A-Studio alhaisesta syntyvyydestä NYT
Voi surku. Samaistun tämän miehen kokemuksiin siitä, kuinka vaikeaa pariutuminen on.
Kommentit (720)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä siivutetaan aina se, että kohtelua synnärillä ei ole kovin usein ihmisarvoista. Sielä mennään periaatteella, että jos lapsi syntyy hengissä, on kaikki mennyt loistavasti. Ihan sama vaikka äiti repeäisi kahtia. Korjausleikkauksen on turha haaveilla pääsevänsä, vaikka ulostaisi housuun lopun ikäänsä. Samaan aikaan valtio kustantaa verovaroista sukupuolisekoilijoille leikkauksia ja ties mitä hoitoja.
Synnyttää ei vain yksinkertaisesti uskalla näillä seteillä mitä nyt on tarjolla.
Äideillä ei ole mitään arvoa valtion silmissä.
Koska nämä tajuavat sen ja asialle ryhdytään oikeasti tekemään jotain??Tämä! Niin kauan kuin tämä asiacei korjaannu, on turha kuvitella syntyvyyden nousevan.
Ja ihan turha tulla urputtamaan että mulla meni hyvin, mulla meni hyvin! Joillain menee joo ja se on.1% joilla menee tosi huonosti ja vammautuu lopuksi ikäänsä. Se 1% on kuitenkin 500 naista joka vuosi, suomessa. Se on ihan liikaa kun mikään pakko ei ole.
Ja kivunlievitystä ei saa vaikka kuinka armoa anelisi. Kuinka moni menee leikkaukseen ilman varmuutta kivunlievityksestä?! Ei yksikään. Kuinka moni onnettomuuteen joutunut jää ilman kivunlievitystä sairaalassa?! Ei yksikään ellei itse vaatimalla vaadi olla ilman.
Miksi äidit jää ilman yhdessä eniten kipua aiheuttavassa tapahtumassa, mitä maa päällään kantaa?! Koska nainen.
Ei kiitos
Kyllä suurin osa saa ihan asiallisen kivunlievityksen. Jos sitä ei anneta niin sille on yleensä ihan lääketieteelliset syyt. Esim. epiduraali pitää antaa tietyssä vaiheessa ja sen jälkeen sitä ei enää voi antaa jos synnytys on jo edennyt pidemmälle.
Huomattakoon nyt, että synnytysosastoilla ei ole omaa nukutuslääkäriä, eli lääkäri tulee, jos ehtii. Minun kohdallani ei ehtinyt. Ei tullut myöskään toista lasta.
Noin on toki monissa pienemmissä sairaaloissa. Isoissa on sitten kyllä parempi tilanne kun käytännössä siellä on koko ajan tarvetta nukutuslääkärille.
Synnytin isossa sairaalassa. Nukutuslääkäri oli sairaalassa kyllä, mutta ei ehtinyt synnytysosastolle.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että suuremmat lapsilisät auttaisivat asiaa. Suunta on sama suurimmassa osassa maailman maita. Ehkäisy on keksitty, ihmisillä on muutakin sisältöä elämässä kuin lapset. Sitä voi toki kysyä, miksi Suomessa syntyvyys on jäänyt niin paljon muista Pohjoismaista. Mutta pakottamalla tai rahallisillakaan kannusteilla asiat eivät muutu.
Erottava syy on 90-luvun lama seurannaisineen. Palvelut, etenkin tukevat ja ennaltaehkäisevät ajettiin minimiin, eivätkä ole palautuneet vieläkään. Epävarmuus hyvinvoinnista ja vakaudesta jäi asumaan monen mieliin. Ei sillä, että nykypäivänä olisi sen vakaampaa. Työmarkkinat ovat hajonneet ja tehostaminen vie energiaa enemmän, koulutus aikataulutettu ilman joustoa, inflaatio jatkuvaa. Ynnätään näitä, niin ei ihme tämä kehityksen suunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten vaatimukset kumppanille ovat nousseet ja oikeutetusti niin. Miehiä harmittaa kun kuka tahansa ei kelpaakaan vaan sen lisäksi, että pitää olla elämä muutoin kunnossa vaaditaan myös hyvää luonnetta, tasa-arvoista kumppanuutta ja arvostusta.
Nainen on kuitenkin se jota viime kädessä syytetään epäonnistuneesta kumppanivalinnasta joten myös tulevien lasten kannalta on hyvä pitää kiinni korkeista standardeista eikä tyytyä.
Myös miesten kannattaa pitää standardeistaan kiinni eikä tyytyä. Miesten pitäisi itseasiassa nostaa standardejaan radikaalisti. Liian moni mies tyytyy naiseen jolla on ollut useita kumppaneita aikaisemmin ja ohittanut jo parasta ennen päivämääränsä. Ei miehen tule tyytyä moraalittomaan naiseen joka ei rakasta ja kunnioita perheen päätä. Liian moni mies on ihme paskahousu nykyään(koska sellaisiksi heidät kasvatetaan nykyään tällä feminismi woke pc kulttuurilla) jotka ovat naisten sätkynukkeja.
Siinäs nostavat standardejaan ja jäävät yksin. Miehille se yksin jääminen vaikuttaa olevan suurempi ongelma kuin naisille.
Empä nyt oikein tiedä kumman ongelma se on enemmän kun naiset nyyhkyttävät jatkuvaan lehdissäkin mitenkä vaikeaa on saada "kunnollinen mies" parisuhteeseen. Eli siis 5/10 naiset eivät saa 10/10 miestä parisuhteeseen. Jenkeistä tätä on tullut vielä enemmän ja siihen suuntaan ollaan menossa suomessakin. 2/3 yliopisto-opiskelijoista naisia ja he sitten jahtaavat komeimpaa osaa niistä 1/3 yliopistomiehistä parisuhteeseen mutta eihän nämä miehet sitten halua vakiintua yhteen naiseen kun olo on kuin karkkikaupassa siitä vaan uutta naista kehiin kuin liukuhihnalta.
Ja duunareihin nämä nirppanokat eivät halua tutustua, koska hyvä miehen ominaisuuksiin kuulu ilmeästi korkeakoulutus, LOL :D
Miksi pitäisi tyytyä vähempään kuin mitä itsellä on jos naisella itselläänkin on korkeakoulutus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä siivutetaan aina se, että kohtelua synnärillä ei ole kovin usein ihmisarvoista. Sielä mennään periaatteella, että jos lapsi syntyy hengissä, on kaikki mennyt loistavasti. Ihan sama vaikka äiti repeäisi kahtia. Korjausleikkauksen on turha haaveilla pääsevänsä, vaikka ulostaisi housuun lopun ikäänsä. Samaan aikaan valtio kustantaa verovaroista sukupuolisekoilijoille leikkauksia ja ties mitä hoitoja.
Synnyttää ei vain yksinkertaisesti uskalla näillä seteillä mitä nyt on tarjolla.
Äideillä ei ole mitään arvoa valtion silmissä.
Koska nämä tajuavat sen ja asialle ryhdytään oikeasti tekemään jotain??Tämä! Niin kauan kuin tämä asiacei korjaannu, on turha kuvitella syntyvyyden nousevan.
Ja ihan turha tulla urputtamaan että mulla meni hyvin, mulla meni hyvin! Joillain menee joo ja se on.1% joilla menee tosi huonosti ja vammautuu lopuksi ikäänsä. Se 1% on kuitenkin 500 naista joka vuosi, suomessa. Se on ihan liikaa kun mikään pakko ei ole.
Ja kivunlievitystä ei saa vaikka kuinka armoa anelisi. Kuinka moni menee leikkaukseen ilman varmuutta kivunlievityksestä?! Ei yksikään. Kuinka moni onnettomuuteen joutunut jää ilman kivunlievitystä sairaalassa?! Ei yksikään ellei itse vaatimalla vaadi olla ilman.
Miksi äidit jää ilman yhdessä eniten kipua aiheuttavassa tapahtumassa, mitä maa päällään kantaa?! Koska nainen.
Ei kiitos
Kyllä suurin osa saa ihan asiallisen kivunlievityksen. Jos sitä ei anneta niin sille on yleensä ihan lääketieteelliset syyt. Esim. epiduraali pitää antaa tietyssä vaiheessa ja sen jälkeen sitä ei enää voi antaa jos synnytys on jo edennyt pidemmälle.
Niinpä niin eli ei saa. Epiduraalin saa 60% synnyttäjistä, se on ihan suoraan verrannollinen siihen, että 40% ei saa.
Menisitkö leikkaukseen, jos olisi vaan 60% mahdollisuus saada kunnon kivunlievitys? En usko ennen kuin näen. Ja nyt joku tulee sanomaan ettei kaikki halua. Ei varmasti haluakaan, mutta ne on ihan 5% luokkaa, ei 40%.
Miksi sairaaloilla on velvollisuus varata tarpeeksi lääkäreitä leikkauksia ja onnettomuuksia varten, mutta ei synnytyksiä varten?! Koska nainen.
Ei kiitos
No ei ole suoraan verrannollinen koska jokainen synnyttäjä ei edes halua epiduraalia ja sitten on niitä tapauksia joissa epiduraalia ei voida lääketieteellisistä syistä antaa. Ja silloinkin usein voidaan antaa jotain muuta kipua helpottavaa. Ne tapaukset joissa on sairaalan syytä että epiduraalia ei saa eivät siis todellakaan ole 40%.
Lisäksi synnytys nyt ei vain ihan vertaudu leikkauksiin. Ihminen on biologisesti tehty kestämään synnytys, myös se kipu mutta ei leikkauksia.
Miksi sitä kipua silti on pakko kestää, kun kivunlievitys on keksitty? Asia on arvovalinta. Äideille ei haluta antaa parasta mahdollista kivunlievitystä, koska se maksaa.
Kyllä aika moni muukin odottaa terveydenhuollossa sitä että saa hoitoa, usein myös kivun kustannuksella. Epiduraalissa nyt vain on se ikävä puoli että se pitää ehtiä antaa juuri tiettynä aikana.
Eivät äidit siis ole mitenkään ainoa kärsivä ryhmä.
No, ehkä siinä tapauksessa ei tarvitse ihmetellä syntyvyyden vähentymistä. Siihen kun voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus hallituksessa on luonut työmarkkinat joka aiheuttaa suurta epävarmuutta suunnitella tulevaisuutta.
Seuraavat 4 vuotta kok + persut vain kiihdyttävät tuota kehitystä.
On täysin väärä kehitys palvella ihmisen sijaan taloutta.Nimenomaan liian antikokoomuslainen politiikka on hävittäny työpaikkoja Suomesta
Työllisyysaste on kuitenkin korkeampi kuin miesmuistiin. Ja ennen kuin joku tulee huomauttamaan että moni työpaikka on määräaikainen tai osa-aikainen niin kannattaa miettiä että ajaako Kokoomus todellakin meillä vain kokoaikaisien ja vakituisten työpaikkojen syntyä vai nimenomaan sitä joustavuutta.
Ei työnantajan kulujen nostaminen nyt ainakaan lisää työpaikkoja
Mitä työnantajan kuluja nyt on nostettu?
Työnantajan kulut on kalliimpia Suomessa ku 90% maailman maista ja siks tänne ei juuri tuu mitään työpaikkoja. Eli Suomessa on siks niin iso työttömyys ku me ollaan niin vasemmistolaisia.
Ei ollut kyse siitä mikä on se meilllä oleva perustaso vaan onko sitä nyt jotenkin erityisesti korotettu viime vuosina. Ja ei siis ole ja työllisyyskin on parantunut varsin mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä siivutetaan aina se, että kohtelua synnärillä ei ole kovin usein ihmisarvoista. Sielä mennään periaatteella, että jos lapsi syntyy hengissä, on kaikki mennyt loistavasti. Ihan sama vaikka äiti repeäisi kahtia. Korjausleikkauksen on turha haaveilla pääsevänsä, vaikka ulostaisi housuun lopun ikäänsä. Samaan aikaan valtio kustantaa verovaroista sukupuolisekoilijoille leikkauksia ja ties mitä hoitoja.
Synnyttää ei vain yksinkertaisesti uskalla näillä seteillä mitä nyt on tarjolla.
Äideillä ei ole mitään arvoa valtion silmissä.
Koska nämä tajuavat sen ja asialle ryhdytään oikeasti tekemään jotain??Tämä! Niin kauan kuin tämä asiacei korjaannu, on turha kuvitella syntyvyyden nousevan.
Ja ihan turha tulla urputtamaan että mulla meni hyvin, mulla meni hyvin! Joillain menee joo ja se on.1% joilla menee tosi huonosti ja vammautuu lopuksi ikäänsä. Se 1% on kuitenkin 500 naista joka vuosi, suomessa. Se on ihan liikaa kun mikään pakko ei ole.
Ja kivunlievitystä ei saa vaikka kuinka armoa anelisi. Kuinka moni menee leikkaukseen ilman varmuutta kivunlievityksestä?! Ei yksikään. Kuinka moni onnettomuuteen joutunut jää ilman kivunlievitystä sairaalassa?! Ei yksikään ellei itse vaatimalla vaadi olla ilman.
Miksi äidit jää ilman yhdessä eniten kipua aiheuttavassa tapahtumassa, mitä maa päällään kantaa?! Koska nainen.
Ei kiitos
Kyllä suurin osa saa ihan asiallisen kivunlievityksen. Jos sitä ei anneta niin sille on yleensä ihan lääketieteelliset syyt. Esim. epiduraali pitää antaa tietyssä vaiheessa ja sen jälkeen sitä ei enää voi antaa jos synnytys on jo edennyt pidemmälle.
Niinpä niin eli ei saa. Epiduraalin saa 60% synnyttäjistä, se on ihan suoraan verrannollinen siihen, että 40% ei saa.
Menisitkö leikkaukseen, jos olisi vaan 60% mahdollisuus saada kunnon kivunlievitys? En usko ennen kuin näen. Ja nyt joku tulee sanomaan ettei kaikki halua. Ei varmasti haluakaan, mutta ne on ihan 5% luokkaa, ei 40%.
Miksi sairaaloilla on velvollisuus varata tarpeeksi lääkäreitä leikkauksia ja onnettomuuksia varten, mutta ei synnytyksiä varten?! Koska nainen.
Ei kiitos
No ei ole suoraan verrannollinen koska jokainen synnyttäjä ei edes halua epiduraalia ja sitten on niitä tapauksia joissa epiduraalia ei voida lääketieteellisistä syistä antaa. Ja silloinkin usein voidaan antaa jotain muuta kipua helpottavaa. Ne tapaukset joissa on sairaalan syytä että epiduraalia ei saa eivät siis todellakaan ole 40%.
Lisäksi synnytys nyt ei vain ihan vertaudu leikkauksiin. Ihminen on biologisesti tehty kestämään synnytys, myös se kipu mutta ei leikkauksia.
Miksi sitä kipua silti on pakko kestää, kun kivunlievitys on keksitty? Asia on arvovalinta. Äideille ei haluta antaa parasta mahdollista kivunlievitystä, koska se maksaa.
Kyllä aika moni muukin odottaa terveydenhuollossa sitä että saa hoitoa, usein myös kivun kustannuksella. Epiduraalissa nyt vain on se ikävä puoli että se pitää ehtiä antaa juuri tiettynä aikana.
Eivät äidit siis ole mitenkään ainoa kärsivä ryhmä.
No, ehkä siinä tapauksessa ei tarvitse ihmetellä syntyvyyden vähentymistä. Siihen kun voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.
Synnytys on ollut kivulias toimenpide aina mutta ilmeisesti sitten se kipu on alkanut vasta ihan viime vuosina laskea sitä syntyvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että suuremmat lapsilisät auttaisivat asiaa. Suunta on sama suurimmassa osassa maailman maita. Ehkäisy on keksitty, ihmisillä on muutakin sisältöä elämässä kuin lapset. Sitä voi toki kysyä, miksi Suomessa syntyvyys on jäänyt niin paljon muista Pohjoismaista. Mutta pakottamalla tai rahallisillakaan kannusteilla asiat eivät muutu.
Erottava syy on 90-luvun lama seurannaisineen. Palvelut, etenkin tukevat ja ennaltaehkäisevät ajettiin minimiin, eivätkä ole palautuneet vieläkään. Epävarmuus hyvinvoinnista ja vakaudesta jäi asumaan monen mieliin. Ei sillä, että nykypäivänä olisi sen vakaampaa. Työmarkkinat ovat hajonneet ja tehostaminen vie energiaa enemmän, koulutus aikataulutettu ilman joustoa, inflaatio jatkuvaa. Ynnätään näitä, niin ei ihme tämä kehityksen suunta.
Kyllä minusta nyt on tapahtunut jotain ihan uutta. Ei se maailma ole niin auvoinen ennenkään ollut ja erilaista epävarmuutta ja puutetta on ollut sekä maailmassa että Suomessa tasaisin väliajoin. Silti nyt syntyvyys laskee todella radikaalisti verrattuna mihinkään muuhun aikaan. Ehkä ihmiset eivät enää kestä epävarmuutta?
Ei taaskaan puhuttu A-Studiossa aidasta vaan aidan seipäistä.
Sehän on ihan selvä asia ,etteivät fiksut naiset tee enää lapsia, koska tietävät ,että mies menee kuitenkin tuikkimaan heti uusia vakoja, kun lapsi syntyy ,,tai jo raskausaikana.
Yh äitejä on superpaljon, ei sellaiseksi halua, ellei ole niin varakas , että on valmis elättämään lapsen yksin ja palkkaamaan hoitajan yms.
Siis SYY ON MIESTEN VASTUUTTOMUUS.
En tiedä onko tämä vähän erikoinen ehdotus 🤔 mutta olen pohtinut, että voisiko abortteja vähentää ja samalla vähän nostaa syntyvyyttä kannustamalla äitejä, jotka aborttia harkitsevat, synnyttämään lapsen ja antamaan adoptoitavaksi. Voisiko siitä saada vaikka rahallisen korvauksen tai jos äiti tuntee, että on henkisesti vaikea antaa sitten vastasyntynyt pois, vaikka itse ei sitä haluaisikaan, tarjota asiaan käsittelyapua, esimerkiksi keskustelutukea?
On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka haluaisivat saada lapsen, mutta ei ole siihen mahdollisuutta (/on lapsettomuutta ja sellaisia jotka eivät ole löytäneet puolisoa jne.).
Lisäksi uskon (tämä on täysin vain oma näkemykseni ja voin olla tässä väärässä), että henkisesti sille aborttia harkitsevalle voisi olla parempi olla tekemättä sitä. Ei varmasti päde kaikkiin, mutta tiedän ainakin joitakuita, joita abortin tekeminen on jäänyt vaivaamaan ja on vaikuttanut mielenterveyteen jälkikäteen.
Lisäksi adoption kannalta olisi todella hyvä, jos lapsi saataisiin adoptioon jo heti synnyttyään. Toki voi jotakin tapahtua jo kohdussa (vanhemman päihdekäyttö tms), mutta siitä huolimatta varmasti olisi vähemmän ongelmia, jos lapsi ei ehtisi elää niitä "kriittisiä" ensimmäisiä elinvuosiaan ympäristössä, joka esim. traumatisoi. Lisäksi vaikka koti olisi hyväkin, voi jo pari-kolmevuotiaalle lapselle olla vaikea prosessi siirtyä uuteen kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä siivutetaan aina se, että kohtelua synnärillä ei ole kovin usein ihmisarvoista. Sielä mennään periaatteella, että jos lapsi syntyy hengissä, on kaikki mennyt loistavasti. Ihan sama vaikka äiti repeäisi kahtia. Korjausleikkauksen on turha haaveilla pääsevänsä, vaikka ulostaisi housuun lopun ikäänsä. Samaan aikaan valtio kustantaa verovaroista sukupuolisekoilijoille leikkauksia ja ties mitä hoitoja.
Synnyttää ei vain yksinkertaisesti uskalla näillä seteillä mitä nyt on tarjolla.
Äideillä ei ole mitään arvoa valtion silmissä.
Koska nämä tajuavat sen ja asialle ryhdytään oikeasti tekemään jotain??Tämä! Niin kauan kuin tämä asiacei korjaannu, on turha kuvitella syntyvyyden nousevan.
Ja ihan turha tulla urputtamaan että mulla meni hyvin, mulla meni hyvin! Joillain menee joo ja se on.1% joilla menee tosi huonosti ja vammautuu lopuksi ikäänsä. Se 1% on kuitenkin 500 naista joka vuosi, suomessa. Se on ihan liikaa kun mikään pakko ei ole.
Ja kivunlievitystä ei saa vaikka kuinka armoa anelisi. Kuinka moni menee leikkaukseen ilman varmuutta kivunlievityksestä?! Ei yksikään. Kuinka moni onnettomuuteen joutunut jää ilman kivunlievitystä sairaalassa?! Ei yksikään ellei itse vaatimalla vaadi olla ilman.
Miksi äidit jää ilman yhdessä eniten kipua aiheuttavassa tapahtumassa, mitä maa päällään kantaa?! Koska nainen.
Ei kiitos
Kyllä suurin osa saa ihan asiallisen kivunlievityksen. Jos sitä ei anneta niin sille on yleensä ihan lääketieteelliset syyt. Esim. epiduraali pitää antaa tietyssä vaiheessa ja sen jälkeen sitä ei enää voi antaa jos synnytys on jo edennyt pidemmälle.
Niinpä niin eli ei saa. Epiduraalin saa 60% synnyttäjistä, se on ihan suoraan verrannollinen siihen, että 40% ei saa.
Menisitkö leikkaukseen, jos olisi vaan 60% mahdollisuus saada kunnon kivunlievitys? En usko ennen kuin näen. Ja nyt joku tulee sanomaan ettei kaikki halua. Ei varmasti haluakaan, mutta ne on ihan 5% luokkaa, ei 40%.
Miksi sairaaloilla on velvollisuus varata tarpeeksi lääkäreitä leikkauksia ja onnettomuuksia varten, mutta ei synnytyksiä varten?! Koska nainen.
Ei kiitos
No ei ole suoraan verrannollinen koska jokainen synnyttäjä ei edes halua epiduraalia ja sitten on niitä tapauksia joissa epiduraalia ei voida lääketieteellisistä syistä antaa. Ja silloinkin usein voidaan antaa jotain muuta kipua helpottavaa. Ne tapaukset joissa on sairaalan syytä että epiduraalia ei saa eivät siis todellakaan ole 40%.
Lisäksi synnytys nyt ei vain ihan vertaudu leikkauksiin. Ihminen on biologisesti tehty kestämään synnytys, myös se kipu mutta ei leikkauksia.
Miksi sitä kipua silti on pakko kestää, kun kivunlievitys on keksitty? Asia on arvovalinta. Äideille ei haluta antaa parasta mahdollista kivunlievitystä, koska se maksaa.
Kyllä aika moni muukin odottaa terveydenhuollossa sitä että saa hoitoa, usein myös kivun kustannuksella. Epiduraalissa nyt vain on se ikävä puoli että se pitää ehtiä antaa juuri tiettynä aikana.
Eivät äidit siis ole mitenkään ainoa kärsivä ryhmä.
No, ehkä siinä tapauksessa ei tarvitse ihmetellä syntyvyyden vähentymistä. Siihen kun voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.
Synnytys on ollut kivulias toimenpide aina mutta ilmeisesti sitten se kipu on alkanut vasta ihan viime vuosina laskea sitä syntyvyyttä.
Höpö höpö, se kipu unohtuu heti. Mutta yh äidin osa on rankka , ellei ole varakas ja valmis kasvattamaan lapsen yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten vaatimukset kumppanille ovat nousseet ja oikeutetusti niin. Miehiä harmittaa kun kuka tahansa ei kelpaakaan vaan sen lisäksi, että pitää olla elämä muutoin kunnossa vaaditaan myös hyvää luonnetta, tasa-arvoista kumppanuutta ja arvostusta.
Nainen on kuitenkin se jota viime kädessä syytetään epäonnistuneesta kumppanivalinnasta joten myös tulevien lasten kannalta on hyvä pitää kiinni korkeista standardeista eikä tyytyä.
Myös miesten kannattaa pitää standardeistaan kiinni eikä tyytyä. Miesten pitäisi itseasiassa nostaa standardejaan radikaalisti. Liian moni mies tyytyy naiseen jolla on ollut useita kumppaneita aikaisemmin ja ohittanut jo parasta ennen päivämääränsä. Ei miehen tule tyytyä moraalittomaan naiseen joka ei rakasta ja kunnioita perheen päätä. Liian moni mies on ihme paskahousu nykyään(koska sellaisiksi heidät kasvatetaan nykyään tällä feminismi woke pc kulttuurilla) jotka ovat naisten sätkynukkeja.
Siinäs nostavat standardejaan ja jäävät yksin. Miehille se yksin jääminen vaikuttaa olevan suurempi ongelma kuin naisille.
Empä nyt oikein tiedä kumman ongelma se on enemmän kun naiset nyyhkyttävät jatkuvaan lehdissäkin mitenkä vaikeaa on saada "kunnollinen mies" parisuhteeseen. Eli siis 5/10 naiset eivät saa 10/10 miestä parisuhteeseen. Jenkeistä tätä on tullut vielä enemmän ja siihen suuntaan ollaan menossa suomessakin. 2/3 yliopisto-opiskelijoista naisia ja he sitten jahtaavat komeimpaa osaa niistä 1/3 yliopistomiehistä parisuhteeseen mutta eihän nämä miehet sitten halua vakiintua yhteen naiseen kun olo on kuin karkkikaupassa siitä vaan uutta naista kehiin kuin liukuhihnalta.
Kannattaa unohtaa nuo tasot ja katkerat ajatukset korkeimman tason miehistä ja ylivaativista naisista. Tällaiset ajatusmallit ovat aika varma tapa jäädä itse parisuhteiden ulkopuolelle.
Nämä miehet eivät elä todellisuudessa. Olen yliopistossa ja lähes kaikki keitä tiedän ovat pitkään kestäneissä vakituisissa parisuhteissa. Osa jo kihloissa tai naimisissa. Vaikka monet eivät sitä uskokaan vaan kuvittelevat miesten haluavan vain paneskella ympäriinsä, tällaiset karkkikaupassa olevat miehet ovat vähemmistö ja suurin osa myös miehistä hakee pitkäaikaista kumppania.
Kun kerrot vielä opintoalasi niin voidaan miettiä tarkemmin...
Joo ehkä humanisteilla noin, tottakai ne harvat perusmiehet siellä haluavat sitoutua nopeasti ja löytävätkin yleensä omaan tasoon sopivan naisen siitä suuresta massasta.
Trendikkäissä aineissa sitten enemmän karkkikauppameininkiä.
Tekniikan puolella surullisin tilanne, siellä on paljon yksinäisiä fiksuja miehiä jotka eivät koskaan kohtaa sopivaa naista elämässään.
-- ohis
Tekniikan alalla tilanne on paljon surkeampi
Opiskelen oikeustiedettä. Tekniikan alalla vastakkaisten sukupuolten on vaikeampi kohdata kun naisia ei alalla juuri ole.
Miksi se nainen pitäisi kohdata siellä oman alan sisällä? Mitä olen katsellut yliopistomaailmaa niin siellä on jatkuvasti juhlia joihin tullaan vaikka miltä aloilta joten ei sitä tarvitse vain oman joukon sisällä hengailla.
Ei tarvitse mutta onhan se helpompaa. Enimmäkseen niitä juhlia kuitenkin järjestetään oman tiedekunnan tai ainakin yliopiston sisällä ja esimerkiksi koko Aallon yliopisto on todella miesvaltainen.
No taide puoli ei taida olla ja kauppatiedekin menee jo nykyään aika lailla puoliksi.
Taidepuoli on melko pieni ja teknillisessä aloittaa joka vuosi noin 1100 opiskelijaa kun taas kauppatieteissä noin 400 joten suurin osa 1/3 opiskelijoista on tekniikan alan opiskelijoita.
Siis 1/3 kaupallisessa ja suurin osa teknillisessä.
Ihan samalla alueella on Helsingin Yliopisto jossa naisia riittää.
Olen itse Helsingin yliopistossa eikä meillä juuri tapahtumia Aallon kanssa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on yllättynyt että kattavan ehkäisyn tyrkyttämisen ja vapaan aborttioikeuden seurauksena on sukupuutto?
Kiukuttele siitä boomereille, nämä mainitsemasi asiat vaikuttivat merkittävästi syntyvyyteen 70-luvun alussa.
Nykyinen syntyvyys on paljon alhaisempi kuin ikinä. Aborttioikeus on ollut jo 50 vuotta.
Myös aborttien määrä on laskussa eli ei ole enää niin paljon ei-toivottujakaan raskauksia. Veikkaan että ennen vanhaan iso osa lapsista oli vahinkoja.
Eiköhän tässä maailmassa ole ihan (liikaa) riittävästi ihmisiä!
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä vähän erikoinen ehdotus 🤔 mutta olen pohtinut, että voisiko abortteja vähentää ja samalla vähän nostaa syntyvyyttä kannustamalla äitejä, jotka aborttia harkitsevat, synnyttämään lapsen ja antamaan adoptoitavaksi. Voisiko siitä saada vaikka rahallisen korvauksen tai jos äiti tuntee, että on henkisesti vaikea antaa sitten vastasyntynyt pois, vaikka itse ei sitä haluaisikaan, tarjota asiaan käsittelyapua, esimerkiksi keskustelutukea?
On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka haluaisivat saada lapsen, mutta ei ole siihen mahdollisuutta (/on lapsettomuutta ja sellaisia jotka eivät ole löytäneet puolisoa jne.).
Lisäksi uskon (tämä on täysin vain oma näkemykseni ja voin olla tässä väärässä), että henkisesti sille aborttia harkitsevalle voisi olla parempi olla tekemättä sitä. Ei varmasti päde kaikkiin, mutta tiedän ainakin joitakuita, joita abortin tekeminen on jäänyt vaivaamaan ja on vaikuttanut mielenterveyteen jälkikäteen.
Lisäksi adoption kannalta olisi todella hyvä, jos lapsi saataisiin adoptioon jo heti synnyttyään. Toki voi jotakin tapahtua jo kohdussa (vanhemman päihdekäyttö tms), mutta siitä huolimatta varmasti olisi vähemmän ongelmia, jos lapsi ei ehtisi elää niitä "kriittisiä" ensimmäisiä elinvuosiaan ympäristössä, joka esim. traumatisoi. Lisäksi vaikka koti olisi hyväkin, voi jo pari-kolmevuotiaalle lapselle olla vaikea prosessi siirtyä uuteen kotiin.
Tiedän, että tähän sisältyisi monia ongelmia, kuten että alkavatko jotkut "tehtailemaan" vauvoja korvausten toivossa, ja sitten ehkä tällaiset ihmiset saattavat olla juuri niitä päihteiden käyttäjiä yms.
Voisiko sen korvauksen suuruuteen (tai sen myöntämiseen) vaikuttaa vanhemman päihdekäyttö? Jos löytää päihteitä raskaana ollessaan, se korvaus adoptioon antamisesta olisi pienempi/se evättäisiin?
Minusta olisi mahtava, jos joka tapauksessa tätä vaihtoehtoa pohdittaisiin enemmän! Itse haluaisin lapsen, mutta en ole löytänyt sitoutumishaluista miestä (joka haluaisi myös lapsen). Tutkin parhaillani adoptointimahdollisuutta, ja olen ihan yllättynyt, kuinka paljon olisi lasta kaipaavia, ja lasta odottavien jonot ovat pitkät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä siivutetaan aina se, että kohtelua synnärillä ei ole kovin usein ihmisarvoista. Sielä mennään periaatteella, että jos lapsi syntyy hengissä, on kaikki mennyt loistavasti. Ihan sama vaikka äiti repeäisi kahtia. Korjausleikkauksen on turha haaveilla pääsevänsä, vaikka ulostaisi housuun lopun ikäänsä. Samaan aikaan valtio kustantaa verovaroista sukupuolisekoilijoille leikkauksia ja ties mitä hoitoja.
Synnyttää ei vain yksinkertaisesti uskalla näillä seteillä mitä nyt on tarjolla.
Äideillä ei ole mitään arvoa valtion silmissä.
Koska nämä tajuavat sen ja asialle ryhdytään oikeasti tekemään jotain??Tämä! Niin kauan kuin tämä asiacei korjaannu, on turha kuvitella syntyvyyden nousevan.
Ja ihan turha tulla urputtamaan että mulla meni hyvin, mulla meni hyvin! Joillain menee joo ja se on.1% joilla menee tosi huonosti ja vammautuu lopuksi ikäänsä. Se 1% on kuitenkin 500 naista joka vuosi, suomessa. Se on ihan liikaa kun mikään pakko ei ole.
Ja kivunlievitystä ei saa vaikka kuinka armoa anelisi. Kuinka moni menee leikkaukseen ilman varmuutta kivunlievityksestä?! Ei yksikään. Kuinka moni onnettomuuteen joutunut jää ilman kivunlievitystä sairaalassa?! Ei yksikään ellei itse vaatimalla vaadi olla ilman.
Miksi äidit jää ilman yhdessä eniten kipua aiheuttavassa tapahtumassa, mitä maa päällään kantaa?! Koska nainen.
Ei kiitos
Kyllä suurin osa saa ihan asiallisen kivunlievityksen. Jos sitä ei anneta niin sille on yleensä ihan lääketieteelliset syyt. Esim. epiduraali pitää antaa tietyssä vaiheessa ja sen jälkeen sitä ei enää voi antaa jos synnytys on jo edennyt pidemmälle.
Niinpä niin eli ei saa. Epiduraalin saa 60% synnyttäjistä, se on ihan suoraan verrannollinen siihen, että 40% ei saa.
Menisitkö leikkaukseen, jos olisi vaan 60% mahdollisuus saada kunnon kivunlievitys? En usko ennen kuin näen. Ja nyt joku tulee sanomaan ettei kaikki halua. Ei varmasti haluakaan, mutta ne on ihan 5% luokkaa, ei 40%.
Miksi sairaaloilla on velvollisuus varata tarpeeksi lääkäreitä leikkauksia ja onnettomuuksia varten, mutta ei synnytyksiä varten?! Koska nainen.
Ei kiitos
No ei ole suoraan verrannollinen koska jokainen synnyttäjä ei edes halua epiduraalia ja sitten on niitä tapauksia joissa epiduraalia ei voida lääketieteellisistä syistä antaa. Ja silloinkin usein voidaan antaa jotain muuta kipua helpottavaa. Ne tapaukset joissa on sairaalan syytä että epiduraalia ei saa eivät siis todellakaan ole 40%.
Lisäksi synnytys nyt ei vain ihan vertaudu leikkauksiin. Ihminen on biologisesti tehty kestämään synnytys, myös se kipu mutta ei leikkauksia.
Miksi sitä kipua silti on pakko kestää, kun kivunlievitys on keksitty? Asia on arvovalinta. Äideille ei haluta antaa parasta mahdollista kivunlievitystä, koska se maksaa.
Kyllä aika moni muukin odottaa terveydenhuollossa sitä että saa hoitoa, usein myös kivun kustannuksella. Epiduraalissa nyt vain on se ikävä puoli että se pitää ehtiä antaa juuri tiettynä aikana.
Eivät äidit siis ole mitenkään ainoa kärsivä ryhmä.
No, ehkä siinä tapauksessa ei tarvitse ihmetellä syntyvyyden vähentymistä. Siihen kun voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.
Synnytys on ollut kivulias toimenpide aina mutta ilmeisesti sitten se kipu on alkanut vasta ihan viime vuosina laskea sitä syntyvyyttä.
Höpö höpö, se kipu unohtuu heti. Mutta yh äidin osa on rankka , ellei ole varakas ja valmis kasvattamaan lapsen yksin.
No ei todellakaan kipu unohdu heti! Järjetön väite. Synnytyksen jälkeenkin kivut jatkuvat, kun tulee uusia kipuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä vähän erikoinen ehdotus 🤔 mutta olen pohtinut, että voisiko abortteja vähentää ja samalla vähän nostaa syntyvyyttä kannustamalla äitejä, jotka aborttia harkitsevat, synnyttämään lapsen ja antamaan adoptoitavaksi. Voisiko siitä saada vaikka rahallisen korvauksen tai jos äiti tuntee, että on henkisesti vaikea antaa sitten vastasyntynyt pois, vaikka itse ei sitä haluaisikaan, tarjota asiaan käsittelyapua, esimerkiksi keskustelutukea?
On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka haluaisivat saada lapsen, mutta ei ole siihen mahdollisuutta (/on lapsettomuutta ja sellaisia jotka eivät ole löytäneet puolisoa jne.).
Lisäksi uskon (tämä on täysin vain oma näkemykseni ja voin olla tässä väärässä), että henkisesti sille aborttia harkitsevalle voisi olla parempi olla tekemättä sitä. Ei varmasti päde kaikkiin, mutta tiedän ainakin joitakuita, joita abortin tekeminen on jäänyt vaivaamaan ja on vaikuttanut mielenterveyteen jälkikäteen.
Lisäksi adoption kannalta olisi todella hyvä, jos lapsi saataisiin adoptioon jo heti synnyttyään. Toki voi jotakin tapahtua jo kohdussa (vanhemman päihdekäyttö tms), mutta siitä huolimatta varmasti olisi vähemmän ongelmia, jos lapsi ei ehtisi elää niitä "kriittisiä" ensimmäisiä elinvuosiaan ympäristössä, joka esim. traumatisoi. Lisäksi vaikka koti olisi hyväkin, voi jo pari-kolmevuotiaalle lapselle olla vaikea prosessi siirtyä uuteen kotiin.
Tiedän, että tähän sisältyisi monia ongelmia, kuten että alkavatko jotkut "tehtailemaan" vauvoja korvausten toivossa, ja sitten ehkä tällaiset ihmiset saattavat olla juuri niitä päihteiden käyttäjiä yms.
Voisiko sen korvauksen suuruuteen (tai sen myöntämiseen) vaikuttaa vanhemman päihdekäyttö? Jos löytää päihteitä raskaana ollessaan, se korvaus adoptioon antamisesta olisi pienempi/se evättäisiin?
Minusta olisi mahtava, jos joka tapauksessa tätä vaihtoehtoa pohdittaisiin enemmän! Itse haluaisin lapsen, mutta en ole löytänyt sitoutumishaluista miestä (joka haluaisi myös lapsen). Tutkin parhaillani adoptointimahdollisuutta, ja olen ihan yllättynyt, kuinka paljon olisi lasta kaipaavia, ja lasta odottavien jonot ovat pitkät.
Löytää=käyttää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mie en kelpaa naisille joten siksi ei lapsia ole 🥺
Mie oon ihan rehti,töissäkäyvä,introvertti ja kilttimies 🥺 Ikä tulee pian vastaan enkä ole vielä edes seukannu ikinä.Sitten ylös ja ulos. Ei kukaan hae kotoa.
Niinpä niin juu. Ulos joo, mutta ei jaksa lammaslaumojen sosiaalista kanssakäymistä. Ahdistaa ihmismassat
Lapsia pidetään nykyään projektina, jossa pitäisi suorittaa täydellisesti ja tuottaa täydellisiä lapsia täydellisen kumppanin kanssa. Vaikka vähempi on riittänyt ennenkin.
Tosin huvitti kerran kun oikein suorituskeskeinen ja superäitiä leikkivä nuori nainen olikin hankkinut lapsen selkeästi heikkolahjaisen vanhemman miehen kanssa, jonka sairaus oli varmasti periytyvää laatua. Nainen selitti innoissaan kovaan ääneen sormiruuasta ja hienosta urastaan, mutta mies oli hiljaa ja tuijotti tyhjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten vaatimukset kumppanille ovat nousseet ja oikeutetusti niin. Miehiä harmittaa kun kuka tahansa ei kelpaakaan vaan sen lisäksi, että pitää olla elämä muutoin kunnossa vaaditaan myös hyvää luonnetta, tasa-arvoista kumppanuutta ja arvostusta.
Nainen on kuitenkin se jota viime kädessä syytetään epäonnistuneesta kumppanivalinnasta joten myös tulevien lasten kannalta on hyvä pitää kiinni korkeista standardeista eikä tyytyä.
Myös miesten kannattaa pitää standardeistaan kiinni eikä tyytyä. Miesten pitäisi itseasiassa nostaa standardejaan radikaalisti. Liian moni mies tyytyy naiseen jolla on ollut useita kumppaneita aikaisemmin ja ohittanut jo parasta ennen päivämääränsä. Ei miehen tule tyytyä moraalittomaan naiseen joka ei rakasta ja kunnioita perheen päätä. Liian moni mies on ihme paskahousu nykyään(koska sellaisiksi heidät kasvatetaan nykyään tällä feminismi woke pc kulttuurilla) jotka ovat naisten sätkynukkeja.
Siinäs nostavat standardejaan ja jäävät yksin. Miehille se yksin jääminen vaikuttaa olevan suurempi ongelma kuin naisille.
Empä nyt oikein tiedä kumman ongelma se on enemmän kun naiset nyyhkyttävät jatkuvaan lehdissäkin mitenkä vaikeaa on saada "kunnollinen mies" parisuhteeseen. Eli siis 5/10 naiset eivät saa 10/10 miestä parisuhteeseen. Jenkeistä tätä on tullut vielä enemmän ja siihen suuntaan ollaan menossa suomessakin. 2/3 yliopisto-opiskelijoista naisia ja he sitten jahtaavat komeimpaa osaa niistä 1/3 yliopistomiehistä parisuhteeseen mutta eihän nämä miehet sitten halua vakiintua yhteen naiseen kun olo on kuin karkkikaupassa siitä vaan uutta naista kehiin kuin liukuhihnalta.
Kannattaa unohtaa nuo tasot ja katkerat ajatukset korkeimman tason miehistä ja ylivaativista naisista. Tällaiset ajatusmallit ovat aika varma tapa jäädä itse parisuhteiden ulkopuolelle.
Nämä miehet eivät elä todellisuudessa. Olen yliopistossa ja lähes kaikki keitä tiedän ovat pitkään kestäneissä vakituisissa parisuhteissa. Osa jo kihloissa tai naimisissa. Vaikka monet eivät sitä uskokaan vaan kuvittelevat miesten haluavan vain paneskella ympäriinsä, tällaiset karkkikaupassa olevat miehet ovat vähemmistö ja suurin osa myös miehistä hakee pitkäaikaista kumppania.
Kun kerrot vielä opintoalasi niin voidaan miettiä tarkemmin...
Joo ehkä humanisteilla noin, tottakai ne harvat perusmiehet siellä haluavat sitoutua nopeasti ja löytävätkin yleensä omaan tasoon sopivan naisen siitä suuresta massasta.
Trendikkäissä aineissa sitten enemmän karkkikauppameininkiä.
Tekniikan puolella surullisin tilanne, siellä on paljon yksinäisiä fiksuja miehiä jotka eivät koskaan kohtaa sopivaa naista elämässään.
-- ohis
Tekniikan alalla tilanne on paljon surkeampi
Opiskelen oikeustiedettä. Tekniikan alalla vastakkaisten sukupuolten on vaikeampi kohdata kun naisia ei alalla juuri ole.
Miksi se nainen pitäisi kohdata siellä oman alan sisällä? Mitä olen katsellut yliopistomaailmaa niin siellä on jatkuvasti juhlia joihin tullaan vaikka miltä aloilta joten ei sitä tarvitse vain oman joukon sisällä hengailla.
Ei tarvitse mutta onhan se helpompaa. Enimmäkseen niitä juhlia kuitenkin järjestetään oman tiedekunnan tai ainakin yliopiston sisällä ja esimerkiksi koko Aallon yliopisto on todella miesvaltainen.
No taide puoli ei taida olla ja kauppatiedekin menee jo nykyään aika lailla puoliksi.
Taidepuoli on melko pieni ja teknillisessä aloittaa joka vuosi noin 1100 opiskelijaa kun taas kauppatieteissä noin 400 joten suurin osa 1/3 opiskelijoista on tekniikan alan opiskelijoita.
Siis 1/3 kaupallisessa ja suurin osa teknillisessä.
Ihan samalla alueella on Helsingin Yliopisto jossa naisia riittää.
Olen itse Helsingin yliopistossa eikä meillä juuri tapahtumia Aallon kanssa ole.
kannattaisi järjerstää poikkitieteelliset bileet Otaniemessä tai menet sinne kävelemään jne
Työnantajan kulut on kalliimpia Suomessa ku 90% maailman maista ja siks tänne ei juuri tuu mitään työpaikkoja. Eli Suomessa on siks niin iso työttömyys ku me ollaan niin vasemmistolaisia.