SK

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on huono koulussa eikä opi asioita, nin kyllä tuon tajuaa. 

Tyhmyys ei ole vaikeiden taitojen, kuten kielten tai matemaattisen laskennon, osaamattomuutta. Eikä se tarkoita pelkkää matalaa älykkyysosamäärää, vaan kyse on enemmänkin tiedon tai kokemuksen väärästä käytöstä.

Taidat nyt puhua tyhmyydestä jonkinlaisen viisauden vastakohtana, mutta aloituksen kontekstissa vaikutettaisiin puhuvan tyhmyydestä selvästi älykkyyden vastakohtana. Älykkyydellä tarkoitetaan yleensä juuri tuota älykkyystestien mittaamaa suuretta. Viisaus, jonka vastakohtana ehkä käytettäisiin enemmänkin typeryyttä, hölmöyttä tai vastaavaa, ei ehkä ole merkitykseltään yhtä vakiintunut.

Aloitus on klassinen filosofinen paradoksi, johon lyhyt vastaus on kyllä. Tyhmyyden tunnistaminen ja sen käsitteellistäminen vaatii aina jonkinasteista älykkyyttä.

Vaikka en tietenkään voi tietää, mitä aloittaja tarkalleen ajoi takaa aloitusta kirjoittaessaan, niin nykymuodossaan aloitus on enemmänkin empiirinen kysymys siitä, voiko tyhmä käytännössä tunnistaa olevansa tyhmä. Ja vastaus tähän taas on lyhyesti että kyllä voi, koska hän voi vertailla omaa onnistumistaan älykkyyttä mittaavissa tehtävissä muihin. 

Jonkinlaisen paradoksin aloituksesta saisi ehkä kysymällä, että eikö oman hyvin rajallisen tietämyksen tunnistaminen ole itse asiassa osoitus viisaudesta, tai että eikö ole niin, etteivät äärimmäisen tyhmät ihmiset voi tunnistaa olevansa äärimmäisen tyhmiä, sillä pelkkä äärimmäisen tyhmyydenkin käsite voi olla heille liian vaativa. Pelkässä oman verrattaisen älykkyystasonsa tunnistaminen ei sinänsä ole paradoksaalista.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan ajattelee olevansa perin fiksu. Dunning-Kruger -effect.

Dunning-Kruger -ilmiöllä ei tarkoiteta ihan tätä. Englanninkielisestä wikipediasta https://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect: "According to psychologist Robert D. McIntosh and his colleagues, it is sometimes understood in popular culture as the claim that "stupid people are too stupid to know they are stupid". But the Dunning–Kruger effect applies not to intelligence in general but to skills in specific tasks. Nor does it claim that people lacking a given skill are as confident as high performers. Rather, low performers overestimate themselves but their confidence level is still below that of high performers."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on huono koulussa eikä opi asioita, nin kyllä tuon tajuaa. 

Tyhmyys ei ole vaikeiden taitojen, kuten kielten tai matemaattisen laskennon, osaamattomuutta. Eikä se tarkoita pelkkää matalaa älykkyysosamäärää, vaan kyse on enemmänkin tiedon tai kokemuksen väärästä käytöstä.

Taidat nyt puhua tyhmyydestä jonkinlaisen viisauden vastakohtana, mutta aloituksen kontekstissa vaikutettaisiin puhuvan tyhmyydestä selvästi älykkyyden vastakohtana. Älykkyydellä tarkoitetaan yleensä juuri tuota älykkyystestien mittaamaa suuretta. Viisaus, jonka vastakohtana ehkä käytettäisiin enemmänkin typeryyttä, hölmöyttä tai vastaavaa, ei ehkä ole merkitykseltään yhtä vakiintunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin ymmärrän. Koulussa olin ihan pska. Jos sain kokeesta 7, olin tyytyväinen. Yleensä sain. 5-6. Koskaan ei ole ollut todistuksessa 10 tai 9. 

Peruskoulussa? Ei sinua määrittele. 

Koulumenestys korreloi vahvasti älykkyyden kanssa, mutta ei tietenkään täydellisesti. 

Ironisesti kommentti on myös hyvä vastaus aloittajan kysymyksiin, sillä esimerkiksi juuri vaikka koetulosten vertailu mahdollistaa oman älykkyystasonsa arvioimisen. Eli tyhmäkin voi helposti tunnistaa olevansa verrattain tyhmä vertailemalla itseään muihin verrokkeihinsa sellaisten asioiden kohdalla, jotka korreloivat älykkyyden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Uskoontulo ei olekaan mikään oma teko gai suoritus. Usko on lahja Jumalalta. Ihmisen tulee ainoastaan vastaanottaa se lahja.

Vapaissa suunnissa korostetaan henkilökohtaista uskonratkaisua, mikä on hyvä. Mutta joskus se antaa virheellisesti sen kuvan, että kyseessä olisi ihmisen omassa voimassaan tekemä työ tai suoritus. Ei. Keskiössä on Jeesuksen sovitustyö ristillä. Ihminen vain uskoo sen todeksi omalta kohdaltaan ja vastaanottaa Jeesuksen sydämensä Herraksi. 

Katso Jeesusta, katso ristiä, älä niinkään omaa uskoasi. 

"Uskoontulo ei olekaan mikään oma teko gai suoritus. Usko on lahja Jumalalta. Ihmisen tulee ainoastaan vastaanottaa se lahja."

Näkisitkö mitään ristiriitaista siinä, että toisaalta sanot, ettei uskoontulo ole mikään ihmisen oma teko, ja heti perään toteat, että ihmisen pitää kyllä itse vastaanottaa tämä usko?