Mitä pahaa siinä olisi, että opettaja olisi tiukka auktoriteetti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa te pään silittelijät, vuorostanne mistä johtuu nuorten sairas käytös ja viha toisiaan kohtaan? Jos se teidän mielestä ei johdu kurin puutteesta niin mistä sitten? Vai ehdotatteko, että lapsia viedä jäätelölle jos joku on hakattu eilis iltana........

Häiriköt tai kauniimmin sanottuna sopeutumisvaikeustapaukset pitäisi heivata pihalle muiden rauhaa pilaamasta. Nythän koulussa on se tyyli, että kaikki pidetään samoissa tiloissa, vaikka olisi millainen ongelmanuori. Sitten ei luokassa ole rauhallista, ja opettajan ajasta suuri osa kuluu ongelmatapausten kanssa.

Pitäisi tehdä periaatteellinen valinta: panostetaanko häiriköihin ja häiriköiden mahdolliseen kuntoutumiseen vai panostetaanko kaikkiin muihin, jotka eivät häiriköi, ja yritetään saada heille mahdollisimman rauhallinen ja turvallinen kouluympäristö.

Nyt panostetaan häiriköiden hyysäämiseen.

Toi kannattaa aloittaa mielestäni heti. Häiriköt pois kouluista. Näkyykö tämä nuorten katukulttuuri kouluissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa te pään silittelijät, vuorostanne mistä johtuu nuorten sairas käytös ja viha toisiaan kohtaan? Jos se teidän mielestä ei johdu kurin puutteesta niin mistä sitten? Vai ehdotatteko, että lapsia viedä jäätelölle jos joku on hakattu eilis iltana........

Häiriköt tai kauniimmin sanottuna sopeutumisvaikeustapaukset pitäisi heivata pihalle muiden rauhaa pilaamasta. Nythän koulussa on se tyyli, että kaikki pidetään samoissa tiloissa, vaikka olisi millainen ongelmanuori. Sitten ei luokassa ole rauhallista, ja opettajan ajasta suuri osa kuluu ongelmatapausten kanssa.

Pitäisi tehdä periaatteellinen valinta: panostetaanko häiriköihin ja häiriköiden mahdolliseen kuntoutumiseen vai panostetaanko kaikkiin muihin, jotka eivät häiriköi, ja yritetään saada heille mahdollisimman rauhallinen ja turvallinen kouluympäristö.

Nyt panostetaan häiriköiden hyysäämiseen.

Toi kannattaa aloittaa mielestäni heti. Häiriköt pois kouluista. Näkyykö tämä nuorten katukulttuuri kouluissa?

Näkyy esimerkiksi väkivaltana.

Kuriton pentu jätetään luokalle, muut voi sitten ylemmällä luokalla naureskella jälkeenjäänneelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurinpidollinen väkivalta takaisin kouluihin!

Tukkapöllyä, luunappeja ja karttakeppiä sormille! Oppivatpa riehumaan, ruojat!

Ja jos jotkut teinit päättävät uhota takaisin, niin turpiin vaan ja onnea!

Jaaha, uniikilla lumihiutaleella karkasi järkytyksen vuoksi nyt mopo käsistä.

Ketään ei tarvitse hakata, jos opettaja saa vallan takasin. Silloin voi taluttaa kurittoman oppilaan vaikka niskoista reksin kansliaan. Kyllä opettajalla pitää olla auktoriteetti, ei oppilailla.

Ei hakkaamista eikä karttakeppiä, mutta koskea pitää saada jos tarvetta tulee mennä niin pitkälle.

Aika monella opettajalla hämärtyy sallittujen voimakeinoja raja jo nyt, mä en antaisi heille yhtään lisää valtaa. Tietenkin jos laki määräisi toisen opettajan videokuvaamaan mahdolliset voimakeinot, se olisi eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Kun itse nuorena perseilin, sain remmiä. En tietenkään silloin siitä pitänyt mutta nykyään olen kiitollinen vanhemmilleni, että ottivat luulot pois. Jos he olisivat minun antanut jatkaa sekoilua, olisin luultavasti vankilassa.

Mä en ole saanut remmiä vaikka nuorena perseilin, siitä huolimatta en ole koskaan rikkonut lakia. Onko sulla kaikki OK, kun et opi ilman väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sen jokainen täysjärkinen aikuinen näkee mitä tuo lepsuilu teettää. Nuorten pahoinpitelyt yms lisääntyy jatkuvasti. Toista se oli ennen. Ilman kuria saavat pian opettajatkin osansa jos ei asialle jotain tehdä.

Itse asiassa nuorten väkivaltarikokset ovat olleet jo pitkään laskusuunnassa, korona-aikana ne lähtivät tietyissä ikäryhmissä kasvuun. Sana suuntaus on ollut rikollisuudessa kaikkinensa. Suurin vastuu lapsista on vanhemmilla. Opettajilla on vastuu opettamisesta. Tämä on kätevää unohtaa kun puhutaan nuorten asioista.

Ei tämä auktoriteettiongelma koske vain opettajia, vaan nykyisin ei vaadita lapsilta kenenkään vieraan aikuisen kunnioitusta. Nimimerkillä viime viikolla 5-vuotias vieras lapsi vänkäsi vastaan, kun kielsin juoksemasta kotini ulkorappusilla, koska se on yksityisaluetta. Omassa lapsuudessani oltaisiin uskottu vierasta aikuista, eikä todellakaan olisi soitettu suuta.

Vierailija kirjoitti:

Kuriton pentu jätetään luokalle, muut voi sitten ylemmällä luokalla naureskella jälkeenjäänneelle.

Nykyään luokalle jätetään hyvin harvoin jos koskaan. Jos lapsi ei opi tai nuori ei opiskele, niin siitä tehdään tavallaan opettajan vika. Opettajan pitää kyetä arvioimaan lasta niin luovalla tavalla, että arvioinnin perusteella jokainen lapsi läpäisee oppimäärän hyväksytyksi.

Tämä on yksi kouluihin ajettu älyttömyys.

Eihän se onnistu kun nykyisellä opettajamatskulla itsellään ei ole mitään henkistä tai moraalista ryhtiä . Inkluusion vuoksi kaikki runsaasti erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on sekoitettu tavallisten lasten luokkiin niin opetukseen ja kurinpitoon ei ole aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä auktoriteettiongelma koske vain opettajia, vaan nykyisin ei vaadita lapsilta kenenkään vieraan aikuisen kunnioitusta. Nimimerkillä viime viikolla 5-vuotias vieras lapsi vänkäsi vastaan, kun kielsin juoksemasta kotini ulkorappusilla, koska se on yksityisaluetta. Omassa lapsuudessani oltaisiin uskottu vierasta aikuista, eikä todellakaan olisi soitettu suuta.

Ylipäätään ihmiset ei nykyisin kunnioita ketään tai mitään.

Vaalikoneissa monet naiset sanoivat, että kouluun ei tarvitse lisää kuria, vaan lisää sanoittamista ja psykologista tukea. Pahoista teoista ei saa rangaista, vaan palkita hyvistä. Siis mitä h..vettiä oikeasti? Miehet sen sijaan olivat sen kannalla, että kuri pitää saada takaisin ja häiriköt erityisopetukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun itse nuorena perseilin, sain remmiä. En tietenkään silloin siitä pitänyt mutta nykyään olen kiitollinen vanhemmilleni, että ottivat luulot pois. Jos he olisivat minun antanut jatkaa sekoilua, olisin luultavasti vankilassa.

Mä en ole saanut remmiä vaikka nuorena perseilin, siitä huolimatta en ole koskaan rikkonut lakia. Onko sulla kaikki OK, kun et opi ilman väkivaltaa?

Miksi rangaistusta on nykyään alettu kutsua väkivallaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurinpidollinen väkivalta takaisin kouluihin!

Tukkapöllyä, luunappeja ja karttakeppiä sormille! Oppivatpa riehumaan, ruojat!

Ja jos jotkut teinit päättävät uhota takaisin, niin turpiin vaan ja onnea!

Jaaha, uniikilla lumihiutaleella karkasi järkytyksen vuoksi nyt mopo käsistä.

Ketään ei tarvitse hakata, jos opettaja saa vallan takasin. Silloin voi taluttaa kurittoman oppilaan vaikka niskoista reksin kansliaan. Kyllä opettajalla pitää olla auktoriteetti, ei oppilailla.

Ei hakkaamista eikä karttakeppiä, mutta koskea pitää saada jos tarvetta tulee mennä niin pitkälle.

Aika monella opettajalla hämärtyy sallittujen voimakeinoja raja jo nyt, mä en antaisi heille yhtään lisää valtaa. Tietenkin jos laki määräisi toisen opettajan videokuvaamaan mahdolliset voimakeinot, se olisi eri juttu.

Pitäisikö myös se videokuvata, kun oppilaat käyttävät voimakeinoja toisiaan ja opettajaa vastaan?

Opettaja itse estää oman auktoriteettinsa.

Fiksut lapset kyllä havaitsevat ja arvioivat aikuisten kaliiberin. Ei siihen mitään äkseerausta tarvita. Opettajat nyt vaan sattuvat olemaan aika keskiverto porukkaa, joten eipä se jää lapselta huomaamatta. Lapsi, joka on tottunut fiksuihin aikuisiin, saattaa kokea tämän pelottavana ja turvattomana, kun kuitenkin tiedostaa olevansa opettajan vallan alla.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinulle, ap, tarkoittaa auktoriteetti? Sitä, että pelätään opea ja seurauksia ja siksi ollaan kunnolla? Vai sitä, että reilua ja lapsilähtöistä opettajaa halutaan totella ilman sanallista käskyttämistäkin, koska pidetään siitä opesta, halutaan toimia itsekin reilusti ja tajutaan opiskelun merkitys?

Aiemmin auktoriteetti niin koulussa kuin töissäkin perustui juuri tuohon pelkoon. Tutkimustieto on kuitenkin osoittanut, että pelolla johtaminen ei ole hyväksi lapsille tai aikuisille. Parempaa tulosta saadaan kuuntelevalla ja ymmärtävällä otteella, jossa on raamit tekemiselle, mutta mahdollisimman vähän elementtejä, jossa pelko epäonnistumisesta tai väärin tekemisestä ajaa toimimaan. Silloin ihminen saa itsestään parhaan potentiaalin irti.

Ongelma nykykouluissa ei ole auktoriteetin puute _kaikkien_ lasten opettamisessa. Valtaosalle sellainen lämpimämpi ote riittää. Lapset ovat kuitenkin muuttuneet, kun yhä suuremmalle osalle ei mene perille edes se tiukempi ote, vaan jälki-istunnoissakin vain naureskellaan ja veetuillaan opelle ja lasut ja rikosilmoitukset naurattavat kotonakin, tai saavat vaihtoehtoisesti aikaan selkäsaunan.

Ei heidän kanssaan auta mikään määrä kuria, etenkään yleisopetuksessa, jossa myös se koko muu ryhmä altistuu open ja häirikön riitelylle päivittäin. He tarvitsevat erityisryhmiä, psykiatrista ja sosiaalista tukea ja aika usein myös lääkitystä, ei kurittavaa aikuista.

Kun liberaalin kasvatustieteellisen koulukunnan tutkimustulokset ja käytännön elämä ovat ristiriidassa, niin kumpaa kannattaisi uskoa? Käytännön elämässä on nähty, että kuunteleva ja ymmärtävä kasvatusote on johtanut siihen, että valta luokassa siirtyy oppilaille, eikä opettajalla ole enää kykyä ylläpitää järjestystä.

Myöskään se ei tunnu auttavan, että huonosti käyttäytyville oppilaille on alettu jakaa diagnooseja ja sitä kautta terapiaa ja lääkitystä.

Perinteinen kuri toimisi, mutta nykyisessä tilanteessa sitä ei valitettavasti voi pitää, koska mahdollisuus langettaa oppilaille aidosti tuntuvia rangaistuksia puuttuu. Kaikki tehokkaat rangaistukset on poistettu käytöstä, koska liberaalit kasvattajat pitävät niitä julmina ja kamalina.

Opetusalalla jylläävät kympin tytöt ja keski-ikäiset tantat ovat todella kovia denialisteja kaikkeen ikävään liittyen, eivät osaa ensinnäkään myöntää ongelmien olemassaoloa tai kykene jämäkkyyteen asioidessaan ongelmaoppilaiden tai näiden kalluvanhempien kanssa eivätkä halua uskoa kurinpitoon.

Tiedän jonkun verran turvallisuuskoulutuksia yms vetävää porukkaa ja kaikki ovat poikkeuksetta samaa mieltä siitä, että opettajat ovat ylivoimaisesti hankalin asiakasryhmä. Noille nousee keskimäärin karvat pystyyn kaikesta kurinpitoon tai fyysiseen rajoittamiseen liittyvästä vaikka kyseessä olisi mikä paskalähiön ongelmayläaste ja yleensä suhtautuminen esim. koulun järjestysongelmiin on juurikin sitä, että toivotaan ettei mitään ikävää tapahtuisi.

Varmaan joku psykologinen juttu, että oma ammatti-identiteetti on rakennettu niin kovasti dialogin ja "noh jätä se vaan huomiota niin se lopettaa :)"- tyylisten nollaneuvojen jakeluun että oma itsetunto kärsii liikoja jos aletaan edes harkita tuon maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevien neuvojen huomioimista

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinulle, ap, tarkoittaa auktoriteetti? Sitä, että pelätään opea ja seurauksia ja siksi ollaan kunnolla? Vai sitä, että reilua ja lapsilähtöistä opettajaa halutaan totella ilman sanallista käskyttämistäkin, koska pidetään siitä opesta, halutaan toimia itsekin reilusti ja tajutaan opiskelun merkitys?

Aiemmin auktoriteetti niin koulussa kuin töissäkin perustui juuri tuohon pelkoon. Tutkimustieto on kuitenkin osoittanut, että pelolla johtaminen ei ole hyväksi lapsille tai aikuisille. Parempaa tulosta saadaan kuuntelevalla ja ymmärtävällä otteella, jossa on raamit tekemiselle, mutta mahdollisimman vähän elementtejä, jossa pelko epäonnistumisesta tai väärin tekemisestä ajaa toimimaan. Silloin ihminen saa itsestään parhaan potentiaalin irti.

Ongelma nykykouluissa ei ole auktoriteetin puute _kaikkien_ lasten opettamisessa. Valtaosalle sellainen lämpimämpi ote riittää. Lapset ovat kuitenkin muuttuneet, kun yhä suuremmalle osalle ei mene perille edes se tiukempi ote, vaan jälki-istunnoissakin vain naureskellaan ja veetuillaan opelle ja lasut ja rikosilmoitukset naurattavat kotonakin, tai saavat vaihtoehtoisesti aikaan selkäsaunan.

Ei heidän kanssaan auta mikään määrä kuria, etenkään yleisopetuksessa, jossa myös se koko muu ryhmä altistuu open ja häirikön riitelylle päivittäin. He tarvitsevat erityisryhmiä, psykiatrista ja sosiaalista tukea ja aika usein myös lääkitystä, ei kurittavaa aikuista.

Oletko koskaan nähnyt lasta joka saa selkäsaunan, tai saanut itse sellaisen lapsuudessasi? Kun se remmi tai risu alkaa muutaman lyönnin jälkeen kunnolla puremaan, niin siinä ei todellakaan naureskella ja veetuilla.

Vanhanaikaista. Ei nykyään voi laittaa oppilasta yksinään käytävälle vaan pitää olla koko ajan valvontaa. Olen itse laittanut muutaman villin vintiön pihalle leikkimään iltapäiväkerholaisten kanssa, avustajan valvontaan.

Kenen luulet jäävän vahtimaan jälki-istuntoa, jos siitä ei makseta ylityökorvausta?

Erottaminen ei oikein onnistu.

Auktoriteetti on taitolaji. Minulle muuan oppilas totesi, että olen hyvä opettaja, kun pidän kuria. Ei se sen vaikeampaa ollut kuin mennä seisomaan häirikön viereen samalla seuraamaan, mitä hänellä on tekeillä.  Oli sen verran rauhaton luokka, että kollegat olivat luulleet oppilaitten karanneen, kun oli niin hiljaista.

Siitä on tosin aikaa yli 10 vuotta. Tuoreimmassa paikassa oli nuorempia oppilaita, mutta naapuriluokan opettaja kävi välillä hillitsemässä menoa. Eli ei ole aina kiinni opettajasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinulle, ap, tarkoittaa auktoriteetti? Sitä, että pelätään opea ja seurauksia ja siksi ollaan kunnolla? Vai sitä, että reilua ja lapsilähtöistä opettajaa halutaan totella ilman sanallista käskyttämistäkin, koska pidetään siitä opesta, halutaan toimia itsekin reilusti ja tajutaan opiskelun merkitys?

Aiemmin auktoriteetti niin koulussa kuin töissäkin perustui juuri tuohon pelkoon. Tutkimustieto on kuitenkin osoittanut, että pelolla johtaminen ei ole hyväksi lapsille tai aikuisille. Parempaa tulosta saadaan kuuntelevalla ja ymmärtävällä otteella, jossa on raamit tekemiselle, mutta mahdollisimman vähän elementtejä, jossa pelko epäonnistumisesta tai väärin tekemisestä ajaa toimimaan. Silloin ihminen saa itsestään parhaan potentiaalin irti.

Ongelma nykykouluissa ei ole auktoriteetin puute _kaikkien_ lasten opettamisessa. Valtaosalle sellainen lämpimämpi ote riittää. Lapset ovat kuitenkin muuttuneet, kun yhä suuremmalle osalle ei mene perille edes se tiukempi ote, vaan jälki-istunnoissakin vain naureskellaan ja veetuillaan opelle ja lasut ja rikosilmoitukset naurattavat kotonakin, tai saavat vaihtoehtoisesti aikaan selkäsaunan.

Ei heidän kanssaan auta mikään määrä kuria, etenkään yleisopetuksessa, jossa myös se koko muu ryhmä altistuu open ja häirikön riitelylle päivittäin. He tarvitsevat erityisryhmiä, psykiatrista ja sosiaalista tukea ja aika usein myös lääkitystä, ei kurittavaa aikuista.

Oletko koskaan nähnyt lasta joka saa selkäsaunan, tai saanut itse sellaisen lapsuudessasi? Kun se remmi tai risu alkaa muutaman lyönnin jälkeen kunnolla puremaan, niin siinä ei todellakaan naureskella ja veetuilla.

Olen saanut lapsena remmiä, kiitos kysymästä. En naureskellut enkä veetuillut (kun en edes vuosikymmeniä sitten lapsena tiennyt, mitä se on). Mutta sisu kasvoi! Pidin huolen siitä, että remmi katosi ennen seuraavaa selkäsaunaa sellaiseen paikkaan, että ei ikinä löydy taloa purkamatta. Silloin ehdin paremmin karkuun ennen kuin löytyi uusi remmi.

Koska autoritäärisyys tappaa motivaation. Auktoriteetti on eri asia, kuin autoritäärinen komenteleminen ja tottelemisen vaatiminen. Painotus on yhteistyössä ja kommunikaatiossa.