevänsä muuttamaan toisen vanhempansa luo. Tässä taloudessa ei ole sääntöjä tai rajoja.
Minä toivon, että tämä lapsi muuttaisi pois meiltä, se kun on hänen oma toive. Olenko nyt paha ihminen??
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Valitsen omat lapseni ensin. Puoliso saa lähteä vetämään, jos ei tule toimeen lasteni kanssa.
Tiesittekö muuten, että lastensuojelulaitoksissa on yhä enenevissä määrin näitä lapsia/ nuoria, jotka on pantu kotoa pois isän/äidin uuden onnen tieltä.
minä en jaksa uskoa, että kukaan laittaa lapsensa pois onnen tieltä. Lapsi pannaan pois, koska hänen kanssaan ei pärjätä. Myöskään oma vanhempi ei pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitsen omat lapseni ensin. Puoliso saa lähteä vetämään, jos ei tule toimeen lasteni kanssa.
Tiesittekö muuten, että lastensuojelulaitoksissa on yhä enenevissä määrin näitä lapsia/ nuoria, jotka on pantu kotoa pois isän/äidin uuden onnen tieltä.
minä en jaksa uskoa, että kukaan laittaa lapsensa pois onnen tieltä. Lapsi pannaan pois, koska hänen kanssaan ei pärjätä. Myöskään oma vanhempi ei pärjää.
Kylläpä olet naiivi. Jopa minä, joka en ole töissä lastensuojelussa, tiedän elävästä elämästä, kuinka lapsi on laitettu sivuun uuden onnen tieltä. Vika ei todellakaan ole lapsessa, jos vanhempi seurustelusuhteen myötä hylkää lapsensa.
Se nyt ei liity ap:n tapaukseen. Siinä tilanne on päinvastainen. Uusi kumppani on ajan myötä ottanut päävastuun toisen lapsesta.
Enpä olisi koskaan uskonut, että kiitän nimettömiä kirjoittajia, höperöllä keskustelupalstalla näinkin tärkeässä aiheessa!! Mutta siis kiitos teille joillekin, että sain ainakin hetkeksi rauhan ja jonkunlaisen "zen-tilan" asian suhteen!! <3 <3
Olen nyt rauhallinen ja olen ohjannut lapsen kiukuttelut omille vanhemmilleen. Kuten myös tänään, kun lapsi olisi halunnut päästä paikkaan x kavereidensa kanssa; Selitimme asiallisesti lapselle miksi se ei onnistu juuri tänään.
Kas kummaa, vain minä olen ollut nyt koko illan kiukun kohteena ja lapsi on kohdistanut suuttumuksensa myös pikkusisarukseen.
Mutta minä olen nyt täysin tyyni ja annan asioiden olla. Kaikki tärkeät asiat ohjaan omalle isälle ja äidille. Minä olen kuin teflonia... :)
-AP-
Valitsen omat lapseni ensin. Puoliso saa lähteä vetämään, jos ei tule toimeen lasteni kanssa.
Tiesittekö muuten, että lastensuojelulaitoksissa on yhä enenevissä määrin näitä lapsia/ nuoria, jotka on pantu kotoa pois isän/äidin uuden onnen tieltä.