Miten hiljainen ja ujo ihminen voi saada töitä?

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hiljainen ja ujo jää jalkoihin.

Eli et mitenkään.

Mitäpä jos koettaisit rohkaistua ja alkaa puhumaan enemmän...

Kuvitelkaa sitä paskamyrskyä jos ekstroverttejä käskettäisiin pitämään turpansa useammin kiinni ja opettelemaan olemaan hiljaa

Se on kyllä totta, että hiljainen ihminen joutui kiusaamisen kohteeksi aivan liian usein.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hiljainen ja ujo jää jalkoihin.

Eli et mitenkään.

Mitäpä jos koettaisit rohkaistua ja alkaa puhumaan enemmän...

Miksi pitäisi muuttua? Ei pidä. Rauhallinen, hiljainen ja ujo saa olla sellainen kuin on. Nykymaailma on kuin luotu ekstroverteille.

Täällä aiemmin kommentoitiin ettei esimerkiksi asiakaspalvelutyö sopisi hiljaisella ja ujolle. Riippuu pitkälti millaisesta asiakaspalvelutyöstä on kyse. Esimerkiksi ruokakaupassa kassalla työskentely, itsepalvelukassojen "vahtiminen" ja hyllyttäminen, ovat ainoastaan näennäisesti sosiaalisia töitä.

Tällä tarkoitan sitä etteivät yllä mainitut työtehtävä vaadi juurikaan rohkeutta keskustella syvällisemmistä näkökulmista, keskustelun vastavuoroisuutta tai  rohkeutta kertoa mielipiteensä ja kommentoida keskustelukumppanin sanomaa.  Miettikääpä tiettyjen asiakaspalvelutöiden työnkuvaa ja kuinka paljon ekstroverttiyttä ja puheliasuutta ne käytännössä vaativat. 

Toki, jos asiakaspalvelutyö on aidosti sosiaalisempaa, niin silloin työ saattaa olla ujolle stressaavaa. Tämähän ei tarkoita etteikö ujo ja hiljainen olisi sosiaalinen, vaan ujoksi ja hiljaiseksi identifikoitunut todennäköisesti eläisi jatkuvassa paineessa olla erilainen, kuin kokee olevansa.

Esimerkiksi puhelinmyynti yms. supliikkitaitoja vaativa työ olisi minullekin painajainen, vaikken koe olevani ujo, sillä enemmän intro-, kuin ekstroverttinä näkisin puhelimitse tuotteiden tyrkyttämisen todella vastenmielisenä. Etenkin, kun harva aidosti tarvitsee tai tahtoo ostaa myytäviä tuotteita. Kunnioitan jokaisen valinnan vapautta sanoa ei tuotetta kaupatessa, joten tyrkyttäjäksi ja inttäjäksi myynnin suhteen, minusta ei olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin. Hiljainen ja ujo jää jalkoihin.

Eli et mitenkään.

Mitäpä jos koettaisit rohkaistua ja alkaa puhumaan enemmän...

Kuvitelkaa sitä paskamyrskyä jos ekstroverttejä käskettäisiin pitämään turpansa useammin kiinni ja opettelemaan olemaan hiljaa

Useinhan tuo kehotus olla puheliaampi ja rohkeampi, annetaan silloin, kun ujo ja hiljainen kertoo kärsivänsä ujoudesta. 

Löytyy rutkalti kokemusta siitä, kun käsketään olemaan hiljaa ja vain kuuntelemaan. Unohdetaan kuitenkin, että keskusteleminen on vuorovaikutusta, ei pelkästään kuuntelemista tai pelkästään puhumista. Henkilökohtaisesti en arvosta yksipuolisena kumpaakaan. Pelkkänä kuuntelijana, on tunneroskaämpäriä vastaavassa asemassa. En minä ainakaan jaksa keskustella, jos olen ainoana äänessä ja toinen kuuntelee ottamatta kantaa tai tuomalla lisää keskusteluun.

Joko voi toimia ujoudestaan huolimatta ja peittää sen ujouden eikä se siten estä työnsaamista ja ihmisten kanssa tekemisissä olemista. Jos on tämän lisäksi introvertti niin tarvitsee vain sitten aikaa palautua.

Kyllä minä asiakkaita pystyn auttamaan ja neuvomaan tarvittaessa vaikka en ehkä olekaan niin puhelias muuten. Kaupoissakin on yleensä niitä infopisteitä missä joutuu jo olemaan astetta sosiaalisempi, jopa sosiaalisempi kuin puhelintyössä.

Ja sitten kun saa töitä, niin työelämä on yhtä palaveerausta ja yhteisiä kahvihetkiä. Viihtyisin töissä ilman noita.

Vierailija kirjoitti:

Turhaa vastakkaisasettelua. Monimuotoisuua työyhteisössä olisi hyväksi. Että olisi kaikenlaisia ihmisiä.

Esim. sairaanhoitajista tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä. Ne potilaatkin on erilaisia ja läheskään kaikki eivät pysty avautumaan mukamas ulospäinsuuntautuneille ja puheliaille tyrkyille, vaan arvostavat ujon ja hiljaisen hoitajan ymmärtäväistä ja empaattista otetta. Toinen taas kokee olonsa luontevammaksi räväkän hoitajan seurassa.

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla opetettiin että itsensä esille tuonti on epätoivottavaa käytöstä. Itsestään puhuminen on huono tapa.

Eli 50 vuotta sitten ei saanut tuoda itseään esille. Millä tavoin tuo on relevanttia tällä hetkellä?

Työnhaku on itsensä ja osaamisensa myymistä ja markkinointia eli esiin nostamista. On turhaa nyhjöttää nurkassa ja toivoa, että kyllä osaamiseni ja minut huomataan sekä palkataan, jos nöyristelen ja vähättelen tekemisiäni, osaamistani ja persoonaani.

Ei. Ei. Ei - ei toimi enää nyky työnhaussa. Kun on aiheellista puhua ja kertoa itsestään, niin silloin myös kannattaa niin tehdä. Esimerkiksi hissipuhe on oiva esimerkki tästä.

Työllistämällä itse itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Työllistämällä itse itsensä.

Hiljainen ja ujohan ei ole epäsosiaalisuuden määritelmä. Mielestäsi siis hiljaista ja ujoa pitäisi rankaista hiljaisuudesta ujoudesta laittamalla hänet väkipakolle työskentelemään yksin? Vai miten kommenttisi pitäisi käsittää? Kokemukseni mukaan Suomi on täynnä hiljaa nyhjöttäviä, jotka eivät ota kontaktia. Eikä kyse ole viehättävästä piirteestä. Ei ainakaan miehessä, kun katson asiaa naisen näkökulmasta.

Kirjastonhoitajaksi?

Kyllä mä oon aina saanut töitä. Tosin olen hakenutkin sellaisia töitä missä saa olla suht omissa oloissaan ja pitää vain keskittyä siihen suorittamiseen, niissä hiljaisuutta jopa arvostetaan. Mutta valitettavasti ne just on yleensä sitten huonoimmin palkattuja töitä. Mutta mä mieluummin olen sitten se huonopalkkainen hiljainen puurtaja jonkun tehtaan hämyisessä nurkassa kuin joku kunnianhimoinen hyväpalkkainen uratykki. Kaikkea ei voi valitettavasti saada, joten olen tyytyväinen siihen mun nurkkaani.

Vierailija kirjoitti:

hankkiudu alalle, jossa ei tarvitse puhua, esim puistotöihin, kasvihuoneille,  maatalousa-alle tai vaikka metsuriksi tai muuhun yksinöiseen hommaan. Puhumatta pärjäsi hautausmaalla haravoijana ja kasvihuoneissa kurkunleikkaajan  koko työuran (40v) ajan

Jostain syystä näihinkin töihin haetaan aina sosiaalista tyyppiä. Se töihin pääsy on ongelma. Ei työn teko.

Aspoina hiljaisemmat introvertit ihmiset on paljon mukavampia kuin suunapäänä pauhaavat ekstrovertit. Introvertti kuuntelee asiakasta ja löytää tälle sopivan ratkaisun. Ekstrovertti huutaa päälle ja haluaa vain saada myynnin hoidettua. Aivan sama mitä se asiakas oikeasti haluaa ja tarvitsee.

Kysy työpaikkoja läheisiltä, tutuilta ym, saattaa napsahtaa jossain kohtaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hankkiudu alalle, jossa ei tarvitse puhua, esim puistotöihin, kasvihuoneille,  maatalousa-alle tai vaikka metsuriksi tai muuhun yksinöiseen hommaan. Puhumatta pärjäsi hautausmaalla haravoijana ja kasvihuoneissa kurkunleikkaajan  koko työuran (40v) ajan

Jostain syystä näihinkin töihin haetaan aina sosiaalista tyyppiä. Se töihin pääsy on ongelma. Ei työn teko.

Tämä!

Hakee työpaikkaa sellaisesta paikasta, jossa on kiva työpaikkakiusaamiskulttuuri. Sinut palkataan sinne ihan sen takia, jos osastot vaikka kilpailevat keskenään siitä, mikä osasto saa uuden työntekijän ottamaan loparit kaikista nopeimmin.

Vierailija kirjoitti:

Aspoina hiljaisemmat introvertit ihmiset on paljon mukavampia kuin suunapäänä pauhaavat ekstrovertit. Introvertti kuuntelee asiakasta ja löytää tälle sopivan ratkaisun. Ekstrovertti huutaa päälle ja haluaa vain saada myynnin hoidettua. Aivan sama mitä se asiakas oikeasti haluaa ja tarvitsee.

Olen samaa mieltä, olen erinomainen kuuntelija! Asiakas saa tarvitsemansa avun minulta helposti.