Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tohtorinhattu herättää raivoa?
21.05.2023 |
Tuli huomattua tässä hiljattain työtutun karonkassa, että niin se vaan tohtorinhattukin herättää raivoa. Mentiin jatkoille baariin ja heti tuli yksi selittämään, että häntä ottaa päähän kun jotkut käyttää tohtorinhattua (oli ihan kädessä, sisällä kun oltiin). Kyseli kaikenlaista myös omasta erikoisalastani, tivaten vastauksia triviakysymykseen. Ylipäätään jos kysyy vaikka, miksi asiaa X käytetään ja vastaat järjestyksessä syyt A, B ja C niin olet hänen mielestään idiootti niin kauan, kunnes olet vastannut sen syyn C, jota hän haki takaa ja joka on todennäköisesti ainoa, jonka hän itse tietää. Hänen en myöskään osannut mitään, koska duunarina osaa tehdä tehdä asiaa X paremmin kuin minä. Siihen vastasin, että tottakai osaa, koska se ei kuulu minun toimenkuvaani. Häntä ärsytti meidän karonkkaporukka niin paljon, että sanoi, että vetäisi turpiin, jos olisi 20 v nuorempi. Tässä vaiheessa poistuin kohteliaasti toiseen kohtaan baaritiskiä.
Ajattelin, että no jopa oli taas purkaus ja jatkoin siinä iltaa. Ei mennyt kauaa, kun kaveri tulee uudestaan selittämään ja pitää lopulta pyytää baarimikkoa viemään pois. Sitten baarista lähtiessä ajattelin, että kävelenpä kotiin niin saa raitista ilmaa. No eikö matkallakin satunnaiset ihmiset huutele homoksi.
Sitä jäin vaan miettimään, että mikä ihme se on, että herättää niin paljon raivoa? Jos tuntuu, että se on niin tärkeä niin miksei hanki itse ja toisaalta jos ärsyttää muilla niin pakko sitä on katsoa. Tohtorinhatut ovat niin äärimmäisen harvinainen näky katukuvassa, että kai sitä yhden hetken kestää, jos jotkut ovat karonkasta tulossa.
Kommentit (363)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se että vaikka olisi kuinka oppinut niin yhtään neroa ei ole Einsteinin jälkeen syntynyt ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut, on mukamas tohtoreita ja professoreita ylioppilaita jne...missä kaikki nerot ja erilailla ajattelevat luovat ihmiset?
En pidä oppineita minään jos opitaan vaan jotkin asiat ulkoa ja thats it
Oletan, että tiedät vain muutaman neron nimen. On niitä ollut Einsteinin jälkeenkin, mutta hyvin harva nousee isommin esille. Ja ei, en aio kertoa sinulle nimiä. Etsi itse, jos nerot oikeasti kiinnostavat. Arvelen vain, etteivät kiinnosta, yritit vain Ensteinia name-droppaamalla saada enemmän uskottavuutta viestillesi. Ei onnistunut.
Einsteinin jälkeen ei ole syntynyt yhtään neroa sorry jos ei oteta huomioon samoilla vuosikymmenillä vaikuttaneita lähinnä atomi-ja ydinfysiikan kehittelijöitä.
Puhun nyt mullistavista todistetuista teorioista ja en ole vielä ainakaan keksinyt kuka se voisi olla...?
Stephen Hawking oli käsittääkseni ihan hyvä mutta ei....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Esimerkiksi yliopiston lukuvuoden avajaisten professorikulkeet. Koska osa ihmisistä pitää kaiken maailman pipojakin sisällä, on osa tulkinnut sen, ettei tohtorinhattua saa pitää sisällä päässään tulkinnaksi, ettei sitä saa pitää ulkonakaan päässä. Se on kuitenkin väärinymmärrys. Se on hattu eikä vaasi.
En ole viran puolesta osallistunut avajaiskulkueeseen, joten en ole nähnyt pukeutumisohjeitakaan. Yleisissä juhlapukeutumisohjeissa on hyvin vähän ohjeita hatun käytöstä ja vielä vähemmän tohtorinhatun käytöstä. Onko jossakin kattava ohje, missä tohtorinhattua voi ja/tai on suositeltavaa käyttää?
Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu? Minun ymmärtääkseni silloin ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta, mutta ohje tietääkseni sallii hatun kantamisen väitöstilaisuudessa vastaväittäjälle ja kustokselle promovoinnista riippumatta.
"Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu?"
Hattu on promovoidun tohtorin tunnus. Alunperinhän ei edes ollut tohtorintutkintoa vaan se oli promootiossa saatava arvonimi; nykyinen tohtorintutkinto oli tuolloin lisensiaatintutkinto. Tohtorinhattu ei siis varsinaisesti liity tohtorin tutkintoon, vaan tohtorin arvoon. Tästä syystä kunniatohtoritkin saavat hatun.
Tiedän tuon, mutta koska väitöstilaisuudessa perinteisesti kustos ja vastaväittäjä kantavat hatun paikalle ja pistävät sen eteensä pöydälle, miten toimitaan tilanteessa, jossa molemmat ovat tohtoreita, mutta toinen tai molemmat eivät ole promovoituja. Kuten toteat, vanhoina aikoina tuo ei olisi ollut ongelma, mutta koska nykyään kaikki eivät osallistu promootioon, kaikilla tohtoreilla ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta.
Minun ymmärtääkseni yliopisto on tässä joustanut perinteiden säilyttämiseksi eli väitöstilaisuudessa hattu on promovoimattomallakin kustoksella tai vastaväittäjällä. Joustamisperuste on kuulemma se, että tilaisuudessa hattu ei ole päässä. Mutta varsinaista virallista ohjeistusta en ole tuosta nähnyt missään.
Moni kuittaa nykyää promootion poissaolevana. Maksaa HY:lla 100€, mutta ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi ja käyttää lomapäiviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Esimerkiksi yliopiston lukuvuoden avajaisten professorikulkeet. Koska osa ihmisistä pitää kaiken maailman pipojakin sisällä, on osa tulkinnut sen, ettei tohtorinhattua saa pitää sisällä päässään tulkinnaksi, ettei sitä saa pitää ulkonakaan päässä. Se on kuitenkin väärinymmärrys. Se on hattu eikä vaasi.
En ole viran puolesta osallistunut avajaiskulkueeseen, joten en ole nähnyt pukeutumisohjeitakaan. Yleisissä juhlapukeutumisohjeissa on hyvin vähän ohjeita hatun käytöstä ja vielä vähemmän tohtorinhatun käytöstä. Onko jossakin kattava ohje, missä tohtorinhattua voi ja/tai on suositeltavaa käyttää?
Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu? Minun ymmärtääkseni silloin ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta, mutta ohje tietääkseni sallii hatun kantamisen väitöstilaisuudessa vastaväittäjälle ja kustokselle promovoinnista riippumatta.
"Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu?"
Hattu on promovoidun tohtorin tunnus. Alunperinhän ei edes ollut tohtorintutkintoa vaan se oli promootiossa saatava arvonimi; nykyinen tohtorintutkinto oli tuolloin lisensiaatintutkinto. Tohtorinhattu ei siis varsinaisesti liity tohtorin tutkintoon, vaan tohtorin arvoon. Tästä syystä kunniatohtoritkin saavat hatun.
Tiedän tuon, mutta koska väitöstilaisuudessa perinteisesti kustos ja vastaväittäjä kantavat hatun paikalle ja pistävät sen eteensä pöydälle, miten toimitaan tilanteessa, jossa molemmat ovat tohtoreita, mutta toinen tai molemmat eivät ole promovoituja. Kuten toteat, vanhoina aikoina tuo ei olisi ollut ongelma, mutta koska nykyään kaikki eivät osallistu promootioon, kaikilla tohtoreilla ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta.
Minun ymmärtääkseni yliopisto on tässä joustanut perinteiden säilyttämiseksi eli väitöstilaisuudessa hattu on promovoimattomallakin kustoksella tai vastaväittäjällä. Joustamisperuste on kuulemma se, että tilaisuudessa hattu ei ole päässä. Mutta varsinaista virallista ohjeistusta en ole tuosta nähnyt missään.
Moni kuittaa nykyää promootion poissaolevana. Maksaa HY:lla 100€, mutta ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi ja käyttää lomapäiviä.
Promovointi poissaolevana on tosiaan fiksu, mutta moni ei osallistu (kaiketi laiskuuttaan) edes siihen.
Olisiko kyseessä perinteinen herraviha?
"Herraviha luo seurauksia kahdessa eri ulottuvuudessa. Ensimmäinen on se, mistä olemme jo maininneet. On lähes luonnollinen taipumus olla sallimatta jonkun erottua liikaa, koska se luo epävarmuutta tai uhkaa muiden keskuudessa. Siksi heitä, jotka erottuvat toisista, arvostellaan usein aivan liian ankarasti. Joko niin, tai heiltä odotetaan liian paljon. Toinen vaihtoehto on vähätellä heidän kykyjään tai saavutuksiaan.
Toinen herravihan seuraus on se, että se opettaa ihmisiä pelkäämään joukosta erottumista. Juuri kaiken mainitsemamme vuoksi ihmiset oppivat ennemminkin epäsuoraan, että joukosta erottuminen voi vaarantaa heidät. Millä riskillä? Hylkääminen, kyseenalaistaminen, kritiikki ja jopa hyljeksintä.
Siksi monet olettavat, että oikea asia on olla erottumatta joukosta missään olosuhteissa. He pitävät “matalaa profiilia” ja vihaavat ajatusta, että muut huomaavat heidät. Tavalla tai toisella heidät koulutetaan olemaan haastamatta normeja. Tämä on tietenkin todellinen sääli, koska näin tekemällä todellisia taitoja menetetään, aitoja kykyjä jää syrjään ja menestyksestä luovutaan."
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kyseessä perinteinen herraviha?
"Herraviha luo seurauksia kahdessa eri ulottuvuudessa. Ensimmäinen on se, mistä olemme jo maininneet. On lähes luonnollinen taipumus olla sallimatta jonkun erottua liikaa, koska se luo epävarmuutta tai uhkaa muiden keskuudessa. Siksi heitä, jotka erottuvat toisista, arvostellaan usein aivan liian ankarasti. Joko niin, tai heiltä odotetaan liian paljon. Toinen vaihtoehto on vähätellä heidän kykyjään tai saavutuksiaan.
Toinen herravihan seuraus on se, että se opettaa ihmisiä pelkäämään joukosta erottumista. Juuri kaiken mainitsemamme vuoksi ihmiset oppivat ennemminkin epäsuoraan, että joukosta erottuminen voi vaarantaa heidät. Millä riskillä? Hylkääminen, kyseenalaistaminen, kritiikki ja jopa hyljeksintä.
Siksi monet olettavat, että oikea asia on olla erottumatta joukosta missään olosuhteissa. He pitävät “matalaa profiilia” ja vihaavat ajatusta, että muut huomaavat heidät. Tavalla tai toisella heidät koulutetaan olemaan haastamatta normeja. Tämä on tietenkin todellinen sääli, koska näin tekemällä todellisia taitoja menetetään, aitoja kykyjä jää syrjään ja menestyksestä luovutaan."
Herraviha ja kateus - Suomen uusiutuvat luonnonvarat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika sama onko se tohtorinhattu vai tavallinen silinterihattu. Tietyissä paikoissa riski saada turpaan kasvaa melko suureksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se että vaikka olisi kuinka oppinut niin yhtään neroa ei ole Einsteinin jälkeen syntynyt ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut, on mukamas tohtoreita ja professoreita ylioppilaita jne...missä kaikki nerot ja erilailla ajattelevat luovat ihmiset?
En pidä oppineita minään jos opitaan vaan jotkin asiat ulkoa ja thats it
Oletan, että tiedät vain muutaman neron nimen. On niitä ollut Einsteinin jälkeenkin, mutta hyvin harva nousee isommin esille. Ja ei, en aio kertoa sinulle nimiä. Etsi itse, jos nerot oikeasti kiinnostavat. Arvelen vain, etteivät kiinnosta, yritit vain Ensteinia name-droppaamalla saada enemmän uskottavuutta viestillesi. Ei onnistunut.
Einsteinin jälkeen ei ole syntynyt yhtään neroa sorry jos ei oteta huomioon samoilla vuosikymmenillä vaikuttaneita lähinnä atomi-ja ydinfysiikan kehittelijöitä.
Puhun nyt mullistavista todistetuista teorioista ja en ole vielä ainakaan keksinyt kuka se voisi olla...?
Stephen Hawking oli käsittääkseni ihan hyvä mutta ei....
Isoja mullistavia teorioita on aika paljon vaikeampi keksiä nykyään kuin Einsteinin aikaan, koska löytämättömiä mullistuksia on aika vähän. Einsteinin aikaa uutta melko helposti löydettävää oli vielä aika paljon. Nykyään ne tuntemattomat asiat ovat sellaisia, että niiden mittaaminen on hyvin hankalaa tai niitä koskeva teoria on matemaattisesti hyvin hankala. Siksi isot löydöt tehdään nykyään ryhmätyönä ja tietokoneiden avustuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se että vaikka olisi kuinka oppinut niin yhtään neroa ei ole Einsteinin jälkeen syntynyt ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut, on mukamas tohtoreita ja professoreita ylioppilaita jne...missä kaikki nerot ja erilailla ajattelevat luovat ihmiset?
En pidä oppineita minään jos opitaan vaan jotkin asiat ulkoa ja thats it
Oletan, että tiedät vain muutaman neron nimen. On niitä ollut Einsteinin jälkeenkin, mutta hyvin harva nousee isommin esille. Ja ei, en aio kertoa sinulle nimiä. Etsi itse, jos nerot oikeasti kiinnostavat. Arvelen vain, etteivät kiinnosta, yritit vain Ensteinia name-droppaamalla saada enemmän uskottavuutta viestillesi. Ei onnistunut.
Einsteinin jälkeen ei ole syntynyt yhtään neroa sorry jos ei oteta huomioon samoilla vuosikymmenillä vaikuttaneita lähinnä atomi-ja ydinfysiikan kehittelijöitä.
Puhun nyt mullistavista todistetuista teorioista ja en ole vielä ainakaan keksinyt kuka se voisi olla...?
Stephen Hawking oli käsittääkseni ihan hyvä mutta ei....
Isoja mullistavia teorioita on aika paljon vaikeampi keksiä nykyään kuin Einsteinin aikaan, koska löytämättömiä mullistuksia on aika vähän. Einsteinin aikaa uutta melko helposti löydettävää oli vielä aika paljon. Nykyään ne tuntemattomat asiat ovat sellaisia, että niiden mittaaminen on hyvin hankalaa tai niitä koskeva teoria on matemaattisesti hyvin hankala. Siksi isot löydöt tehdään nykyään ryhmätyönä ja tietokoneiden avustuksella.
Einstein oli mielestäni enemmänkin ajattelija kuin fyysikko ja katsoi asioita toisista näkökulmista tietenkin osasi laittaa ajatuksensa matemaattiseen muotoon ja 100 vuotta myöhemmin teorioita on saatu todistettua oikeiksi.
Nykyinen globaali "pieni" maailma ei kasvata erilailla ajattelevia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se että vaikka olisi kuinka oppinut niin yhtään neroa ei ole Einsteinin jälkeen syntynyt ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut, on mukamas tohtoreita ja professoreita ylioppilaita jne...missä kaikki nerot ja erilailla ajattelevat luovat ihmiset?
En pidä oppineita minään jos opitaan vaan jotkin asiat ulkoa ja thats it
Oletan, että tiedät vain muutaman neron nimen. On niitä ollut Einsteinin jälkeenkin, mutta hyvin harva nousee isommin esille. Ja ei, en aio kertoa sinulle nimiä. Etsi itse, jos nerot oikeasti kiinnostavat. Arvelen vain, etteivät kiinnosta, yritit vain Ensteinia name-droppaamalla saada enemmän uskottavuutta viestillesi. Ei onnistunut.
Einsteinin jälkeen ei ole syntynyt yhtään neroa sorry jos ei oteta huomioon samoilla vuosikymmenillä vaikuttaneita lähinnä atomi-ja ydinfysiikan kehittelijöitä.
Puhun nyt mullistavista todistetuista teorioista ja en ole vielä ainakaan keksinyt kuka se voisi olla...?
Stephen Hawking oli käsittääkseni ihan hyvä mutta ei....
Isoja mullistavia teorioita on aika paljon vaikeampi keksiä nykyään kuin Einsteinin aikaan, koska löytämättömiä mullistuksia on aika vähän. Einsteinin aikaa uutta melko helposti löydettävää oli vielä aika paljon. Nykyään ne tuntemattomat asiat ovat sellaisia, että niiden mittaaminen on hyvin hankalaa tai niitä koskeva teoria on matemaattisesti hyvin hankala. Siksi isot löydöt tehdään nykyään ryhmätyönä ja tietokoneiden avustuksella.
Einstein oli mielestäni enemmänkin ajattelija kuin fyysikko ja katsoi asioita toisista näkökulmista tietenkin osasi laittaa ajatuksensa matemaattiseen muotoon ja 100 vuotta myöhemmin teorioita on saatu todistettua oikeiksi.
Nykyinen globaali "pieni" maailma ei kasvata erilailla ajattelevia ihmisiä.
No ei kasvata ei, jos jo tohtorihatun käyttäminen on jotain niin radikaalia, että raivo nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se että vaikka olisi kuinka oppinut niin yhtään neroa ei ole Einsteinin jälkeen syntynyt ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut, on mukamas tohtoreita ja professoreita ylioppilaita jne...missä kaikki nerot ja erilailla ajattelevat luovat ihmiset?
En pidä oppineita minään jos opitaan vaan jotkin asiat ulkoa ja thats it
Oletan, että tiedät vain muutaman neron nimen. On niitä ollut Einsteinin jälkeenkin, mutta hyvin harva nousee isommin esille. Ja ei, en aio kertoa sinulle nimiä. Etsi itse, jos nerot oikeasti kiinnostavat. Arvelen vain, etteivät kiinnosta, yritit vain Ensteinia name-droppaamalla saada enemmän uskottavuutta viestillesi. Ei onnistunut.
Einsteinin jälkeen ei ole syntynyt yhtään neroa sorry jos ei oteta huomioon samoilla vuosikymmenillä vaikuttaneita lähinnä atomi-ja ydinfysiikan kehittelijöitä.
Puhun nyt mullistavista todistetuista teorioista ja en ole vielä ainakaan keksinyt kuka se voisi olla...?
Stephen Hawking oli käsittääkseni ihan hyvä mutta ei....
Isoja mullistavia teorioita on aika paljon vaikeampi keksiä nykyään kuin Einsteinin aikaan, koska löytämättömiä mullistuksia on aika vähän. Einsteinin aikaa uutta melko helposti löydettävää oli vielä aika paljon. Nykyään ne tuntemattomat asiat ovat sellaisia, että niiden mittaaminen on hyvin hankalaa tai niitä koskeva teoria on matemaattisesti hyvin hankala. Siksi isot löydöt tehdään nykyään ryhmätyönä ja tietokoneiden avustuksella.
Einstein oli mielestäni enemmänkin ajattelija kuin fyysikko ja katsoi asioita toisista näkökulmista tietenkin osasi laittaa ajatuksensa matemaattiseen muotoon ja 100 vuotta myöhemmin teorioita on saatu todistettua oikeiksi.
Nykyinen globaali "pieni" maailma ei kasvata erilailla ajattelevia ihmisiä.
No ei kasvata ei, jos jo tohtorihatun käyttäminen on jotain niin radikaalia, että raivo nousee.
Miksi ihmiset minulle taputtaa eihän minulla ole edes sukkia jalassa ; )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Mikä siinä niin ärsyttää, jos jotkut tietävät yleissivistykseen kuuluvaa tapakulttuuria. Onko ihanteena, että ihmisten pitäisi tietää mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suppeasti? Erikoista kääntää oma tietämättömyys ikäänkuin muiden ongelmaksi. Ennen ihanteena oli se, että se mitä ei osattu, opeteltiin.
Yliopiston ja tutkimuksen tulisi luoda uutta jo olemassa olevan lisäksi. Jotenkin tiukka tarttuminen hyvin konservatiivisiin etiketteihin, kykenemättömyys kyseenalaistaa vanhoja tapoja ei kovin luovalta asenteelta tunnu. Enemmän tuntuu siltä, että se hattu on ollut uran huipennus, ei alku kuten pitäisi olla.
Tohtorit aivan varmasti luovat uutta, sillä se on jo väitöskirjan hyväksymisen edellytys. Mutta ei uuden luominen millään tavalla estä sitä, ettei samaan aikaan voisi arvostaa jopa satoja vuosia vanhoja perinteitä. Toki 1970-luvulla monet hurahtivat aatteisiin, joiden kannattajat halveksivat kaikenlaisia perinteitä ja kokemusta. Perinteet elpyivät 1980-luvulta alkaen. Vaikka perinteitä noudatetaan, kyllä niitä myös uudistetaan.
Jopa kaikkein vanhanaikaisimmassa akateemisessa pönötysjuhlassa eli promootiossa on tehty muutoksia. Esimerkiksi yleinen seppeleensitojatar on nykyään yleinen seppeleensitoja ja tehtävään voidaan valita myös mies. Muistakin muutoksia on tehty promootiosta toiseen.
Seppeleensitojatar onkin hieno esimerkki näistä perinteistä jotka joutaisivat unohtua. Voi siis jopa olla poika - mutta kuitenkin täytyy olla jonkun professorin lapsi, näinhän se on mennyt? Nämä hattu ja frakkileikit eivät ole mitään tieteen juhlaa vaan luokkayhteiskunnan punnertamista väkisin yhteiskuntaan. Kastimerkkejä, joita hankkivat ne sivistyssukujen ja kauppiaitten lapset, köyhät kii nalaiset väitellessään tarjoavat vain noutopöytää sukulaisen ravintolassa. Eniten juhlista nauttivat eläkettä odottelevat opettajat jotka ovat harrastuksenaan väsänneet väitöskirjaa. melko suurella osalla yliopistoni professoreista ei ole omaa tohtorinhattua, ja hatullisistakin isoin osa on tainnut hankkia sen promootiosta poissaolevana. Kun nuo miekan hiomiset sampanjalla ei taida kovinkaan montaa ilahduttaa, eikä monipäiväiset pukuleikit.
Onneksi tohtorin työuraa ei taida ennustaa promootioon osallistuminen tai osallistumattomuus. Ja ne kerrat jolloin akateemisen yhteisön kannattaa juhla-asuihin pukeutua ovat tilaisuudet, joissa palkitaan ansioituneita tieteenharjoittajia: Nobel ym. juhlat - sielläkin esim. Wallenberg juhlissa on smokki pukukoodina, ei frakki eikä kenelläkään mitään hattuja mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Esimerkiksi yliopiston lukuvuoden avajaisten professorikulkeet. Koska osa ihmisistä pitää kaiken maailman pipojakin sisällä, on osa tulkinnut sen, ettei tohtorinhattua saa pitää sisällä päässään tulkinnaksi, ettei sitä saa pitää ulkonakaan päässä. Se on kuitenkin väärinymmärrys. Se on hattu eikä vaasi.
En ole viran puolesta osallistunut avajaiskulkueeseen, joten en ole nähnyt pukeutumisohjeitakaan. Yleisissä juhlapukeutumisohjeissa on hyvin vähän ohjeita hatun käytöstä ja vielä vähemmän tohtorinhatun käytöstä. Onko jossakin kattava ohje, missä tohtorinhattua voi ja/tai on suositeltavaa käyttää?
Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu? Minun ymmärtääkseni silloin ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta, mutta ohje tietääkseni sallii hatun kantamisen väitöstilaisuudessa vastaväittäjälle ja kustokselle promovoinnista riippumatta.
"Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu?"
Hattu on promovoidun tohtorin tunnus. Alunperinhän ei edes ollut tohtorintutkintoa vaan se oli promootiossa saatava arvonimi; nykyinen tohtorintutkinto oli tuolloin lisensiaatintutkinto. Tohtorinhattu ei siis varsinaisesti liity tohtorin tutkintoon, vaan tohtorin arvoon. Tästä syystä kunniatohtoritkin saavat hatun.
Tiedän tuon, mutta koska väitöstilaisuudessa perinteisesti kustos ja vastaväittäjä kantavat hatun paikalle ja pistävät sen eteensä pöydälle, miten toimitaan tilanteessa, jossa molemmat ovat tohtoreita, mutta toinen tai molemmat eivät ole promovoituja. Kuten toteat, vanhoina aikoina tuo ei olisi ollut ongelma, mutta koska nykyään kaikki eivät osallistu promootioon, kaikilla tohtoreilla ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta.
Minun ymmärtääkseni yliopisto on tässä joustanut perinteiden säilyttämiseksi eli väitöstilaisuudessa hattu on promovoimattomallakin kustoksella tai vastaväittäjällä. Joustamisperuste on kuulemma se, että tilaisuudessa hattu ei ole päässä. Mutta varsinaista virallista ohjeistusta en ole tuosta nähnyt missään.
Moni kuittaa nykyää promootion poissaolevana. Maksaa HY:lla 100€, mutta ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi ja käyttää lomapäiviä.
Promovointi poissaolevana on tosiaan fiksu, mutta moni ei osallistu (kaiketi laiskuuttaan) edes siihen.
Tunnen useita suomalaisia, Suomessa väitelleitä professoreita joilla ei omaa hattua. Ei pelkästään laiskuutta, eivät koe tärkeäksi. Tiedekunnalla varahattuja joita lainataan väitöstilaisuuksiin kustoksille ja vastaväittäjille.
Statuserojen kaihtaminen tuskin on mikään erityisesti (nyky)suomalainen piirre.
Nykyaikaisten metsästäjä-keräilijäjoukkojen egalitaristisista asenteista ja niiden pohjalta vedettävistä johtopäätöksistä voi lukea lisää vaikka täältä https://www.psychologytoday.com/us/blog/freedom-learn/201105/how-hunter… . Kirjoittajan mukaan tuon elämäntyylin noudattajat ovat itse asiassa valtavirtaväestöä valppaampia koettujen kersakailijoiden tiputtamisessa maanpinnalle, eivätkä he katso hyvällä omilla kyvyillään tai saavutuksillaan mahtailevia.
Muodollisempi, kuten esimerkiksi marksilaiseen yhteiskunnalliseen kritiikkiin perustuva, törröttävien naulojen vasarointi ja pisimpien unikkojen katkaisu on myös viety joissain muissa maissa paljon nyky-Suomea pidemmälle, jopa kirjaimellisuuteen asti.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
No, kai jotakuta esimerkiksi marksilaisemmin tai kriittisen teorian mukaisemmin yhteiskuntaan suhtautuvia voi ärsyttää tuollaiset sosiaalisen statuksen symbolit, joita vain tietyssä sosiaalisessa asemassa olevien on hyväksyttävää käyttää (esim. juuri ylioppilaslakit ja tohtorinhatut, teekkarihaalarit, pappien liperit ja vastaavat, aatelissukujen tunnukset, tittelien kuten tohtori tai tasavallan presidentti käyttö jne.). Nämä ehkä eroavat jossain mielessä sellaisista sosiaalisen statuksen symboleista, joissa on kyse vain rahasta ja kulutuksesta (urheiluautot yms.), vaikka tietenkin molempia voidaan vastustaa.
Eli ehkä heidän mielestään tällaisia ihmisten statuseroja ei pitäisi tällä tavalla korostaa, ja tällaiset statuserot voidaan nähdä ongelmana yhteiskunnassa. Ehkä tämä sitten ilmenee käytännössä baareissa riidanhakuisuutena.
Eihän ne symboloi kuin sitä statusta, että on nähnyt sen vaivan, että on opiskellut tohtoriksi. Jos asia on itselle tärkeä, miksi ei sitten opiskelisi itsekin? Suomessa on opiskelu ilmaista. Eikö tuo ole jo jonkinlaista eskapismia, että haluaa karsia ympäriltään sen tosiasian, että ihmiset käyttävät aikaansa eri asioihin.
Tästä asiasta ärsyyntyvät eivät ehkä ole samaa mieltä siitä, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet opiskella tohtoriksi, tai että kaikki ylipäätänsä voisivat tulla tohtoreiksi. En tiedä, paljonko esimerkiksi tohtorikoulutuspaikkoja ylipäätään Suomessa on, mutta todennäköisesti niitä ei varmaankaan ole kaikille, koska yhteiskuntakin odottaa, että vain harvat kouluttautuvat tohtoriksi asti.
Kyseessä ei ole myöskään välttämättä ole eskapismi tai todellisuuden kieltäminen, vaan yhteiskunnallisen käyttäytymisen muokkaaminen siten, ettei statuseroja ihmisten välillä korostettaisi. Voi esimerkiksi olla tunnustettu tosiasia, että jonkun esi-isä on saanut aatelisarvon joltain kunkulta, mutta käyttäymisen sääntelykysymys, että miten tämä fakta on sopivaa tuoda esille arjessa, ilman että historiallista tapahtumaa sinänsä kyseenalaistetaan.
Tohtorinarvo ei periydy, joten sitä ei oikein voi verrata aatelisarvoihin.
Tohtorikoulutukseen pääsee käytännössä jokainen, joka haluaa, jos täyttää tarvittavat ehdot eli on jokin soveltuva alempi tutkinto ja koulutuksen edellyttämät kyvyt.
En näe, mitä merkitystä arvon periytyvyydellä tai periytymättömyydellä on esimerkkini kannalta. Vai missä mielessä arvoja ei mielestäsi voi vertailla?
Aatelisarvo on yleensä myönnetty jollekulle joistakin ansioista mahdollisesti satoja vuosia sitten. Aateliarvo saattaa olla periytyvä, jolloin arvon nykyisellä käyttäjällä ei välttämättä ole itsellään mitään ansioita, saati sitten sellaisia, jotka oikeuttaisivat aatelisarvon käytön. Olisi mahdollista, että vaikkapa paroni Virtanen on ihan tavallinen työtön.
Sen sijaan, jos ihminen on tohtori, hänellä on itsellään ansioita, joiden vuoksi oppiarvo on myönnetty. Aatelisarvoja ei ainakaan Suomessa enää myönnetä, joten ainoa tapa saada aateliarvo, on syntyä arvon perijäksi. Tohtorin arvon sen sijaan voi saada kuka tahansa, joka osoittaa, että hänellä on tohtorinarvon mukaiset kyvyt. Opintotuen ansiosta edes raha ei ole este.
En tiedä, että tulkitsenko viestejäsi liian kapeasti vastauksina omiini, mutta mainitsemissani kohdissa olennaista ei ole se, että millä perusteilla tarkalleen jokin arvo on annettu, tai että missä määrin se kuvastaa jonkin henkilön merkityksellisinä pidettyjä kykyjä tai ominaisuuksia.
Olennaista on siis nähdäkseni se, että tällaisia myönnettäviä arvoja ja sosiaalisia oikeuksia esimerkiksi jonkun tittelin tai asusteen käyttöön on olemassa, ja että niiden käyttöön liittyvän käytöksen säätely ei ole sama asia kuin se, että tämä todellisuus kiellettäisiin tai korvattaisiin jollain fantasialla (näin siis "eskapismin" tulkitsin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Mikä siinä niin ärsyttää, jos jotkut tietävät yleissivistykseen kuuluvaa tapakulttuuria. Onko ihanteena, että ihmisten pitäisi tietää mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suppeasti? Erikoista kääntää oma tietämättömyys ikäänkuin muiden ongelmaksi. Ennen ihanteena oli se, että se mitä ei osattu, opeteltiin.
Yliopiston ja tutkimuksen tulisi luoda uutta jo olemassa olevan lisäksi. Jotenkin tiukka tarttuminen hyvin konservatiivisiin etiketteihin, kykenemättömyys kyseenalaistaa vanhoja tapoja ei kovin luovalta asenteelta tunnu. Enemmän tuntuu siltä, että se hattu on ollut uran huipennus, ei alku kuten pitäisi olla.
Tohtorit aivan varmasti luovat uutta, sillä se on jo väitöskirjan hyväksymisen edellytys. Mutta ei uuden luominen millään tavalla estä sitä, ettei samaan aikaan voisi arvostaa jopa satoja vuosia vanhoja perinteitä. Toki 1970-luvulla monet hurahtivat aatteisiin, joiden kannattajat halveksivat kaikenlaisia perinteitä ja kokemusta. Perinteet elpyivät 1980-luvulta alkaen. Vaikka perinteitä noudatetaan, kyllä niitä myös uudistetaan.
Jopa kaikkein vanhanaikaisimmassa akateemisessa pönötysjuhlassa eli promootiossa on tehty muutoksia. Esimerkiksi yleinen seppeleensitojatar on nykyään yleinen seppeleensitoja ja tehtävään voidaan valita myös mies. Muistakin muutoksia on tehty promootiosta toiseen.
Seppeleensitojatar onkin hieno esimerkki näistä perinteistä jotka joutaisivat unohtua. Voi siis jopa olla poika - mutta kuitenkin täytyy olla jonkun professorin lapsi, näinhän se on mennyt? Nämä hattu ja frakkileikit eivät ole mitään tieteen juhlaa vaan luokkayhteiskunnan punnertamista väkisin yhteiskuntaan. Kastimerkkejä, joita hankkivat ne sivistyssukujen ja kauppiaitten lapset, köyhät kii nalaiset väitellessään tarjoavat vain noutopöytää sukulaisen ravintolassa. Eniten juhlista nauttivat eläkettä odottelevat opettajat jotka ovat harrastuksenaan väsänneet väitöskirjaa. melko suurella osalla yliopistoni professoreista ei ole omaa tohtorinhattua, ja hatullisistakin isoin osa on tainnut hankkia sen promootiosta poissaolevana. Kun nuo miekan hiomiset sampanjalla ei taida kovinkaan montaa ilahduttaa, eikä monipäiväiset pukuleikit.
Onneksi tohtorin työuraa ei taida ennustaa promootioon osallistuminen tai osallistumattomuus. Ja ne kerrat jolloin akateemisen yhteisön kannattaa juhla-asuihin pukeutua ovat tilaisuudet, joissa palkitaan ansioituneita tieteenharjoittajia: Nobel ym. juhlat - sielläkin esim. Wallenberg juhlissa on smokki pukukoodina, ei frakki eikä kenelläkään mitään hattuja mukana.
Jos ärsyttää niin kovasti, onko pakko osallistua? Onko tuo luokkakateus peruja kotipuolesta? Jos on niin kannattaa karistaa. Järjetöntä larppausta opiskella itsensä tohtoriksi asti ja yrittää riippua duunari-identiteetissa. Ei kukaan oikea duunari pidä sinua "veljenäsi", feikkinä pitävät.
SK kirjoitti:
Statuserojen kaihtaminen tuskin on mikään erityisesti (nyky)suomalainen piirre.
Nykyaikaisten metsästäjä-keräilijäjoukkojen egalitaristisista asenteista ja niiden pohjalta vedettävistä johtopäätöksistä voi lukea lisää vaikka täältä https://www.psychologytoday.com/us/blog/freedom-learn/201105/how-hunter… . Kirjoittajan mukaan tuon elämäntyylin noudattajat ovat itse asiassa valtavirtaväestöä valppaampia koettujen kersakailijoiden tiputtamisessa maanpinnalle, eivätkä he katso hyvällä omilla kyvyillään tai saavutuksillaan mahtailevia.
Muodollisempi, kuten esimerkiksi marksilaiseen yhteiskunnalliseen kritiikkiin perustuva, törröttävien naulojen vasarointi ja pisimpien unikkojen katkaisu on myös viety joissain muissa maissa paljon nyky-Suomea pidemmälle, jopa kirjaimellisuuteen asti.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
No, kai jotakuta esimerkiksi marksilaisemmin tai kriittisen teorian mukaisemmin yhteiskuntaan suhtautuvia voi ärsyttää tuollaiset sosiaalisen statuksen symbolit, joita vain tietyssä sosiaalisessa asemassa olevien on hyväksyttävää käyttää (esim. juuri ylioppilaslakit ja tohtorinhatut, teekkarihaalarit, pappien liperit ja vastaavat, aatelissukujen tunnukset, tittelien kuten tohtori tai tasavallan presidentti käyttö jne.). Nämä ehkä eroavat jossain mielessä sellaisista sosiaalisen statuksen symboleista, joissa on kyse vain rahasta ja kulutuksesta (urheiluautot yms.), vaikka tietenkin molempia voidaan vastustaa.
Eli ehkä heidän mielestään tällaisia ihmisten statuseroja ei pitäisi tällä tavalla korostaa, ja tällaiset statuserot voidaan nähdä ongelmana yhteiskunnassa. Ehkä tämä sitten ilmenee käytännössä baareissa riidanhakuisuutena.
Eihän ne symboloi kuin sitä statusta, että on nähnyt sen vaivan, että on opiskellut tohtoriksi. Jos asia on itselle tärkeä, miksi ei sitten opiskelisi itsekin? Suomessa on opiskelu ilmaista. Eikö tuo ole jo jonkinlaista eskapismia, että haluaa karsia ympäriltään sen tosiasian, että ihmiset käyttävät aikaansa eri asioihin.
Tästä asiasta ärsyyntyvät eivät ehkä ole samaa mieltä siitä, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet opiskella tohtoriksi, tai että kaikki ylipäätänsä voisivat tulla tohtoreiksi. En tiedä, paljonko esimerkiksi tohtorikoulutuspaikkoja ylipäätään Suomessa on, mutta todennäköisesti niitä ei varmaankaan ole kaikille, koska yhteiskuntakin odottaa, että vain harvat kouluttautuvat tohtoriksi asti.
Kyseessä ei ole myöskään välttämättä ole eskapismi tai todellisuuden kieltäminen, vaan yhteiskunnallisen käyttäytymisen muokkaaminen siten, ettei statuseroja ihmisten välillä korostettaisi. Voi esimerkiksi olla tunnustettu tosiasia, että jonkun esi-isä on saanut aatelisarvon joltain kunkulta, mutta käyttäymisen sääntelykysymys, että miten tämä fakta on sopivaa tuoda esille arjessa, ilman että historiallista tapahtumaa sinänsä kyseenalaistetaan.
Tohtorinarvo ei periydy, joten sitä ei oikein voi verrata aatelisarvoihin.
Tohtorikoulutukseen pääsee käytännössä jokainen, joka haluaa, jos täyttää tarvittavat ehdot eli on jokin soveltuva alempi tutkinto ja koulutuksen edellyttämät kyvyt.
En näe, mitä merkitystä arvon periytyvyydellä tai periytymättömyydellä on esimerkkini kannalta. Vai missä mielessä arvoja ei mielestäsi voi vertailla?
Aatelisarvo on yleensä myönnetty jollekulle joistakin ansioista mahdollisesti satoja vuosia sitten. Aateliarvo saattaa olla periytyvä, jolloin arvon nykyisellä käyttäjällä ei välttämättä ole itsellään mitään ansioita, saati sitten sellaisia, jotka oikeuttaisivat aatelisarvon käytön. Olisi mahdollista, että vaikkapa paroni Virtanen on ihan tavallinen työtön.
Sen sijaan, jos ihminen on tohtori, hänellä on itsellään ansioita, joiden vuoksi oppiarvo on myönnetty. Aatelisarvoja ei ainakaan Suomessa enää myönnetä, joten ainoa tapa saada aateliarvo, on syntyä arvon perijäksi. Tohtorin arvon sen sijaan voi saada kuka tahansa, joka osoittaa, että hänellä on tohtorinarvon mukaiset kyvyt. Opintotuen ansiosta edes raha ei ole este.
En tiedä, että tulkitsenko viestejäsi liian kapeasti vastauksina omiini, mutta mainitsemissani kohdissa olennaista ei ole se, että millä perusteilla tarkalleen jokin arvo on annettu, tai että missä määrin se kuvastaa jonkin henkilön merkityksellisinä pidettyjä kykyjä tai ominaisuuksia.
Olennaista on siis nähdäkseni se, että tällaisia myönnettäviä arvoja ja sosiaalisia oikeuksia esimerkiksi jonkun tittelin tai asusteen käyttöön on olemassa, ja että niiden käyttöön liittyvän käytöksen säätely ei ole sama asia kuin se, että tämä todellisuus kiellettäisiin tai korvattaisiin jollain fantasialla (näin siis "eskapismin" tulkitsin).
Entä jos ei vaan lähde mukaan tuollaiseen leikkiin? Itseäni ei kyllä voisi vähempää kiinnostaa, mitä statussymboleita viestin tai olen viestimättä.
Tätä ketjua lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että pikkuhiljaa yleistyvät erilaiset tohtorinhattua muistuttavat "valmistumishatut" kuten on yleistynyt ylioppilaslakkien rinnalle kaikenlaiset muutkin hattua muistuttavat ammattilakit :D Jotenkin niin perisuomalainen ilmiö. En ymmärrä miksi ne, jotka ovat nähneet valtavasti töitä omaan koulutukseensa eivät saisi sitä näyttää?
Ps. En itse olla tohtori enkä yliopistosta valmistunut :)
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei vaan lähde mukaan tuollaiseen leikkiin? Itseäni ei kyllä voisi vähempää kiinnostaa, mitä statussymboleita viestin tai olen viestimättä.
Yleisesti ottaen politiikasta ei voi yksipuolisesti irtautua, koska on merkityksellistä, mitä muut sinusta ajattelevat.
Eli vaikka jotakin metsästäjä-keräilijää ei henkilökohtaisesti kiinnostaisi status, niin häneen varmaankin vaikuttaisi silti se, mitä joukon muut jäsenet hänestä ajattelevat, eikä hän voisi estää heitä juoruilemasta yms.
Samoin esimerkiksi noissa mainitsemissani marksismin pitkälle vieneissä maissa olennaisena ei varmaankaan pidetty lähinnä sitä, miten jonkun statussymbolin käyttäjät itse asiaan suhtautuivat, vaan että mitä jotkut poliittisesti motivoituneet kaartit, kapinalliset tai mitkä lie inkvisiittorit niistä ajattelivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Mikä siinä niin ärsyttää, jos jotkut tietävät yleissivistykseen kuuluvaa tapakulttuuria. Onko ihanteena, että ihmisten pitäisi tietää mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suppeasti? Erikoista kääntää oma tietämättömyys ikäänkuin muiden ongelmaksi. Ennen ihanteena oli se, että se mitä ei osattu, opeteltiin.
Yliopiston ja tutkimuksen tulisi luoda uutta jo olemassa olevan lisäksi. Jotenkin tiukka tarttuminen hyvin konservatiivisiin etiketteihin, kykenemättömyys kyseenalaistaa vanhoja tapoja ei kovin luovalta asenteelta tunnu. Enemmän tuntuu siltä, että se hattu on ollut uran huipennus, ei alku kuten pitäisi olla.
Tohtorit aivan varmasti luovat uutta, sillä se on jo väitöskirjan hyväksymisen edellytys. Mutta ei uuden luominen millään tavalla estä sitä, ettei samaan aikaan voisi arvostaa jopa satoja vuosia vanhoja perinteitä. Toki 1970-luvulla monet hurahtivat aatteisiin, joiden kannattajat halveksivat kaikenlaisia perinteitä ja kokemusta. Perinteet elpyivät 1980-luvulta alkaen. Vaikka perinteitä noudatetaan, kyllä niitä myös uudistetaan.
Jopa kaikkein vanhanaikaisimmassa akateemisessa pönötysjuhlassa eli promootiossa on tehty muutoksia. Esimerkiksi yleinen seppeleensitojatar on nykyään yleinen seppeleensitoja ja tehtävään voidaan valita myös mies. Muistakin muutoksia on tehty promootiosta toiseen.
Seppeleensitojatar onkin hieno esimerkki näistä perinteistä jotka joutaisivat unohtua. Voi siis jopa olla poika - mutta kuitenkin täytyy olla jonkun professorin lapsi, näinhän se on mennyt? Nämä hattu ja frakkileikit eivät ole mitään tieteen juhlaa vaan luokkayhteiskunnan punnertamista väkisin yhteiskuntaan. Kastimerkkejä, joita hankkivat ne sivistyssukujen ja kauppiaitten lapset, köyhät kii nalaiset väitellessään tarjoavat vain noutopöytää sukulaisen ravintolassa. Eniten juhlista nauttivat eläkettä odottelevat opettajat jotka ovat harrastuksenaan väsänneet väitöskirjaa. melko suurella osalla yliopistoni professoreista ei ole omaa tohtorinhattua, ja hatullisistakin isoin osa on tainnut hankkia sen promootiosta poissaolevana. Kun nuo miekan hiomiset sampanjalla ei taida kovinkaan montaa ilahduttaa, eikä monipäiväiset pukuleikit.
Onneksi tohtorin työuraa ei taida ennustaa promootioon osallistuminen tai osallistumattomuus. Ja ne kerrat jolloin akateemisen yhteisön kannattaa juhla-asuihin pukeutua ovat tilaisuudet, joissa palkitaan ansioituneita tieteenharjoittajia: Nobel ym. juhlat - sielläkin esim. Wallenberg juhlissa on smokki pukukoodina, ei frakki eikä kenelläkään mitään hattuja mukana.
Ei se sinulta pois ole, jos jotkut muut haluavat juhlia jotain perinteiseen malliin. Jos professori ei katso tarpeelliseksi osallistua promootioon edes poissaolevana, niin sekin on ko. professorin asia. Ne "pukuleikit" tuntuvat kiinnostavan kuitenkin aika monia, sillä väitöskaronkkoja järjestävät vuosittain sadat tulevat tohtorit. Promootioihinkin osallistuvat vuosittain sadat maisterit ja tohtorit eli aika suosittuja juhlia ne ovat kaikesta huolimatta.
Ei luokkayhteiskuntaa tarvitse "punnertaa väkisin". Luokkaerot ovat tasoittuneet, mutta eivät yhteiskuntaluokat mihinkään ole kadonneet. Minä väitän, että paljon enemmän sitä luokkayhteiskuntaa vähentää se, että taustasta riippumatta akateemisen koulutuksen saaneet ylläpitävät ja uudistavat perinteitä osallistumalla itse. Jos joku protestoi luokkayhteiskuntaa vastaan rikkomalla perinteitä, hän ei sillä madalla yhteiskuntaluokkien välistä kynnystä, vaan korostaa sitä, sillä näkyvällä protestoinnilla hän osoittaa olemansa eri luokassa. Sen sijaan osallistumalla ja uudistamalla perinteitä itse hän osoittaa kuuluvansa joukkoon ja se nimenomaan tasoittaa luokkaeroja.
Minun mielestäni muuten se köyhä muualta Suomeen opiskelemaan tullut opiskelija voi opetella edes sen verran opiskelumaansa tapoja, että ymmärtää järjestää karonkan edes ydinjoukolle, vaikka pakkoa ei olekaan. Ravintola-ateria 4-5 hengelle ei mahdottomia maksa (max 300€, jos pysytään kohtuudessa). Soisin myös, että he opettelisivat edes vähän suomea (tai ruotsia) niiden 4-6 vuoden aikana, jotka he Suomessa viettävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Mikä siinä niin ärsyttää, jos jotkut tietävät yleissivistykseen kuuluvaa tapakulttuuria. Onko ihanteena, että ihmisten pitäisi tietää mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suppeasti? Erikoista kääntää oma tietämättömyys ikäänkuin muiden ongelmaksi. Ennen ihanteena oli se, että se mitä ei osattu, opeteltiin.
Yliopiston ja tutkimuksen tulisi luoda uutta jo olemassa olevan lisäksi. Jotenkin tiukka tarttuminen hyvin konservatiivisiin etiketteihin, kykenemättömyys kyseenalaistaa vanhoja tapoja ei kovin luovalta asenteelta tunnu. Enemmän tuntuu siltä, että se hattu on ollut uran huipennus, ei alku kuten pitäisi olla.
Tohtorit aivan varmasti luovat uutta, sillä se on jo väitöskirjan hyväksymisen edellytys. Mutta ei uuden luominen millään tavalla estä sitä, ettei samaan aikaan voisi arvostaa jopa satoja vuosia vanhoja perinteitä. Toki 1970-luvulla monet hurahtivat aatteisiin, joiden kannattajat halveksivat kaikenlaisia perinteitä ja kokemusta. Perinteet elpyivät 1980-luvulta alkaen. Vaikka perinteitä noudatetaan, kyllä niitä myös uudistetaan.
Jopa kaikkein vanhanaikaisimmassa akateemisessa pönötysjuhlassa eli promootiossa on tehty muutoksia. Esimerkiksi yleinen seppeleensitojatar on nykyään yleinen seppeleensitoja ja tehtävään voidaan valita myös mies. Muistakin muutoksia on tehty promootiosta toiseen.
Seppeleensitojatar onkin hieno esimerkki näistä perinteistä jotka joutaisivat unohtua. Voi siis jopa olla poika - mutta kuitenkin täytyy olla jonkun professorin lapsi, näinhän se on mennyt? Nämä hattu ja frakkileikit eivät ole mitään tieteen juhlaa vaan luokkayhteiskunnan punnertamista väkisin yhteiskuntaan. Kastimerkkejä, joita hankkivat ne sivistyssukujen ja kauppiaitten lapset, köyhät kii nalaiset väitellessään tarjoavat vain noutopöytää sukulaisen ravintolassa. Eniten juhlista nauttivat eläkettä odottelevat opettajat jotka ovat harrastuksenaan väsänneet väitöskirjaa. melko suurella osalla yliopistoni professoreista ei ole omaa tohtorinhattua, ja hatullisistakin isoin osa on tainnut hankkia sen promootiosta poissaolevana. Kun nuo miekan hiomiset sampanjalla ei taida kovinkaan montaa ilahduttaa, eikä monipäiväiset pukuleikit.
Onneksi tohtorin työuraa ei taida ennustaa promootioon osallistuminen tai osallistumattomuus. Ja ne kerrat jolloin akateemisen yhteisön kannattaa juhla-asuihin pukeutua ovat tilaisuudet, joissa palkitaan ansioituneita tieteenharjoittajia: Nobel ym. juhlat - sielläkin esim. Wallenberg juhlissa on smokki pukukoodina, ei frakki eikä kenelläkään mitään hattuja mukana.
Jos ärsyttää niin kovasti, onko pakko osallistua? Onko tuo luokkakateus peruja kotipuolesta? Jos on niin kannattaa karistaa. Järjetöntä larppausta opiskella itsensä tohtoriksi asti ja yrittää riippua duunari-identiteetissa. Ei kukaan oikea duunari pidä sinua "veljenäsi", feikkinä pitävät.
Työn puolesta osallistun väitöstilaisuuksiin ja karonkkoihin, sitä hattua en ole hankkinut. Ja olen kyllä itse korkeasti koulutetusta perheestä, ei ole duunari-identiteettiä. Muttei myöskään tarvetta nähdä tohtorintutkintoa muuksi kuin yhdeksi koulutukseksi muiden joukossa, oman urani kannalta ehdoksi päästä eteenpäin. Väittelin jo 30 vuotta sitten, sen jälkeen olen ohjannut useita ja ollut monien muiden vastaväittäjänä. Minusta aina hienoa kun ihmiset alkavat itsenäistyä tohtorikoulutuksen aikana, vakavasti otettavia tutkijoita heistä tulee usein vasta post doc vuosien jälkeen. Kunnioitan ja arvostan älyä ja kykyä ajatella luovasti. Usein vaan yliopistoissa noita traditioita arvostavat eniten ne tylsimmät kynät - ne, joille hatun hankkiminen on uran huippu eikä alku tai professorit joita kiinnostaa enemmän eläkkeen odottelu kuin opetus tai tutkimus.
Alue: Aihe vapaa
Olisi mielenkiintoista tietää miten tuo baarihäirikkö käyttäytyisi, jos saisi kutsun vaikkapa sukulaisensa tai lapsensa väitöskaronkkaan.