Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitkän sinkkuuden jälkeen kumppanin löytäneet, kertokaa kannustavia esimerkkejä
20.07.2023 |
Olen juuri musertumassa yksinäisyyteeni. Kesäloma meneillään ja ei mitään iloa, tunnen itseni koko ajan surulliseksi. Olen vuosikausia mennyt joka paikkaan ja tehnyt kaiken yksin, nyt en enää jaksa. Nyhjötän sisällä kyyneliä nieleskellen. Onko joku onnistunut löytämään pitkän yksin olon jälkeen elämänsä rakkauden? miten se tapahtui? ja miltä se tuntui? Miten pystyit pitämään toivoa yllä ja pysymään avoimena siihen hetkeen kun oikea ihminen tuli elämääsi? Kaipaan nyt kipeästi jotain romanttisia oljenkorsia tähän hetkeen ja kesään. Sekä naiset että miehet saa vastata.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioero 25 vuotta sitten. Pientä yritystä pari vuotta eron jälkeen. Sen jälkeen en yrittänyt mitään. Pari vuotta sitten käveleskelin pojan pihalla, kun kadun toiselle puolelle muuttanut uusi naapuri tuli moikkaamaan sanoen: 'Minä arvelinkin, että sinä se olisit.* Hän oli aikoinaan opieskelukaupungin lähikaupassa töissä, uudelleen tapasimme nelikymppisinä ja viimeksi kuusikymppisinä. Hän oli heti varma, että haluaa tavata minua muutenkin kuin tuttuina. Itse lämpenin hitaammin, mutta nyt olemme naimisissa.
Yöh, mikä lopputulos. En lähesty ikinä naisia jatkossakaan, jos lopputulos on avioliitto.
Kosinta oli kyllä yllätys!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen "ikilinkki". Nelikymppinen, lapsia on, olen eronnut lasten isästä jo 12 vuotta sitten. Työskentelen alala, jossa on paljon miehiä, he pitävät minusta, mutta miestä ei löydy . Olen ihan tavallisen näköinen, miehet pitävät minua kauniina. Olen iloinen, puhelias ja normaali. En pynttäydy, pukeudun tavallisesti, olen raitis, savuton ja hyvä luonteinen. Ihan ongelmaton nainen.
Minun ei ole pakko olla kenenkään kanssa, mutta parisuhde on suuri haaveeni.Miehet, joita olen tavannut, ihastuvat minuun, ja pakenevat sitten. Se on kyllä jättänyt jälkensä, mutta olen luonteeltani rohkea ja ulospäin suuntautunut, joten pidän ihmisistä edelleen ja luotan heihin.
En vain käy baareissa ym. Ehkä se on syy. Tinderit ja muu sovellukset on testattu moneen kertaan.
En tietenkään osaa auttaa sinua, AP, mutta liityn tähän joukkoon, jotka eivät vaan saa parisuhdetta, ilman järjellistä syytä.
Olet ilmeisesti keski-ikäinen nainen? Ajatteletko, että hyvät miehet pyörivät tuossa iässä baarissa? En usko, että tuokaan on syy sinkkuuteesi. Varsinkin, jos olet vielä miesvaltaisella alalla töissä. Sinulla pitäisi olla normaalitilanteessa hirvittävät karjamarkkinat.
Komppi tälle, sinkkunaisista on niin hirveä kysyntä, että oikeastaan vain nirsous voi olla syynä naisen ikisinkkuuteen. Ei sillä, että nirsoudessa sinänsä mitään väärää olisi.
En ole nirso. Mutta en halua miestä, joka käyttää liikaa alkoholia. Enkä usko kovin urheilullisen miehen kiinnostuvat minusta, koska en itse ole kovin urheilullinen.
Tottakai minulla on mieltymyksiä miehen suhteen. Se ei ole nirsoutta. Minä esimerkiksi haluan miehen, johon ihastun. Jonka kanssa voin kuvitella harrastavani seksiä.
Pidän ihan tavallisista miehistä, enemmän maalaisista, kuin kaupunkilaisista. Ehkä ongelma on, että asun isossa kaupungissa, ja "minun tyylisiäni" miehiä on enemmän maakunnissa.
Minun silmääni miellyttää ihan tavalliset miehet. Sellaiset, joilla on hieman mahaa, ja työtä tekevän miehen kädet. Pidän parransängestä ja olemus ei saa olla liian trendikäs tai sliipattu. Pituus vaatimuksia minulla ei ole, ja olen todella tutustunut miehiin avoimin mielin. Olen hyvä keskustelija, ja tiedän osaavani kirjoittaa viestejä kiinnostavasti. En silti odota, että mies olisi mikään verbaalikko. Ei tarvitse olla. Olen nähnyt vaivaa tutustuakseni miehiin, ja olen ihmisenä sellainen, että näen kaikissa hyviä puolia ja piirteitä. Mutta osaan myös arvioida sitä, minkätyylinen mies minulle sopii. Siis luonteeltaan, elämäntavoiltaan ja ennen kaikkea arvoltaan.
Toisten kanssa juttua syntyy luontevammin, kuin toisten.
Sekään ei ole nirsoutta, että en halua pelimiehiä, seksisuhteita, yhdenyön juttuja, avoimia suhteita tai miehiä, joilla on selkeä päihdeongelma, etenkin huumeiden osalta.
Minä ajattelen, että en halua olla kenellekään vain "joku" ettei tarvitsisi olla yksin. Ei myöskään kenenkään tarvitse olla minulle se "joku". Haluan suhteeseen oikeista syistä: rakkaudesta.
Se ei ole nirsoutta. Se on rehellisyyttä itseä ja toisia kohtaan.
Ulkoisesti sinua selkeästi viehättävät ne miehet, joista viehättyvät lähes kaikki muutkin naiset. Sellaisia miehiä ei vain riitä kaikille halukkaille.
Eli olet itse se tavisnainen ja viehätyt juuri niistä yli 190cm,atleettisista miehistä joilla on komeat kasvot, iso leuka ja hiusraja kunnossa.
Laske rimaa, noita miehiä on alle 10% miesväestöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen kirjoitus oli siis ap ja olen jo nelikymppinen.
Ok, ikäsi ei ole vielä siis mikään este kumppanin löytymiselle. Suurimmat esteet: 1) et ole missään 2) ulkonäkösi ei riitä. Pätee molempiin sukupuoliin.
En ihan allekirjoita tuota. Minä en käy juuri missään, enkä varmaankaan ole se kaupungin komein poikamies. Ihan tavallinen mies, joka asian suhteen. Mutta jostain syystä minun sinkkupäivät ei kestä kauan, alle vuosi, ja taas olen suhteessa. 6-7 vuotta parisuhdetta, puoli vuotta sinkkuna, taas 6-7 vuotta parisuhdetta, puoli vuotta sinkkuna, ... Tätä rataa tämä elämä on mennyt.
Sosiaalisia taitoja, sekä puheen ja kuuntelijan lahjoja minulta on löytynyt aina, että kai se on sitten syy? Kun ei oikein muutakaan ole.
Luulen että niilläkin taidoilla on aika paljon merkitystä? Ihan yhtä paljon kuin ulkonäöllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioero 25 vuotta sitten. Pientä yritystä pari vuotta eron jälkeen. Sen jälkeen en yrittänyt mitään. Pari vuotta sitten käveleskelin pojan pihalla, kun kadun toiselle puolelle muuttanut uusi naapuri tuli moikkaamaan sanoen: 'Minä arvelinkin, että sinä se olisit.* Hän oli aikoinaan opieskelukaupungin lähikaupassa töissä, uudelleen tapasimme nelikymppisinä ja viimeksi kuusikymppisinä. Hän oli heti varma, että haluaa tavata minua muutenkin kuin tuttuina. Itse lämpenin hitaammin, mutta nyt olemme naimisissa.
Yöh, mikä lopputulos. En lähesty ikinä naisia jatkossakaan, jos lopputulos on avioliitto.
Avioliitto on vain kahdenleskinen sopimus - lupaus yhteisestä elämästä. Kosiessaan mies esitti asian niin, että oli parikymmentä vuotta nuori, sitten saman verran naimisissa, osan onnellisestikin, sitten sinkkuna ja nyt olisi onnellinen, jos saisimme vielä parikymmentä yhteistä vuotta. Jos ja kun jompikumpi sairastuu, toisen on helpompi toimia lähiomaisena. ja kun meillä ei ole yhteisiä lapsia testamentilla saamani perintö on osittain verovapaa avioliiton vuoksi, jos mieheni kuolee ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen "ikilinkki". Nelikymppinen, lapsia on, olen eronnut lasten isästä jo 12 vuotta sitten. Työskentelen alala, jossa on paljon miehiä, he pitävät minusta, mutta miestä ei löydy . Olen ihan tavallisen näköinen, miehet pitävät minua kauniina. Olen iloinen, puhelias ja normaali. En pynttäydy, pukeudun tavallisesti, olen raitis, savuton ja hyvä luonteinen. Ihan ongelmaton nainen.
Minun ei ole pakko olla kenenkään kanssa, mutta parisuhde on suuri haaveeni.Miehet, joita olen tavannut, ihastuvat minuun, ja pakenevat sitten. Se on kyllä jättänyt jälkensä, mutta olen luonteeltani rohkea ja ulospäin suuntautunut, joten pidän ihmisistä edelleen ja luotan heihin.
En vain käy baareissa ym. Ehkä se on syy. Tinderit ja muu sovellukset on testattu moneen kertaan.
En tietenkään osaa auttaa sinua, AP, mutta liityn tähän joukkoon, jotka eivät vaan saa parisuhdetta, ilman järjellistä syytä.
Olet ilmeisesti keski-ikäinen nainen? Ajatteletko, että hyvät miehet pyörivät tuossa iässä baarissa? En usko, että tuokaan on syy sinkkuuteesi. Varsinkin, jos olet vielä miesvaltaisella alalla töissä. Sinulla pitäisi olla normaalitilanteessa hirvittävät karjamarkkinat.
Komppi tälle, sinkkunaisista on niin hirveä kysyntä, että oikeastaan vain nirsous voi olla syynä naisen ikisinkkuuteen. Ei sillä, että nirsoudessa sinänsä mitään väärää olisi.
En ole nirso. Mutta en halua miestä, joka käyttää liikaa alkoholia. Enkä usko kovin urheilullisen miehen kiinnostuvat minusta, koska en itse ole kovin urheilullinen.
Tottakai minulla on mieltymyksiä miehen suhteen. Se ei ole nirsoutta. Minä esimerkiksi haluan miehen, johon ihastun. Jonka kanssa voin kuvitella harrastavani seksiä.
Pidän ihan tavallisista miehistä, enemmän maalaisista, kuin kaupunkilaisista. Ehkä ongelma on, että asun isossa kaupungissa, ja "minun tyylisiäni" miehiä on enemmän maakunnissa.
Minun silmääni miellyttää ihan tavalliset miehet. Sellaiset, joilla on hieman mahaa, ja työtä tekevän miehen kädet. Pidän parransängestä ja olemus ei saa olla liian trendikäs tai sliipattu. Pituus vaatimuksia minulla ei ole, ja olen todella tutustunut miehiin avoimin mielin. Olen hyvä keskustelija, ja tiedän osaavani kirjoittaa viestejä kiinnostavasti. En silti odota, että mies olisi mikään verbaalikko. Ei tarvitse olla. Olen nähnyt vaivaa tutustuakseni miehiin, ja olen ihmisenä sellainen, että näen kaikissa hyviä puolia ja piirteitä. Mutta osaan myös arvioida sitä, minkätyylinen mies minulle sopii. Siis luonteeltaan, elämäntavoiltaan ja ennen kaikkea arvoltaan.
Toisten kanssa juttua syntyy luontevammin, kuin toisten.
Sekään ei ole nirsoutta, että en halua pelimiehiä, seksisuhteita, yhdenyön juttuja, avoimia suhteita tai miehiä, joilla on selkeä päihdeongelma, etenkin huumeiden osalta.
Minä ajattelen, että en halua olla kenellekään vain "joku" ettei tarvitsisi olla yksin. Ei myöskään kenenkään tarvitse olla minulle se "joku". Haluan suhteeseen oikeista syistä: rakkaudesta.
Se ei ole nirsoutta. Se on rehellisyyttä itseä ja toisia kohtaan.
Ulkoisesti sinua selkeästi viehättävät ne miehet, joista viehättyvät lähes kaikki muutkin naiset. Sellaisia miehiä ei vain riitä kaikille halukkaille.
Eli olet itse se tavisnainen ja viehätyt juuri niistä yli 190cm,atleettisista miehistä joilla on komeat kasvot, iso leuka ja hiusraja kunnossa.
Laske rimaa, noita miehiä on alle 10% miesväestöstä.
Miksi laskea rimaa jos viehättyy juuri tietyntyyppisestä miehestä?
Tosin voi olla, ettei unelmiensa miestä saa koska naisten maku vaihtelee aikojen myötä mutta se on aina sama kuin muilla naisilla. Siitä johtuu, että naiset ovst kaikkina aikoina joutuneet kilpailemaan ihannetyypistään muiden naisten kanssa. Nykypäivänä on vielä se erikoisuus, että 99% ja siitä alaspäin olevat mätsit eivät kelpaa. Ennen kelpasi.
Haaveilu on kuitenkin mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen "ikilinkki". Nelikymppinen, lapsia on, olen eronnut lasten isästä jo 12 vuotta sitten. Työskentelen alala, jossa on paljon miehiä, he pitävät minusta, mutta miestä ei löydy . Olen ihan tavallisen näköinen, miehet pitävät minua kauniina. Olen iloinen, puhelias ja normaali. En pynttäydy, pukeudun tavallisesti, olen raitis, savuton ja hyvä luonteinen. Ihan ongelmaton nainen.
Minun ei ole pakko olla kenenkään kanssa, mutta parisuhde on suuri haaveeni.Miehet, joita olen tavannut, ihastuvat minuun, ja pakenevat sitten. Se on kyllä jättänyt jälkensä, mutta olen luonteeltani rohkea ja ulospäin suuntautunut, joten pidän ihmisistä edelleen ja luotan heihin.
En vain käy baareissa ym. Ehkä se on syy. Tinderit ja muu sovellukset on testattu moneen kertaan.
En tietenkään osaa auttaa sinua, AP, mutta liityn tähän joukkoon, jotka eivät vaan saa parisuhdetta, ilman järjellistä syytä.
Olet ilmeisesti keski-ikäinen nainen? Ajatteletko, että hyvät miehet pyörivät tuossa iässä baarissa? En usko, että tuokaan on syy sinkkuuteesi. Varsinkin, jos olet vielä miesvaltaisella alalla töissä. Sinulla pitäisi olla normaalitilanteessa hirvittävät karjamarkkinat.
Komppi tälle, sinkkunaisista on niin hirveä kysyntä, että oikeastaan vain nirsous voi olla syynä naisen ikisinkkuuteen. Ei sillä, että nirsoudessa sinänsä mitään väärää olisi.
En ole nirso. Mutta en halua miestä, joka käyttää liikaa alkoholia. Enkä usko kovin urheilullisen miehen kiinnostuvat minusta, koska en itse ole kovin urheilullinen.
Tottakai minulla on mieltymyksiä miehen suhteen. Se ei ole nirsoutta. Minä esimerkiksi haluan miehen, johon ihastun. Jonka kanssa voin kuvitella harrastavani seksiä.
Pidän ihan tavallisista miehistä, enemmän maalaisista, kuin kaupunkilaisista. Ehkä ongelma on, että asun isossa kaupungissa, ja "minun tyylisiäni" miehiä on enemmän maakunnissa.
Minun silmääni miellyttää ihan tavalliset miehet. Sellaiset, joilla on hieman mahaa, ja työtä tekevän miehen kädet. Pidän parransängestä ja olemus ei saa olla liian trendikäs tai sliipattu. Pituus vaatimuksia minulla ei ole, ja olen todella tutustunut miehiin avoimin mielin. Olen hyvä keskustelija, ja tiedän osaavani kirjoittaa viestejä kiinnostavasti. En silti odota, että mies olisi mikään verbaalikko. Ei tarvitse olla. Olen nähnyt vaivaa tutustuakseni miehiin, ja olen ihmisenä sellainen, että näen kaikissa hyviä puolia ja piirteitä. Mutta osaan myös arvioida sitä, minkätyylinen mies minulle sopii. Siis luonteeltaan, elämäntavoiltaan ja ennen kaikkea arvoltaan.
Toisten kanssa juttua syntyy luontevammin, kuin toisten.
Sekään ei ole nirsoutta, että en halua pelimiehiä, seksisuhteita, yhdenyön juttuja, avoimia suhteita tai miehiä, joilla on selkeä päihdeongelma, etenkin huumeiden osalta.
Minä ajattelen, että en halua olla kenellekään vain "joku" ettei tarvitsisi olla yksin. Ei myöskään kenenkään tarvitse olla minulle se "joku". Haluan suhteeseen oikeista syistä: rakkaudesta.
Se ei ole nirsoutta. Se on rehellisyyttä itseä ja toisia kohtaan.
Ulkoisesti sinua selkeästi viehättävät ne miehet, joista viehättyvät lähes kaikki muutkin naiset. Sellaisia miehiä ei vain riitä kaikille halukkaille.
Eli olet itse se tavisnainen ja viehätyt juuri niistä yli 190cm,atleettisista miehistä joilla on komeat kasvot, iso leuka ja hiusraja kunnossa.
Laske rimaa, noita miehiä on alle 10% miesväestöstä.Miksi laskea rimaa jos viehättyy juuri tietyntyyppisestä miehestä?
Tosin voi olla, ettei unelmiensa miestä saa koska naisten maku vaihtelee aikojen myötä mutta se on aina sama kuin muilla naisilla. Siitä johtuu, että naiset ovst kaikkina aikoina joutuneet kilpailemaan ihannetyypistään muiden naisten kanssa. Nykypäivänä on vielä se erikoisuus, että 99% ja siitä alaspäin olevat mätsit eivät kelpaa. Ennen kelpasi.
Haaveilu on kuitenkin mukavaa.
Ongelma on se että kaikki naiset(myös ne lihavat ja rumat) haluaa kumppaniksi sen korkeatasoisen miehen. Naisille ei kelpaa tasoisensa mies vaan nainen haluaa pariutua ylöspäin.
Se että nainen haaveilee ja haaveilee siitä tasokkaasta miestä aiheuttaa ongelmia koska sitten se nainen alkaa pitämään tavismiehiä liian huonoina vaikka se naisen oma taso olisi alhainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen "ikilinkki". Nelikymppinen, lapsia on, olen eronnut lasten isästä jo 12 vuotta sitten. Työskentelen alala, jossa on paljon miehiä, he pitävät minusta, mutta miestä ei löydy . Olen ihan tavallisen näköinen, miehet pitävät minua kauniina. Olen iloinen, puhelias ja normaali. En pynttäydy, pukeudun tavallisesti, olen raitis, savuton ja hyvä luonteinen. Ihan ongelmaton nainen.
Minun ei ole pakko olla kenenkään kanssa, mutta parisuhde on suuri haaveeni.Miehet, joita olen tavannut, ihastuvat minuun, ja pakenevat sitten. Se on kyllä jättänyt jälkensä, mutta olen luonteeltani rohkea ja ulospäin suuntautunut, joten pidän ihmisistä edelleen ja luotan heihin.
En vain käy baareissa ym. Ehkä se on syy. Tinderit ja muu sovellukset on testattu moneen kertaan.
En tietenkään osaa auttaa sinua, AP, mutta liityn tähän joukkoon, jotka eivät vaan saa parisuhdetta, ilman järjellistä syytä.
Olet ilmeisesti keski-ikäinen nainen? Ajatteletko, että hyvät miehet pyörivät tuossa iässä baarissa? En usko, että tuokaan on syy sinkkuuteesi. Varsinkin, jos olet vielä miesvaltaisella alalla töissä. Sinulla pitäisi olla normaalitilanteessa hirvittävät karjamarkkinat.
Komppi tälle, sinkkunaisista on niin hirveä kysyntä, että oikeastaan vain nirsous voi olla syynä naisen ikisinkkuuteen. Ei sillä, että nirsoudessa sinänsä mitään väärää olisi.
En ole nirso. Mutta en halua miestä, joka käyttää liikaa alkoholia. Enkä usko kovin urheilullisen miehen kiinnostuvat minusta, koska en itse ole kovin urheilullinen.
Tottakai minulla on mieltymyksiä miehen suhteen. Se ei ole nirsoutta. Minä esimerkiksi haluan miehen, johon ihastun. Jonka kanssa voin kuvitella harrastavani seksiä.
Pidän ihan tavallisista miehistä, enemmän maalaisista, kuin kaupunkilaisista. Ehkä ongelma on, että asun isossa kaupungissa, ja "minun tyylisiäni" miehiä on enemmän maakunnissa.
Minun silmääni miellyttää ihan tavalliset miehet. Sellaiset, joilla on hieman mahaa, ja työtä tekevän miehen kädet. Pidän parransängestä ja olemus ei saa olla liian trendikäs tai sliipattu. Pituus vaatimuksia minulla ei ole, ja olen todella tutustunut miehiin avoimin mielin. Olen hyvä keskustelija, ja tiedän osaavani kirjoittaa viestejä kiinnostavasti. En silti odota, että mies olisi mikään verbaalikko. Ei tarvitse olla. Olen nähnyt vaivaa tutustuakseni miehiin, ja olen ihmisenä sellainen, että näen kaikissa hyviä puolia ja piirteitä. Mutta osaan myös arvioida sitä, minkätyylinen mies minulle sopii. Siis luonteeltaan, elämäntavoiltaan ja ennen kaikkea arvoltaan.
Toisten kanssa juttua syntyy luontevammin, kuin toisten.
Sekään ei ole nirsoutta, että en halua pelimiehiä, seksisuhteita, yhdenyön juttuja, avoimia suhteita tai miehiä, joilla on selkeä päihdeongelma, etenkin huumeiden osalta.
Minä ajattelen, että en halua olla kenellekään vain "joku" ettei tarvitsisi olla yksin. Ei myöskään kenenkään tarvitse olla minulle se "joku". Haluan suhteeseen oikeista syistä: rakkaudesta.
Se ei ole nirsoutta. Se on rehellisyyttä itseä ja toisia kohtaan.
Ulkoisesti sinua selkeästi viehättävät ne miehet, joista viehättyvät lähes kaikki muutkin naiset. Sellaisia miehiä ei vain riitä kaikille halukkaille.
Eli olet itse se tavisnainen ja viehätyt juuri niistä yli 190cm,atleettisista miehistä joilla on komeat kasvot, iso leuka ja hiusraja kunnossa.
Laske rimaa, noita miehiä on alle 10% miesväestöstä.Miksi laskea rimaa jos viehättyy juuri tietyntyyppisestä miehestä?
Tosin voi olla, ettei unelmiensa miestä saa koska naisten maku vaihtelee aikojen myötä mutta se on aina sama kuin muilla naisilla. Siitä johtuu, että naiset ovst kaikkina aikoina joutuneet kilpailemaan ihannetyypistään muiden naisten kanssa. Nykypäivänä on vielä se erikoisuus, että 99% ja siitä alaspäin olevat mätsit eivät kelpaa. Ennen kelpasi.
Haaveilu on kuitenkin mukavaa.
Ongelma on se että kaikki naiset(myös ne lihavat ja rumat) haluaa kumppaniksi sen korkeatasoisen miehen. Naisille ei kelpaa tasoisensa mies vaan nainen haluaa pariutua ylöspäin.
Se että nainen haaveilee ja haaveilee siitä tasokkaasta miestä aiheuttaa ongelmia koska sitten se nainen alkaa pitämään tavismiehiä liian huonoina vaikka se naisen oma taso olisi alhainen.
Sinulle nuo tasot tuntuu olevan kova juttu. Kertoisitko hiukan lisää?
Mikä on korkeatasoinen mies? Mitä tarkoittaa pariutuminen ylöspäin?
Itse olen sitä mieltä, että nämä tasojutut vaivaa ainoastaan tiettyä osaa ihmisistä. Heitä, joille raha ja tittelit, maine ja ulkokultaisuus on elämän tärkeimmät asiat.
Minulle on aivan sama, mikä miehen koulutustaso ja ammatti on. Varallisuudelle ja lihasten näkyvyydelle myös aivan sama. Päihteettömyys ja sydämen sivistys tärkeimmät asiat. Samanlainen arvomaailma ja positiivinen asenne elämään Toivoisin, että myös hänellä olisi lapsia. Vanhemmuus kasvattaa ihmistä.
Pukumiehiä ja lapsettomia himourheilijoita on tarjolla paljon, samoin peräkammarin poikia ja Klamydian kuuntelijoita. Niistä välimallin tavismiehistä on mun näkökulmasta eniten pulaa, juuri se isimahainen chilinkasvattelija, joka pelaa kaverien kanssa lautapelejä iltaisin, ois se mun mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hyvännäköinen mies jotain tällaista?
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasidinen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Olet urpo. Vain hyvin pieni porukka alle 30-v naisia on kiinnostunut tosta Ken-nukkeosastosta. Ihan riittäisi että olis suht sosiaalinen ja huomioonottava mies, joka on iloinen ja suht itsevarma.
Kuulostaa enemmän miesten väliseltä suhteelta nuo vaatimukset. Eivät heteronaiset tuommoisia listauksia tee. Olen ollut pitkissä parisuhteissa koko aikuisikäni enkä ole koskaan kysynyt miehen pituutta, en osaisi sanoa heidän painoaan tai rasvaprosenttia myöskään. Silmälasit ovat vähän must keski-iän jälkeen ja itseeni vetoaa dad bod. Mutta makuja on monenlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hyvännäköinen mies jotain tällaista?
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasidinen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Olet urpo. Vain hyvin pieni porukka alle 30-v naisia on kiinnostunut tosta Ken-nukkeosastosta. Ihan riittäisi että olis suht sosiaalinen ja huomioonottava mies, joka on iloinen ja suht itsevarma.
Kuulostaa enemmän miesten väliseltä suhteelta nuo vaatimukset. Eivät heteronaiset tuommoisia listauksia tee. Olen ollut pitkissä parisuhteissa koko aikuisikäni enkä ole koskaan kysynyt miehen pituutta, en osaisi sanoa heidän painoaan tai rasvaprosenttia myöskään. Silmälasit ovat vähän must keski-iän jälkeen ja itseeni vetoaa dad bod. Mutta makuja on monenlaisia.
Nuo listaukset on tosiaan enemmän miesten luuloja, millaisia he luulevat, että heidän pitäisi olla. Ja kyllä, niin pitääkin jos se oma tavoite on superfeminiinisessä rahaa arvostavassa 35-kiloisessa urheilullisessa pitkähiuksisessa kurvikkaassa aina huolitellussa vähän puhuvassa kaunishymyisessä täydellisessä äidissä, joka on superseksuaalinen oksennustaudissakin.
Tämä voi nyt kuulostaa kliseeltä, mutta se oma onnellisuus ei löydy parisuhteesta, se pitää löytää ennen sitä. Tajusin sen vasta kun erosin ja nyt ei ole enää mikään kiire löytää uutta.
Olet parempaa seuraa sille kumppanille siinä vaiheessa kun olet ihan onnellinen itseksesi, etkä oleta/toivo mitään toiselta, tulet muuten satavarmasti vain pettymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi nyt kuulostaa kliseeltä, mutta se oma onnellisuus ei löydy parisuhteesta, se pitää löytää ennen sitä. Tajusin sen vasta kun erosin ja nyt ei ole enää mikään kiire löytää uutta.
Olet parempaa seuraa sille kumppanille siinä vaiheessa kun olet ihan onnellinen itseksesi, etkä oleta/toivo mitään toiselta, tulet muuten satavarmasti vain pettymään.
Tuohan on ihan myytti, ettei oma onnellisuys löydy parisuhteesta. Ihmisen onnellisuuteen vaikuttaa kuitenkin se, saako rakkautta, läheisyyttä, välittämistä, seksiä. Ei ihminen ole mikään "yksinäinen susi" jonka edes olisi luonnollista olla onnellinen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita syksyllä yksi tai useampi uusi harrastus jossa on muitakin ihmisiä. Mieti mikä kiinnostaisi sinua? Ehkäpä virkistäisi myös fyysisesti kuten jooga, jumppa, uinti tai muu liikkuminen?
Itse tykkään soittaa kitaraa, joten hakeudun sen kautta uusiin porukoihin soittamaan ja näin tapaan uusia ihmisiä. Toinen vinkkini on että kun pääset uuteen harrastukseen niin nauti siitä ja tapaa ihmisiä avoimesti, älä mieti löytyykö tuleva kumppani sieltä, vaan ole utelias itse harrastukseen ja sen tuomiin hyvän fiiliksen tunteisiin. Yleensä kohtaamme ihmisiä just silloin kun keskitymme johonkin aivan muuhun :)Tai sitten ei vain kohtaa. Olen itse tehnyt tuota kymmenkunta vuotta. Käynyt eri paikoissa, eri harrastuksissa. Kaikki eivät vain koskaan löydä kumppania. Sekin on vain pakko hyväksyä. Itse en esim koskaan tule pääsemään masennuksestani joka liittyy ikisinkkuuteen eroon. Olen sen pikkuhiljaa hyväksynyt. En olisi ikinä uskonut että elämäni tulee olemaan näin huonolaatuista eikä loppua näy mutta kun on pakko niin on pakko. Joskus toki vihlaisee kovastikin muiden kommentit ikisinkkuudestani, mutta olen kovettanut itseäni viime aikoina niin, että kestän nekin paremmin. Elämä on samaa paskaa päivästä toiseen, mutta onneksi se ei nyt kuitenkaan ikuisuuksia kestä täällä maan päällä.
No et sinä nyt suoranaisesti ihan iloiselta luonteelta enää vaikuta. Nyt täytyisi keksiä jotain, millä pääset tuolta pohjalta nousemaan ylöspäin. Olet nainen, noin 40-vuotias: kirjaudu hyvä ihminen sinne Tinderiin! Älä rajoita mahdollisuuksiasi omien uskomustesi takia. Tulet huomaamaan saman, kuin muutkin naiset: "en tiennyt, että minulle riittää vielä näin paljon vientiä!"
Juu, riittää vientiä lähinnä seksiin. Siitäpä vasta hyvä olo tuleekin kun huomaat, mitä miehet ulkonäköön katsomatta ovat vailla. T:tinderiin erehtynyt hoikka nainen
Katsoskun te naiset ette kelpuuta muita kuin niitä top10% huippukomeita miehiä. Kaikki naiset haluavat nämä samat miehet joten heillä on niin paljon kysyntää että nainen heillä on joka sormelle. Ette kelpuuta muita kuin pano/pelimiehiä ja sitten vingutte kun tulette pelatuksi. Mitäpä jos välillä pyyhkisitte oikealle jotain kaljuuntuvia miehiä tai alle 180cm miehiä, ehkä hän jaksaisi katsella teitä paria kuukautta pidempään. Mutta eihän ne enää tunnu varmaan teistä miltään kun olette jo tottuneet olevaan adonisten nussittavana. Vaikka joskus 30 ikävuoden jälkeen päätyisittekin parisuhteeseen alle 180cm norwood 3 betan kanssa, ette tuntisi mitään seksuaalista vetoa häneen ja lopulta pihtaisitte ja pettäisitte näiden alfa adonis panomiesten kanssa tai ensimmäisen tilaisuuden tullen lähtisitte sellaisen matkaan - avioliitosta ja perheestä viis. Ette kelpuuta muuta kuin miesten parhaan 10%,mutta luuletteko oikeasti olevanne naisten parasta 10%? Jos olisit niin sinua ei kohdeltaisi kuin halpaa hu**aa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin sinkku 24-vuotiaaksi asti ja kovasti halusin kokea parisuhteen silloin! Menin sitten baarissa iskemään miehen ja kerrankin siitä tuli kunnon suhde. Olin kyllä vähän yli-innokas hänen kanssaan ja kännissä oksensinkin hänen luonaan, mutta onneksi hän antoi silti mahdollisuuden meille :D Viiden vuoden suhde siitä tuli ja yhä olemme hyvät ystävät.
Tuossa suhteessa tajusin, että kaipaan kyllä myös omaa aikaakin ja olen erittäin tarkka siitä kenen energiaa haluan ympärilleni. Vain sellainen ihminen käy, jonka kanssa voin olla täysin oma outo itseni.
Löysin nykyisen puolisoni seitsemän vuoden yksinäisyyden jälkeen. Hän oli myös ollut yksin seitsemän vuotta. Mä en enää edes etsinyt ketään, hänellä vielä toivo eli.
Seurakunnan toiminnassa törmäsimme toisiimme, kaksi ateistia, jotka jaamme kuitenkin rakkauden ihmisiin ja hyvään.
Minä olin vielä 30-vuotiaana neitsyt. Aivan mahdottomalta tuntui sopivan miehen löytäminen, siis aivan mahdottomalta!
Lopulta se löytyi 36-vuotiaana. Ihan hirveä kiire tuli että ehti vielä saada perheenkin, mutta kaikki onnistui ja kannatti. Tänä keväänä täytän 40 ja menemme elokuussa naimisiin.
Kokemuksia pitkän sinkkuuden jälkeen pariutumisesta ei ole, mutta jospa samanlaiset reunaehdot pätisi.
Nuorena miehenä piti oikeasti tietää, mitä (kenet) tahtoo ja priorisoida elämää ja ajankäyttöä sen mukaisesti. Ei puhettakaan, että olisin onnistunut saamaan tyttöystävän ja pitämään hänet sekä menemään naimisiin ja perustamaan perheen, jos olisin vaan hengaillut, odotellut ja keskittynyt vain kaikkeen muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksia pitkän sinkkuuden jälkeen pariutumisesta ei ole, mutta jospa samanlaiset reunaehdot pätisi.
Nuorena miehenä piti oikeasti tietää, mitä (kenet) tahtoo ja priorisoida elämää ja ajankäyttöä sen mukaisesti. Ei puhettakaan, että olisin onnistunut saamaan tyttöystävän ja pitämään hänet sekä menemään naimisiin ja perustamaan perheen, jos olisin vaan hengaillut, odotellut ja keskittynyt vain kaikkeen muuhun.
Joo, tämä. Kyllä sille toiselle pitää osata osoittaa, että hän on tärkeä ja mies kypsä sekä valmis vakavasti otettavaksi kumppaniksi.
Jos baareissa hilluminen, kaverien kanssa hengailu ja munan uittaminen ties missä menee parisuhteen edelle, niin turha valittaa, ettei saa naista eikä varsinkaan sellaista pidettyä. Jotkut miehet yhtä tekee tätä 30-40v. Ja sitten ihmettelee.
Joku osuvasti kirjoitti, ettei halua mitään pleijeriä ja joku toinen, ettei halua baareissa viihtyvää miestä. En minäkään halua ja miehen arvo laskee silmissä, kun/jos tämmöistä käy ilmi. Itseäni kanssa kuumottaa sp-taudit sen verran, etten halua tämmöistä epämääräistä miestä, jolle maskuliinisuuden mitta on se, kuinka montaa pimppiä painaa ja kuinka montaa naista onnistuu vedättämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
Usein ainakin naisissa ne rumat ja reilusti ylipainoiset naiset on pitkään sinkkuina koska ne ei meinaa oikein kelvata kenellekkään.
Aivan sama miehillä ja naisilla. Seksuaalinen suhde vaatii viehättymistä ja ulkonäkö = viehättyminen.
Ehkä jossain tuppisuiden unelmissa. Oikeasti ulkonäkö on pieni osa viehätysvoimaa. Suurempi tekijä on käytös ja luonne sekä arvot. Kusipäinen komea mies tai kusipäinen kaunotar karkottaa kaikki. Etpä lähesty sinäkään unelmiesi kaunotarta, jos hän räkäisesti nauraen sylkäisee limpin naamallesi.
Luonne ja käytös.
Alue: Aihe vapaa
Täällä on aina yksi nainen, joka hokee tätä lausetta: "me neurotyypilliset olemme ymmärtäneet jo päiväkodissa, että toiset miehet ovat suositumpia, kuin toiset..." Tämä lause pitää sisällään sen, että joillain miehillä on sellaisia universaaleja ominaisuuksia, jotka vetoavat kaikkiin naiseen. Yleensä nämä ovat ulkonäöllisiä piirteitä, jotka hohtavat ympärille itsevarmuutena ja mielenkiintoisuutena. Kyse ei siis ole mistään kemiasta tai kipinästä, vaan yleisten piirteiden summasta, joista lähes kaikki naiset ovat kiinnostuneita.