Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tohtorinhattu herättää raivoa?
21.05.2023 |
Tuli huomattua tässä hiljattain työtutun karonkassa, että niin se vaan tohtorinhattukin herättää raivoa. Mentiin jatkoille baariin ja heti tuli yksi selittämään, että häntä ottaa päähän kun jotkut käyttää tohtorinhattua (oli ihan kädessä, sisällä kun oltiin). Kyseli kaikenlaista myös omasta erikoisalastani, tivaten vastauksia triviakysymykseen. Ylipäätään jos kysyy vaikka, miksi asiaa X käytetään ja vastaat järjestyksessä syyt A, B ja C niin olet hänen mielestään idiootti niin kauan, kunnes olet vastannut sen syyn C, jota hän haki takaa ja joka on todennäköisesti ainoa, jonka hän itse tietää. Hänen en myöskään osannut mitään, koska duunarina osaa tehdä tehdä asiaa X paremmin kuin minä. Siihen vastasin, että tottakai osaa, koska se ei kuulu minun toimenkuvaani. Häntä ärsytti meidän karonkkaporukka niin paljon, että sanoi, että vetäisi turpiin, jos olisi 20 v nuorempi. Tässä vaiheessa poistuin kohteliaasti toiseen kohtaan baaritiskiä.
Ajattelin, että no jopa oli taas purkaus ja jatkoin siinä iltaa. Ei mennyt kauaa, kun kaveri tulee uudestaan selittämään ja pitää lopulta pyytää baarimikkoa viemään pois. Sitten baarista lähtiessä ajattelin, että kävelenpä kotiin niin saa raitista ilmaa. No eikö matkallakin satunnaiset ihmiset huutele homoksi.
Sitä jäin vaan miettimään, että mikä ihme se on, että herättää niin paljon raivoa? Jos tuntuu, että se on niin tärkeä niin miksei hanki itse ja toisaalta jos ärsyttää muilla niin pakko sitä on katsoa. Tohtorinhatut ovat niin äärimmäisen harvinainen näky katukuvassa, että kai sitä yhden hetken kestää, jos jotkut ovat karonkasta tulossa.
Kommentit (363)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Mikä siinä niin ärsyttää, jos jotkut tietävät yleissivistykseen kuuluvaa tapakulttuuria. Onko ihanteena, että ihmisten pitäisi tietää mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suppeasti? Erikoista kääntää oma tietämättömyys ikäänkuin muiden ongelmaksi. Ennen ihanteena oli se, että se mitä ei osattu, opeteltiin.
Yliopiston ja tutkimuksen tulisi luoda uutta jo olemassa olevan lisäksi. Jotenkin tiukka tarttuminen hyvin konservatiivisiin etiketteihin, kykenemättömyys kyseenalaistaa vanhoja tapoja ei kovin luovalta asenteelta tunnu. Enemmän tuntuu siltä, että se hattu on ollut uran huipennus, ei alku kuten pitäisi olla.
Onko kyky omaksua asioita sitten kovin korkealla tasolla, jos päähän ei tartu asioita kuin suppealta alueelta, jos etiketti on niin ylivoimainen? Aika monet tuntemani tohtorit osaavat sen etiketin ohella aika hiton montaa muutakin asiaa, soittaa soittimia, tehdä remppaa jne. ja ovat monialaisesti kiinnostuneita. Etiketissa puhutaan todella suppeasta määrästä aineistoa ja siitäkin valtaosan pitäisi tulla ihan kotikasvatuksena. Hatun käyttötavat ovat suurinpiirtein ainoa asia, jota on tarvinut kirjasta tarkistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateutta se on, ei raivoa.
Normikateelliset jupisee itsekseen tai haukkuu takana päin omassa seurueessaan, heittää halveksuvia silmäyksiä ja tuhauttelee nokkaansa. Persoonallisuushäiriöinen kiihdyttää itsensä kateuden kiimassa raivoon. Aloittavat haastamisella ja jankkaamisella eivätkä saa tyydytystä vaikka mitä teet. Paras taktiikka on myönnellä heti alussa "joo olet oikeassa, en tiedä" jotta tämä kuvittelee voittaneensa, eikä antautua väittelemään.
Se vaikuttaisi olevan hieman kiimaa muistuttava olotila, jossa henkilö on niin takalukossa, että ei voi kuin silmät kiiluen tulla pätemään ja haastamaan riitaa. Monesti ovat muuten pienikokoisia miehiä, olisiko epävarmuus sitten peniksen kokoon liittyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tässä pohdin, että miksi ylipäänsä kuljeskella baarissa tohtorihatun kanssa?
Kuten aloituksessa sanottiin, niin meillä oli karonkan jatkot. Karonkkaan on tapana tuoda tohtorinhattu ja niin oli monella muullakin.
Ja menitte sitte sellaiseen baariin missä ei ole narikkaa?
Itse en toki ole ollut kuin yhdessä karonkassa, ja silloin ne joilla oli tohtorihattu veivät sen hotelliin ja osa vaihtoi samalla rennompiin vaatteisiin.
Jättäisitkö itse tohtorihatun narikkaan rytättäväksi? Itse en hattua omista, kun en ole tohtori, mutta käsittääkseni nuo hatut ei ole ihan ilmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se että vaikka olisi kuinka oppinut niin yhtään neroa ei ole Einsteinin jälkeen syntynyt ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut, on mukamas tohtoreita ja professoreita ylioppilaita jne...missä kaikki nerot ja erilailla ajattelevat luovat ihmiset?
En pidä oppineita minään jos opitaan vaan jotkin asiat ulkoa ja thats it
Elämäm kovan koulun pohjalta ponnistavan väkevä yksinpuhelu aiheesta, josta ei mitään tiedä. Kyä paree on näin! Fakta voi olla niin tai näin, mutta näin meillä asiat koetaan! That's it!
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se että vaikka olisi kuinka oppinut niin yhtään neroa ei ole Einsteinin jälkeen syntynyt ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut, on mukamas tohtoreita ja professoreita ylioppilaita jne...missä kaikki nerot ja erilailla ajattelevat luovat ihmiset?
En pidä oppineita minään jos opitaan vaan jotkin asiat ulkoa ja thats it
Katso vaikka esimerkkiä Nobel-voittajien listasta, kyllä siellä on aika perustavaa laatua olevia löydöksiä tehty ja tehdään edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvon akateemikkojen pitäisi ottaa joukkoonsa aina yksi kunnon raavas työmies, joka suojelee teitä humalaisilta hölmöiltä.
Tietysti pelkäätte ja halveksitte duunareita, mutta opetelkaa sietämään yhtä, niin se varjelee teitä jallukolapalkalla koko ehtoon. Toki se jörnäisee puutteessa elävää vaimoasi aamuyöstä, mutta saatat päästä katsomaan jos pyydät kiltisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tässä pohdin, että miksi ylipäänsä kuljeskella baarissa tohtorihatun kanssa?
Kuten aloituksessa sanottiin, niin meillä oli karonkan jatkot. Karonkkaan on tapana tuoda tohtorinhattu ja niin oli monella muullakin.
Ja menitte sitte sellaiseen baariin missä ei ole narikkaa?
Itse en toki ole ollut kuin yhdessä karonkassa, ja silloin ne joilla oli tohtorihattu veivät sen hotelliin ja osa vaihtoi samalla rennompiin vaatteisiin.
Jättäisitkö itse tohtorihatun narikkaan rytättäväksi? Itse en hattua omista, kun en ole tohtori, mutta käsittääkseni nuo hatut ei ole ihan ilmaisia.
Hyvin harvassa pystärissä on narikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Melkoista saivartelua. Miksi puolustat hyökkääjää? Vähän sama kuin moittisit raiskatuksi tullutta siitä, että on pukeutunut lyhyeen mekkoon helteessä.
Sitä paitsi aloittaja kertoi aloituksessa nimenomaan kantaneensa hattua kädessä. Hän kertoi myös toimineensa sekä kustoksena että vastaväittäjänä. Sitä hän ei maininnut toimiko tässä väitöksessä. Vaikka hän olisikin toiminut vastoin tiukkaa etikettiä, se ei oikeuta raivon kohteeksi joutumista. Aloitus koski ulkopuolisen henkilön hyökkäävä käytöstä, ei virallisia pukeutumistapoja.
Vierailija kirjoitti:
Arvon akateemikkojen pitäisi ottaa joukkoonsa aina yksi kunnon raavas työmies, joka suojelee teitä humalaisilta hölmöiltä.
Tietysti pelkäätte ja halveksitte duunareita, mutta opetelkaa sietämään yhtä, niin se varjelee teitä jallukolapalkalla koko ehtoon. Toki se jörnäisee puutteessa elävää vaimoasi aamuyöstä, mutta saatat päästä katsomaan jos pyydät kiltisti.
Eiköhän normaalissa karonkkaporukassa ole aina duunareita ellei väittelijän perhepiiri koostu yksistään akateemisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähinnä huvittavaa, että tohtorin arvon opiskelleet ovat ihan samanlaista baarikansaa kuin muutkin. Ei ole varaa hulppeisiin ja sivistyneisiin yksityistilaisuuksiin jne. Ikävä juttu, että olette joutuneet jalkautumaan rahvaan pariin. Sillä on näköjään seurauksensa, kuten tuo kokemasi välikohtaus.
Vai voisiko ajatella, että sen karonkkaporukan sijaan se rähisevä alkoholisti menisi viettämään aikaansa toisaalla? Miksi ihmisjoukon pitää taipua yhden alkoholistin mielihaluihin?
Vai voisiko ajatella, että se karonkkaporkukka ei menisi sinne räkälään vaan antaisi aökoholistien olla omassa paikassaan. Miksi muiden pitäisi taipua karonkkaporukan mielihaluihin?
-sivusta, toisinajattelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tässä pohdin, että miksi ylipäänsä kuljeskella baarissa tohtorihatun kanssa?
Olisiko liittynyt karonkan etkoihin tai jatkoihin? Karonkkaan pukeudutaan asianmukaisesti ja väitelleet ottavat tohtorinhattunsa mukaan kuten asiaan kuuluu. Jos joku on tästä kateellinen niin mitä sille voi.
Olin itse juuri karonkassa ja oli mahtavaa juhlistaa 7 vuotta kestänyttä projektia joka tuli päätökseensä. Sitä oli todellakin syytä juhlia kun sen eteen teki todella moni työtä eli ei siis pelkästään väittelijä vaan muutkin mukana olleet.
Yleensä tohtorintutkintoon menee nykyään noin neljä vuotta, väittelijät ovat alle kolmikymppisiä, monet ulkomaalaisia. Väitös vain yhdet lisänatsat uraa luodessa. Harvempi haluaa tuota hirveästi juhlia, eikä kovin moni väitellyt halua - taloudellisista tai muista syistä - tohtorinhattuja ja miekkoja hankkia. Väikkärinteko on nykyään paljolti palkkatyötä, ilman muuta aikaa ja energiaa vievää muttei mikään ihmesuoritus. Karonkkaan voi pukeutua asianmukaisesti ilman hatun mukaan raahaamista - ja varsin moni väittelijä ei halua frakkijuhlia vaan paljon epämuodollisempi tyyli riittää. Hyvin monessa maassa väitös kuin suuri lopputentti jota ei sen kummemmin juhlita kuin yliopiston kahvihuoneessa kaljapullot kourassa. Kun se on vain yksi tutkinto muiden joukossa, joko akateemisen elämän loppu jos siirrytään tutkimuksen ulkopuolelle tai sen alku jos tutkimuksessa jatketaan.
Riippuu aika paljon yliopiston ja oppialan perinteistä. Omalla alallani on yhä vieläkin pitkän kaavan mukaan väitteleviä eli niitä, jotka valmistuttuaan menevät töihin ja tekevät työn ohessa väitöskirjan, vaikka se on nykyään paljon harvinaisempaa kuin ennen. Lisäksi on ihmisiä, jotka alkavat opiskella uutta alaa uran loppupuolella työn ohessa ja eläköidyttyään sitten tekevät väitöskirjan.
Väitöskaronkan järjestäminen on sääntö, eikä poikkeus. Äärimmäisen harvat jättävät karonkan kokonaan väliin ja hyvin harvat tyytyvät pelkkään perinteiseen minimiin eli karonkkaan, johon kutsutaan vain vastaväittäjä, kustos ja omat ohjaajat. Lähes kaikki järjestävät normaalikaronkan, johon kutsutaan myös lähimmät työkaverit, artikkeleiden kanssakirjoittajat ja vastaavat sekä puoliso. Moni kutsuu karonkkaan jopa lähimmän suvun eli vanhemmat, sisarukset ilman perheitä ja omat lapset (jos ovat vähintään yläasteikäisiä) ja lähimmät ystävät.
Se on totta, että moni ei halua karonkan olevan frakkijuhla, mutta syynä on usein se, että harvalla on kaapissaan frakki, joten vieraiden kulujen säästämiseksi pukukoodiksi valitaan tumma puku. Hattua ja miekkaa ei karonkan takia tarvitse hankkia, koska niiden käyttöoikeuden saa vasta promootiossa. Promootioon miekan voi lainata, mutta hatun on parempi olla oma, kun se on kuitenkin tehty mittojen mukaan omistajansa päähän sopivaksi.
Muiden maiden juhlaperinteistä ei kannata ottaa mallia. Suomalainen väitöskaronkka on kuitenkin ihan oma juhlansa, jolla on omat perinteet. Eihän se edes ole mikään valmistumisjuhla, koska väitöksen jälkeen menee vielä jokunen viikko ennen kuin tutkintopaperit saa hakea.
Promootio on sitten vielä ihan oma lukunsa. Siinä suhteessa Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio on poikkeuksellisen juhlava ja perinteinen.
Jos ei perinteistä ja juhlista perusta, ei niitä tarvitse järjestää. Vaikka tohtorintutkinto ei mitenkään poikkeuksellista osaamista vaadikaan, on se silti korkein suoritettavissa oleva tutkinto Suomessa ja sellaisena ihan juhlimisen arvoinen, vaikka se olisi vasta uran alku.
Erityisesti korona-aikana, kun sosiaalista kanssakäymistä oli poikkeuksellisen vähän, väitöskaronkat olivat niitä harvoja tapahtumia, joita vielä järjestettiin, jos voimassaolevat määräykset sen suinkin sallivat. Ainakin pari tuttua on sanonut, että ne pari karonkkaa, joihin kutsun sai, auttoivat jaksamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän oletti tohtorin olevan rikas ja kärtti ilmaista juotavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähinnä huvittavaa, että tohtorin arvon opiskelleet ovat ihan samanlaista baarikansaa kuin muutkin. Ei ole varaa hulppeisiin ja sivistyneisiin yksityistilaisuuksiin jne. Ikävä juttu, että olette joutuneet jalkautumaan rahvaan pariin. Sillä on näköjään seurauksensa, kuten tuo kokemasi välikohtaus.
Vai voisiko ajatella, että sen karonkkaporukan sijaan se rähisevä alkoholisti menisi viettämään aikaansa toisaalla? Miksi ihmisjoukon pitää taipua yhden alkoholistin mielihaluihin?
Vai voisiko ajatella, että se karonkkaporkukka ei menisi sinne räkälään vaan antaisi aökoholistien olla omassa paikassaan. Miksi muiden pitäisi taipua karonkkaporukan mielihaluihin?
-sivusta, toisinajattelija
Tässä ketjussa on tuotu aika monta kertaa esille, että kyseessä on ollut siisti pystäri, ei räkälä eikä yökerho. Luulisi, että tuollainen känniääliö häiritsee aika hiton monen muunkin asiakkaan olemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toinen tohtori kirjoitti:
Miksi tohtorinhattu pitäisi hankkia? Eikö se ole aika kallis? Ei minulla ainakaan ole varaa hankkia sellaista. Miksi sitä pitäisi kuljettaa mukanaan? Eikö vahingoittumisen vaara ole aika suuri?
Ei sitä ole pakko hankkia, mutta sen voi hankkia. Moni nimenomaisesti haluaa hankkia, koska se on hieno kapistus, samoin miekka.
Ap
Juuri näin. Osallistun ensi vuonna promootioon ja hankin kyllä sekä hatun että miekan. Ennen kaikkea itseäni varten, haluan juhlistaa tuota suoritustani, joka vaati monta hikistä tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tässä pohdin, että miksi ylipäänsä kuljeskella baarissa tohtorihatun kanssa?
Olisiko liittynyt karonkan etkoihin tai jatkoihin? Karonkkaan pukeudutaan asianmukaisesti ja väitelleet ottavat tohtorinhattunsa mukaan kuten asiaan kuuluu. Jos joku on tästä kateellinen niin mitä sille voi.
Olin itse juuri karonkassa ja oli mahtavaa juhlistaa 7 vuotta kestänyttä projektia joka tuli päätökseensä. Sitä oli todellakin syytä juhlia kun sen eteen teki todella moni työtä eli ei siis pelkästään väittelijä vaan muutkin mukana olleet.
Yleensä tohtorintutkintoon menee nykyään noin neljä vuotta, väittelijät ovat alle kolmikymppisiä, monet ulkomaalaisia. Väitös vain yhdet lisänatsat uraa luodessa. Harvempi haluaa tuota hirveästi juhlia, eikä kovin moni väitellyt halua - taloudellisista tai muista syistä - tohtorinhattuja ja miekkoja hankkia. Väikkärinteko on nykyään paljolti palkkatyötä, ilman muuta aikaa ja energiaa vievää muttei mikään ihmesuoritus. Karonkkaan voi pukeutua asianmukaisesti ilman hatun mukaan raahaamista - ja varsin moni väittelijä ei halua frakkijuhlia vaan paljon epämuodollisempi tyyli riittää. Hyvin monessa maassa väitös kuin suuri lopputentti jota ei sen kummemmin juhlita kuin yliopiston kahvihuoneessa kaljapullot kourassa. Kun se on vain yksi tutkinto muiden joukossa, joko akateemisen elämän loppu jos siirrytään tutkimuksen ulkopuolelle tai sen alku jos tutkimuksessa jatketaan.
Riippuu aika paljon yliopiston ja oppialan perinteistä. Omalla alallani on yhä vieläkin pitkän kaavan mukaan väitteleviä eli niitä, jotka valmistuttuaan menevät töihin ja tekevät työn ohessa väitöskirjan, vaikka se on nykyään paljon harvinaisempaa kuin ennen. Lisäksi on ihmisiä, jotka alkavat opiskella uutta alaa uran loppupuolella työn ohessa ja eläköidyttyään sitten tekevät väitöskirjan.
Väitöskaronkan järjestäminen on sääntö, eikä poikkeus. Äärimmäisen harvat jättävät karonkan kokonaan väliin ja hyvin harvat tyytyvät pelkkään perinteiseen minimiin eli karonkkaan, johon kutsutaan vain vastaväittäjä, kustos ja omat ohjaajat. Lähes kaikki järjestävät normaalikaronkan, johon kutsutaan myös lähimmät työkaverit, artikkeleiden kanssakirjoittajat ja vastaavat sekä puoliso. Moni kutsuu karonkkaan jopa lähimmän suvun eli vanhemmat, sisarukset ilman perheitä ja omat lapset (jos ovat vähintään yläasteikäisiä) ja lähimmät ystävät.
Se on totta, että moni ei halua karonkan olevan frakkijuhla, mutta syynä on usein se, että harvalla on kaapissaan frakki, joten vieraiden kulujen säästämiseksi pukukoodiksi valitaan tumma puku. Hattua ja miekkaa ei karonkan takia tarvitse hankkia, koska niiden käyttöoikeuden saa vasta promootiossa. Promootioon miekan voi lainata, mutta hatun on parempi olla oma, kun se on kuitenkin tehty mittojen mukaan omistajansa päähän sopivaksi.
Muiden maiden juhlaperinteistä ei kannata ottaa mallia. Suomalainen väitöskaronkka on kuitenkin ihan oma juhlansa, jolla on omat perinteet. Eihän se edes ole mikään valmistumisjuhla, koska väitöksen jälkeen menee vielä jokunen viikko ennen kuin tutkintopaperit saa hakea.
Promootio on sitten vielä ihan oma lukunsa. Siinä suhteessa Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio on poikkeuksellisen juhlava ja perinteinen.
Jos ei perinteistä ja juhlista perusta, ei niitä tarvitse järjestää. Vaikka tohtorintutkinto ei mitenkään poikkeuksellista osaamista vaadikaan, on se silti korkein suoritettavissa oleva tutkinto Suomessa ja sellaisena ihan juhlimisen arvoinen, vaikka se olisi vasta uran alku.
Erityisesti korona-aikana, kun sosiaalista kanssakäymistä oli poikkeuksellisen vähän, väitöskaronkat olivat niitä harvoja tapahtumia, joita vielä järjestettiin, jos voimassaolevat määräykset sen suinkin sallivat. Ainakin pari tuttua on sanonut, että ne pari karonkkaa, joihin kutsun sai, auttoivat jaksamaan.
Hyviä huomioita. Erityisesti on syytä huomioida, että karonkka järjestetään virallisesti vastaväittäjän kunniaksi. Eli olisi syytä olla sellainen tapahtuma, jossa hänkin viihtyy. Itse olen esimerkiksi ollut vastaväittäjänä väitökseen, jossa mentiin kiinalaiseen ravintolaan ja suoraan sanoen kyllä ketutti se, että olin käyttänyt väitökseen perehtymiseen aikaa ja matkannut toiseen kaupunkiin. Ei ollut mitään puheita, ei kiitoksen sanaa ja väittelijä häippäsi välittömästi väiteltyään kotimaahansa. Käytännössä kävi vaan kuittaamassa itselleen ilmaisen tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähinnä huvittavaa, että tohtorin arvon opiskelleet ovat ihan samanlaista baarikansaa kuin muutkin. Ei ole varaa hulppeisiin ja sivistyneisiin yksityistilaisuuksiin jne. Ikävä juttu, että olette joutuneet jalkautumaan rahvaan pariin. Sillä on näköjään seurauksensa, kuten tuo kokemasi välikohtaus.
Vai voisiko ajatella, että sen karonkkaporukan sijaan se rähisevä alkoholisti menisi viettämään aikaansa toisaalla? Miksi ihmisjoukon pitää taipua yhden alkoholistin mielihaluihin?
Vai voisiko ajatella, että se karonkkaporkukka ei menisi sinne räkälään vaan antaisi aökoholistien olla omassa paikassaan. Miksi muiden pitäisi taipua karonkkaporukan mielihaluihin?
-sivusta, toisinajattelijaTässä ketjussa on tuotu aika monta kertaa esille, että kyseessä on ollut siisti pystäri, ei räkälä eikä yökerho. Luulisi, että tuollainen känniääliö häiritsee aika hiton monen muunkin asiakkaan olemista.
Ei ole. Vaan nimenomaan on kerrottu, että on narikaton pystäri eli räkälä eli känniääliöiden vakipaikka. Oletko ap, joka lisäilee tarinaa jälkikäteen?
Toinen ohis, ei tuo sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tietää, että ihminen on tohtori? Hän kertoo sen.
Ei muuten yleensä kerro. En ole törmännyt vielä yhteenkään tohtoriin, joka olisi katsonut tarpeelliseksi korostaa sitä, että on tohtori. Tosin omalla työpaikallani varmaan ainakin kolmannes työkavereista on tohtoreita, joten eipä se säväystä tekisi. Joku on joskus käyttänyt "ironisesti" T-paitaa, jonka teksti sanoo jotain sellaista, että "Minulla on tohtorintutkinto, joten ajan säästämiseksi olettakaamme, että olen aina oikeassa". Jossain toisessa ympäristö tuo teksti voisi ehkä ärsyttääkin jotakuta.
Minulle kyllä puolituttu entinen koulukaveri kertoi heti kättelyssä tohtorin arvostaan. Hän oli äärimmäisen kilpailullinen ja selkeästi halusi nimenomaan hieroa naamaan tohtorin arvoaan. Itsetunto-ongelmia.
Varmasti tuollaisiakin yksilöitä on. Mutta kenelle minä voisin kehua tohtorinpapereillani? Vaimoon sillä ei tee vaikutusta, sillä hän väitteli ennen minua. Omat ja puolison vanhemmat? Ei tee vaikutusta, vaikka arvostavat toki tutkintoakin. Kaverit? Ei kannata, sillä puolet kavereistani on tohtoreita itsekin tai tekee väitöskirjaa. Muut sukulaiset? Tuskinpa. Naapurit? Eipä hyödytä sekään, sillä osa naapureista on itsekin tohtoreita tai professoreita. Tuntemattomille taas ei kannata alkaa huudella, että "Minäpä olen tohtori!".
Ihmiset ovat outoja. Itse menetin ystäviä kun yritys rupesi tuottamaan. Korkeammin koulutettujen oli vaikea hyväksyä, että tienasin huomattavasti enemmän kuin he pelkällä lukiotaustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tämmöstä se on Suomessa. Yleinen asenne on, ettei pidä kuvitella itsestään "liikoja". Väittelin 20 vuotta sitten ja kuvittelin saavani onnitteluja suuresta työstä. Muutama sukulainen jatkaisi minuun välit ja aika pian opin, että asia on parempi salata. Tajusin myös parissa työhaastattelussa, että paikka jäi saamatta tutkinnon takia. Tasapäistämisen kulttuurimme vuoksi Suomen talouskasvu on jäänyt muista Pohjois maista jälkeen.
Tässähän tämä sinun viallinen asenteesi juuri näkyy. Asetit muille odotuksia ja pidit itseäsi parempana. Jos olisit suhtautunut tohtoriuteesi, kuten aamupalaan, niin sinulla olisi ollut onnittelijoita.
Se ei ole aamupala, vaan vaatii hemmetisti työtä. Se ei ole syntymässä saatu, vaan hankittu asia. Työnteko on mielestäni arvostettavaa.
Kuten sanottua. Kukaan ei pidä ihmisestä, joka pitää itseään muita parempana.
Minun mielestäni on mielenkiintoista, miksi Suomessa on niin tärkeää, ettei kukaan ole toista parempi. Lukutaidottomat päästetään peruskoulusta läpi, ettei kukaan vaan pahastu. Jos joku on hyvä koulussa, se kiusataan joko mt-potilaaksi tai jos vanhemmat ymmärtää, niin painotettuun opetukseen. Tietyt ma@ut ovat ihan samanlaisia kuin monet suomalaiset: koulutus on pahasta.
Peruskouluhan on sosialistien tuontitavaraa autoritäärisestä DDRstä jossa sen avulla kasvatettiin kuuliaisia ja hlposti hallittavia kansalaisia. Kritiikki ja kyseenalaistaminen oli ehdottomasti kiellettyä. Mikä muuten on tieteen tekemisen edellytys. Peruskoulu on tasapäistänyt jo pari sukupolvea suomalaisia uskomaan että yrittäminen ja menestyminen on pahan ilmentymä.
Toisaalta ilman peruskoulua aika monelta olisi jäänyt yliopisto ja tutkinnon väliin.
Miten niin? Kyllä yliopistoissa on opiskeltu kautta maailman ilman DDR-peruskoulua. Itsekin kävin kunnollisen oppikoulun ja sen jälkeen opiskelin yliopistossa kuten useat koulutoverini 1960-70 luvuilla. Peruskoulusta ei ollut tietoakaan ja parempi kun olisi jäänyt tekemättä koko peruskoulu kun ei siellä opi edes laskemaan ja lukemaan puhumattakaan muusta motivaatiosta mitä oppikouluissa ennen oli.
Läheskään kaikki, joiden kyvyt ja motivaatio olisivat riittäneet, eivät edes päässeet oppikouluun. Ei siinä lapsilla ihan hirveästi ollut sananvaltaa, jos vanhemmilla ei ollut varaa tai halua kouluttaa lapsia. Sikäli peruskoulu on hyvä asia, vaikka siinä kieltämättä on paljonkin vikaa, että keneltäkään ei suljeta ovia jo lapsena.
Itse opiskelin vapaaoppilaana oppikoulussa, kai niitä paikkoja riitti muillekin. Jos vanhemmilla ei ole halua kouluttaa lapsiaan näkyy se lapsissa valitettavasti koulukielteisyytenä, motivaation puutteena ja oppineisuuden halveksuntana.
Alue: Aihe vapaa
Totta, juhlamekko juhlassa ja pystybaarissa baarimekko.