Pitkän sinkkuuden jälkeen kumppanin löytäneet, kertokaa kannustavia esimerkkejä
Olen juuri musertumassa yksinäisyyteeni. Kesäloma meneillään ja ei mitään iloa, tunnen itseni koko ajan surulliseksi. Olen vuosikausia mennyt joka paikkaan ja tehnyt kaiken yksin, nyt en enää jaksa. Nyhjötän sisällä kyyneliä nieleskellen. Onko joku onnistunut löytämään pitkän yksin olon jälkeen elämänsä rakkauden? miten se tapahtui? ja miltä se tuntui? Miten pystyit pitämään toivoa yllä ja pysymään avoimena siihen hetkeen kun oikea ihminen tuli elämääsi? Kaipaan nyt kipeästi jotain romanttisia oljenkorsia tähän hetkeen ja kesään. Sekä naiset että miehet saa vastata.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Netistä löysin, Tosielämässä en olisi koskaan uskoltautunut . T. Ujo nainen
Lähes kaikki 40-vuotiaat naiset löytävät kumppaninsa netistä. Ihan loogista työelämän ja osalla lapsiperhearjen pyörityksessä. En ole kuullut kenenkään keski-ikäisen käyneen 10 vuoteen treffeillä siten, ettei siihen olisi jotenkin liittynyt internet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
En ole koskaan seurustellut ja väitän ettei kukaan osaisi ulkonäöstäni arvata. Olen menossa tinderiin ja olen melko varma että saan tykkäystulvan, kun ihan jo kadullakin kysellään treffeille ja ulkonäköä kehutaan jatkuvasti.
Mulla on pari lyhyttä säätöä takana. Täysin ilman miestä en siis ole ollut, vaikka en olekaan varsinaisesti seurustellut. Olen alle 30, jos sillä on jotain väliä.
Vaikuttaa vähän siltä että olet vain nirso ja yliarvioit oman tasosi.
Sulle kelpaa se 190cm,atleetti,komea lentäjälääkäri mies?
Siinä jo autocorrect ehti väliin. Olen siis "ikisinkku"
Olin jo tyytynyt ajatukseen, että vain nautin elämästäni ns. vapaana miehenä. Ehkä jotain satunnaisia seksisuhteita, mutta ei mitään vakavaa. Sitten vain kävi niin, että tapasin naisen joka vei jalat alta, ja rakastuin. Ollaan oltu nyt uusperheenä (mikä ei muuten ole ihan helppoa) onnellisesti yhdessä jo kymmenen vuotta, ja toivon mukaan vanhetaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita syksyllä yksi tai useampi uusi harrastus jossa on muitakin ihmisiä. Mieti mikä kiinnostaisi sinua? Ehkäpä virkistäisi myös fyysisesti kuten jooga, jumppa, uinti tai muu liikkuminen?
Itse tykkään soittaa kitaraa, joten hakeudun sen kautta uusiin porukoihin soittamaan ja näin tapaan uusia ihmisiä. Toinen vinkkini on että kun pääset uuteen harrastukseen niin nauti siitä ja tapaa ihmisiä avoimesti, älä mieti löytyykö tuleva kumppani sieltä, vaan ole utelias itse harrastukseen ja sen tuomiin hyvän fiiliksen tunteisiin. Yleensä kohtaamme ihmisiä just silloin kun keskitymme johonkin aivan muuhun :)Tai sitten ei vain kohtaa. Olen itse tehnyt tuota kymmenkunta vuotta. Käynyt eri paikoissa, eri harrastuksissa. Kaikki eivät vain koskaan löydä kumppania. Sekin on vain pakko hyväksyä. Itse en esim koskaan tule pääsemään masennuksestani joka liittyy ikisinkkuuteen eroon. Olen sen pikkuhiljaa hyväksynyt. En olisi ikinä uskonut että elämäni tulee olemaan näin huonolaatuista eikä loppua näy mutta kun on pakko niin on pakko. Joskus toki vihlaisee kovastikin muiden kommentit ikisinkkuudestani, mutta olen kovettanut itseäni viime aikoina niin, että kestän nekin paremmin. Elämä on samaa paskaa päivästä toiseen, mutta onneksi se ei nyt kuitenkaan ikuisuuksia kestä täällä maan päällä.
Juurikin myös näin! Tulen olemaan loppuelämäni masentunut jos ikisinkkuuteni jatkuu. Itsekin olen lähiaikoina lähinnä toivonut, että pääsisi täältä pois kun ei ole mitään syytä elää. En toki aio itselleni mitään tehdä. AP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
En ole koskaan seurustellut ja väitän ettei kukaan osaisi ulkonäöstäni arvata. Olen menossa tinderiin ja olen melko varma että saan tykkäystulvan, kun ihan jo kadullakin kysellään treffeille ja ulkonäköä kehutaan jatkuvasti.
Mulla on pari lyhyttä säätöä takana. Täysin ilman miestä en siis ole ollut, vaikka en olekaan varsinaisesti seurustellut. Olen alle 30, jos sillä on jotain väliä.Vaikuttaa vähän siltä että olet vain nirso ja yliarvioit oman tasosi.
Sulle kelpaa se 190cm,atleetti,komea lentäjälääkäri mies?
En yliarvioi. Olen aika erikoinen persoona, mikä tekee sopivan ihmisen löytämisestä hankalaa. Tietysti haluan hyvännäköisen miehen, mutta se mitä minä pidän hyvännäköisenä jakaa mielipiteitä aika paljon. En siis ole etsimässä mitään kiiltokuvamiestä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen "ikilinkki". Nelikymppinen, lapsia on, olen eronnut lasten isästä jo 12 vuotta sitten. Työskentelen alala, jossa on paljon miehiä, he pitävät minusta, mutta miestä ei löydy . Olen ihan tavallisen näköinen, miehet pitävät minua kauniina. Olen iloinen, puhelias ja normaali. En pynttäydy, pukeudun tavallisesti, olen raitis, savuton ja hyvä luonteinen. Ihan ongelmaton nainen.
Minun ei ole pakko olla kenenkään kanssa, mutta parisuhde on suuri haaveeni.Miehet, joita olen tavannut, ihastuvat minuun, ja pakenevat sitten. Se on kyllä jättänyt jälkensä, mutta olen luonteeltani rohkea ja ulospäin suuntautunut, joten pidän ihmisistä edelleen ja luotan heihin.
En vain käy baareissa ym. Ehkä se on syy. Tinderit ja muu sovellukset on testattu moneen kertaan.
En tietenkään osaa auttaa sinua, AP, mutta liityn tähän joukkoon, jotka eivät vaan saa parisuhdetta, ilman järjellistä syytä.
Olet ilmeisesti keski-ikäinen nainen? Ajatteletko, että hyvät miehet pyörivät tuossa iässä baarissa? En usko, että tuokaan on syy sinkkuuteesi. Varsinkin, jos olet vielä miesvaltaisella alalla töissä. Sinulla pitäisi olla normaalitilanteessa hirvittävät karjamarkkinat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
En ole koskaan seurustellut ja väitän ettei kukaan osaisi ulkonäöstäni arvata. Olen menossa tinderiin ja olen melko varma että saan tykkäystulvan, kun ihan jo kadullakin kysellään treffeille ja ulkonäköä kehutaan jatkuvasti.
Mulla on pari lyhyttä säätöä takana. Täysin ilman miestä en siis ole ollut, vaikka en olekaan varsinaisesti seurustellut. Olen alle 30, jos sillä on jotain väliä.Vaikuttaa vähän siltä että olet vain nirso ja yliarvioit oman tasosi.
Sulle kelpaa se 190cm,atleetti,komea lentäjälääkäri mies?En yliarvioi. Olen aika erikoinen persoona, mikä tekee sopivan ihmisen löytämisestä hankalaa. Tietysti haluan hyvännäköisen miehen, mutta se mitä minä pidän hyvännäköisenä jakaa mielipiteitä aika paljon. En siis ole etsimässä mitään kiiltokuvamiestä.
Onko hyvännäköinen mies jotain tällaista?
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasidinen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
En ole koskaan seurustellut ja väitän ettei kukaan osaisi ulkonäöstäni arvata. Olen menossa tinderiin ja olen melko varma että saan tykkäystulvan, kun ihan jo kadullakin kysellään treffeille ja ulkonäköä kehutaan jatkuvasti.
Mulla on pari lyhyttä säätöä takana. Täysin ilman miestä en siis ole ollut, vaikka en olekaan varsinaisesti seurustellut. Olen alle 30, jos sillä on jotain väliä.Vaikuttaa vähän siltä että olet vain nirso ja yliarvioit oman tasosi.
Sulle kelpaa se 190cm,atleetti,komea lentäjälääkäri mies?En yliarvioi. Olen aika erikoinen persoona, mikä tekee sopivan ihmisen löytämisestä hankalaa. Tietysti haluan hyvännäköisen miehen, mutta se mitä minä pidän hyvännäköisenä jakaa mielipiteitä aika paljon. En siis ole etsimässä mitään kiiltokuvamiestä.
Laita linkki johonkin mielestäsi hyvännäköiseen mieheen, niin voimme itse arvioida, jakaako se mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita syksyllä yksi tai useampi uusi harrastus jossa on muitakin ihmisiä. Mieti mikä kiinnostaisi sinua? Ehkäpä virkistäisi myös fyysisesti kuten jooga, jumppa, uinti tai muu liikkuminen?
Itse tykkään soittaa kitaraa, joten hakeudun sen kautta uusiin porukoihin soittamaan ja näin tapaan uusia ihmisiä. Toinen vinkkini on että kun pääset uuteen harrastukseen niin nauti siitä ja tapaa ihmisiä avoimesti, älä mieti löytyykö tuleva kumppani sieltä, vaan ole utelias itse harrastukseen ja sen tuomiin hyvän fiiliksen tunteisiin. Yleensä kohtaamme ihmisiä just silloin kun keskitymme johonkin aivan muuhun :)Tai sitten ei vain kohtaa. Olen itse tehnyt tuota kymmenkunta vuotta. Käynyt eri paikoissa, eri harrastuksissa. Kaikki eivät vain koskaan löydä kumppania. Sekin on vain pakko hyväksyä. Itse en esim koskaan tule pääsemään masennuksestani joka liittyy ikisinkkuuteen eroon. Olen sen pikkuhiljaa hyväksynyt. En olisi ikinä uskonut että elämäni tulee olemaan näin huonolaatuista eikä loppua näy mutta kun on pakko niin on pakko. Joskus toki vihlaisee kovastikin muiden kommentit ikisinkkuudestani, mutta olen kovettanut itseäni viime aikoina niin, että kestän nekin paremmin. Elämä on samaa paskaa päivästä toiseen, mutta onneksi se ei nyt kuitenkaan ikuisuuksia kestä täällä maan päällä.
No et sinä nyt suoranaisesti ihan iloiselta luonteelta enää vaikuta. Nyt täytyisi keksiä jotain, millä pääset tuolta pohjalta nousemaan ylöspäin. Olet nainen, noin 40-vuotias: kirjaudu hyvä ihminen sinne Tinderiin! Älä rajoita mahdollisuuksiasi omien uskomustesi takia. Tulet huomaamaan saman, kuin muutkin naiset: "en tiennyt, että minulle riittää vielä näin paljon vientiä!"
Niin, ei kai iloinenkaan luonne aina ole iloinen jos tulee vastoinkäymisiä? Normaaleissa livekeskusteluissa olen iloinen ja hyväntuulinen. Kotona sitten itken. En ole 40-v, en tiedä mistä repäisit, ehkä vastasit jollekin muulle? Olen lukuisissa nettideittipalveluissa ollut, käyny baareissa, käynyt harrastuksissa, käynyt tapahtumissa. Miehet eivät vain ole minusta kiinnstuneita. Jos on 15 vuotta toiminut niin että on etsinyt miestä ja sitä ei vain ole löytynyt, niin joko saa vain todeta, että elämä on paskaa? Eivät kaikki ihmiset vain pariudu koskaan. Sekin pitää teidän sarjaseurustelijoiden ymmärtää, että kaikilla ei käy niin hyvä flaksi mitä teillä. Sellaista se elämä on, tasan ei mene nallekarkit.
Vierailija kirjoitti:
Olin jo tyytynyt ajatukseen, että vain nautin elämästäni ns. vapaana miehenä. Ehkä jotain satunnaisia seksisuhteita, mutta ei mitään vakavaa. Sitten vain kävi niin, että tapasin naisen joka vei jalat alta, ja rakastuin. Ollaan oltu nyt uusperheenä (mikä ei muuten ole ihan helppoa) onnellisesti yhdessä jo kymmenen vuotta, ja toivon mukaan vanhetaan yhdessä.
Miehet, jotka saavat vapaita seksisuhteita, saavat aina halutessaan myös parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen "ikilinkki". Nelikymppinen, lapsia on, olen eronnut lasten isästä jo 12 vuotta sitten. Työskentelen alala, jossa on paljon miehiä, he pitävät minusta, mutta miestä ei löydy . Olen ihan tavallisen näköinen, miehet pitävät minua kauniina. Olen iloinen, puhelias ja normaali. En pynttäydy, pukeudun tavallisesti, olen raitis, savuton ja hyvä luonteinen. Ihan ongelmaton nainen.
Minun ei ole pakko olla kenenkään kanssa, mutta parisuhde on suuri haaveeni.Miehet, joita olen tavannut, ihastuvat minuun, ja pakenevat sitten. Se on kyllä jättänyt jälkensä, mutta olen luonteeltani rohkea ja ulospäin suuntautunut, joten pidän ihmisistä edelleen ja luotan heihin.
En vain käy baareissa ym. Ehkä se on syy. Tinderit ja muu sovellukset on testattu moneen kertaan.
En tietenkään osaa auttaa sinua, AP, mutta liityn tähän joukkoon, jotka eivät vaan saa parisuhdetta, ilman järjellistä syytä.
Olet ilmeisesti keski-ikäinen nainen? Ajatteletko, että hyvät miehet pyörivät tuossa iässä baarissa? En usko, että tuokaan on syy sinkkuuteesi. Varsinkin, jos olet vielä miesvaltaisella alalla töissä. Sinulla pitäisi olla normaalitilanteessa hirvittävät karjamarkkinat.
Komppi tälle, sinkkunaisista on niin hirveä kysyntä, että oikeastaan vain nirsous voi olla syynä naisen ikisinkkuuteen. Ei sillä, että nirsoudessa sinänsä mitään väärää olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita syksyllä yksi tai useampi uusi harrastus jossa on muitakin ihmisiä. Mieti mikä kiinnostaisi sinua? Ehkäpä virkistäisi myös fyysisesti kuten jooga, jumppa, uinti tai muu liikkuminen?
Itse tykkään soittaa kitaraa, joten hakeudun sen kautta uusiin porukoihin soittamaan ja näin tapaan uusia ihmisiä. Toinen vinkkini on että kun pääset uuteen harrastukseen niin nauti siitä ja tapaa ihmisiä avoimesti, älä mieti löytyykö tuleva kumppani sieltä, vaan ole utelias itse harrastukseen ja sen tuomiin hyvän fiiliksen tunteisiin. Yleensä kohtaamme ihmisiä just silloin kun keskitymme johonkin aivan muuhun :)Tai sitten ei vain kohtaa. Olen itse tehnyt tuota kymmenkunta vuotta. Käynyt eri paikoissa, eri harrastuksissa. Kaikki eivät vain koskaan löydä kumppania. Sekin on vain pakko hyväksyä. Itse en esim koskaan tule pääsemään masennuksestani joka liittyy ikisinkkuuteen eroon. Olen sen pikkuhiljaa hyväksynyt. En olisi ikinä uskonut että elämäni tulee olemaan näin huonolaatuista eikä loppua näy mutta kun on pakko niin on pakko. Joskus toki vihlaisee kovastikin muiden kommentit ikisinkkuudestani, mutta olen kovettanut itseäni viime aikoina niin, että kestän nekin paremmin. Elämä on samaa paskaa päivästä toiseen, mutta onneksi se ei nyt kuitenkaan ikuisuuksia kestä täällä maan päällä.
No et sinä nyt suoranaisesti ihan iloiselta luonteelta enää vaikuta. Nyt täytyisi keksiä jotain, millä pääset tuolta pohjalta nousemaan ylöspäin. Olet nainen, noin 40-vuotias: kirjaudu hyvä ihminen sinne Tinderiin! Älä rajoita mahdollisuuksiasi omien uskomustesi takia. Tulet huomaamaan saman, kuin muutkin naiset: "en tiennyt, että minulle riittää vielä näin paljon vientiä!"
Niin, ei kai iloinenkaan luonne aina ole iloinen jos tulee vastoinkäymisiä? Normaaleissa livekeskusteluissa olen iloinen ja hyväntuulinen. Kotona sitten itken. En ole 40-v, en tiedä mistä repäisit, ehkä vastasit jollekin muulle? Olen lukuisissa nettideittipalveluissa ollut, käyny baareissa, käynyt harrastuksissa, käynyt tapahtumissa. Miehet eivät vain ole minusta kiinnstuneita. Jos on 15 vuotta toiminut niin että on etsinyt miestä ja sitä ei vain ole löytynyt, niin joko saa vain todeta, että elämä on paskaa? Eivät kaikki ihmiset vain pariudu koskaan. Sekin pitää teidän sarjaseurustelijoiden ymmärtää, että kaikilla ei käy niin hyvä flaksi mitä teillä. Sellaista se elämä on, tasan ei mene nallekarkit.
Minkä ikäinen siis olet? 50, 60?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ikisinkku enkä edes kaipaa parisuhdetta, ihmettelen ihmisiä jotka surkuttelee sinkkuuttaan koska eihän tässä sinkkuudessa mitään vikaa ole?
En tiedä edes mihin minä naista tarvitsen tai parisuhdetta.
M32Ajattelin samoin 38 vuotiaaksi asti , kunnes elämäni mies käveli vastaan . Olemme asuneet nyt yhdessä onnellisina kohta kuusi vuotta . Täydennämme toinen toistamme .
Selvä. Meille miehille naiset eivät kuitenkaan kävele syliin. Töitä joutuu tekemään aika rajusti ja tänä päivänä Tindermaailmassa ei riitä mikään puolivillainen ulkonäkö ja "vähän sinne päin" -oleminen.
Tässä sulta toiselta mieheltä ohjeet, että mitä naiset Tinderistä hakee. Tavallisen näköinen riittää, mutta ei sellainen jolla ei ole sosiaalisia taitoja. https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000009651815.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
En ole koskaan seurustellut ja väitän ettei kukaan osaisi ulkonäöstäni arvata. Olen menossa tinderiin ja olen melko varma että saan tykkäystulvan, kun ihan jo kadullakin kysellään treffeille ja ulkonäköä kehutaan jatkuvasti.
Mulla on pari lyhyttä säätöä takana. Täysin ilman miestä en siis ole ollut, vaikka en olekaan varsinaisesti seurustellut. Olen alle 30, jos sillä on jotain väliä.Vaikuttaa vähän siltä että olet vain nirso ja yliarvioit oman tasosi.
Sulle kelpaa se 190cm,atleetti,komea lentäjälääkäri mies?En yliarvioi. Olen aika erikoinen persoona, mikä tekee sopivan ihmisen löytämisestä hankalaa. Tietysti haluan hyvännäköisen miehen, mutta se mitä minä pidän hyvännäköisenä jakaa mielipiteitä aika paljon. En siis ole etsimässä mitään kiiltokuvamiestä.
Laita linkki johonkin mielestäsi hyvännäköiseen mieheen, niin voimme itse arvioida, jakaako se mielipiteitä.
En laita. Mutta noin yleisesti voin sanoa että pidän tatuoiduista miehistä, mitä enemmän sitä parempi. Että taatusti jakaa mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
En ole koskaan seurustellut ja väitän ettei kukaan osaisi ulkonäöstäni arvata. Olen menossa tinderiin ja olen melko varma että saan tykkäystulvan, kun ihan jo kadullakin kysellään treffeille ja ulkonäköä kehutaan jatkuvasti.
Mulla on pari lyhyttä säätöä takana. Täysin ilman miestä en siis ole ollut, vaikka en olekaan varsinaisesti seurustellut. Olen alle 30, jos sillä on jotain väliä.Vaikuttaa vähän siltä että olet vain nirso ja yliarvioit oman tasosi.
Sulle kelpaa se 190cm,atleetti,komea lentäjälääkäri mies?En yliarvioi. Olen aika erikoinen persoona, mikä tekee sopivan ihmisen löytämisestä hankalaa. Tietysti haluan hyvännäköisen miehen, mutta se mitä minä pidän hyvännäköisenä jakaa mielipiteitä aika paljon. En siis ole etsimässä mitään kiiltokuvamiestä.
Onko hyvännäköinen mies jotain tällaista?
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasidinen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ikisinkku enkä edes kaipaa parisuhdetta, ihmettelen ihmisiä jotka surkuttelee sinkkuuttaan koska eihän tässä sinkkuudessa mitään vikaa ole?
En tiedä edes mihin minä naista tarvitsen tai parisuhdetta.
M32Ajattelin samoin 38 vuotiaaksi asti , kunnes elämäni mies käveli vastaan . Olemme asuneet nyt yhdessä onnellisina kohta kuusi vuotta . Täydennämme toinen toistamme .
Selvä. Meille miehille naiset eivät kuitenkaan kävele syliin. Töitä joutuu tekemään aika rajusti ja tänä päivänä Tindermaailmassa ei riitä mikään puolivillainen ulkonäkö ja "vähän sinne päin" -oleminen.
Tässä sulta toiselta mieheltä ohjeet, että mitä naiset Tinderistä hakee. Tavallisen näköinen riittää, mutta ei sellainen jolla ei ole sosiaalisia taitoja. https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000009651815.html
Tuo Johannes olikin vain Iltalehden luoma kesähahmo. Mitään todellisuutta tuossa jutussa ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
En ole koskaan seurustellut ja väitän ettei kukaan osaisi ulkonäöstäni arvata. Olen menossa tinderiin ja olen melko varma että saan tykkäystulvan, kun ihan jo kadullakin kysellään treffeille ja ulkonäköä kehutaan jatkuvasti.
Mulla on pari lyhyttä säätöä takana. Täysin ilman miestä en siis ole ollut, vaikka en olekaan varsinaisesti seurustellut. Olen alle 30, jos sillä on jotain väliä.Vaikuttaa vähän siltä että olet vain nirso ja yliarvioit oman tasosi.
Sulle kelpaa se 190cm,atleetti,komea lentäjälääkäri mies?En yliarvioi. Olen aika erikoinen persoona, mikä tekee sopivan ihmisen löytämisestä hankalaa. Tietysti haluan hyvännäköisen miehen, mutta se mitä minä pidän hyvännäköisenä jakaa mielipiteitä aika paljon. En siis ole etsimässä mitään kiiltokuvamiestä.
Onko hyvännäköinen mies jotain tällaista?
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasidinen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Ei ole.
No millainen on? Mitä ominaisuuksia vaihtaisit todenperäisemmälle hyvännäköiselle miehelle, esim. verrattuna tuohon listaan? Ja ei, älykkyys, huumorintaju ja luotettavuus eivät ole ulkonäköpiirteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että se loppumaton yksinolo on vain joidenkin ihmisten kohtalo, jolle ei voi mitään. Eikä mitään järjellistä syytä löydy, tavallisen näköisiä painoisia järkisiä ihmisiä, jotka ovat aina vaan sinkkuja, toiveestaan huolimatta. Asiota, joita ei voi selittää. Jokaisella meillä on ristimme, johon täytyy tyytyä ja ottaa ilo irti sieltä, mistä saa.
Kyllä sen ikuisen sinkkuuden yleensä näkee ihmisestä ihan päälle päin. Harva kaunis nainen on puolta vuotta pidempään sinkkuna. Sinkkuna pysyvät vaatimuslistojen kanssa kulkijat, erittäin rumat, hyvin vanhat ja henkisesti/fyysisesti sairaat/oireilevat ihmiset.
En ole koskaan seurustellut ja väitän ettei kukaan osaisi ulkonäöstäni arvata. Olen menossa tinderiin ja olen melko varma että saan tykkäystulvan, kun ihan jo kadullakin kysellään treffeille ja ulkonäköä kehutaan jatkuvasti.
Mulla on pari lyhyttä säätöä takana. Täysin ilman miestä en siis ole ollut, vaikka en olekaan varsinaisesti seurustellut. Olen alle 30, jos sillä on jotain väliä.Vaikuttaa vähän siltä että olet vain nirso ja yliarvioit oman tasosi.
Sulle kelpaa se 190cm,atleetti,komea lentäjälääkäri mies?En yliarvioi. Olen aika erikoinen persoona, mikä tekee sopivan ihmisen löytämisestä hankalaa. Tietysti haluan hyvännäköisen miehen, mutta se mitä minä pidän hyvännäköisenä jakaa mielipiteitä aika paljon. En siis ole etsimässä mitään kiiltokuvamiestä.
Laita linkki johonkin mielestäsi hyvännäköiseen mieheen, niin voimme itse arvioida, jakaako se mielipiteitä.
En laita. Mutta noin yleisesti voin sanoa että pidän tatuoiduista miehistä, mitä enemmän sitä parempi. Että taatusti jakaa mielipiteitä.
Sitten emme pysty arvioimaan asiaa. Tatuoinnit miehellä eivät todellakaan jaa mielipiteitä yhtä voimakkaasti kuin tatuoinnit naisella.
Minäkin olen "ikilinkki". Nelikymppinen, lapsia on, olen eronnut lasten isästä jo 12 vuotta sitten. Työskentelen alala, jossa on paljon miehiä, he pitävät minusta, mutta miestä ei löydy . Olen ihan tavallisen näköinen, miehet pitävät minua kauniina. Olen iloinen, puhelias ja normaali. En pynttäydy, pukeudun tavallisesti, olen raitis, savuton ja hyvä luonteinen. Ihan ongelmaton nainen.
Minun ei ole pakko olla kenenkään kanssa, mutta parisuhde on suuri haaveeni.
Miehet, joita olen tavannut, ihastuvat minuun, ja pakenevat sitten. Se on kyllä jättänyt jälkensä, mutta olen luonteeltani rohkea ja ulospäin suuntautunut, joten pidän ihmisistä edelleen ja luotan heihin.
En vain käy baareissa ym. Ehkä se on syy. Tinderit ja muu sovellukset on testattu moneen kertaan.
En tietenkään osaa auttaa sinua, AP, mutta liityn tähän joukkoon, jotka eivät vaan saa parisuhdetta, ilman järjellistä syytä.