Paska on todella osunut tuulettimeen hoitajapulan kanssa näin vaalikauden lopuksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtisitkö itse 2800 euron bruttopalkalla tekemään hoitotyötä Helsingissä? Kaikki hoitajat eivät voi eivätkä terveydenkään vuoksi pysty tekemään vuorotyötä tai jatkuvia ylimääräisiä vuoroja. Heilläkin on oikeus vapaa-aikaan ja sujuvaan perhe-elämään. Osa osastoista on ns. polikliinisiä ja toimivat ainoastaan päiväsaikaan. Jos olet tuollaisessa yksikössä töissä, et voi edes tienata enempää kuin sen n. 2800 euroa kuussa. Työajat ovat myös usein veemäisiä eli pitää herätä klo 6 aamulla tai aiemmin, jotta ehtii ajoissa töihin. Et voi valita tuletko töihin tänään 20 minuutta aiemmin vai myöhemmin kuten suurin osa korkeakoulutetuista. 

Ilman tiettyä autonomian tunnetta työntekijä uupuu ja väsyy, jos edes palkka ei kompensoi näitä haittoja. Ei siis ihme, että joku joka on kouluttautunut 3,5 vuotta vielä lukion tai amiksen jälkeen, ei ole kiinnostunut siitä, että pienen palkkansa eteen on muutenkin täysin työnantajansa armoilla ilman vapautta valita edes omia työaikojaan. 

Koulutuksenahan sh on todella kevyt. Koulutuksen vaativuuteen nähden palkka on ihan hyvä.

Mitä kevyttä on esimerkiksi palkattomissa harjoittelujaksoissa?

Ei ne nyt niin raskaita ole. Itse en ainakaan kokenut harjoitteluja työn puolesta raskaiksi. Joissakin harjoittelupaikoissa kyllä oli erittäin hirveä ilmapiiri, mutta työn määrä varsin kohtuullinen. Meni päiviä, ettei tarvinnut oikeastaan tehdä mitään, verenpaineita mittailla ja lääkkeitä valmistella rauhalliseen tahtiin.

Toivottavasti et kuitenkaan yleistä kaikkien opiskelijoiden harjoitteluja yhden helpon ja rennon harjoittelukokemuksen perusteella ja yritä antaa kuvaa, että hoitoalan harjoittelut on läpihuutojuttu. Harjoitteluja on monenlaisia, samoin harjoittelijoita ja ohjaajia.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtisitkö itse 2800 euron bruttopalkalla tekemään hoitotyötä Helsingissä? Kaikki hoitajat eivät voi eivätkä terveydenkään vuoksi pysty tekemään vuorotyötä tai jatkuvia ylimääräisiä vuoroja. Heilläkin on oikeus vapaa-aikaan ja sujuvaan perhe-elämään. Osa osastoista on ns. polikliinisiä ja toimivat ainoastaan päiväsaikaan. Jos olet tuollaisessa yksikössä töissä, et voi edes tienata enempää kuin sen n. 2800 euroa kuussa. Työajat ovat myös usein veemäisiä eli pitää herätä klo 6 aamulla tai aiemmin, jotta ehtii ajoissa töihin. Et voi valita tuletko töihin tänään 20 minuutta aiemmin vai myöhemmin kuten suurin osa korkeakoulutetuista. 

Ilman tiettyä autonomian tunnetta työntekijä uupuu ja väsyy, jos edes palkka ei kompensoi näitä haittoja. Ei siis ihme, että joku joka on kouluttautunut 3,5 vuotta vielä lukion tai amiksen jälkeen, ei ole kiinnostunut siitä, että pienen palkkansa eteen on muutenkin täysin työnantajansa armoilla ilman vapautta valita edes omia työaikojaan. 

Tuollaista se hoitotyö on aina ollut. Ei se siitä perusteiltaan mihinkään muuttunut. Melko raskasta vuorotyötä hierarkisessa työyhteisössä. Mutta aikaisemmin siihen kuitenkin löytyi tekijöitä vaikka palkka on aina ollut huono.

Aikaisemmin hoitotyö ja lastenhoito on myös olleet merkittävä ala, joka on työllistänyt naisia. Ei ihan älyttömän kauas tarvitse historiassa mennä, kun työvalikoima on naisille ollut vähän rajoitetumpi. Ennenhän nainen ei voinut edes työskennellä hoitajana sen jälkeen kun meni naimisiin ja alkoi elää miehen palkalla. Nykyään tämä ei pidä enää paikkansa eikä ole pitänyt kymmeniin vuosiin, mutta historialla on tapana heijastua vielä vuosien päähän ja hoitoalalla on aina ollut vähän sellainen kulttuuri, että siitä maksetaan juuri ja juuri sen verran kuin elämiseen tarvitsee. Hoitoala on myös edelleen enimmäkseen naisia työllistävä ala. Tämä ajatus, että hoitotyöstä pitää maksaa kunnon palkkaa, ei vain sitä millä pystyy juuri ja juuri elämään, on melko uusi ottaen huomioon, miten paljon sairaanhoito on kehittynyt ja miten vaativaa siitä on tullut.

Palkat ovat harvoin pieniä siksi että joku niitä ihan ilkeyttään haluaisi pieninä pitää. Vaan koska isompiin ei ole varaa. Ei meillä ole korkean palkkatason aloja jotka työllistäisivät miljoona ihmistä koska sellaista palkanmaksuvaraa ei missään ole. 

Nykyään noin, mutta uskon silti että tuo muinainen "sisar hento valkoisen" pyyteetön ja uhrautuva haamu elää vielä jossain tuolla palkkakeskustelun lomassa ja vaikuttaa siihen, miten noin yleisesti suhtaudumme hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimuksiin ja ylipäätään siihen, onko vaatimattomalla hoitajalla oikeus isompaan palkkaan. Toki rahasta on kaikilla aloilla puute, mutta kyse on myös siitä miten priorisoimme yleisellä tasolla rahan käytön ja koemme tarvetta panostaa esim. terveydenhuoltoon. 90-luvun laman jälkeen terveyspalveluista ei ole kuin vähennetty, joskus vähän vähemmän ja joskus enemmän, mutta lisää rahaa ei tähän karuselliin ole laitettu vaikka laite pyörii aina vaan raskaammin.

Hassua koko haamussa on vielä se, että aikoinaan moni "sisar hento valkoinen" teki hoitajan hommia siihen asti, kunnes meni naimisiin ja hankki lapsia. Tunnen paljon itseäni vanhempia sairaanhoitajia, osa jo manan majoille menneitä, jotka lopettivat hoitajan hommansa ja jäivät hyvätuloisten puolisoidensa ansiosta kotiäideiksi. Mulla oli lapsena 1960-luvulla montakin kaveria, joiden äidit olivat sairaanhoitajia, mutta eivät työelämässä. Ja joskus kasarilla oli tulossa hoitajien lakko ja joku valopää kirjoitti yleisönosastossa, että eihän sairaanhoitajat tarvitse isompaa palkkaa, koska he saavat aina rikkaan miehen. 

Kummallisen paljon niitä rikkaita miehiä on ennen vanhaan ollut kun jokaiselle sairaanhoitajalle on iahn oma riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän siitä saa kun hoitajat pakotettiin ottamaan koronarokotteet. Niin vaan täälläkin huudeltiin, että hoitajat voi lopettaa työnsä jos ei rokotetta ota ja täällä ei kukaan hoitajia kaivanneet kun eivät hoitoa tarvitse (paitsi lihavuusleikkauksiin).

No saatiin siinä toisaalta pois hoitotyöstä ne lääketieteeseen uskomattomat hörhöt joten oli siitä jotain hyötyäkin.

Et ole ilmeisesti viime aikoina seurannut sitä lääketiedettä? Ne "hörhöt" olivat ihan oikeassa.

Itsekin sivusta tilannetta seuranneena en meinannut uskoa todeksi, että todellakin hoitajat kyykytettiin pakkorokotettaviksi samaan aikaan kun lääkäreitä ei. Ja todellakin turha kenenkään väittää, että kaikki lääkärit muutenkin menivät rokotettaviksi. Eivät menneet.

Eivät kaikki mutta todella suurin osa. Hoitajista taas paljastui tässä samalla ihan todella merkittävä osa hörhöjä jotka eivät usko lääketieteeseen vaan netin salaliittoteorioihin. Lääkäreissä nuo ovat yksittäisiä hulluja, sairaanhoitajissa ihan ongelma.

Tässä tapauksessa kuitenkin olivat oikeassa. Enkä usko, että he salaliittoihin uskovat, vaan moni olisi kieltäytynyt terveydellisin syin. Sama kuin lääkäreilläkin. Aivan turhaa ottaa rokote tautiin, jonka on jo pitänyt eikä ollut edes paha. Varsinkin kun rokotteiden haitoista ei ollut vielä hajuakaan. Ne olisi voineet olla pahempiakin, kuten esim. sikaflunssan kohdalla.

Pointtihan on tässä se että katsooko jokainen hoitaja itse että hän on se joka punnitsee kaikki asiat vai onko niin että se terveydenhuolto asiantuntijana ja koko kuvan näkevänä tahona on se joka tekee tällaiset päätökset. Nyt moni hoitaja on lähtenyt siitä että hän näkee paremmin kuin lääketieteen asiantuntijat.

Ja näkivät. Pointti tässä oli juuri kyykytyksessä, jota ei lääkäreille tehty, vaikka ihan samalla tavalla ovat potilaiden kanssa tekemisissä. Tuntuu varmasti ikävältä hoitajista, että ovat aina toisen luokan ihmisiä omalla työpaikallaan.

Ehkäpä ongelma on se että nykyhoitajat näkevät "kyykytyksenä" myös ihan perustellut asiat? Erilaisia rokotuksia on ollut pakollisina terveydenhoidossa niin kauan kun rokotuksia on ollut mutta vasta nykypäivänä sellaiset on nähty "kyykytyksenä".

Onkohan nykyajan individualismi mennyt vähän liian pitkälle?

Ehkä näin. Lääkärien kohdalla nimenomaan on mennyt liian pitkälle, koska heitä ei pakotettu ottamaan koronarokotteita. Hoitajathan kiltisti ottivat piikin tai potkut.

Kyllä, lääkäritkin olisi pitänyt pakottaa. Mutta kieltäytyminen siksi että joku paljon pienempi ryhmä ei joudu ottamaan on sellaista lapsen kiukuttelua siitä miksi minun pitää ottaa vitamiinit kun kaverinkaan ei pidä.

Olet väärässä. Ei ole kiukuttelua pahoittaa mielensä siitä, että itseä kohdellaan huonommin kuin toisella työnimikkeellä samaa työtä tekevää henkilöä. Sairaalaympäristössä on lisäksi tuhat muuta asiaa, jotka korostavat hierarkiaa: lääkärit ovat jotain yli-ihmisiä, hoitajat maan matosia. Varmaan jossain paikoissa on vielä kahvihuoneessakin hoitajien ja lääkärien pöydät erikseen. Jostain syystä lääkärit eivät aina ole halunneet olla hoitajien kanssa tekemisissä, enkä ihmettele.

Saa toki pahoittaa mielensä mutta se on eri asia kuin kieltäytyä rokotuksesta ja lähteä töistä sen takia.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtisitkö itse 2800 euron bruttopalkalla tekemään hoitotyötä Helsingissä? Kaikki hoitajat eivät voi eivätkä terveydenkään vuoksi pysty tekemään vuorotyötä tai jatkuvia ylimääräisiä vuoroja. Heilläkin on oikeus vapaa-aikaan ja sujuvaan perhe-elämään. Osa osastoista on ns. polikliinisiä ja toimivat ainoastaan päiväsaikaan. Jos olet tuollaisessa yksikössä töissä, et voi edes tienata enempää kuin sen n. 2800 euroa kuussa. Työajat ovat myös usein veemäisiä eli pitää herätä klo 6 aamulla tai aiemmin, jotta ehtii ajoissa töihin. Et voi valita tuletko töihin tänään 20 minuutta aiemmin vai myöhemmin kuten suurin osa korkeakoulutetuista. 

Ilman tiettyä autonomian tunnetta työntekijä uupuu ja väsyy, jos edes palkka ei kompensoi näitä haittoja. Ei siis ihme, että joku joka on kouluttautunut 3,5 vuotta vielä lukion tai amiksen jälkeen, ei ole kiinnostunut siitä, että pienen palkkansa eteen on muutenkin täysin työnantajansa armoilla ilman vapautta valita edes omia työaikojaan. 

Tuollaista se hoitotyö on aina ollut. Ei se siitä perusteiltaan mihinkään muuttunut. Melko raskasta vuorotyötä hierarkisessa työyhteisössä. Mutta aikaisemmin siihen kuitenkin löytyi tekijöitä vaikka palkka on aina ollut huono.

Aikaisemmin hoitotyö ja lastenhoito on myös olleet merkittävä ala, joka on työllistänyt naisia. Ei ihan älyttömän kauas tarvitse historiassa mennä, kun työvalikoima on naisille ollut vähän rajoitetumpi. Ennenhän nainen ei voinut edes työskennellä hoitajana sen jälkeen kun meni naimisiin ja alkoi elää miehen palkalla. Nykyään tämä ei pidä enää paikkansa eikä ole pitänyt kymmeniin vuosiin, mutta historialla on tapana heijastua vielä vuosien päähän ja hoitoalalla on aina ollut vähän sellainen kulttuuri, että siitä maksetaan juuri ja juuri sen verran kuin elämiseen tarvitsee. Hoitoala on myös edelleen enimmäkseen naisia työllistävä ala. Tämä ajatus, että hoitotyöstä pitää maksaa kunnon palkkaa, ei vain sitä millä pystyy juuri ja juuri elämään, on melko uusi ottaen huomioon, miten paljon sairaanhoito on kehittynyt ja miten vaativaa siitä on tullut.

Palkat ovat harvoin pieniä siksi että joku niitä ihan ilkeyttään haluaisi pieninä pitää. Vaan koska isompiin ei ole varaa. Ei meillä ole korkean palkkatason aloja jotka työllistäisivät miljoona ihmistä koska sellaista palkanmaksuvaraa ei missään ole. 

Nykyään noin, mutta uskon silti että tuo muinainen "sisar hento valkoisen" pyyteetön ja uhrautuva haamu elää vielä jossain tuolla palkkakeskustelun lomassa ja vaikuttaa siihen, miten noin yleisesti suhtaudumme hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimuksiin ja ylipäätään siihen, onko vaatimattomalla hoitajalla oikeus isompaan palkkaan. Toki rahasta on kaikilla aloilla puute, mutta kyse on myös siitä miten priorisoimme yleisellä tasolla rahan käytön ja koemme tarvetta panostaa esim. terveydenhuoltoon. 90-luvun laman jälkeen terveyspalveluista ei ole kuin vähennetty, joskus vähän vähemmän ja joskus enemmän, mutta lisää rahaa ei tähän karuselliin ole laitettu vaikka laite pyörii aina vaan raskaammin.

Hassua koko haamussa on vielä se, että aikoinaan moni "sisar hento valkoinen" teki hoitajan hommia siihen asti, kunnes meni naimisiin ja hankki lapsia. Tunnen paljon itseäni vanhempia sairaanhoitajia, osa jo manan majoille menneitä, jotka lopettivat hoitajan hommansa ja jäivät hyvätuloisten puolisoidensa ansiosta kotiäideiksi. Mulla oli lapsena 1960-luvulla montakin kaveria, joiden äidit olivat sairaanhoitajia, mutta eivät työelämässä. Ja joskus kasarilla oli tulossa hoitajien lakko ja joku valopää kirjoitti yleisönosastossa, että eihän sairaanhoitajat tarvitse isompaa palkkaa, koska he saavat aina rikkaan miehen. 

Kummallisen paljon niitä rikkaita miehiä on ennen vanhaan ollut kun jokaiselle sairaanhoitajalle on iahn oma riittänyt.

No älä muuta sano! Eipä löytynyt mulle rikasta miestä, joten piti vaihtaa alaa ja ruveta tienaamaan paremmin itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosi sitten sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki 27678 ja pääsi vain 2773.

Helsinki on aiheuttanut hoitajapulan itse nostamalla asuntojen hinnat ja vuokrat korkeiksi.

Meidän kaupungissa asuminen on halvempaa eikä ole hoitajapulaa.

Tuplataan tuo opiskelijamäärä niin hoitajapula helpottaa joskus. Nyt tätä samaa asiaa on valitettu niin kauan kuin minä muistan. Sama lääkäripuolella, materiaalia kyllä riittää ihan omastakin takaa.

Meidän miniä hakee nyt kolmatta vuotta hoitajaksi kun on sellaiseksi päättänyt tulla. Ihan tavallinen, ahkera ja fiksu nuori nainen. Varmasti pärjäisi hoitajana mutta nyt aika menee Prisman kassalla. Olisi jo pitkällä opinnoissa jos olisi päässyt heti sisään .

Edelleen, määrää ei voi tuplata jos ei opintoihin aleta syytämään reippaasti lisää rahaa ja harjoittelupaikkoja ala syntymään kuin sieniä sateella. Nytkin tiedän, että osa sairaanhoitaopiskelijoista tekee lastenhoidon harjoittelun päiväkodissa, missä sairaanhoidollisia toimia ei ole lainkaan. Tuo ei mitenkään valmista hoitajaa hoitamaan lapsia terveydenhoidon puolella, mutta se sallitaan jotta opiskelijan opinnot eivät pysähdy.

Oma mielipiteeni on, että opintoihin hakevat pitäisi seuloa vanhaan malliin karsivasti soveltuvuuskokeella, persoonallisuustestillä ja haastattelulla, jotta saataisiin karsittua ne yleistestissä menestyvät joilla ei sitten kuitenkaan ole rahkeita hoitotyöhön tai ovat hakeneet alalle vääristä syistä (omat mt-ongelmat, päihdeongelmat vain muutamia mainitakseni). Varmasti lopettamisprosenttikin vähän putoaisi, jos enemmän alalle sopivia ihmisiä otetaan opintoihin. Ihan liikaa on näitä nuoria, jotka jotenkin pääsevät opintoihin ja sitten paljastuu että he ovat niin epäsosiaalisia tai ihmispelkoisia, että hoitajan alalla ei ole heille realistisesti heidän vaatimuksiinsa sopivia työtehtäviä ja harjoittelutkin on tosi haastavia. Jokainen tietysti haluaa lapselleen tai ystävälleen parasta ja että hän saa toivomansa opiskelupaikan, mutta todellisuudessa ala kuin ala hyötyy eniten kun sinne päätyy paitsi motivoituneita, myös sopivia hakijoita.

No ei noita asioita edes ole tarkoituskaan hoitaa kuntoon. - jos olis, niin ne olis jo kunnossa.

Normaalistihan sitä olettaa, että sairaanhoito on asia, jota puolueet arvostavat ja pitävät sen kunnossa. Sitä olettaa myös, että kun äänestäjät arvostavat julkisia palveluita, niin silloin poliitikot toteuttavat ne yleisen halun vuoksi.

Mutta voidaankin päättää, että ajetaan terveydenhuolto jne. alas, ei se ole kuin tekninen päätös.

Samalla voidaan päättää, että annetaan rahat vaikka kehitysapuun, ilmastotoimiin ja yritystukiin, ja ostetaan aseita 20 miljardilla /vuosi.

Jos kansa ei vastusta jättimäisin mielenosoituksin, media aseta suurta julkista painetta tai kansa åänestä vaaleissa täysin erilailla, niin ylläolevaa ei estä mikään.

Ehkäpä oletamme väärin, että myös puolueet ajattelisivat siten, että veroilla on saatava kunnollinen sairaanhoito tms.

Voishan ne ostaa vaikka huvipurret, yksityiskoneet, palatsit yms. kaikille puolueen jäsenille ja käyttäis budjetin tähän. Diktatuureissa näin usein tehdäänkin.

Entä jos Suomen poliitikoilla onkin taipumus samaan, eli ne yksinkertaisesti liukuvat vähitellen siihen tilaan, jossa kaikki julkiset palvelut lopetetaan, koska he arvostavat enemmän rahojen antamista vaikka ulkomaille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän siitä saa kun hoitajat pakotettiin ottamaan koronarokotteet. Niin vaan täälläkin huudeltiin, että hoitajat voi lopettaa työnsä jos ei rokotetta ota ja täällä ei kukaan hoitajia kaivanneet kun eivät hoitoa tarvitse (paitsi lihavuusleikkauksiin).

No saatiin siinä toisaalta pois hoitotyöstä ne lääketieteeseen uskomattomat hörhöt joten oli siitä jotain hyötyäkin.

Et ole ilmeisesti viime aikoina seurannut sitä lääketiedettä? Ne "hörhöt" olivat ihan oikeassa.

Itsekin sivusta tilannetta seuranneena en meinannut uskoa todeksi, että todellakin hoitajat kyykytettiin pakkorokotettaviksi samaan aikaan kun lääkäreitä ei. Ja todellakin turha kenenkään väittää, että kaikki lääkärit muutenkin menivät rokotettaviksi. Eivät menneet.

Eivät kaikki mutta todella suurin osa. Hoitajista taas paljastui tässä samalla ihan todella merkittävä osa hörhöjä jotka eivät usko lääketieteeseen vaan netin salaliittoteorioihin. Lääkäreissä nuo ovat yksittäisiä hulluja, sairaanhoitajissa ihan ongelma.

Tässä tapauksessa kuitenkin olivat oikeassa. Enkä usko, että he salaliittoihin uskovat, vaan moni olisi kieltäytynyt terveydellisin syin. Sama kuin lääkäreilläkin. Aivan turhaa ottaa rokote tautiin, jonka on jo pitänyt eikä ollut edes paha. Varsinkin kun rokotteiden haitoista ei ollut vielä hajuakaan. Ne olisi voineet olla pahempiakin, kuten esim. sikaflunssan kohdalla.

Osa uskoi, osa ei. Mutta oikeassahan he asiassa olivat. Itse voin tämän myöntää, vaikka kuuluinkin niihin "lampaisiin", jotka uskoivat alussa täysin Krista Kiurun julistukseen ja sanomaan. 

Rehellisesti sanottuna, minua tieteeseen lähes uskonnon tavoin suhtautuvaa ihmistä on kyllä jälkikäteen hirvittänyt, kuinka epätieteelliseltä pohjalta pandemian sääntöjä ja ohjeistuksia luotiin. Tämä jos mikä vaatisi kunnon jälkipyykin. (Ohis)

Pointti ei ole oikeastaan se kuka lopulta oli oikeassa ja kuka ei vaan siihen että saako joku yksittäinen hoitaja tehdä päätöksiä omavaltaisesti silloin jos paras sillä hetkellä olemassa oleva tieteellinen tieto ja suositus kertoo jotain toista.

Kukaan ei voi missään vaiheessa olla täysin varma onko oikeassa mutta jos kategorisesti asetamme melko vähän koulutetun ihmisen mielipiteen ja tieteellisen mielipiteen samanarvoisiksi niin olemme kyllä aika suossa.

Eikö nyt jälkikäteen ole ilmennyt, että median ja politiikkojen "tieteellinen mielipide" ei todellisuudessa edes  pohjannut sen hetken tieteeseen!? Nykyään näitä 2020 tehtyjä esim. maskia puoltavia tutkimuksia käytetään jopa esimerkkeinä huonosta ja virheellisestä tutkimuksesta. Se STM:n ensimmäinen maskitutkimus puolestaan on todettu tieteellisesti päteväksi.

Tämä on mielestäni se olennaisin pointti koko keskustelussa pandemiasta. Kuinka helposti tieteellinen mielipide ihan valtiotasolla ohitetaan kun hysteria valtaa maan? (Edelleen ohis)

Myös minusta tämä olisi mahtava oppimisen paikka tulevaisuutta varten. Tällainen 'kriisi' paljastaa monia epäkohtia. Kuten mainitsit, se teki selväksi sen, että kaikki "tieteellinen" tutkimus ei ole vilpitöntä eikä objektiivista, ja paniikki jyrää sen asiallisen tieteellisen tiedon mennen tullen ja palatessa. Sairaanhoito on hierarkinen ala, eivätkä hoitajat ja lääkärit ole samanarvoisia työyhteisössä. Lääkäreiltä ei ikinä kehdattaisi vaatia esim. pakkorokottautumista.

Ennen vanhaan hoitajat varmaan itsekin pitivät lääkäreitä yli-ihmisinä, joten alistuivat helposti kyykytykseen. Nykyään moni hoitaja on paremmin koulutettu kuin lääkärit, niin joskus ikävästi kyseenalaistavat käytäntöjä. Ajat muuttuu, ja varmaan lopulta myös suomalainen julkinen terveydenhoito.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtisitkö itse 2800 euron bruttopalkalla tekemään hoitotyötä Helsingissä? Kaikki hoitajat eivät voi eivätkä terveydenkään vuoksi pysty tekemään vuorotyötä tai jatkuvia ylimääräisiä vuoroja. Heilläkin on oikeus vapaa-aikaan ja sujuvaan perhe-elämään. Osa osastoista on ns. polikliinisiä ja toimivat ainoastaan päiväsaikaan. Jos olet tuollaisessa yksikössä töissä, et voi edes tienata enempää kuin sen n. 2800 euroa kuussa. Työajat ovat myös usein veemäisiä eli pitää herätä klo 6 aamulla tai aiemmin, jotta ehtii ajoissa töihin. Et voi valita tuletko töihin tänään 20 minuutta aiemmin vai myöhemmin kuten suurin osa korkeakoulutetuista. 

Ilman tiettyä autonomian tunnetta työntekijä uupuu ja väsyy, jos edes palkka ei kompensoi näitä haittoja. Ei siis ihme, että joku joka on kouluttautunut 3,5 vuotta vielä lukion tai amiksen jälkeen, ei ole kiinnostunut siitä, että pienen palkkansa eteen on muutenkin täysin työnantajansa armoilla ilman vapautta valita edes omia työaikojaan. 

Tuollaista se hoitotyö on aina ollut. Ei se siitä perusteiltaan mihinkään muuttunut. Melko raskasta vuorotyötä hierarkisessa työyhteisössä. Mutta aikaisemmin siihen kuitenkin löytyi tekijöitä vaikka palkka on aina ollut huono.

Aikaisemmin hoitotyö ja lastenhoito on myös olleet merkittävä ala, joka on työllistänyt naisia. Ei ihan älyttömän kauas tarvitse historiassa mennä, kun työvalikoima on naisille ollut vähän rajoitetumpi. Ennenhän nainen ei voinut edes työskennellä hoitajana sen jälkeen kun meni naimisiin ja alkoi elää miehen palkalla. Nykyään tämä ei pidä enää paikkansa eikä ole pitänyt kymmeniin vuosiin, mutta historialla on tapana heijastua vielä vuosien päähän ja hoitoalalla on aina ollut vähän sellainen kulttuuri, että siitä maksetaan juuri ja juuri sen verran kuin elämiseen tarvitsee. Hoitoala on myös edelleen enimmäkseen naisia työllistävä ala. Tämä ajatus, että hoitotyöstä pitää maksaa kunnon palkkaa, ei vain sitä millä pystyy juuri ja juuri elämään, on melko uusi ottaen huomioon, miten paljon sairaanhoito on kehittynyt ja miten vaativaa siitä on tullut.

Palkat ovat harvoin pieniä siksi että joku niitä ihan ilkeyttään haluaisi pieninä pitää. Vaan koska isompiin ei ole varaa. Ei meillä ole korkean palkkatason aloja jotka työllistäisivät miljoona ihmistä koska sellaista palkanmaksuvaraa ei missään ole. 

Nykyään noin, mutta uskon silti että tuo muinainen "sisar hento valkoisen" pyyteetön ja uhrautuva haamu elää vielä jossain tuolla palkkakeskustelun lomassa ja vaikuttaa siihen, miten noin yleisesti suhtaudumme hoitoalan työntekijöiden palkkavaatimuksiin ja ylipäätään siihen, onko vaatimattomalla hoitajalla oikeus isompaan palkkaan. Toki rahasta on kaikilla aloilla puute, mutta kyse on myös siitä miten priorisoimme yleisellä tasolla rahan käytön ja koemme tarvetta panostaa esim. terveydenhuoltoon. 90-luvun laman jälkeen terveyspalveluista ei ole kuin vähennetty, joskus vähän vähemmän ja joskus enemmän, mutta lisää rahaa ei tähän karuselliin ole laitettu vaikka laite pyörii aina vaan raskaammin.

Hassua koko haamussa on vielä se, että aikoinaan moni "sisar hento valkoinen" teki hoitajan hommia siihen asti, kunnes meni naimisiin ja hankki lapsia. Tunnen paljon itseäni vanhempia sairaanhoitajia, osa jo manan majoille menneitä, jotka lopettivat hoitajan hommansa ja jäivät hyvätuloisten puolisoidensa ansiosta kotiäideiksi. Mulla oli lapsena 1960-luvulla montakin kaveria, joiden äidit olivat sairaanhoitajia, mutta eivät työelämässä. Ja joskus kasarilla oli tulossa hoitajien lakko ja joku valopää kirjoitti yleisönosastossa, että eihän sairaanhoitajat tarvitse isompaa palkkaa, koska he saavat aina rikkaan miehen. 

Kummallisen paljon niitä rikkaita miehiä on ennen vanhaan ollut kun jokaiselle sairaanhoitajalle on iahn oma riittänyt.

Kummallisesti historiassa on ollut sellainen ajanjakso, jolloin mies oli rikkaampi vain koska kävi töissä joissa nainen ei voinut käydä. Samaan aikaan on ollut vähän erilainen arvostus sairaanhoitajia kohtaan, kiitos sotien. Sairaanhoitajiahan on perinteisesti aikain saatossa pidetty siivoina, hartaina ja hoivaviettisinä kodinhengettärinä, eli täydellisenä vaimomateriaalina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosi sitten sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki 27678 ja pääsi vain 2773.

Helsinki on aiheuttanut hoitajapulan itse nostamalla asuntojen hinnat ja vuokrat korkeiksi.

Meidän kaupungissa asuminen on halvempaa eikä ole hoitajapulaa.

Tuplataan tuo opiskelijamäärä niin hoitajapula helpottaa joskus. Nyt tätä samaa asiaa on valitettu niin kauan kuin minä muistan. Sama lääkäripuolella, materiaalia kyllä riittää ihan omastakin takaa.

Meidän miniä hakee nyt kolmatta vuotta hoitajaksi kun on sellaiseksi päättänyt tulla. Ihan tavallinen, ahkera ja fiksu nuori nainen. Varmasti pärjäisi hoitajana mutta nyt aika menee Prisman kassalla. Olisi jo pitkällä opinnoissa jos olisi päässyt heti sisään .

Edelleen, määrää ei voi tuplata jos ei opintoihin aleta syytämään reippaasti lisää rahaa ja harjoittelupaikkoja ala syntymään kuin sieniä sateella. Nytkin tiedän, että osa sairaanhoitaopiskelijoista tekee lastenhoidon harjoittelun päiväkodissa, missä sairaanhoidollisia toimia ei ole lainkaan. Tuo ei mitenkään valmista hoitajaa hoitamaan lapsia terveydenhoidon puolella, mutta se sallitaan jotta opiskelijan opinnot eivät pysähdy.

Oma mielipiteeni on, että opintoihin hakevat pitäisi seuloa vanhaan malliin karsivasti soveltuvuuskokeella, persoonallisuustestillä ja haastattelulla, jotta saataisiin karsittua ne yleistestissä menestyvät joilla ei sitten kuitenkaan ole rahkeita hoitotyöhön tai ovat hakeneet alalle vääristä syistä (omat mt-ongelmat, päihdeongelmat vain muutamia mainitakseni). Varmasti lopettamisprosenttikin vähän putoaisi, jos enemmän alalle sopivia ihmisiä otetaan opintoihin. Ihan liikaa on näitä nuoria, jotka jotenkin pääsevät opintoihin ja sitten paljastuu että he ovat niin epäsosiaalisia tai ihmispelkoisia, että hoitajan alalla ei ole heille realistisesti heidän vaatimuksiinsa sopivia työtehtäviä ja harjoittelutkin on tosi haastavia. Jokainen tietysti haluaa lapselleen tai ystävälleen parasta ja että hän saa toivomansa opiskelupaikan, mutta todellisuudessa ala kuin ala hyötyy eniten kun sinne päätyy paitsi motivoituneita, myös sopivia hakijoita.

Vaikuttaa siltä, että tähän kannattaisi syytää sitä rahaa ja jättää hyvesignalointituhlaus vähemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehy kertoi meille viime vuonna monta kertaa että kun vain hoitajille annetaan reilut palkankorotukset niin hoitajapula ratkeaa. Moni yritti kyllä kysellä että eikö työolojen muunlainen parantaminen olisi vähintään yhtä tärkeää mutta Tehy hirttäytyi näihin palkankorotuksiin.

No nyt sitten on päästy tilanteeseen jossa kaikki yritykset parantaa työoloja kaatuvat siihen että niihin ei ole mitenkään varaa kun palkkoja on korotettu niin paljon ja hoitajapula senkun pahenee.

Ehkä olisi aika että AY-liike alkaisi oikeasti ajamaan laajoja tavoitteita eikä vain tuijottaisi palkkaprosentteja.

Palkankorotus oli liian pieni. Hyvä alku, mutta ottaen huomioon hintojen nousun ja 8% inflaation niin ei lämmitä. Kyllä tässä tosiaan miettii jaksaako elää ja hengittää sairaalaa (kaikki pyörii sairaalan ja kolmivuorotyön ympärillä) vai hakea/kouluttautua muualle töihin.
Jos tekee kolmivuorotyötä, joustaa ja venyy viikottain ylitöihin niin kai työviihtyvyyteen edes pitäisi panostaa. Edes sen verran, että lakisääteiset tauot ehtii pitämään.

Päivätöissä jaksaminen on parempaa, ei ole aivosumua ja elämän rytmi on säännöllinen. Vatsa toimii, unirytmi, ruokarytmi, harrastaminen ja ennen kaikkea perhe-elämä on aivan erilaista päivätyötä tekevälle. Olen tehnyt molempia.

Siinähän se ratkaisu juuri tuli. Ei meillä vain yksinkertaisesti ole varaa korottaa palkkoja nini paljon että ne motivoisivat työskenetelemään huomoissa oloissa. Mutta jos tuo palkankorotusvara olisikin laitettu täysimääräisesti siihen että raskaita vuoroja voitaisiin lyhentää ja vähentää niin vaikutus voisi olla ihan toisenlainen. Mutta hakiko esim. Tehy tällaista ratkaisua? En ainakaan ole kuullut. Sen sijaan hehkutettiin palkankorotusprosentteja.

Mikään TEHYn sopimus ei olisi auttanut tuohon, koska ylitöitä venytään tekemään työntekijöiden puutteessa. Mitään raskaiden vuorojen lyhennyksiä ei ole varaa tehdä, lyhyemmät työajat tarkoittaisivat vähemmän tunteja ja vähemmän palkaa sekä suurempaa työntekijöiden tarvetta. Ylitöiden tekemättäjättäminen luo potilasturvallisuusriskin.

No nyt on kokeiltu se että tuoko isompi palkka enemmän hoitajia töihin. No ei tuonut.

Joten ehkä kannattaisi kokeilla että toisiko paremmat työolot.

Ei pidä paikkansa.

Kun meidän työyksikössä alettiin maksamaan 100% ylityökorvaus ja kunnon kutsuraha sekä leikkausten jononpurusta lähes 100e tuntipalkka, niin ei ole tarvinnut useinkaan anella olemassa olevaan henkilökuntaa ylitöihin ja kliiniseen lisätyöhön.

Se on sitten jo eri asia onko yhteiskunnalle taloudellisesti järkevää maksaa hurjia korvauksia, että esim. leikkausjonoja saadaan purettua tai yleensä ottaen ihan normaaleja listaleikkauksia tehtyä. Ilmeisesti se on kuitenkin  pienempi paha kuin jättää leikkaukset tekemättä. 

Sanotaanko näin, että kyllä itsellä on ihan eri fiilis tehdä työtä 95e/t palkalla kuin 19e/t. Jos/kun kokee sen, että siitä raskaasta työstä edes maksetaan kunnon korvaus, niin se auttaa aika paljon kestämään niitä muita huonoja puolia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtisitkö itse 2800 euron bruttopalkalla tekemään hoitotyötä Helsingissä? Kaikki hoitajat eivät voi eivätkä terveydenkään vuoksi pysty tekemään vuorotyötä tai jatkuvia ylimääräisiä vuoroja. Heilläkin on oikeus vapaa-aikaan ja sujuvaan perhe-elämään. Osa osastoista on ns. polikliinisiä ja toimivat ainoastaan päiväsaikaan. Jos olet tuollaisessa yksikössä töissä, et voi edes tienata enempää kuin sen n. 2800 euroa kuussa. Työajat ovat myös usein veemäisiä eli pitää herätä klo 6 aamulla tai aiemmin, jotta ehtii ajoissa töihin. Et voi valita tuletko töihin tänään 20 minuutta aiemmin vai myöhemmin kuten suurin osa korkeakoulutetuista. 

Ilman tiettyä autonomian tunnetta työntekijä uupuu ja väsyy, jos edes palkka ei kompensoi näitä haittoja. Ei siis ihme, että joku joka on kouluttautunut 3,5 vuotta vielä lukion tai amiksen jälkeen, ei ole kiinnostunut siitä, että pienen palkkansa eteen on muutenkin täysin työnantajansa armoilla ilman vapautta valita edes omia työaikojaan. 

Koulutuksenahan sh on todella kevyt. Koulutuksen vaativuuteen nähden palkka on ihan hyvä.

Mitä kevyttä on esimerkiksi palkattomissa harjoittelujaksoissa?

Ei ne nyt niin raskaita ole. Itse en ainakaan kokenut harjoitteluja työn puolesta raskaiksi. Joissakin harjoittelupaikoissa kyllä oli erittäin hirveä ilmapiiri, mutta työn määrä varsin kohtuullinen. Meni päiviä, ettei tarvinnut oikeastaan tehdä mitään, verenpaineita mittailla ja lääkkeitä valmistella rauhalliseen tahtiin.

Toivottavasti et kuitenkaan yleistä kaikkien opiskelijoiden harjoitteluja yhden helpon ja rennon harjoittelukokemuksen perusteella ja yritä antaa kuvaa, että hoitoalan harjoittelut on läpihuutojuttu. Harjoitteluja on monenlaisia, samoin harjoittelijoita ja ohjaajia.

En nyt mitenkään yhden harjoittelun perusteella pidä harjoitteluja helppoina. Ihan kaikki harjoittelut suoritin, enkä missään rasittunut. Tosin valmistumisestani on jo 5 vuotta. Ehkä meno on käynyt viime vuosina hurjemmaksi. En myöskään yhdessäkään harjoittelussa joutunut tekemään mitään ilman asianmukaista ohjeistusta ja yleensä oli aina joku pätevämpi hoitaja lähietäisyydellä jos apua tarvitsi. Varmaan jossain paikoissa laitetaan harjoittelija tekemään toimenpiteitä yksinään saman tien ilman ohjeistusta, mutta itselle ei ikinä käynyt niin. Eikä kyllä meidän kurssilla kukaan muukaan valittanut, että olisi joutunut syvään päätyyn saman tien. Toki hoitotyö vaatii jaloillaan oloa ja pitää pysytellä perillä potilaiden tilanteista, mutta ei se nyt raskasta ole. Isoja potilaitakin harvoin yksin nostellaan, ja tosi valtaville on potilasnostimet.

Miksi suomes ei eräällä korkeimmista veroasteista saada mitään kunnolliseksi, vaan kaikki romahtaa? Minne he-lve-tti-in rahat oikein käytetään?!!!!

Vierailija kirjoitti:

Onneksi persut ja kokkarit parantaa tilanteen leikkaamalla julkisesta sektorista.. eiku öö..

Maailman lähes korkein verotus ja rahat "ei riitä". Missään muussa Pohjoismaassa ei ole tätä samaa peetä mitä Suomessa, eli kaikki kriisissä!!!!!!!

Rahat menee jonnekin muualle, jota ei kerrota!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän siitä saa kun hoitajat pakotettiin ottamaan koronarokotteet. Niin vaan täälläkin huudeltiin, että hoitajat voi lopettaa työnsä jos ei rokotetta ota ja täällä ei kukaan hoitajia kaivanneet kun eivät hoitoa tarvitse (paitsi lihavuusleikkauksiin).

No saatiin siinä toisaalta pois hoitotyöstä ne lääketieteeseen uskomattomat hörhöt joten oli siitä jotain hyötyäkin.

Et ole ilmeisesti viime aikoina seurannut sitä lääketiedettä? Ne "hörhöt" olivat ihan oikeassa.

Itsekin sivusta tilannetta seuranneena en meinannut uskoa todeksi, että todellakin hoitajat kyykytettiin pakkorokotettaviksi samaan aikaan kun lääkäreitä ei. Ja todellakin turha kenenkään väittää, että kaikki lääkärit muutenkin menivät rokotettaviksi. Eivät menneet.

Eivät kaikki mutta todella suurin osa. Hoitajista taas paljastui tässä samalla ihan todella merkittävä osa hörhöjä jotka eivät usko lääketieteeseen vaan netin salaliittoteorioihin. Lääkäreissä nuo ovat yksittäisiä hulluja, sairaanhoitajissa ihan ongelma.

Tässä tapauksessa kuitenkin olivat oikeassa. Enkä usko, että he salaliittoihin uskovat, vaan moni olisi kieltäytynyt terveydellisin syin. Sama kuin lääkäreilläkin. Aivan turhaa ottaa rokote tautiin, jonka on jo pitänyt eikä ollut edes paha. Varsinkin kun rokotteiden haitoista ei ollut vielä hajuakaan. Ne olisi voineet olla pahempiakin, kuten esim. sikaflunssan kohdalla.

Osa uskoi, osa ei. Mutta oikeassahan he asiassa olivat. Itse voin tämän myöntää, vaikka kuuluinkin niihin "lampaisiin", jotka uskoivat alussa täysin Krista Kiurun julistukseen ja sanomaan. 

Rehellisesti sanottuna, minua tieteeseen lähes uskonnon tavoin suhtautuvaa ihmistä on kyllä jälkikäteen hirvittänyt, kuinka epätieteelliseltä pohjalta pandemian sääntöjä ja ohjeistuksia luotiin. Tämä jos mikä vaatisi kunnon jälkipyykin. (Ohis)

Pointti ei ole oikeastaan se kuka lopulta oli oikeassa ja kuka ei vaan siihen että saako joku yksittäinen hoitaja tehdä päätöksiä omavaltaisesti silloin jos paras sillä hetkellä olemassa oleva tieteellinen tieto ja suositus kertoo jotain toista.

Kukaan ei voi missään vaiheessa olla täysin varma onko oikeassa mutta jos kategorisesti asetamme melko vähän koulutetun ihmisen mielipiteen ja tieteellisen mielipiteen samanarvoisiksi niin olemme kyllä aika suossa.

Eikö nyt jälkikäteen ole ilmennyt, että median ja politiikkojen "tieteellinen mielipide" ei todellisuudessa edes  pohjannut sen hetken tieteeseen!? Nykyään näitä 2020 tehtyjä esim. maskia puoltavia tutkimuksia käytetään jopa esimerkkeinä huonosta ja virheellisestä tutkimuksesta. Se STM:n ensimmäinen maskitutkimus puolestaan on todettu tieteellisesti päteväksi.

Tämä on mielestäni se olennaisin pointti koko keskustelussa pandemiasta. Kuinka helposti tieteellinen mielipide ihan valtiotasolla ohitetaan kun hysteria valtaa maan? (Edelleen ohis)

Niinhän se olikin. Siinä todettiin, että kirurginmaskit, kangasmaskit ja nk kansalaismaskit eivät suojaa viruksilta. Ja todettiin, että ffp3-hengityssuojaimet suojaavat. Lisäksi siinä mainittiin, että WHOn mukaan myös ffp2-hengityssuojaimet suojaavat. 

Terveydenhuollon kriisi on muhinut jo kauan. Minä aloitin alan opiskelut reilut kymmenen vuotta sitten ja jo silloin puhuttiin että tulossa on valtava pula sairaanhoitajista.

Hoitajat ovat jo vuosia tuoneet esiin huolensa alan tilanteesta, mutta niille on viitattu kintaalla. Aina on joku iso kiho kommentoinut että ei ole tiedossa että tilanne olisi jotenkin erityisen paha, hommat hoituu.

Ongelmaa ei haluta nähdä eikä tunnustaa. Mieluummin haukutaan ja vähätellään hoitajia.

Päättäjät välttelevät asiaan puuttumista koska kukaan ei halua tehdä vaadittavia toimenpiteitä (lisärahoitus, byrokratian ja hierarkian karsinta jne).

Tuokaa vaan vaikka mistä hornan tuutista tänne hoitajia, he ovat vain pisara meressä vaikka heitä tulisi sadoittain. Tarve kun olisi tuhansille.

Kunhan saan opinnot toiselle alalle valmiiksi, niin häivyn alalta minäkin lopullisesti. Maksan jo nyt kallista terveysvakuutusta että en olisi riippuvainen julkisen terveydenhuollon luokattoman huonoista palveluista.

Eiköhän tämä ole tarkoituksellinen alasajo.

Sitten voidaankin kaikki yksityistää.

Mun mielestä aloille jolle ei saada työntekijöitä (huom. tämä ei koskisi lääkäreitä tai yli 3300e kk palkkalaisia) pitäisi antaa kannustimiksi esimerkiksi 200e suoraan verottomana. 50% alennus joukkoliikenteeseen työmatkoille.

Lisää työsuhdeasuntoja niille ammattikunnille joita eniten tarvitaan, niin että asuntojen vuokrat ovat esimerkiksi 70% vuokratasosta.

Ja nämä ihan lakiin.

Jos työsuhde edut olisivat hyvät ihan varmasti saataisiin lisää työntekijöitä.

Jatkan vielä... olen siis tuo, joka ylempänä kirjoitin, etten pidä hoitajien työtä erityisen raskaana. Nykyaikana kuitenkin jo se, että on pakko mennä töihin aikaisin aamulla ja vuorotyö ylipäätään, tekee työstä raskaamman kuin moni muu. Hyvin monilla aloilla on mahdollista tehdä etätyötä, joten kaikki työntekijät, joiden on pakko olla fyysisesti työpaikalla aamuseiskalta tai roikkua siellä silmät ristissä aamukuuteen, varmasti kokevat työnsä suhteellisen raskauden lisääntyneen.

Fyysistä läsnäoloa vaativia töitä on koko ajan vähemmän, joten minusta olisi ihan kohtuullista maksaa vähän ekstraa ihmisille, joiden töitä ei voi tehdä kätevästi kotoa käsin silloin kun itselle sopii. Ja sanon tämän etätyöntekijänä, jolla myös hoitajan koulutus. Itse saan etätyöstäni palkkaa vain vähän enemmän kuin saisin hoitajana, mutta ero työkokemuksessa on kuin yöllä ja päivällä, koska saan nukkua aamulla tasan niin pitkään kun väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehy kertoi meille viime vuonna monta kertaa että kun vain hoitajille annetaan reilut palkankorotukset niin hoitajapula ratkeaa. Moni yritti kyllä kysellä että eikö työolojen muunlainen parantaminen olisi vähintään yhtä tärkeää mutta Tehy hirttäytyi näihin palkankorotuksiin.

No nyt sitten on päästy tilanteeseen jossa kaikki yritykset parantaa työoloja kaatuvat siihen että niihin ei ole mitenkään varaa kun palkkoja on korotettu niin paljon ja hoitajapula senkun pahenee.

Ehkä olisi aika että AY-liike alkaisi oikeasti ajamaan laajoja tavoitteita eikä vain tuijottaisi palkkaprosentteja.

Palkankorotus oli liian pieni. Hyvä alku, mutta ottaen huomioon hintojen nousun ja 8% inflaation niin ei lämmitä. Kyllä tässä tosiaan miettii jaksaako elää ja hengittää sairaalaa (kaikki pyörii sairaalan ja kolmivuorotyön ympärillä) vai hakea/kouluttautua muualle töihin.
Jos tekee kolmivuorotyötä, joustaa ja venyy viikottain ylitöihin niin kai työviihtyvyyteen edes pitäisi panostaa. Edes sen verran, että lakisääteiset tauot ehtii pitämään.

Päivätöissä jaksaminen on parempaa, ei ole aivosumua ja elämän rytmi on säännöllinen. Vatsa toimii, unirytmi, ruokarytmi, harrastaminen ja ennen kaikkea perhe-elämä on aivan erilaista päivätyötä tekevälle. Olen tehnyt molempia.

Siinähän se ratkaisu juuri tuli. Ei meillä vain yksinkertaisesti ole varaa korottaa palkkoja nini paljon että ne motivoisivat työskenetelemään huomoissa oloissa. Mutta jos tuo palkankorotusvara olisikin laitettu täysimääräisesti siihen että raskaita vuoroja voitaisiin lyhentää ja vähentää niin vaikutus voisi olla ihan toisenlainen. Mutta hakiko esim. Tehy tällaista ratkaisua? En ainakaan ole kuullut. Sen sijaan hehkutettiin palkankorotusprosentteja.

Mikään TEHYn sopimus ei olisi auttanut tuohon, koska ylitöitä venytään tekemään työntekijöiden puutteessa. Mitään raskaiden vuorojen lyhennyksiä ei ole varaa tehdä, lyhyemmät työajat tarkoittaisivat vähemmän tunteja ja vähemmän palkaa sekä suurempaa työntekijöiden tarvetta. Ylitöiden tekemättäjättäminen luo potilasturvallisuusriskin.

No nyt on kokeiltu se että tuoko isompi palkka enemmän hoitajia töihin. No ei tuonut.

Joten ehkä kannattaisi kokeilla että toisiko paremmat työolot.

Ei pidä paikkansa.

Kun meidän työyksikössä alettiin maksamaan 100% ylityökorvaus ja kunnon kutsuraha sekä leikkausten jononpurusta lähes 100e tuntipalkka, niin ei ole tarvinnut useinkaan anella olemassa olevaan henkilökuntaa ylitöihin ja kliiniseen lisätyöhön.

Se on sitten jo eri asia onko yhteiskunnalle taloudellisesti järkevää maksaa hurjia korvauksia, että esim. leikkausjonoja saadaan purettua tai yleensä ottaen ihan normaaleja listaleikkauksia tehtyä. Ilmeisesti se on kuitenkin  pienempi paha kuin jättää leikkaukset tekemättä. 

Sanotaanko näin, että kyllä itsellä on ihan eri fiilis tehdä työtä 95e/t palkalla kuin 19e/t. Jos/kun kokee sen, että siitä raskaasta työstä edes maksetaan kunnon korvaus, niin se auttaa aika paljon kestämään niitä muita huonoja puolia. 

Tuo mitä kuvaat on sitä että saadaan rahalla houkuteltua ne jo töissä olevat tekemään entistä enemmän työtä. Mutta kun meidän pitäsi saada ihan uusia ihmisiä töihin ja myös niitä jotka eivät jatkuvasti saa erilaisia lisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosi sitten sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki 27678 ja pääsi vain 2773.

Helsinki on aiheuttanut hoitajapulan itse nostamalla asuntojen hinnat ja vuokrat korkeiksi.

Meidän kaupungissa asuminen on halvempaa eikä ole hoitajapulaa.

Tuplataan tuo opiskelijamäärä niin hoitajapula helpottaa joskus. Nyt tätä samaa asiaa on valitettu niin kauan kuin minä muistan. Sama lääkäripuolella, materiaalia kyllä riittää ihan omastakin takaa.

Meidän miniä hakee nyt kolmatta vuotta hoitajaksi kun on sellaiseksi päättänyt tulla. Ihan tavallinen, ahkera ja fiksu nuori nainen. Varmasti pärjäisi hoitajana mutta nyt aika menee Prisman kassalla. Olisi jo pitkällä opinnoissa jos olisi päässyt heti sisään .

Edelleen, määrää ei voi tuplata jos ei opintoihin aleta syytämään reippaasti lisää rahaa ja harjoittelupaikkoja ala syntymään kuin sieniä sateella. Nytkin tiedän, että osa sairaanhoitaopiskelijoista tekee lastenhoidon harjoittelun päiväkodissa, missä sairaanhoidollisia toimia ei ole lainkaan. Tuo ei mitenkään valmista hoitajaa hoitamaan lapsia terveydenhoidon puolella, mutta se sallitaan jotta opiskelijan opinnot eivät pysähdy.

Oma mielipiteeni on, että opintoihin hakevat pitäisi seuloa vanhaan malliin karsivasti soveltuvuuskokeella, persoonallisuustestillä ja haastattelulla, jotta saataisiin karsittua ne yleistestissä menestyvät joilla ei sitten kuitenkaan ole rahkeita hoitotyöhön tai ovat hakeneet alalle vääristä syistä (omat mt-ongelmat, päihdeongelmat vain muutamia mainitakseni). Varmasti lopettamisprosenttikin vähän putoaisi, jos enemmän alalle sopivia ihmisiä otetaan opintoihin. Ihan liikaa on näitä nuoria, jotka jotenkin pääsevät opintoihin ja sitten paljastuu että he ovat niin epäsosiaalisia tai ihmispelkoisia, että hoitajan alalla ei ole heille realistisesti heidän vaatimuksiinsa sopivia työtehtäviä ja harjoittelutkin on tosi haastavia. Jokainen tietysti haluaa lapselleen tai ystävälleen parasta ja että hän saa toivomansa opiskelupaikan, mutta todellisuudessa ala kuin ala hyötyy eniten kun sinne päätyy paitsi motivoituneita, myös sopivia hakijoita.

Mä voisin tähän todeta, että aikoinaan sote-alalla oli paljon erilaisia avustavia tehtäviä. Kasarilla esim olin sairaanhoitajana vanhainkodissa ja siellä oli avustavissa tehtävissä nuoria, jotka pitivät välivuotta lukion jälkeen ja harkitsivat hoitoalan opintoja. Pääsivät vähän näkemään, millaista hoitoalan työ on. Myös päiväkodeissa oli nuoria esim vammaisten lasten avustajina. Ja usein juuri sellaisia, jotka harkitsivat alan opintoja. Mä itse tein ennen sairaanhoito-opistoon hakemista muutaman vuoden mitä erilaisimpia avustavia hommia Lastenklinikalla, Meilahden sairaalassa sekä Silmä- ja Korvaklinikalla. Sairaalamaailma hierarkioineen oli siis valmiiksi tuttu ennenkuin päätin hakea opiskelemaan sairaanhoitajaksi. 

Nykyisin tällaisia töitä ei enää ole ja nuorilla opintonsa aloittavilla ei ole kovinkaan hyvää käsitystä siitä, millaista sote-alan työ oikeasti on. Ja sitten harjoittelussa todellisuus iskee kuin märkä rätti naamalle. Ei kasarillakaan opiskelijoita silkkihansikkain harjoittelussa kohdeltu vaan tehtiin kyllä varsin selväksi, että on arvoasteikossa alimpana. Siihen aikaan työpaikkakiusaamiseen ei puututtu ollenkaan ja opiskelijoiden simputtaminen oli joidenkin hoitajien lempipuuhaa.