Miten hiljainen ja ujo ihminen voi saada töitä?
Nykyään pitäisi olla niin puhelias moottoriturpa joka paikkaan.
Kommentit (146)
Skilsseillä saa myös töitä jos puheenlahjat ei ole Sarasvuon tasolla. Kun on jossain työtehtävässä parempi kuin ne jatkuvasti puhujat, kyllä se huomataan.
Hain kahdesti samaan paikkaan ja pääsin tokalla kerralla, ja olivat vaikuttuneita siitä miten tehokas olin heti alusta lähtien. Eli sinnikkyys auttoi saamaan paikan, vaikka monen vuoden työttömyys olikin vetänyt aika toivottomaksi.
Ihminen voi myös kasvaa, kehittyä ja muuttua. Itse esim. olin vielä yläkoulussa ja lukiossa niin hiljainen ja ujo, etten uskaltanut puhua kuin parhaille kavereille enkä pojille oikein ollenkaan. Lukion jälkeen välivuosina reipastuin ja nykyään olen oikein reipas ja rento opettaja, joka tykkää esiintyä ja olla äänessä luokan edessä.
Työ, joka vaatii paljon tietoa, analyyttisyyttä, kirjallista esitystaitoa, on sopiva. Toki työhön kuuluva kanssakäyminen pitää pysyä hoitamaan. Laskenta-ala, controller-tyyppiset työt, ICT- ala, kirjanpito ja sen raportointi yms alat eivät hölösuille sovikaan. Ainakin työ pitää ensin tehdä ennen hölötyksiä.
Hiljaiselle ihmisille on töitä kyllä. Jos ovat osaavia niin heille on paremmin töitä kuin jatkuvasti räpättäville. Virastot, yliopistot, toimistot, myös asiakaspalvelutiskit jne. Omituinen harha, että tyhjän puhujista jotenkin erityisen paljon pidettäisiin.
Sama!
Opiskelen tällä hetkellä uuteen ammattiin, merkonomiksi. Tavoittelen myynnin ja asiakaspalvelun merkonomin tutkintoa, mikä onkin vielä joten kuten realistista ottaen huomioon peruskoulussa yksilöllistetty matematiikka. Osaan sentään hallita peruslaskutoimituksia, kun taas budjetointilaskuissa tarvitsin suoraan sanoen apua. Taloushallinnon merkonomiksi minun ei pidä koskaan tähdätä. Hullu olisin, jos moista harkitsisin.
Olen autismin kirjolla, ja välillä olen miettinyt, että millaista olisi olla toimistossa töissä, mikä olisi aika introverttihommaa mutta uskon sen tyssäävän jo tuohon matemaattiseen osaamattomuuteen. Olen kuitenkin siinä mielessä sosiaalisesti tumpelo, etten osaa small talkkia, en jaksa keskustella pintapuolisista asioista ja lapsiakaan en ymmärrä. Asiapohjaiset jutut ovat minulle joten kuten helppoja. Minulla menee aivot solmuun X:n ja Y:n ratkaisemisesta. Ilman matematiikan yksilöllistämistä olisin ollut nelosen oppilas ja tippunut kärryiltä. Muitakaan avuja ei ole, kun diagnoosina on laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Myynnin puolella on onneksi kiinnostavia hommia, mitä tulee ensimmäiseen työssäoppimiseen kierrätysmyymälässä. Minuahan kiinnostaa mm. Nuutajärven, Riihimäen lasin, Arabian ja Iittalan tuotanto. Erityisesti mieleeni ovat vanhempi tuotanto kuten Tapio Wirkkalan, Nanny Stillin ja Oiva Toikan tuotannot.
Varmasti stressittömämpää ja siistimpää on työskennellä toimistossa, sillä en sovi siivoojaksikaan atopian ja kemikaali-/pölyherkkyyden takia. Valitettavasti tunnen itseni liian "hienoksi" likaiseen työhön, enkä näin ollen halua pilata kroppaani ja ihoani. Johan jo ulkoisestikin näytän siltä, etten ole päivääkään oleskellut auringon alla. Ulkotyötkin ovat sen takia poissuljettuja.