Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tohtorinhattu herättää raivoa?
21.05.2023 |
Tuli huomattua tässä hiljattain työtutun karonkassa, että niin se vaan tohtorinhattukin herättää raivoa. Mentiin jatkoille baariin ja heti tuli yksi selittämään, että häntä ottaa päähän kun jotkut käyttää tohtorinhattua (oli ihan kädessä, sisällä kun oltiin). Kyseli kaikenlaista myös omasta erikoisalastani, tivaten vastauksia triviakysymykseen. Ylipäätään jos kysyy vaikka, miksi asiaa X käytetään ja vastaat järjestyksessä syyt A, B ja C niin olet hänen mielestään idiootti niin kauan, kunnes olet vastannut sen syyn C, jota hän haki takaa ja joka on todennäköisesti ainoa, jonka hän itse tietää. Hänen en myöskään osannut mitään, koska duunarina osaa tehdä tehdä asiaa X paremmin kuin minä. Siihen vastasin, että tottakai osaa, koska se ei kuulu minun toimenkuvaani. Häntä ärsytti meidän karonkkaporukka niin paljon, että sanoi, että vetäisi turpiin, jos olisi 20 v nuorempi. Tässä vaiheessa poistuin kohteliaasti toiseen kohtaan baaritiskiä.
Ajattelin, että no jopa oli taas purkaus ja jatkoin siinä iltaa. Ei mennyt kauaa, kun kaveri tulee uudestaan selittämään ja pitää lopulta pyytää baarimikkoa viemään pois. Sitten baarista lähtiessä ajattelin, että kävelenpä kotiin niin saa raitista ilmaa. No eikö matkallakin satunnaiset ihmiset huutele homoksi.
Sitä jäin vaan miettimään, että mikä ihme se on, että herättää niin paljon raivoa? Jos tuntuu, että se on niin tärkeä niin miksei hanki itse ja toisaalta jos ärsyttää muilla niin pakko sitä on katsoa. Tohtorinhatut ovat niin äärimmäisen harvinainen näky katukuvassa, että kai sitä yhden hetken kestää, jos jotkut ovat karonkasta tulossa.
Kommentit (363)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tässä pohdin, että miksi ylipäänsä kuljeskella baarissa tohtorihatun kanssa?
Kuten aloituksessa sanottiin, niin meillä oli karonkan jatkot. Karonkkaan on tapana tuoda tohtorinhattu ja niin oli monella muullakin.
Väitöstilaisuudessa opponentilla ja kustoksella on hattu, ei päässä vaan kirjan päällä kannetaan. Mulla ei ole omaa hattua, mutta kanniskelen esim. tiedekunnan omistamaa varahattua tai jonkun kaverin hattua kun olen ollut vastaväittäjänä. Ulkomailla en kanna mitään, niin kirjavat käytännöt eri maissa, kukaan ei ole kysellyt hatun perään. Mutta en ikinä ole nähnyt karonkassa, saati jatkoilla hattuja - kai teillä miekatkin oli mukana? Heh. Lääkisläisiä? Niillä tuntuu olevan konservatiiviset väitöstavat.
Mun tieteenalalla (kasvatustiede) on tapana, että kaikki joilla on tohtorinhattu ottavat sen karonkkaan mukaan. Omassa karonkassani oli pöytä erikseen niitä hattuja varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähinnä huvittavaa, että tohtorin arvon opiskelleet ovat ihan samanlaista baarikansaa kuin muutkin. Ei ole varaa hulppeisiin ja sivistyneisiin yksityistilaisuuksiin jne. Ikävä juttu, että olette joutuneet jalkautumaan rahvaan pariin. Sillä on näköjään seurauksensa, kuten tuo kokemasi välikohtaus.
Vai voisiko ajatella, että sen karonkkaporukan sijaan se rähisevä alkoholisti menisi viettämään aikaansa toisaalla? Miksi ihmisjoukon pitää taipua yhden alkoholistin mielihaluihin?
Vai voisiko ajatella, että se karonkkaporkukka ei menisi sinne räkälään vaan antaisi aökoholistien olla omassa paikassaan. Miksi muiden pitäisi taipua karonkkaporukan mielihaluihin?
-sivusta, toisinajattelijaTässä ketjussa on tuotu aika monta kertaa esille, että kyseessä on ollut siisti pystäri, ei räkälä eikä yökerho. Luulisi, että tuollainen känniääliö häiritsee aika hiton monen muunkin asiakkaan olemista.
Ei ole. Vaan nimenomaan on kerrottu, että on narikaton pystäri eli räkälä eli känniääliöiden vakipaikka. Oletko ap, joka lisäilee tarinaa jälkikäteen?
Toinen ohis, ei tuo sivusta
Missä pystäreissä on Suomessa narikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitas nyt laittaa oikeaan perspektiivin tuo tapahtuma. Harmistuit kun joku tuli sanomaan jotain. Ookoo.
Meillä naisilla ja etenkin nuorilla naisilla nuo ongelmat baarien ja vastaavien suhteen on vähän eri luokkaa kuin sinun mielipahasi jostain mitättömästä asiasta. Sinua ei lyöty eikä ryöstetty, kukaan ei myöskään raiskannut sinua. Pääsit ehjin nahoin kotiin hattusi kanssa, korkeintaan sait pienen haavan herkkään sieluusi, kun sulle sanottiin jotain mistä et pitänyt.
Jos tuo edelleen jää kaivelemaan, niin kannattaa pohtia miksi. Syy voi olla esim se, että koit tilanteen uhkaavaksi, pelkäsit ja lopulta häpesit sitä omaa voimattomuuttasi kyseisessä tilanteessa. Joku toisen tyyppinen mies olisi ehkä puolustanut itseään jolloin häiritsijä olisi perääntynyt, mutta koska tohtori kyseessä, niin luultavasti olet vain liian nössö. Naisille toki uskallatte isotella, mutta kun toinen mies tulee jotain sanomaan, niin meneekin puput pöksyyn.
Tässä viestissä on tosi hieno draaman kaari. Muutamalla lauseella päästää suht normaalista mielikuvasta wt-junttiin.
Mitenkäs meidän tohtorin päivä on mennyt, vieläkö harmittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Esimerkiksi yliopiston lukuvuoden avajaisten professorikulkeet. Koska osa ihmisistä pitää kaiken maailman pipojakin sisällä, on osa tulkinnut sen, ettei tohtorinhattua saa pitää sisällä päässään tulkinnaksi, ettei sitä saa pitää ulkonakaan päässä. Se on kuitenkin väärinymmärrys. Se on hattu eikä vaasi.
En ole viran puolesta osallistunut avajaiskulkueeseen, joten en ole nähnyt pukeutumisohjeitakaan. Yleisissä juhlapukeutumisohjeissa on hyvin vähän ohjeita hatun käytöstä ja vielä vähemmän tohtorinhatun käytöstä. Onko jossakin kattava ohje, missä tohtorinhattua voi ja/tai on suositeltavaa käyttää?
Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu? Minun ymmärtääkseni silloin ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta, mutta ohje tietääkseni sallii hatun kantamisen väitöstilaisuudessa vastaväittäjälle ja kustokselle promovoinnista riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tämmöstä se on Suomessa. Yleinen asenne on, ettei pidä kuvitella itsestään "liikoja". Väittelin 20 vuotta sitten ja kuvittelin saavani onnitteluja suuresta työstä. Muutama sukulainen jatkaisi minuun välit ja aika pian opin, että asia on parempi salata. Tajusin myös parissa työhaastattelussa, että paikka jäi saamatta tutkinnon takia. Tasapäistämisen kulttuurimme vuoksi Suomen talouskasvu on jäänyt muista Pohjois maista jälkeen.
Tässähän tämä sinun viallinen asenteesi juuri näkyy. Asetit muille odotuksia ja pidit itseäsi parempana. Jos olisit suhtautunut tohtoriuteesi, kuten aamupalaan, niin sinulla olisi ollut onnittelijoita.
Se ei ole aamupala, vaan vaatii hemmetisti työtä. Se ei ole syntymässä saatu, vaan hankittu asia. Työnteko on mielestäni arvostettavaa.
Kuten sanottua. Kukaan ei pidä ihmisestä, joka pitää itseään muita parempana.
Minun mielestäni on mielenkiintoista, miksi Suomessa on niin tärkeää, ettei kukaan ole toista parempi. Lukutaidottomat päästetään peruskoulusta läpi, ettei kukaan vaan pahastu. Jos joku on hyvä koulussa, se kiusataan joko mt-potilaaksi tai jos vanhemmat ymmärtää, niin painotettuun opetukseen. Tietyt ma@ut ovat ihan samanlaisia kuin monet suomalaiset: koulutus on pahasta.
Peruskouluhan on sosialistien tuontitavaraa autoritäärisestä DDRstä jossa sen avulla kasvatettiin kuuliaisia ja hlposti hallittavia kansalaisia. Kritiikki ja kyseenalaistaminen oli ehdottomasti kiellettyä. Mikä muuten on tieteen tekemisen edellytys. Peruskoulu on tasapäistänyt jo pari sukupolvea suomalaisia uskomaan että yrittäminen ja menestyminen on pahan ilmentymä.
No tulkinta se on tämäkin. Peruskoulun myötä opiskelu tohtoriksi saakka mahdollistui kaikille taustaan ja varallisuuteen katsomatta ja se on se tärkein peruskoulun seuraus. Tokihan jokin kansanosa olisi jo silloin 60-70 -lukujen taitteessa halunnut säilyttää vanhan koulujärjestelmän, mutta onneksi niin ei käynyt. Minun mielestäni olemme niin pieni kansakunta, että jokaisen potentiaali tulisi saada hyödynnettyä täysimääräisesti, ei vain varakkaimpien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Toivottavasti ymmärrät, että hattuetiketin pohdinta on äärimmäisen pieni osa sitä tohtorintutkintoa. Omalla työpaikallani tohtorit häärivät töissä ihan tavallisissa arkivaatteissa, jotka meillä tarkoittavat esim. reisitaskuhousuja tai farkkuja ja T-paitaa. Mutta juhlissa moni akateeminen arvostaa myös perinteitä, vaikka ne voivat olla hassujakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Esimerkiksi yliopiston lukuvuoden avajaisten professorikulkeet. Koska osa ihmisistä pitää kaiken maailman pipojakin sisällä, on osa tulkinnut sen, ettei tohtorinhattua saa pitää sisällä päässään tulkinnaksi, ettei sitä saa pitää ulkonakaan päässä. Se on kuitenkin väärinymmärrys. Se on hattu eikä vaasi.
En ole viran puolesta osallistunut avajaiskulkueeseen, joten en ole nähnyt pukeutumisohjeitakaan. Yleisissä juhlapukeutumisohjeissa on hyvin vähän ohjeita hatun käytöstä ja vielä vähemmän tohtorinhatun käytöstä. Onko jossakin kattava ohje, missä tohtorinhattua voi ja/tai on suositeltavaa käyttää?
Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu? Minun ymmärtääkseni silloin ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta, mutta ohje tietääkseni sallii hatun kantamisen väitöstilaisuudessa vastaväittäjälle ja kustokselle promovoinnista riippumatta.
"Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu?"
Hattu on promovoidun tohtorin tunnus. Alunperinhän ei edes ollut tohtorintutkintoa vaan se oli promootiossa saatava arvonimi; nykyinen tohtorintutkinto oli tuolloin lisensiaatintutkinto. Tohtorinhattu ei siis varsinaisesti liity tohtorin tutkintoon, vaan tohtorin arvoon. Tästä syystä kunniatohtoritkin saavat hatun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Toivottavasti ymmärrät, että hattuetiketin pohdinta on äärimmäisen pieni osa sitä tohtorintutkintoa. Omalla työpaikallani tohtorit häärivät töissä ihan tavallisissa arkivaatteissa, jotka meillä tarkoittavat esim. reisitaskuhousuja tai farkkuja ja T-paitaa. Mutta juhlissa moni akateeminen arvostaa myös perinteitä, vaikka ne voivat olla hassujakin.
4-6 v työtä ja 2 min tohtorinhatun pohdintaa ei tosiaan välttämättä syö kovin oleellisesti sitä tutkimustyön fokusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Esimerkiksi yliopiston lukuvuoden avajaisten professorikulkeet. Koska osa ihmisistä pitää kaiken maailman pipojakin sisällä, on osa tulkinnut sen, ettei tohtorinhattua saa pitää sisällä päässään tulkinnaksi, ettei sitä saa pitää ulkonakaan päässä. Se on kuitenkin väärinymmärrys. Se on hattu eikä vaasi.
Niin ja lähde:
T. Metso. Tapaillaan – akateemisia juhlia ja tapoja. Yliopistopaino, Helsinki, 1998. Sivu 56.
Kiitos. Teosta näyttää olevan vähän huonosti saatavilla, mutta pitää selvitellä kirjastosaatavuutta. Onko mitään vastaavaa netissä avoimesti saatavilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Esimerkiksi yliopiston lukuvuoden avajaisten professorikulkeet. Koska osa ihmisistä pitää kaiken maailman pipojakin sisällä, on osa tulkinnut sen, ettei tohtorinhattua saa pitää sisällä päässään tulkinnaksi, ettei sitä saa pitää ulkonakaan päässä. Se on kuitenkin väärinymmärrys. Se on hattu eikä vaasi.
Niin ja lähde:
T. Metso. Tapaillaan – akateemisia juhlia ja tapoja. Yliopistopaino, Helsinki, 1998. Sivu 56.
Kiitos. Teosta näyttää olevan vähän huonosti saatavilla, mutta pitää selvitellä kirjastosaatavuutta. Onko mitään vastaavaa netissä avoimesti saatavilla?
http://www.koneinsinoorikilta.fi/Fuksit/Etikettiopas-Tavoistaan_teekkar…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu on se että vaikka olisi kuinka oppinut niin yhtään neroa ei ole Einsteinin jälkeen syntynyt ei ainakaan kukaan ole ilmoittautunut, on mukamas tohtoreita ja professoreita ylioppilaita jne...missä kaikki nerot ja erilailla ajattelevat luovat ihmiset?
En pidä oppineita minään jos opitaan vaan jotkin asiat ulkoa ja thats it
Tohtorintutkintoa ei ulkoluvulla saa. Pitää olla sitä ihan oikeaa uutta tietoa tuotettuna. Se osoitetaan vertaisarvioinnilla, jossa arvioidaan sekä ne osa julkaisut erikseen että väitöskirja kokonaisuutena.
Ei saa todellakaan. Tiedän lähipiirin väittelemästä, että hän postitti( ja käsitteli vastaukset) 2000 tutkimukseen liittyvää kyselyä, vietti ulkomailla Euroopan ja USA: n yliopistoissa viikosta , viiteen viikkoon kestäviä opintojaksoja jne...lisäksi lyhyitä seminaanereja eri maissa. Kaikki pääosin työn ohella, mutta joutui pitämään palkattomia vapaakuukausiakin, jotta sai väitöksen tehtyä. Väitöstyössä meni n viisi vuotta, mutta jos ei olisi ollut työssä olisi mennyt vähemmän, kun olis voinut keskittyä vain väitökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Mikä siinä niin ärsyttää, jos jotkut tietävät yleissivistykseen kuuluvaa tapakulttuuria. Onko ihanteena, että ihmisten pitäisi tietää mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suppeasti? Erikoista kääntää oma tietämättömyys ikäänkuin muiden ongelmaksi. Ennen ihanteena oli se, että se mitä ei osattu, opeteltiin.
Yliopiston ja tutkimuksen tulisi luoda uutta jo olemassa olevan lisäksi. Jotenkin tiukka tarttuminen hyvin konservatiivisiin etiketteihin, kykenemättömyys kyseenalaistaa vanhoja tapoja ei kovin luovalta asenteelta tunnu. Enemmän tuntuu siltä, että se hattu on ollut uran huipennus, ei alku kuten pitäisi olla.
Pitkäänhän tohtorintutkinto oli uran huipennus. Muutos on tapahtunut vasta 1990-luvun jälkeen, kun yliopistoihin perustettiin tohtorikouluja ja muita tohtoritehtaita. Samaan aikaan tohtorintutkinnon vaatimustasoa on hieman laskettu. Kun ennen muistaakseni vaadittiin 3+2 artikkelia (3 ykköskirjoittajana ja 2 muuta, joita on ollut tekemässä), nykyään kuulemma riittää 2+1. Suomalainen tohtorintutkinto on ollut aikaisemmin huomattavan vaativa verrattuna esimerkiksi keskieurooppalaisten tai amerikkalaisten yliopistojen tohtorintutkintoihin. Uudistusten myötä tutkinnon vaativuus on nyt lähempänä muiden länsimaiden tohtorintutkintojen vaativuustasoa.
Vierailija kirjoitti:
Menittekö baariin asenteella "meillä on juhlat,teillä ei"
Ja heti tiskille vaatimaan johtajaa kaataan siiderit lasiin.
Mitä ihmettä juuri luin? Kyllä sieltä tiskiltä saa siideriä ihan normaalisti pyytämällä, ja niin kaikki tekevätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Mikä siinä niin ärsyttää, jos jotkut tietävät yleissivistykseen kuuluvaa tapakulttuuria. Onko ihanteena, että ihmisten pitäisi tietää mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suppeasti? Erikoista kääntää oma tietämättömyys ikäänkuin muiden ongelmaksi. Ennen ihanteena oli se, että se mitä ei osattu, opeteltiin.
Yliopiston ja tutkimuksen tulisi luoda uutta jo olemassa olevan lisäksi. Jotenkin tiukka tarttuminen hyvin konservatiivisiin etiketteihin, kykenemättömyys kyseenalaistaa vanhoja tapoja ei kovin luovalta asenteelta tunnu. Enemmän tuntuu siltä, että se hattu on ollut uran huipennus, ei alku kuten pitäisi olla.
Pitkäänhän tohtorintutkinto oli uran huipennus. Muutos on tapahtunut vasta 1990-luvun jälkeen, kun yliopistoihin perustettiin tohtorikouluja ja muita tohtoritehtaita. Samaan aikaan tohtorintutkinnon vaatimustasoa on hieman laskettu. Kun ennen muistaakseni vaadittiin 3+2 artikkelia (3 ykköskirjoittajana ja 2 muuta, joita on ollut tekemässä), nykyään kuulemma riittää 2+1. Suomalainen tohtorintutkinto on ollut aikaisemmin huomattavan vaativa verrattuna esimerkiksi keskieurooppalaisten tai amerikkalaisten yliopistojen tohtorintutkintoihin. Uudistusten myötä tutkinnon vaativuus on nyt lähempänä muiden länsimaiden tohtorintutkintojen vaativuustasoa.
Meidän alalla normi 4, suppeammat 3 ja laajemmat 4-6. Tuo 3 on aika bare minimum.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Etiketit on opeteltu kannesta kanteen. Varmasti hirveästi hyötyä arkielämässä, kiillotatko hattuasi päivittäin? Ja varmasti juuri tämänkaltainen elitistinen etikettien pohdinta aiheuttaa inhoa akateemisia kohtaan - ja ihan aiheesta, jos akateemisuuden ydin on pohtia tohtorinhatun päähän laittamista tai laittamattomuutta on erittäin hankalaa perustella veronmaksajille miksi kalliita tohtorintutkintoja kannattaa julkisella rahalla maksaa. Onneksi kaltaisiasi ei ole paljon.
Mikä siinä niin ärsyttää, jos jotkut tietävät yleissivistykseen kuuluvaa tapakulttuuria. Onko ihanteena, että ihmisten pitäisi tietää mahdollisimman vähän ja mahdollisimman suppeasti? Erikoista kääntää oma tietämättömyys ikäänkuin muiden ongelmaksi. Ennen ihanteena oli se, että se mitä ei osattu, opeteltiin.
Yliopiston ja tutkimuksen tulisi luoda uutta jo olemassa olevan lisäksi. Jotenkin tiukka tarttuminen hyvin konservatiivisiin etiketteihin, kykenemättömyys kyseenalaistaa vanhoja tapoja ei kovin luovalta asenteelta tunnu. Enemmän tuntuu siltä, että se hattu on ollut uran huipennus, ei alku kuten pitäisi olla.
Tohtorit aivan varmasti luovat uutta, sillä se on jo väitöskirjan hyväksymisen edellytys. Mutta ei uuden luominen millään tavalla estä sitä, ettei samaan aikaan voisi arvostaa jopa satoja vuosia vanhoja perinteitä. Toki 1970-luvulla monet hurahtivat aatteisiin, joiden kannattajat halveksivat kaikenlaisia perinteitä ja kokemusta. Perinteet elpyivät 1980-luvulta alkaen. Vaikka perinteitä noudatetaan, kyllä niitä myös uudistetaan.
Jopa kaikkein vanhanaikaisimmassa akateemisessa pönötysjuhlassa eli promootiossa on tehty muutoksia. Esimerkiksi yleinen seppeleensitojatar on nykyään yleinen seppeleensitoja ja tehtävään voidaan valita myös mies. Muistakin muutoksia on tehty promootiosta toiseen.
Se känniääliö olisi todennäköisesti aukonut päätään jollekin toiselle jostain toisesta aiheesta, jos et olisi sattunut näkyville. Kotimatkalla sinulle huudeltiin todennäköisemmin frakin kuin hatun takia.
Jaxuhali ap:lle.
Vierailija kirjoitti:
Arvon akateemikkojen pitäisi ottaa joukkoonsa aina yksi kunnon raavas työmies, joka suojelee teitä humalaisilta hölmöiltä.
Tietysti pelkäätte ja halveksitte duunareita, mutta opetelkaa sietämään yhtä, niin se varjelee teitä jallukolapalkalla koko ehtoon. Toki se jörnäisee puutteessa elävää vaimoasi aamuyöstä, mutta saatat päästä katsomaan jos pyydät kiltisti.
Miksi? Saamme me omastakin porukasta kasaan ihan pätevän itsepuolustusjoukon. Työkavereista, jotka ovat tohtoreita, yksi harrastaa krav magaa, toisella on musta vyö muistaakseni karatessa ja taisi jollain muullakin olla jokin vastaava harrastus. Sivistynyt porukka ei vain yleensä näe tarpeelliseksi lähteä mukaan tuollaiseen riidan haastamiseen, vaan mieluummin siirtyy sivuun ja/tai hälyttää apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvon akateemikkojen pitäisi ottaa joukkoonsa aina yksi kunnon raavas työmies, joka suojelee teitä humalaisilta hölmöiltä.
Tietysti pelkäätte ja halveksitte duunareita, mutta opetelkaa sietämään yhtä, niin se varjelee teitä jallukolapalkalla koko ehtoon. Toki se jörnäisee puutteessa elävää vaimoasi aamuyöstä, mutta saatat päästä katsomaan jos pyydät kiltisti.
Miksi? Saamme me omastakin porukasta kasaan ihan pätevän itsepuolustusjoukon. Työkavereista, jotka ovat tohtoreita, yksi harrastaa krav magaa, toisella on musta vyö muistaakseni karatessa ja taisi jollain muullakin olla jokin vastaava harrastus. Sivistynyt porukka ei vain yleensä näe tarpeelliseksi lähteä mukaan tuollaiseen riidan haastamiseen, vaan mieluummin siirtyy sivuun ja/tai hälyttää apua.
Eiköhän jokaisella ole duunareita työkaveri-, ystävä- tai perhepiirissä. Hyvin pieni osa ihmisistä on niin heikkoitsetuntoisia, että jonkun tohtorinhattu kiehuttaa. Päinvastoin moni ilahtuu, kun saa kutsun läheisensä karonkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on monelta kommentoijalta tainnut mennä sekaisin karonkka ja karonkan jatkot.
Karonkka on väitöspäivän iltana järjestettävä akateemisten rituaalien mukainen illallinen puheineen ynnä muineen. On normaalia, että ne, joilla on tohtorinhattu, käyttävät sitä karonkassa siten kuin rituaaleihin kuuluu. Karonkkaa varten on tapana varata ravintola etukäteen, ja samalla yleensä selviää, mihin hatut laitetaan siksi aikaa kun niitä ei pidetä päässä.
Vaikka on yleistä mennä karonkan jälkeen jatkoille, jatkot eivät kuulu varsinaisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Etiketti puolestaan asettaa tohtorinhatun käytölle hyvin ahtaat rajat, etiketin mukaan hattua käytetään vain niissä tilaisuuksissa, joissa sitä kuuluu käyttää. Eikä varmaan ole kovin etiketinmukaista esiintyä selvästi alkoholin vaikutuksen alaisena tohtorinhatun kanssa.
Tässä on se mutta. Vaikka joku menettelisi jossain asiassa etiketin vastaisesti, sivullinen osoittaa vielä suurempaa moukkamaisuutta huomauttaessaan siitä äänekkäästi, usein oman päihtymyksensä heikentämän arvostelukyvyn vaikutuksesta.
Ei olisi välttämättä huono idea ottaa jatkot etukäteen huomioon ja kuljettaa hattua säilytyskotelossaan ja/tai selvittää karonkkaan kutsuttujen kanssa väitöstilaisuuden ja karonkan väliaikana, onko jollain asunto tai hotelli karonkkapaikan lähellä niin, että hatut voisi jättää sinne matkalla karonkasta jatkoille. Kosteilla jatkoilla on kuitenkin olemassa arvokkaan hatun katoamisen, vahingoittumisen tai likaantumisen vaara.
Ei ole tapana olla ympärikännissä enkä kyllä ala kuljettamaan mukanani laatikkoa hatulle, jonka voin kuljettaa ihan hyvin päässäni. Mieluummin sanon pokelle, että heivaa häiriköt pois kuin alan juoksemaan heidän pillin mukaan.
Ap
Tohtorinhatun käyttö on niin rajoitettua, että jäin miettimään, kuuluisiko sitä pitää päässä edes ulkona, kun on kyse "vain" karonkasta.
Karonkkaan tohtorinhattu päässä saapuminen on ikivanha tapa. Löytyy kyllä etikettikirjoista. Rajoitteita tohtorinhatun käytölle keksivät etupäässä ne, joilla ei ole joko oikeutta sitä käyttää tai sitten eivät ole raaskineet ostaa.
No kun se hatun käyttö on rajoitetumpaa kuin vaikkapa tavallisen silinterihatun käyttö. Sitä käytetään vain frakin kanssa. Ennen väitöstilaisuudessa pukukoodina oli frakki, mutta nykyään myös tumma puku käy, jos niin on sovittu. Väitöstilaisuudessa kustos ja vastaväittäjä kantavat hattua mukaan myös tummassa puvussa.
Koska karonkkaan jatketaan yleensä samoissa tamineissa, käyttö riippuu pukukoodista. Karonkaan voi tulla hattu päässä, jos pukukoodi on frakki, mutta jos käytössä on tumma puku, hattu kannetaan mukana ja pistetään hattupöytään. Näin olen ymmärtänyt, mutta voin hyvin olla väärässä.
Juuri päinvastoin: silinterihattua käytetään pelkästään hännystakkien kanssa, mutta tohtorinhattua voidaan käyttää sekä frakin että tumman puvun kanssa. Tohtorinhattu on päähine eli luonnollisesti sitä saa pitää myös ulkosalla päässä.
Missä sanotaan, että tohtorinhattua voi käyttää tumman puvun kanssa? Olet ensimmäinen, joka sanoo, että tohtorinhattu eroaisi jotenkin silinteristä tässä suhteessa. Enkä tiedä yhtään akateemista juhlaa, jossa käytettäisiin tohtorinhattua, mutta pukukoodina olisi tumma puku, eikä frakki.
Ainoa tietämäni poikkeus on, että tumman puvun kanssa tohtorinhattua voi kantaa mukana väitöstilaisuudessa, jos on kustos tai vastaväittäjä, mutta ei sitä silloin pistetä päähän.
Esimerkiksi yliopiston lukuvuoden avajaisten professorikulkeet. Koska osa ihmisistä pitää kaiken maailman pipojakin sisällä, on osa tulkinnut sen, ettei tohtorinhattua saa pitää sisällä päässään tulkinnaksi, ettei sitä saa pitää ulkonakaan päässä. Se on kuitenkin väärinymmärrys. Se on hattu eikä vaasi.
En ole viran puolesta osallistunut avajaiskulkueeseen, joten en ole nähnyt pukeutumisohjeitakaan. Yleisissä juhlapukeutumisohjeissa on hyvin vähän ohjeita hatun käytöstä ja vielä vähemmän tohtorinhatun käytöstä. Onko jossakin kattava ohje, missä tohtorinhattua voi ja/tai on suositeltavaa käyttää?
Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu? Minun ymmärtääkseni silloin ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta, mutta ohje tietääkseni sallii hatun kantamisen väitöstilaisuudessa vastaväittäjälle ja kustokselle promovoinnista riippumatta.
"Mitä ohjeet sanovat hatun käytöstä, jos on tohtori, mutta ei ole promovoitu?"
Hattu on promovoidun tohtorin tunnus. Alunperinhän ei edes ollut tohtorintutkintoa vaan se oli promootiossa saatava arvonimi; nykyinen tohtorintutkinto oli tuolloin lisensiaatintutkinto. Tohtorinhattu ei siis varsinaisesti liity tohtorin tutkintoon, vaan tohtorin arvoon. Tästä syystä kunniatohtoritkin saavat hatun.
Tiedän tuon, mutta koska väitöstilaisuudessa perinteisesti kustos ja vastaväittäjä kantavat hatun paikalle ja pistävät sen eteensä pöydälle, miten toimitaan tilanteessa, jossa molemmat ovat tohtoreita, mutta toinen tai molemmat eivät ole promovoituja. Kuten toteat, vanhoina aikoina tuo ei olisi ollut ongelma, mutta koska nykyään kaikki eivät osallistu promootioon, kaikilla tohtoreilla ei ole tohtorinhatun käyttöoikeutta.
Minun ymmärtääkseni yliopisto on tässä joustanut perinteiden säilyttämiseksi eli väitöstilaisuudessa hattu on promovoimattomallakin kustoksella tai vastaväittäjällä. Joustamisperuste on kuulemma se, että tilaisuudessa hattu ei ole päässä. Mutta varsinaista virallista ohjeistusta en ole tuosta nähnyt missään.
Alue: Aihe vapaa
Tohtorintutkintoa ei ulkoluvulla saa. Pitää olla sitä ihan oikeaa uutta tietoa tuotettuna. Se osoitetaan vertaisarvioinnilla, jossa arvioidaan sekä ne osa julkaisut erikseen että väitöskirja kokonaisuutena.