Mitä pahaa siinä olisi, että opettaja olisi tiukka auktoriteetti?

Häiriköt ja kiusaajat kotiopetukseen määräajaksi (esim. kaksi viikkoa ekasta rikkeestä, pitempiä jaksoja jos rikkeet toistuvat).

Heillä olisi edelleen velvollisuus oppia samat asiat kuin jos olisivat koulussa (tämän voi testata erillisillä kokeilla), mutta opetuksen järjestäminen on rangaistusajalta vanhempien vastuulla ja he tekevät sen omalla kustannuksellaan.

Voi olla, että tämä järjestely "inspiroisi" vanhempia pistämään pentunsa kunnolla kuriin, kun alkaa tili tyhjetä yksityisopettajien palkkaamisen takia.

Sellainen pitää ollakin. Se on hyvä asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse pyrin olemaan tiukka auktoriteetti, vaikka kollegat eli nutturapäät eivät siitä pitäisikään.

Haluan turvata järkevän eli demokraattisen oppimisympäristön, jossa se hiljainen ja ujo liisa ja mattikin voivat turvallisesri ja täystehoisesti opiskella pelkäämättä joutuvansa kiusatuksi tai mölyapinakuoron nujertamaksi älyllisesti ja emotionaalisesti.

En häpeä ollenkaan, olen ylpeä miehisyydestäni.

Terveisin miesope

Kerrohan kannattaako vai vastustaako kollegakuntasi suurin osa sitä, että opettaja olisi selkeä auktoriteetti.

Kiinnostaa mitä opet keskimäärin aloitukseni aiheesta ajattelee. Toinen kysymys sitten kokonaan on osaanko opettaja olla auktoriteetti. Tämä aloitus ei nyt koske sitä taitoa vaan lupaa ja oikeutta olla auktoriteetti. Ap

Tyypillisesti naisten epäloogiseen tapaan vastustavat auktoriteettisyyttä samaan aikaan kun kannattavat. Kana kun pitää samaan aikaan syödä ja armollisesti säästää. Tässä perijuurisyy, vaikka monen vaikea myöntää.

Terveisin miesope

Avaas vähän tarkemmin. Miksi vastustavat sitä ja miksi toisaalta kannattava? Mitä argumentteja käyttävät puolesta ja vastaan?

En muuten välttämättä usko ollenkaan, että aiheeseen suhtautuminen olisi joku sukupuolittunut kysymys, edes opettajilla. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Eihän opettaja voi olla auktoriteetti, koska jos sen oman pikku pirpanan koulupäivä kärsii siitä, että tyhmä ope kiusaa, voi se ope olla varma, että ne vanhemmat tekevät rikosilmoituksen ja ope menettää vähintään työnsä, päälle maineensakin. Kun ei ole oikein, että koulussa joku tuntematon ope kouluttaa "heidän" lapsiaan, se on "heidän" tehtävänsä. Kukaan muu ei saa sitä tehdä, kun ei osaa. "Heidän" pikku peppinsä tai puppensa saa ikuiset traumat, jos ope estää puhelimen käytön, luokkatoverin lyömisen tai vaikka liian kovalla äänellä komentaa "heidän" pikkuistaan olemaan hiljaa. Noin se siis suurin piirtein menee nykyään. Saakohan jälki-istuntoonkaan enää huonosti käyttäytyviä lapsia laittaa, vai onko sekin jo nykyään "heidän" lastaan kohtaan kohdistuvaa vääryyttä, jonka taustalla on pakko olla a) opettajan sadismi b) opettajan ras*smi tai c) opettajan ammattitaidottomuus.

Uskon, että jokunen tuollainen äiti tai isä voi olla olemassa, mutta uskon myös että enemmistö vanhemmista on varsin järkeviä, ei kuvaamasilaisia ollenkaan. Vaan päinvastoin jopa kannattaa esim sitä, että tunneilla ei saa käyttää kännykkää ellei kyseessä ole joku tehtäväksi annettu tiedonhaku.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitus koskee auktoriteettina toimimista. Siihen ei ruumiillinen kuritus liity millään tavalla. En käsitä miksi niin monta kommenttia on tullut tähän ketjuun jostain ruumiillisesta kurista. Auktoriteettina oleminen on jotain aivan muuta. Jos haluatte keskustella ruummillisesta kurista niin perustakaa sille toinen ketju.

Ap

Voisitko silti kommentoida. Mitä ajattelit tehdä kun sielä on lapsilla puukot taskuissa ja homma lähtee käsistä. Mitä pahaa on muka tapahtunut kurittamisesta, mikä heijastuu tähän päivään? Minusta se on juurikin toisinpäin... Nykyään ei ole mitään kuria missään ja kakarat hyppii silmille joka paikassa. Ei ennen vaan ollut näitä ongelmia ja jokainen sen tietää. En väitä että jokainen lapsi pitää hakata mutta olen aivan varma että kurin puuttesta tämä tilanne kouluissa johtuu.

Mitä sinulle, ap, tarkoittaa auktoriteetti? Sitä, että pelätään opea ja seurauksia ja siksi ollaan kunnolla? Vai sitä, että reilua ja lapsilähtöistä opettajaa halutaan totella ilman sanallista käskyttämistäkin, koska pidetään siitä opesta, halutaan toimia itsekin reilusti ja tajutaan opiskelun merkitys?

Aiemmin auktoriteetti niin koulussa kuin töissäkin perustui juuri tuohon pelkoon. Tutkimustieto on kuitenkin osoittanut, että pelolla johtaminen ei ole hyväksi lapsille tai aikuisille. Parempaa tulosta saadaan kuuntelevalla ja ymmärtävällä otteella, jossa on raamit tekemiselle, mutta mahdollisimman vähän elementtejä, jossa pelko epäonnistumisesta tai väärin tekemisestä ajaa toimimaan. Silloin ihminen saa itsestään parhaan potentiaalin irti.

Ongelma nykykouluissa ei ole auktoriteetin puute _kaikkien_ lasten opettamisessa. Valtaosalle sellainen lämpimämpi ote riittää. Lapset ovat kuitenkin muuttuneet, kun yhä suuremmalle osalle ei mene perille edes se tiukempi ote, vaan jälki-istunnoissakin vain naureskellaan ja veetuillaan opelle ja lasut ja rikosilmoitukset naurattavat kotonakin, tai saavat vaihtoehtoisesti aikaan selkäsaunan.

Ei heidän kanssaan auta mikään määrä kuria, etenkään yleisopetuksessa, jossa myös se koko muu ryhmä altistuu open ja häirikön riitelylle päivittäin. He tarvitsevat erityisryhmiä, psykiatrista ja sosiaalista tukea ja aika usein myös lääkitystä, ei kurittavaa aikuista.

Vierailija kirjoitti:

Eihän opettaja voi olla auktoriteetti, koska jos sen oman pikku pirpanan koulupäivä kärsii siitä, että tyhmä ope kiusaa, voi se ope olla varma, että ne vanhemmat tekevät rikosilmoituksen ja ope menettää vähintään työnsä, päälle maineensakin. Kun ei ole oikein, että koulussa joku tuntematon ope kouluttaa "heidän" lapsiaan, se on "heidän" tehtävänsä. Kukaan muu ei saa sitä tehdä, kun ei osaa. "Heidän" pikku peppinsä tai puppensa saa ikuiset traumat, jos ope estää puhelimen käytön, luokkatoverin lyömisen tai vaikka liian kovalla äänellä komentaa "heidän" pikkuistaan olemaan hiljaa. Noin se siis suurin piirtein menee nykyään. Saakohan jälki-istuntoonkaan enää huonosti käyttäytyviä lapsia laittaa, vai onko sekin jo nykyään "heidän" lastaan kohtaan kohdistuvaa vääryyttä, jonka taustalla on pakko olla a) opettajan sadismi b) opettajan ras*smi tai c) opettajan ammattitaidottomuus.

Koulussa on ongelmia, mutta ei sentään tarvitse liioitella. Kyllä kouluissa tiedetään ne ongelmia aiheuttavat tyypit, eikä heidän asiallisesta rankaisusta tule opettajalle mitään seuraamuksia. Harvat vanhemmatkaan on noin pihalla kuin kuvailet. Ei ole ainakaan sattunut omalle kohdalle vaan juurikin toivotaan kuria niille omille lapsille ja negatiivisista Wilma-merkinnöistä on vanhemmat esimerkiksi vähentäneet ruutuaikaa tai ottaaneet kokonaan puhelimen pois.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinulle, ap, tarkoittaa auktoriteetti? Sitä, että pelätään opea ja seurauksia ja siksi ollaan kunnolla? Vai sitä, että reilua ja lapsilähtöistä opettajaa halutaan totella ilman sanallista käskyttämistäkin, koska pidetään siitä opesta, halutaan toimia itsekin reilusti ja tajutaan opiskelun merkitys?

Aiemmin auktoriteetti niin koulussa kuin töissäkin perustui juuri tuohon pelkoon. Tutkimustieto on kuitenkin osoittanut, että pelolla johtaminen ei ole hyväksi lapsille tai aikuisille. Parempaa tulosta saadaan kuuntelevalla ja ymmärtävällä otteella, jossa on raamit tekemiselle, mutta mahdollisimman vähän elementtejä, jossa pelko epäonnistumisesta tai väärin tekemisestä ajaa toimimaan. Silloin ihminen saa itsestään parhaan potentiaalin irti.

Ongelma nykykouluissa ei ole auktoriteetin puute _kaikkien_ lasten opettamisessa. Valtaosalle sellainen lämpimämpi ote riittää. Lapset ovat kuitenkin muuttuneet, kun yhä suuremmalle osalle ei mene perille edes se tiukempi ote, vaan jälki-istunnoissakin vain naureskellaan ja veetuillaan opelle ja lasut ja rikosilmoitukset naurattavat kotonakin, tai saavat vaihtoehtoisesti aikaan selkäsaunan.

Ei heidän kanssaan auta mikään määrä kuria, etenkään yleisopetuksessa, jossa myös se koko muu ryhmä altistuu open ja häirikön riitelylle päivittäin. He tarvitsevat erityisryhmiä, psykiatrista ja sosiaalista tukea ja aika usein myös lääkitystä, ei kurittavaa aikuista.

Ei minulle auktoriteetti tarkoita pelolla ja pelottelulla aikaansaatua asiaa. Halveksin pelolla johtamista.

Mielenkiintoinen kommentti tuo, että lapset ovat muuttuneet ja se on ongelman ydin. En kiistä enkä puolla, tunnustan että en tiedä aiheesta riittävästi. Miksi siis lapset ovat muuttuneet? Jos verrataan vaikka aikaan 20-30 vuotta sitten, niin mikä sen jälkeen on näin muuttanut lapsia?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse pyrin olemaan tiukka auktoriteetti, vaikka kollegat eli nutturapäät eivät siitä pitäisikään.

Haluan turvata järkevän eli demokraattisen oppimisympäristön, jossa se hiljainen ja ujo liisa ja mattikin voivat turvallisesri ja täystehoisesti opiskella pelkäämättä joutuvansa kiusatuksi tai mölyapinakuoron nujertamaksi älyllisesti ja emotionaalisesti.

En häpeä ollenkaan, olen ylpeä miehisyydestäni.

Terveisin miesope

Kerrohan kannattaako vai vastustaako kollegakuntasi suurin osa sitä, että opettaja olisi selkeä auktoriteetti.

Kiinnostaa mitä opet keskimäärin aloitukseni aiheesta ajattelee. Toinen kysymys sitten kokonaan on osaanko opettaja olla auktoriteetti. Tämä aloitus ei nyt koske sitä taitoa vaan lupaa ja oikeutta olla auktoriteetti. Ap

Tyypillisesti naisten epäloogiseen tapaan vastustavat auktoriteettisyyttä samaan aikaan kun kannattavat. Kana kun pitää samaan aikaan syödä ja armollisesti säästää. Tässä perijuurisyy, vaikka monen vaikea myöntää.

Terveisin miesope

Avaas vähän tarkemmin. Miksi vastustavat sitä ja miksi toisaalta kannattava? Mitä argumentteja käyttävät puolesta ja vastaan?

En muuten välttämättä usko ollenkaan, että aiheeseen suhtautuminen olisi joku sukupuolittunut kysymys, edes opettajilla. 

Ap

Ei olekaan. Kummallisen mustavalkoista ajattelua tuolta miesopelta.

T. Se tuore opettaja (nainen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinulle, ap, tarkoittaa auktoriteetti? Sitä, että pelätään opea ja seurauksia ja siksi ollaan kunnolla? Vai sitä, että reilua ja lapsilähtöistä opettajaa halutaan totella ilman sanallista käskyttämistäkin, koska pidetään siitä opesta, halutaan toimia itsekin reilusti ja tajutaan opiskelun merkitys?

Aiemmin auktoriteetti niin koulussa kuin töissäkin perustui juuri tuohon pelkoon. Tutkimustieto on kuitenkin osoittanut, että pelolla johtaminen ei ole hyväksi lapsille tai aikuisille. Parempaa tulosta saadaan kuuntelevalla ja ymmärtävällä otteella, jossa on raamit tekemiselle, mutta mahdollisimman vähän elementtejä, jossa pelko epäonnistumisesta tai väärin tekemisestä ajaa toimimaan. Silloin ihminen saa itsestään parhaan potentiaalin irti.

Ongelma nykykouluissa ei ole auktoriteetin puute _kaikkien_ lasten opettamisessa. Valtaosalle sellainen lämpimämpi ote riittää. Lapset ovat kuitenkin muuttuneet, kun yhä suuremmalle osalle ei mene perille edes se tiukempi ote, vaan jälki-istunnoissakin vain naureskellaan ja veetuillaan opelle ja lasut ja rikosilmoitukset naurattavat kotonakin, tai saavat vaihtoehtoisesti aikaan selkäsaunan.

Ei heidän kanssaan auta mikään määrä kuria, etenkään yleisopetuksessa, jossa myös se koko muu ryhmä altistuu open ja häirikön riitelylle päivittäin. He tarvitsevat erityisryhmiä, psykiatrista ja sosiaalista tukea ja aika usein myös lääkitystä, ei kurittavaa aikuista.

Ei minulle auktoriteetti tarkoita pelolla ja pelottelulla aikaansaatua asiaa. Halveksin pelolla johtamista.

Mielenkiintoinen kommentti tuo, että lapset ovat muuttuneet ja se on ongelman ydin. En kiistä enkä puolla, tunnustan että en tiedä aiheesta riittävästi. Miksi siis lapset ovat muuttuneet? Jos verrataan vaikka aikaan 20-30 vuotta sitten, niin mikä sen jälkeen on näin muuttanut lapsia?

Ap

Ei ole kuria, lapsi saa tehdä mitä vain mutta rangaistus on aina mitätön "älä tee noin, soo soo", tämä on muuttunut. Meno ala-asteillakin on kun jostain komedia elokuvasti, lapset huutaa ja riehuu ympäri koulua ja kukaan ei saa niitä kuriin. Yläasteella kaverit heiluu puukot taskuissa ja kerran viikossa joku saa puukosta. Ei tämä ole normaalia ja se johtuu juurikin siitä että mitään ei tarvitse pelätä.

Kun itse nuorena perseilin, sain remmiä. En tietenkään silloin siitä pitänyt mutta nykyään olen kiitollinen vanhemmilleni, että ottivat luulot pois. Jos he olisivat minun antanut jatkaa sekoilua, olisin luultavasti vankilassa.

Ilmapiiri ja henki kouluissa kiristyisi ja se jos mikä olisi este oppimiselle... Tutkimuksia riittää tästä aiheesta vaikka kuinka paljon. 

Tiedän paljon hyvin käyttäytyviä ja koulussa pärjääviä lapsia ja nuoria. Kumma kyllä, yhtäkään heistä ei ole kasvatettu väkivallalla ja erityisellä rankaisemisella vaan lähinnä esimerkin avulla. Nyt kysyisin näiltä väkivaltaisen kasvatuksen ihannoijilta, millainen kasvatus teillä on omassa lapsuudessa ollut?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän paljon hyvin käyttäytyviä ja koulussa pärjääviä lapsia ja nuoria. Kumma kyllä, yhtäkään heistä ei ole kasvatettu väkivallalla ja erityisellä rankaisemisella vaan lähinnä esimerkin avulla. Nyt kysyisin näiltä väkivaltaisen kasvatuksen ihannoijilta, millainen kasvatus teillä on omassa lapsuudessa ollut?

Remmiä tuli jos perseilin. Jos olin kunnolla, päätäni silitettiin. Aivan normaalia jokaisessa muussakin perheessä siihen aikaan. Eikä me silloin puukoteltu toisiamme ympäri kylää.

Vierailija kirjoitti:

Itse pyrin olemaan tiukka auktoriteetti, vaikka kollegat eli nutturapäät eivät siitä pitäisikään.

Haluan turvata järkevän eli demokraattisen oppimisympäristön, jossa se hiljainen ja ujo liisa ja mattikin voivat turvallisesri ja täystehoisesti opiskella pelkäämättä joutuvansa kiusatuksi tai mölyapinakuoron nujertamaksi älyllisesti ja emotionaalisesti.

En häpeä ollenkaan, olen ylpeä miehisyydestäni.

Terveisin miesope

Tarpeettoman naisvihainen kommentti.

Lapset on nyt opetettu siihen, ettei koulussa tehdä mitään muuta kuin leikitään puhelimilla ja tietokoneilla. Katsellaan videoita ja instaa ja chattaillaan jodelissa. Kirjoja ei ole, eikä digikirjoja lueta. Kyniä ei ole eikä vihkoja, eikä kirjoittaa osatakaan. Opettaja ei opeta, kun opettajalle on sanottu, ettei pidä opettaa vaan koutsata ja antaa lasten itse konstruoida tietonsa.

Perseelleen on pistetty suomalainen koulu. Siitä ei noin vain noustakaan. Pahinta jälkeä on tehnyt Kokoomus. Digiloikka oli loikka suoraan helvettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse pyrin olemaan tiukka auktoriteetti, vaikka kollegat eli nutturapäät eivät siitä pitäisikään.

Haluan turvata järkevän eli demokraattisen oppimisympäristön, jossa se hiljainen ja ujo liisa ja mattikin voivat turvallisesri ja täystehoisesti opiskella pelkäämättä joutuvansa kiusatuksi tai mölyapinakuoron nujertamaksi älyllisesti ja emotionaalisesti.

En häpeä ollenkaan, olen ylpeä miehisyydestäni.

Terveisin miesope

Tarpeettoman naisvihainen kommentti.

En usko tuon olevan oikeasti opettaja, taisi vain esiintyä sellaisena.

Kertokaa te pään silittelijät, vuorostanne mistä johtuu nuorten sairas käytös ja viha toisiaan kohtaan? Jos se teidän mielestä ei johdu kurin puutteesta niin mistä sitten? Vai ehdotatteko, että lapsia viedä jäätelölle jos joku on hakattu eilis iltana........

Vierailija kirjoitti:

Tiedän paljon hyvin käyttäytyviä ja koulussa pärjääviä lapsia ja nuoria. Kumma kyllä, yhtäkään heistä ei ole kasvatettu väkivallalla ja erityisellä rankaisemisella vaan lähinnä esimerkin avulla. Nyt kysyisin näiltä väkivaltaisen kasvatuksen ihannoijilta, millainen kasvatus teillä on omassa lapsuudessa ollut?

Tiedän varsin hyvin, että jokainen lapsi ei ole tuollainen kun mainitsin. Turha taas kääntää asiaa niin... Ongelma on se, että niitä lapsia jotka puukottelee ja ryöstelee toisiaan on vuosi vuodelta enemmän. Vai väitätkö vastaan? Mitään kuria ei ole, niin tottakai ne lapset tekee mitä tahtoo!

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa te pään silittelijät, vuorostanne mistä johtuu nuorten sairas käytös ja viha toisiaan kohtaan? Jos se teidän mielestä ei johdu kurin puutteesta niin mistä sitten? Vai ehdotatteko, että lapsia viedä jäätelölle jos joku on hakattu eilis iltana........

Häiriköt tai kauniimmin sanottuna sopeutumisvaikeustapaukset pitäisi heivata pihalle muiden rauhaa pilaamasta. Nythän koulussa on se tyyli, että kaikki pidetään samoissa tiloissa, vaikka olisi millainen ongelmanuori. Sitten ei luokassa ole rauhallista, ja opettajan ajasta suuri osa kuluu ongelmatapausten kanssa.

Pitäisi tehdä periaatteellinen valinta: panostetaanko häiriköihin ja häiriköiden mahdolliseen kuntoutumiseen vai panostetaanko kaikkiin muihin, jotka eivät häiriköi, ja yritetään saada heille mahdollisimman rauhallinen ja turvallinen kouluympäristö.

Nyt panostetaan häiriköiden hyysäämiseen.