Lue keskustelun säännöt.
Tabu? Onko uusioperheen lapsesta pakko tykätä?
18.11.2023 |
Meillä on ollut pian 10 vuotta ns. uusioperhe. Puolison 2 vanhempaa lasta ja meidän yksi yhteinen. Puolison 11-vuotias on aina ollut kiltti, kuuliainen, pärjännyt hyvin koulussa jne.
Hänen kanssaan on aina ollut kuitenkin pieniä ongelmia, joihin olen yrittänyt puuttua. Nyt tilanne on se, että minä olen lapselle jokin kamala huutaja ja komentaja, joka raivoaa ja suuttuu turhasta. Lapsi on käynyt jopa kuraattorilla puhumassa ja minusta on tehty lasu- ilmoitus, koska minä kuulemma olen pelottava ja ainoastaan "raivoan".
Lapset kuitenkin asuvat meillä vakaassa kodissa mutta yksi lapsi keksii päästään asioita, kertoo niitä eteenpäin esim. koulussa ja luulee sitä myöten pääsevänsä muuttamaan toisen vanhempansa luo. Tässä taloudessa ei ole sääntöjä tai rajoja.
Minä toivon, että tämä lapsi muuttaisi pois meiltä, se kun on hänen oma toive. Olenko nyt paha ihminen??
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä lakkaa ihmettelemästä sitä, että mammojen mielestä omaa lasta saa kyllä haukkua laiskaksi, mutta lapsipuolta ei. Lapsipuolta pitää kohdella kultamussukkana.
Jos sama ihminen sanoo ensin, että lapsi on tunnollinen ja seuraavaksi se sama lapsi on laiska, herättää se kysymyksiä.
Kun sama kirjoittaja kysyy, onko lapsesta pakko pitää ja seuraavaksi vakuuttaa, että lapsi on rakas, herättää se kysymyksiä.
Kun lapsi hakee ulkopuolisilta apua pahaan oloon, haukutaan lapsi sen sijaan että edes sekunnin ajan mietittäisiin aikuisen toimintaa. Kyllä se varsinkin herättää kysymyksiä.
Lainaatko sen apn viestin jossa hän sanoo lasta laiskaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa typerältä lapselta eli reppu selkään ja kyyti toiselle vanhemmalle pysyvästi. Se on moro!
Huhuun ap, mitä on ne asiat, mistä lasta käskytät ja komennat? Et kerro yhdessäkään viestissä tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Toista ketjua lainaten: Missä vaiheessa huomasit, ettei uusperhe ole sinua varten?
Siinä vaiheessa kun lapsen lähivanhemmasta tuli turhia lasuja vääntävä riesa kun ei saa enää exänsä huomiota.
Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä lakkaa ihmettelemästä sitä, että mammojen mielestä omaa lasta saa kyllä haukkua laiskaksi, mutta lapsipuolta ei. Lapsipuolta pitää kohdella kultamussukkana.
Jos sama ihminen sanoo ensin, että lapsi on tunnollinen ja seuraavaksi se sama lapsi on laiska, herättää se kysymyksiä.
Kun sama kirjoittaja kysyy, onko lapsesta pakko pitää ja seuraavaksi vakuuttaa, että lapsi on rakas, herättää se kysymyksiä.
Kun lapsi hakee ulkopuolisilta apua pahaan oloon, haukutaan lapsi sen sijaan että edes sekunnin ajan mietittäisiin aikuisen toimintaa. Kyllä se varsinkin herättää kysymyksiä.
kyllä minullakin on omaa lasta kohtaan ristiriitaisia tunteita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huhuun ap, mitä on ne asiat, mistä lasta käskytät ja komennat? Et kerro yhdessäkään viestissä tarkemmin.
Ihan tavallisista asioista, joista lapsiperheissä väännetään. Vai olenko muka ainoa? Tässä tarkemmin nyt sinulle muutama:
-Joskus on korotettava ääntä, kun lapsi meinaa jälleen kerran myöhästyä koulukyydistä; istutaan syömässä aamupalaa kun 5 min päästä pitäisi olla pysäkillä
-Ruokaa ei piilotella, niin että homehtuu vaikkapa vaatekaappiin tai sänkyyn
-Sellaisia sovelluksia ei ladata puhelimelle, joista on puhuttu sataan kertaan ja asia on kielletty
-Perheen hlökohtaisista asioista ei kerrota ulkopuolisille, varsinkin jos ne ovat keksittyjä ja tarkoituksella valheita=saattaa joku perheenjäsen huonoon valoon
Löytyisi vielä vaikka kuinka monta mutta eiköhän nämä riitä ihan esimerkkeinä?
AP tässä vielä.
Minä olen perheessä ollut aina se, joka ihan perusarki jutut huolehtii oli lapsi oma tai ei: hammaslääkärit, vaatteet, kuljetukset, ruokailuajat, nettikäyttäytyminen, herääminen, nukkumaanmeno, hammaspesu, läksyt, kokeet, koulun diskot ja luokkaretket jne jne. Nyt täällä vauhkotaan, etten saisi muka käskeä ja komentaa koska lapsi ei ole minun biologinen!
Enkä ole koskaan missään väittänyt, ettei lapsi/esiteini/teini saisi osoittaa mieltään tai tuoda ilmi mitä ajattelee! Mutta ketuttaahan se, kun ihan normaali komentamisesta mennään kuraattorille puhumaan. Joka ei siis tiedä oikeaa tilannetta eikä minulla ole mahdollisuutta kertoa totuutta/miten juttu meni oikeasti. Lapsi voi kertoa mitä haluaa ja häntä on uskottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä teille, jotka ihmettelitte termiä "lasu". Tiedän varsin hyvin mistä siinä on kyse ja pahoittelen, että käytin väärää termiä! Kirjoitin lasu siksi, että kaikki ehkä ymmärtävät mistä on kyse.
Virallisesti oli kai huoli-ilmoitus aikuisesta, joka siis liittyy lapsen hyvinvointiin ja aikuisen käytökseen. Samat tahot käsittelevät nämä asiat, eli lastensuojeluun liittyvät ihmiset.
Tietysti lapsen mielipide (laki taitaa puhua +12-vuotiaasta) on otettava huomioon!
Se vaan ei käytännössä tarkoita sitä, että lapsi voisi marssia toisen vanhempansa ovelle ja ilmoittaa, että nyt minä muutan tänne.
Vaan vanhempien on tietysti sovittava asiasta ja tehtävä järjestelyjä etukäteen; esim. miten ja kuka järjestää lapsen välttämättömien (ainakin ensiksi) tavaroiden kuljetuksen uuteen kotiin.
Lisäksi koulujen kanssa on ymmärtääkseni järjesteltävä asia etukäteen. Uuteen kouluun kun ei voi noin vain mennä.
Myös jos lapsi on vaikkapa lastensuojelun asiakas, luulisin heidänkin liittyvän asiaan jollain tavoin. Varsinkin jos lapsi nimenomaan asuu tietyllä vanhemmallaan sosiaalihuollon "määräyksestä"/"suosituksesta" (anteeksi en löytänyt parempia termejä!) .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja on puhunut siitä, että perheessä kaikki lapset noudattavat samoja sääntöjä. Missä sanottiin, että toinen lapsista olisi taapero ja toinen 11-vuotias??
Jotkut olivat tulkinneet asian näin.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä vielä.
Minä olen perheessä ollut aina se, joka ihan perusarki jutut huolehtii oli lapsi oma tai ei: hammaslääkärit, vaatteet, kuljetukset, ruokailuajat, nettikäyttäytyminen, herääminen, nukkumaanmeno, hammaspesu, läksyt, kokeet, koulun diskot ja luokkaretket jne jne. Nyt täällä vauhkotaan, etten saisi muka käskeä ja komentaa koska lapsi ei ole minun biologinen!
Enkä ole koskaan missään väittänyt, ettei lapsi/esiteini/teini saisi osoittaa mieltään tai tuoda ilmi mitä ajattelee! Mutta ketuttaahan se, kun ihan normaali komentamisesta mennään kuraattorille puhumaan. Joka ei siis tiedä oikeaa tilannetta eikä minulla ole mahdollisuutta kertoa totuutta/miten juttu meni oikeasti. Lapsi voi kertoa mitä haluaa ja häntä on uskottava.
Se mikä sinusta on normaalia, ei selvästikään ole sitä lapselle. On hyvä, että lapsi puhuu asioistaan luormtettavalle aikuiselle eli kuraattorille. Mikä estää sinua soittamasta kuraattorille ja kertomasta omaa näkemystäsi?
Näen lapsen tilanteen hyvin ongelmallisena, jos äitipuoli todellakin on ainoa joka lapsesta huolehtii. Missä ovat lapsen vanhemmat? Mikä on lapsen isän tekosyy olla välittämättä lapsesta? Tätä et kerro, mutta todennäköisesti lapseen vaikuttaa syvästi, ettei huoltajat välitä.
Sinä olet nyt loukkaantunut lapselle vaikka hän on toiminut aivan oikein. Kuraattori on oikea henkilö, jos lapsi ei koe oloaan hyväksi kotona. Sinun olisi syytä lapsen haukkumisen sijaan ottaa tarjottu apu vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä lapsi ollut siis 1-vuotiaasta asti isän uudessa perheessä eli teillä? Aika erikoista eli äiti on kelvoton. Olet outo jos et ole tuossa ajassa oppinut rakastamaan tätä lasta. Ei lapsi keksi sitä että pelkää sinua. Tämä lapsi on oman lapsesi sisarus, sitä paitsi tämä lapsi on ollut ennen sinua ja ennen sinun lastasi....mieti vähän.
Miksi ap haluaa noin tiukasti pitää kiinni lapsesta, josta hän ei tykkää ja joka ei ole hänen? Miksi lapsen isä ei hoida omaa lastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä lapsi ollut siis 1-vuotiaasta asti isän uudessa perheessä eli teillä? Aika erikoista eli äiti on kelvoton. Olet outo jos et ole tuossa ajassa oppinut rakastamaan tätä lasta. Ei lapsi keksi sitä että pelkää sinua. Tämä lapsi on oman lapsesi sisarus, sitä paitsi tämä lapsi on ollut ennen sinua ja ennen sinun lastasi....mieti vähän.
Juuri näin. En tiedä onko äiti kelvoton mutta otettu mm. yksi lapsi huostaan Ja yksi kuollut. Ennen näitä nykyisiä meillä asuvia puolison ja tämän äidin lapsia.
ihan luonnotonta, että parisuhteissaan epäonnistuneet ihmiset raahaavat rasittavat kakaransa uuteen suhteeseen. siellä ei ole kenelläkään mukavaa.
luonnossa karhutkin tappavat edellisen pennut ja tekevät sitten uusia puhtaalta pöydältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä lapsi ollut siis 1-vuotiaasta asti isän uudessa perheessä eli teillä? Aika erikoista eli äiti on kelvoton. Olet outo jos et ole tuossa ajassa oppinut rakastamaan tätä lasta. Ei lapsi keksi sitä että pelkää sinua. Tämä lapsi on oman lapsesi sisarus, sitä paitsi tämä lapsi on ollut ennen sinua ja ennen sinun lastasi....mieti vähän.
Juuri näin. En tiedä onko äiti kelvoton mutta otettu mm. yksi lapsi huostaan Ja yksi kuollut. Ennen näitä nykyisiä meillä asuvia puolison ja tämän äidin lapsia.
Mikset vastaa kysymyksiin lapsen isästä? Teidän koko perhekuvio vaikuttaa varmasti lapseen. Miksei lapsen isä huolehdi lapsestaan?
Miksi sinä suutut lapselle, kun tämä kertoo kuraattorille asioistaan? Mikset usko häntä, kun hän kertoo kuraattorille pelkäävänsä? Sinä kiellät lasta tuntemasta ja puhumasta siitä, mitä tuntee. Se jo pelkästään kertoo, että ulkopuolista apua tarvitaan. Ei ole koskaan väärin hakea apua.
En ikinä vois asua samassa huushollissa jonkun toisen lapsien kanssa. Ja olen koulussa töissä...
Uusperheet uhkaa kansanterveyttä. Aikuiset sentään saa itse valita, jos siihen lähtevät, lapsilta ei kysy kukaan. Mutta kaikki kärsii. Luonnottomia ihmishimmeleitä, joita aikuiset itsekkäistä syistä kyhää.
Minä en tietenkään suutu, jos lapsi keskustelee kuraattorin kanssa! Sehän on hänen oikeutensa, ja ihan suotavaakin! Lähinnä ärsyttää se, että lapsi keksii välillä ihan suoranaisia valheita jotka sitten kertoo eteenpäin. Ja kuraattori tietysti uskoo kaiken, mitä lapsi sanoo eikä koskaan kyseenalaista asioita edes sen verran, että olisi minuun yhteydessä. Ja kysyisi "mitä oikeasti on tapahtunut".
Lapsen isä on ihan tavallinen, terve, työssäkäyvä 40-vuotias mies.
Jos sama ihminen sanoo ensin, että lapsi on tunnollinen ja seuraavaksi se sama lapsi on laiska, herättää se kysymyksiä.
Kun sama kirjoittaja kysyy, onko lapsesta pakko pitää ja seuraavaksi vakuuttaa, että lapsi on rakas, herättää se kysymyksiä.
Kun lapsi hakee ulkopuolisilta apua pahaan oloon, haukutaan lapsi sen sijaan että edes sekunnin ajan mietittäisiin aikuisen toimintaa. Kyllä se varsinkin herättää kysymyksiä.