Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia ihminen masentuu?
Mikä siinä on, että se napsahtaa päälle? Itellä oli pitkään epämääräinen olo, että kaikki ei ole hyvin. Siitä se sitten eskaloitui. Syinä ehkä koulukiusaaminen, ajelehtiminen, parisuhde..
Kommentit (526)
Ihan samasta syystä, kun saa syövänkin. Elämän osa-alueessa on jokin pielessä ja sitten sitä sairastuu.
Masentunut kärsii mielihyvähormoonien puutoksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian kiltit ihmiset masentuvat, kun ihmiset ympärillä käyttävät surutta hyväkseen.
Usein myös oma puoliso, perhe ja sukulaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikko mieli ja ei osata käsitellä normaaleja elämään kuuluvia vastoinkäymisiä. Luullaan, että kaikki elämässä olevat hyvät asiat ovat ikuisia ja niitä pidetään itsestään selvyyksinä. Tätä asiaa on ihan psykologit tutkineet.
Miten se on heikko mieli, jos on tullut lapsena laiminlyödyksi ja lytätyksi, ja on ollut köyhä perhe jossa on ollut alkoholismia ja seksuaalista hyväksikäyttöä, ja silti on nelikymppiseksi elänyt, itsensä elättänyt ja asiansa hoitanut?
En pidä yhtään mitään itsestäänselvyytenä ja olen osannut monet vaikeudet käsitellä, kuten läheisten kuolemat. Elän vaatimattomasti, enkä kaipaa enempää.
Silti olen kausittain masentunut ja syön mielialalääkkeitä. Näen traumoista painajaisia.
Mielestäni kukaan ei voi tuntematta sanoa, että jollain on heikko mieli sillä perusteella että on masennusdiagnoosi. Pidän sitä loukkauksena.
Välillä en haluaisi elää, mutta elää rämmin eteenpäin silti.
Tuo kommentti nyt ei jokaista tapausta tarkoittanutkaan. Itse olen nähnyt läheltä kaksikin masennustapausta, jotka johtuvat niinkin arkisista asioista kuin avioero ja työelämän turbulenssi. Nämä masennukset jatkuvat edelleen ja ovat kestäneet henkilöillä jo vuosia. Ovat olleet työelämästäkin koko ajan pois. Ymmärrän, että mieli on kovilla noissa jutuissa, mutta kyllä se on heikoutta, jos ei pysty nousemaan niistä edes vuosien aikana.
Sinä taasen olet kokenut oikeasti paljon ja heikko tuskin oletkaan.Oletpa tyhmä ihminen. Sinä et tiedä kenenkään ihmisen taakoista mitään, vaikka "läheltä" olevinaan näet.
Kenenkään kengissä et ole kävellyt, etkä ole toisten elämää elänyt, niin et voi yhtään ketään ihmistä tuomita heikoksi.
Siihen heidän masennukseensa vaikuttaa muutkin asiat, kuin ne sinun "näkemäsi" yksinkertaiset syyt; työelämän turbulenssi ja avioero.
Olet tyhmä. Todella tyhmä ihminen, kun et älyä että ne työelämänturbulenssit ja avioerot ovat vain LAUKAISIJOITA masennukselle ja sille että ihminen on romahtanut.
Typerät ja yksinkertaiset ihmiset kuvittelevat ja luulevat että masennukselle pitää aina olla joku yksi syy ja siinä on se sairaus yksinkertaisuudessaan. Saakeli kun pistää vihaksi tuollaiset tyhmät ihmiset, jotka ajattelevat noin tyhmästi ja yksinkertaistaen.
No et se sinäkään miltään järjenjättiläiseltä vaikuta. Lähinnä osaat hokea viestissäsi vain termiä "tyhmä ihminen". Sen sijaan, että lähestyt asiaa rationaalisen kriittisesti, niin lähinnä keskityt tunnepohjaisesti ajattelemaan, että miksi masennus on aina oikeutettua. Toisekseen, nämä ihmiset tunnen pitkältä ajalta, ja toinen heistä on käytännössä paras ystäväni.
Eri.
Keksitköhän nyt ton parhaan ystävän ihan tässä lennosta? Kun et aiemmin sellaiseen viitannut. Ja vaikka olisikin, niin silti et tiedä hänestä kaikkea. Et lähimainkaan. Masennuksen taustatekijöinä kun voi olla niin paljon asioita joista sinulla ei ole hajuakaan.
Miksi minun olisi pitänyt erikseen viitata parhaaseen ystävään? Se nyt on täysin toissijaista. Hänellä ei paljoa ystäviä ole ja tiedän, että hän on kertonut minulle taustaansa ja ajatuksiaan varmasti enemmän kuin edes yhdellekään lääkärille tai psykologille. Minulla on varmasti ulkopuolisista ihmisistä paras kuva hänen tilanteestaan. En vain voi allekirjoittaa hänen näkemyksiään, miksi hän esimerkiksi paloi loppuun työelämässä eikä aio mennä koskaan enää takaisin. Suurin syy oli, että hän ei halua olla kenenkään käskytettävänä. Jokaisellahan siellä nyt jumalauta on joku esimies. Sitten hän on todennut mm, että olisi onnellinen vain tilanteessa, jossa hänellä olisi loputtomasti rahaa käytössään. Voisin luetella liudan lisääkin hänen ajatuksiaan, mutta ei maksa vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikko mieli ja ei osata käsitellä normaaleja elämään kuuluvia vastoinkäymisiä. Luullaan, että kaikki elämässä olevat hyvät asiat ovat ikuisia ja niitä pidetään itsestään selvyyksinä. Tätä asiaa on ihan psykologit tutkineet.
Miten se on heikko mieli, jos on tullut lapsena laiminlyödyksi ja lytätyksi, ja on ollut köyhä perhe jossa on ollut alkoholismia ja seksuaalista hyväksikäyttöä, ja silti on nelikymppiseksi elänyt, itsensä elättänyt ja asiansa hoitanut?
En pidä yhtään mitään itsestäänselvyytenä ja olen osannut monet vaikeudet käsitellä, kuten läheisten kuolemat. Elän vaatimattomasti, enkä kaipaa enempää.
Silti olen kausittain masentunut ja syön mielialalääkkeitä. Näen traumoista painajaisia.
Mielestäni kukaan ei voi tuntematta sanoa, että jollain on heikko mieli sillä perusteella että on masennusdiagnoosi. Pidän sitä loukkauksena.
Välillä en haluaisi elää, mutta elää rämmin eteenpäin silti.
Tuo kommentti nyt ei jokaista tapausta tarkoittanutkaan. Itse olen nähnyt läheltä kaksikin masennustapausta, jotka johtuvat niinkin arkisista asioista kuin avioero ja työelämän turbulenssi. Nämä masennukset jatkuvat edelleen ja ovat kestäneet henkilöillä jo vuosia. Ovat olleet työelämästäkin koko ajan pois. Ymmärrän, että mieli on kovilla noissa jutuissa, mutta kyllä se on heikoutta, jos ei pysty nousemaan niistä edes vuosien aikana.
Sinä taasen olet kokenut oikeasti paljon ja heikko tuskin oletkaan.Oletpa tyhmä ihminen. Sinä et tiedä kenenkään ihmisen taakoista mitään, vaikka "läheltä" olevinaan näet.
Kenenkään kengissä et ole kävellyt, etkä ole toisten elämää elänyt, niin et voi yhtään ketään ihmistä tuomita heikoksi.
Siihen heidän masennukseensa vaikuttaa muutkin asiat, kuin ne sinun "näkemäsi" yksinkertaiset syyt; työelämän turbulenssi ja avioero.
Olet tyhmä. Todella tyhmä ihminen, kun et älyä että ne työelämänturbulenssit ja avioerot ovat vain LAUKAISIJOITA masennukselle ja sille että ihminen on romahtanut.
Typerät ja yksinkertaiset ihmiset kuvittelevat ja luulevat että masennukselle pitää aina olla joku yksi syy ja siinä on se sairaus yksinkertaisuudessaan. Saakeli kun pistää vihaksi tuollaiset tyhmät ihmiset, jotka ajattelevat noin tyhmästi ja yksinkertaistaen.
No et se sinäkään miltään järjenjättiläiseltä vaikuta. Lähinnä osaat hokea viestissäsi vain termiä "tyhmä ihminen". Sen sijaan, että lähestyt asiaa rationaalisen kriittisesti, niin lähinnä keskityt tunnepohjaisesti ajattelemaan, että miksi masennus on aina oikeutettua. Toisekseen, nämä ihmiset tunnen pitkältä ajalta, ja toinen heistä on käytännössä paras ystäväni.
Eri.
Keksitköhän nyt ton parhaan ystävän ihan tässä lennosta? Kun et aiemmin sellaiseen viitannut. Ja vaikka olisikin, niin silti et tiedä hänestä kaikkea. Et lähimainkaan. Masennuksen taustatekijöinä kun voi olla niin paljon asioita joista sinulla ei ole hajuakaan.Miksi minun olisi pitänyt erikseen viitata parhaaseen ystävään? Se nyt on täysin toissijaista. Hänellä ei paljoa ystäviä ole ja tiedän, että hän on kertonut minulle taustaansa ja ajatuksiaan varmasti enemmän kuin edes yhdellekään lääkärille tai psykologille. Minulla on varmasti ulkopuolisista ihmisistä paras kuva hänen tilanteestaan. En vain voi allekirjoittaa hänen näkemyksiään, miksi hän esimerkiksi paloi loppuun työelämässä eikä aio mennä koskaan enää takaisin. Suurin syy oli, että hän ei halua olla kenenkään käskytettävänä. Jokaisellahan siellä nyt jumalauta on joku esimies. Sitten hän on todennut mm, että olisi onnellinen vain tilanteessa, jossa hänellä olisi loputtomasti rahaa käytössään. Voisin luetella liudan lisääkin hänen ajatuksiaan, mutta ei maksa vaivaa.
Toissijaista? Miten? Kun itse lähdit vetoamaan siihen, että tunnet kyseisen masentuneen taustat. Miten voisit tuntea jonkin puolitutun masentuneen taustat? Toit aivan itse esiin sen, että kyseessä on lähes paras ystäväsi, juuri sen taustojen tietämisen takia.
Mistä sinä tiedät, että hän on kertonut sinulle enemmän kuin kenellekään? Ja jos olisikin, ja sinun suhtautumisesi on tuo minkä tuot esiin, niin miksi ihmeessä olette ystäviä? Mitä ystävyyttä se sellainen on, että et yhtään arvosta ystävääsi? Etkä ilmeisesti myöskään tue häntä.
Ja noi syyt, mitkä väität ystäväsi sanoneen. Onko hän sanonut niin aina, vaiko sen jälkeen kun on masentunut? Sillä nimittäin on enemmän merkitystä kuin sinä luultavasti kykenet ymmärtämään.
rokotteet, rasvattomat light-tuotteet, keinomakeutusaineet, sähkökentät ja mikroaaltoruoka nämä ainakin lisäävät tutkitusti masennusta ja mielenhäiriöitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
rokotteet, rasvattomat light-tuotteet, keinomakeutusaineet, sähkökentät ja mikroaaltoruoka nämä ainakin lisäävät tutkitusti masennusta ja mielenhäiriöitä
Mistäköhän näitä tutkimuksia löytyy? Ja älä jooko sano, että etsi itse. Se on niin väsynyttä argumentointia, että ihan pahaa tekee. Jos esität väitteen, niin esitä myös perusteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikko mieli ja ei osata käsitellä normaaleja elämään kuuluvia vastoinkäymisiä. Luullaan, että kaikki elämässä olevat hyvät asiat ovat ikuisia ja niitä pidetään itsestään selvyyksinä. Tätä asiaa on ihan psykologit tutkineet.
Miten se on heikko mieli, jos on tullut lapsena laiminlyödyksi ja lytätyksi, ja on ollut köyhä perhe jossa on ollut alkoholismia ja seksuaalista hyväksikäyttöä, ja silti on nelikymppiseksi elänyt, itsensä elättänyt ja asiansa hoitanut?
En pidä yhtään mitään itsestäänselvyytenä ja olen osannut monet vaikeudet käsitellä, kuten läheisten kuolemat. Elän vaatimattomasti, enkä kaipaa enempää.
Silti olen kausittain masentunut ja syön mielialalääkkeitä. Näen traumoista painajaisia.
Mielestäni kukaan ei voi tuntematta sanoa, että jollain on heikko mieli sillä perusteella että on masennusdiagnoosi. Pidän sitä loukkauksena.
Välillä en haluaisi elää, mutta elää rämmin eteenpäin silti.
Tuo kommentti nyt ei jokaista tapausta tarkoittanutkaan. Itse olen nähnyt läheltä kaksikin masennustapausta, jotka johtuvat niinkin arkisista asioista kuin avioero ja työelämän turbulenssi. Nämä masennukset jatkuvat edelleen ja ovat kestäneet henkilöillä jo vuosia. Ovat olleet työelämästäkin koko ajan pois. Ymmärrän, että mieli on kovilla noissa jutuissa, mutta kyllä se on heikoutta, jos ei pysty nousemaan niistä edes vuosien aikana.
Sinä taasen olet kokenut oikeasti paljon ja heikko tuskin oletkaan.Oletpa tyhmä ihminen. Sinä et tiedä kenenkään ihmisen taakoista mitään, vaikka "läheltä" olevinaan näet.
Kenenkään kengissä et ole kävellyt, etkä ole toisten elämää elänyt, niin et voi yhtään ketään ihmistä tuomita heikoksi.
Siihen heidän masennukseensa vaikuttaa muutkin asiat, kuin ne sinun "näkemäsi" yksinkertaiset syyt; työelämän turbulenssi ja avioero.
Olet tyhmä. Todella tyhmä ihminen, kun et älyä että ne työelämänturbulenssit ja avioerot ovat vain LAUKAISIJOITA masennukselle ja sille että ihminen on romahtanut.
Typerät ja yksinkertaiset ihmiset kuvittelevat ja luulevat että masennukselle pitää aina olla joku yksi syy ja siinä on se sairaus yksinkertaisuudessaan. Saakeli kun pistää vihaksi tuollaiset tyhmät ihmiset, jotka ajattelevat noin tyhmästi ja yksinkertaistaen.
No et se sinäkään miltään järjenjättiläiseltä vaikuta. Lähinnä osaat hokea viestissäsi vain termiä "tyhmä ihminen". Sen sijaan, että lähestyt asiaa rationaalisen kriittisesti, niin lähinnä keskityt tunnepohjaisesti ajattelemaan, että miksi masennus on aina oikeutettua. Toisekseen, nämä ihmiset tunnen pitkältä ajalta, ja toinen heistä on käytännössä paras ystäväni.
Eri.
Keksitköhän nyt ton parhaan ystävän ihan tässä lennosta? Kun et aiemmin sellaiseen viitannut. Ja vaikka olisikin, niin silti et tiedä hänestä kaikkea. Et lähimainkaan. Masennuksen taustatekijöinä kun voi olla niin paljon asioita joista sinulla ei ole hajuakaan.Miksi minun olisi pitänyt erikseen viitata parhaaseen ystävään? Se nyt on täysin toissijaista. Hänellä ei paljoa ystäviä ole ja tiedän, että hän on kertonut minulle taustaansa ja ajatuksiaan varmasti enemmän kuin edes yhdellekään lääkärille tai psykologille. Minulla on varmasti ulkopuolisista ihmisistä paras kuva hänen tilanteestaan. En vain voi allekirjoittaa hänen näkemyksiään, miksi hän esimerkiksi paloi loppuun työelämässä eikä aio mennä koskaan enää takaisin. Suurin syy oli, että hän ei halua olla kenenkään käskytettävänä. Jokaisellahan siellä nyt jumalauta on joku esimies. Sitten hän on todennut mm, että olisi onnellinen vain tilanteessa, jossa hänellä olisi loputtomasti rahaa käytössään. Voisin luetella liudan lisääkin hänen ajatuksiaan, mutta ei maksa vaivaa.
Toissijaista? Miten? Kun itse lähdit vetoamaan siihen, että tunnet kyseisen masentuneen taustat. Miten voisit tuntea jonkin puolitutun masentuneen taustat? Toit aivan itse esiin sen, että kyseessä on lähes paras ystäväsi, juuri sen taustojen tietämisen takia.
Mistä sinä tiedät, että hän on kertonut sinulle enemmän kuin kenellekään? Ja jos olisikin, ja sinun suhtautumisesi on tuo minkä tuot esiin, niin miksi ihmeessä olette ystäviä? Mitä ystävyyttä se sellainen on, että et yhtään arvosta ystävääsi? Etkä ilmeisesti myöskään tue häntä.
Ja noi syyt, mitkä väität ystäväsi sanoneen. Onko hän sanonut niin aina, vaiko sen jälkeen kun on masentunut? Sillä nimittäin on enemmän merkitystä kuin sinä luultavasti kykenet ymmärtämään.
Kyllähän minä tuen ja kuuntelen, mutta en todellakaan allekirjoita hänen näkemyksiään. Minähän en aivan suoraan sano hänelle mitä ajattelen, koska se voisi romahduttaa hänet jopa itsemurhan partaalle. Ja aina on ollut tuo "maailmanvaltias-ajatusmalli", se on mielestäni osa hänen mielensairauttaan. Hän aidosti ajattelee, että hänen pitäisi olla maailmassa kaiken käskyvallan yläpuolella ja omata loputtomasti rahaa. Minun on hyvin vaikea tukea tällaisia näkemyksiä, vaikka näennnäisesti häntä pyrinkin kuuntelemaan, mutta sisäisesti tuomitsen, koska hänen ajatusmaailmansa on täysin utopista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunnan paineet (aka, " mikä on kunnollinen yhteiskunnan kansalainen"). Ulos jättö porukoista, ei ollut ketään kelle avautua, turvattomuus. Aina piti mahduttaa itseään johonkin muottiin johon ei sitten sopinut "sun pitäis olla enemmän tommonen ja tämmönen". Loppujen lopuksi uupuminen kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivokemiaa.
Joku syy aivokemiankin vinksahtamiselle on. Niin kuin myös muidenkin sairauksien puhkeamiselle. Tätä vaan ei ole vielä tiede osannut löytää.
Ei, vaan negatiiviset tapahtumat. Itsellä esim. jätettiin vauvana 5 - vuotiaan sisaren kanssa keskenään kotiin, kun äiti meni jälkitarkastukseen. Molemmat jalkani murtui 3-vuotiaana, kun minua ei vahdittu ja tipuin pöydältä. Lisäksi neurologinen sairaus. Koulukiusaaminen koulussa. En päässyt oman kaupungin lukioon ja jouduin omista kavereista eroon ja pitkä koulumatka. Vatsaoireista kärsiminen koko elämän. 10 vuotta yhdessä puolison kanssa joka ei viettänyt aikaa kanssani, ei käyty edes elokuvissa. Naimisiin 10 vuoden yhdessä olon jälkeen, ei ollut rahaa kutsua sukulaisia häihin. Hääkuvat piloilla, kuvaaja unohti valotuksen. Syntyi lapsi, mutta nimi jonka halusimme meni sisaren lapselle. Narsistinen anoppi. Hirvikolari ja 2 kolaria, kun 2 ajoi perään. Mies ei osallistunut lasten ja kodin hoitoon. Naapurissa 2 lasta heitteillä jotka soittivat koko ajan ovikelloa ja 1 naapuri halusi koko ajan lainaksi jotain. Ei vakituista työpaikkaa vieläkään ei omistusasuntoa. Ei harrastuksia lapsilla eikä omia huoneita. Toinen vanhemmistani kuoli. Kehoni täynnä raskausarpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikko mieli ja ei osata käsitellä normaaleja elämään kuuluvia vastoinkäymisiä. Luullaan, että kaikki elämässä olevat hyvät asiat ovat ikuisia ja niitä pidetään itsestään selvyyksinä. Tätä asiaa on ihan psykologit tutkineet.
Miten se on heikko mieli, jos on tullut lapsena laiminlyödyksi ja lytätyksi, ja on ollut köyhä perhe jossa on ollut alkoholismia ja seksuaalista hyväksikäyttöä, ja silti on nelikymppiseksi elänyt, itsensä elättänyt ja asiansa hoitanut?
En pidä yhtään mitään itsestäänselvyytenä ja olen osannut monet vaikeudet käsitellä, kuten läheisten kuolemat. Elän vaatimattomasti, enkä kaipaa enempää.
Silti olen kausittain masentunut ja syön mielialalääkkeitä. Näen traumoista painajaisia.
Mielestäni kukaan ei voi tuntematta sanoa, että jollain on heikko mieli sillä perusteella että on masennusdiagnoosi. Pidän sitä loukkauksena.
Välillä en haluaisi elää, mutta elää rämmin eteenpäin silti.
Tuo kommentti nyt ei jokaista tapausta tarkoittanutkaan. Itse olen nähnyt läheltä kaksikin masennustapausta, jotka johtuvat niinkin arkisista asioista kuin avioero ja työelämän turbulenssi. Nämä masennukset jatkuvat edelleen ja ovat kestäneet henkilöillä jo vuosia. Ovat olleet työelämästäkin koko ajan pois. Ymmärrän, että mieli on kovilla noissa jutuissa, mutta kyllä se on heikoutta, jos ei pysty nousemaan niistä edes vuosien aikana.
Sinä taasen olet kokenut oikeasti paljon ja heikko tuskin oletkaan.Oletpa tyhmä ihminen. Sinä et tiedä kenenkään ihmisen taakoista mitään, vaikka "läheltä" olevinaan näet.
Kenenkään kengissä et ole kävellyt, etkä ole toisten elämää elänyt, niin et voi yhtään ketään ihmistä tuomita heikoksi.
Siihen heidän masennukseensa vaikuttaa muutkin asiat, kuin ne sinun "näkemäsi" yksinkertaiset syyt; työelämän turbulenssi ja avioero.
Olet tyhmä. Todella tyhmä ihminen, kun et älyä että ne työelämänturbulenssit ja avioerot ovat vain LAUKAISIJOITA masennukselle ja sille että ihminen on romahtanut.
Typerät ja yksinkertaiset ihmiset kuvittelevat ja luulevat että masennukselle pitää aina olla joku yksi syy ja siinä on se sairaus yksinkertaisuudessaan. Saakeli kun pistää vihaksi tuollaiset tyhmät ihmiset, jotka ajattelevat noin tyhmästi ja yksinkertaistaen.
No et se sinäkään miltään järjenjättiläiseltä vaikuta. Lähinnä osaat hokea viestissäsi vain termiä "tyhmä ihminen". Sen sijaan, että lähestyt asiaa rationaalisen kriittisesti, niin lähinnä keskityt tunnepohjaisesti ajattelemaan, että miksi masennus on aina oikeutettua. Toisekseen, nämä ihmiset tunnen pitkältä ajalta, ja toinen heistä on käytännössä paras ystäväni.
Eri.
Keksitköhän nyt ton parhaan ystävän ihan tässä lennosta? Kun et aiemmin sellaiseen viitannut. Ja vaikka olisikin, niin silti et tiedä hänestä kaikkea. Et lähimainkaan. Masennuksen taustatekijöinä kun voi olla niin paljon asioita joista sinulla ei ole hajuakaan.Miksi minun olisi pitänyt erikseen viitata parhaaseen ystävään? Se nyt on täysin toissijaista. Hänellä ei paljoa ystäviä ole ja tiedän, että hän on kertonut minulle taustaansa ja ajatuksiaan varmasti enemmän kuin edes yhdellekään lääkärille tai psykologille. Minulla on varmasti ulkopuolisista ihmisistä paras kuva hänen tilanteestaan. En vain voi allekirjoittaa hänen näkemyksiään, miksi hän esimerkiksi paloi loppuun työelämässä eikä aio mennä koskaan enää takaisin. Suurin syy oli, että hän ei halua olla kenenkään käskytettävänä. Jokaisellahan siellä nyt jumalauta on joku esimies. Sitten hän on todennut mm, että olisi onnellinen vain tilanteessa, jossa hänellä olisi loputtomasti rahaa käytössään. Voisin luetella liudan lisääkin hänen ajatuksiaan, mutta ei maksa vaivaa.
Toissijaista? Miten? Kun itse lähdit vetoamaan siihen, että tunnet kyseisen masentuneen taustat. Miten voisit tuntea jonkin puolitutun masentuneen taustat? Toit aivan itse esiin sen, että kyseessä on lähes paras ystäväsi, juuri sen taustojen tietämisen takia.
Mistä sinä tiedät, että hän on kertonut sinulle enemmän kuin kenellekään? Ja jos olisikin, ja sinun suhtautumisesi on tuo minkä tuot esiin, niin miksi ihmeessä olette ystäviä? Mitä ystävyyttä se sellainen on, että et yhtään arvosta ystävääsi? Etkä ilmeisesti myöskään tue häntä.
Ja noi syyt, mitkä väität ystäväsi sanoneen. Onko hän sanonut niin aina, vaiko sen jälkeen kun on masentunut? Sillä nimittäin on enemmän merkitystä kuin sinä luultavasti kykenet ymmärtämään.
Kyllähän minä tuen ja kuuntelen, mutta en todellakaan allekirjoita hänen näkemyksiään. Minähän en aivan suoraan sano hänelle mitä ajattelen, koska se voisi romahduttaa hänet jopa itsemurhan partaalle. Ja aina on ollut tuo "maailmanvaltias-ajatusmalli", se on mielestäni osa hänen mielensairauttaan. Hän aidosti ajattelee, että hänen pitäisi olla maailmassa kaiken käskyvallan yläpuolella ja omata loputtomasti rahaa. Minun on hyvin vaikea tukea tällaisia näkemyksiä, vaikka näennnäisesti häntä pyrinkin kuuntelemaan, mutta sisäisesti tuomitsen, koska hänen ajatusmaailmansa on täysin utopista.
Tän sun viimeisen kommentin perusteella vaikuttaa, että ystäväsi ei ole sairastunut masennukseen, vaan kyseessä on jotain ihan muuta. Kun kerran "maailmanvaltias-ajatusmalli" ollut aina. Masennus näyttäisi olevan siis seurausta jostakin toisesta mielen ongelmasta, joka on jäänyt hoitamatta liian pitkään. Jospa kokeilisit kuunnella ihan oikeasti, näennäisyyden sijaan? Saattaisit kuulla jotain mitä et ole sisäistänyt aiemmin. Ja edelleen, jos ystävälläsi on tuo aiemmin mainitsemasi "heikko mieli", niin minkä ihmeen hän sille itse voi? Hän on saanut geenilotossa sellaisen, ja ei voi sille itse minkään. Onko hän siis mielestäsi jotenkin alempiarvoinen?
Ja lisäys edelliseen. AMK kesti minulla 6 vuotta, kaikki muut kurssit suoritettu mutta matematiikan kurssi kävin 5 kertaa ja silloinkin olin tentissä kuumeessa, koska sisko pakotti hoitamaan omaa lastaan joka kuumeessa ennen tenttiä, mutta pääsin läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivokemiaa.
Joku syy aivokemiankin vinksahtamiselle on. Niin kuin myös muidenkin sairauksien puhkeamiselle. Tätä vaan ei ole vielä tiede osannut löytää.
Ei, vaan negatiiviset tapahtumat. Itsellä esim. jätettiin vauvana 5 - vuotiaan sisaren kanssa keskenään kotiin, kun äiti meni jälkitarkastukseen. Molemmat jalkani murtui 3-vuotiaana, kun minua ei vahdittu ja tipuin pöydältä. Lisäksi neurologinen sairaus. Koulukiusaaminen koulussa. En päässyt oman kaupungin lukioon ja jouduin omista kavereista eroon ja pitkä koulumatka. Vatsaoireista kärsiminen koko elämän. 10 vuotta yhdessä puolison kanssa joka ei viettänyt aikaa kanssani, ei käyty edes elokuvissa. Naimisiin 10 vuoden yhdessä olon jälkeen, ei ollut rahaa kutsua sukulaisia häihin. Hääkuvat piloilla, kuvaaja unohti valotuksen. Syntyi lapsi, mutta nimi jonka halusimme meni sisaren lapselle. Narsistinen anoppi. Hirvikolari ja 2 kolaria, kun 2 ajoi perään. Mies ei osallistunut lasten ja kodin hoitoon. Naapurissa 2 lasta heitteillä jotka soittivat koko ajan ovikelloa ja 1 naapuri halusi koko ajan lainaksi jotain. Ei vakituista työpaikkaa vieläkään ei omistusasuntoa. Ei harrastuksia lapsilla eikä omia huoneita. Toinen vanhemmistani kuoli. Kehoni täynnä raskausarpia.
Lisään vielä omiin kokemuksiin. Siihen kuuluu siis tuo AMK jonka matematiikan kurssin jouduin käymään 5 kertaa että sain tutkinnon läpi.
Lisäksi on vielä näitä tilanteita. 10 miestä vastaan minä kaupungilla.
Ravintolassa olin yhden miehen ja seinän välissä puoli tuntia, mies suuteli väkisin.
Laivalla 1 mies tuli väkisin hyttiin.
1 mies seurasi minua 3 kuukautta, soitteli kotiin.
Oma mies lyönyt 2 kertaa kunnolla ja hermostuu helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivokemiaa.
Joku syy aivokemiankin vinksahtamiselle on. Niin kuin myös muidenkin sairauksien puhkeamiselle. Tätä vaan ei ole vielä tiede osannut löytää.
Ei, vaan negatiiviset tapahtumat. Itsellä esim. jätettiin vauvana 5 - vuotiaan sisaren kanssa keskenään kotiin, kun äiti meni jälkitarkastukseen. Molemmat jalkani murtui 3-vuotiaana, kun minua ei vahdittu ja tipuin pöydältä. Lisäksi neurologinen sairaus. Koulukiusaaminen koulussa. En päässyt oman kaupungin lukioon ja jouduin omista kavereista eroon ja pitkä koulumatka. Vatsaoireista kärsiminen koko elämän. 10 vuotta yhdessä puolison kanssa joka ei viettänyt aikaa kanssani, ei käyty edes elokuvissa. Naimisiin 10 vuoden yhdessä olon jälkeen, ei ollut rahaa kutsua sukulaisia häihin. Hääkuvat piloilla, kuvaaja unohti valotuksen. Syntyi lapsi, mutta nimi jonka halusimme meni sisaren lapselle. Narsistinen anoppi. Hirvikolari ja 2 kolaria, kun 2 ajoi perään. Mies ei osallistunut lasten ja kodin hoitoon. Naapurissa 2 lasta heitteillä jotka soittivat koko ajan ovikelloa ja 1 naapuri halusi koko ajan lainaksi jotain. Ei vakituista työpaikkaa vieläkään ei omistusasuntoa. Ei harrastuksia lapsilla eikä omia huoneita. Toinen vanhemmistani kuoli. Kehoni täynnä raskausarpia.
Lisään vielä omiin kokemuksiin. Siihen kuuluu siis tuo AMK jonka matematiikan kurssin jouduin käymään 5 kertaa että sain tutkinnon läpi.
Lisäksi on vielä näitä tilanteita. 10 miestä vastaan minä kaupungilla.
Ravintolassa olin yhden miehen ja seinän välissä puoli tuntia, mies suuteli väkisin.
Laivalla 1 mies tuli väkisin hyttiin.
1 mies seurasi minua 3 kuukautta, soitteli kotiin.
Oma mies lyönyt 2 kertaa kunnolla ja hermostuu helposti.
On myös muita kokemuksia kuten jouduin anopin haukuttavaksi samana päivänä, kun vauva syntyi. Mies raivosi, että sinne lähdetään kylään.
Taidan olla traumatisoitunut ja pitäisi varmaan mennä lääkäriin.
Ai niin unohdin, että lapsi tuotiin syksyllä ambulanssilla kotiin. Oli toinen lapsi pahoinpidellyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voin itsestäni ihan myöntää että mulla on heikko tämä nyt kovin muodikas resilienssi. Olen huono kestämään vastoinkäymisiä ja pettymyksiä, ja kaikista pahiten petyn aina itseeni enkä ole ikinä itselleni riittävän hyvä. Joskus masennusjakso tuntuu menevän päälle melkein kuin katkaisijasta napsauttamalla, ja tuntuu ettei minulla ole mitään keinoja hallita sitä siitäkin huolimatta että olen tullut hyväksi masennukseni ensimerkkien tunnistamisessa ja periaatteessa tiedän mitä kannattaisi tehdä. Yhtäkkiä ei vaan pätkääkään kiinnosta enää mikään elämässä. Mutta kai syynä näille toistuville masennusjaksoille on se aina päässä enemmän tai vähemmän muhiva syvä itseinho ja itsekriittisyys, ja joskus se kamelin selkä vaan taas napsahtaa poikki jostain pettymyksestä. Ja kai mulla on vaan jotkut huonot aivokemiat, koska hyödyn kuitenkin valtavasti lääkityksestä. Sillä aina kampean itseni ylös masennuksen syvimmästä kuopasta ja kerään elämäni taas kasaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mietppäs tämmöstä kirjoitti:
Minäpäs väitän, että kun ihmiset ei tunne itseään, ne turvautuu muihin kaikessa. Kun tulee paha paikka, ei ole opetellut ymmärtämään itseään eikä oppimaan kokemuksistaan, ja kun ne vastaukset pitäisi löytää omista elämän kokemuksista viisastumalla, tilalla onkin vain muiden esittämiä sekavia ja rikkonaisia käsityksiä, jotka toimivat niillä muilla, mutta eivät sulla. Kun sitten muiden vastaukset ei toimikaan, omanarvontunto romahtaa. Se istuttaa sen siemenen masennukselle, ja kun tämän tunnistaa, itseluottamus menee perässä.
Niin kauan kuin välttelee itsensä tutkimista, kukaan, edes itse, ei voio auttaa, Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että miltä susta tuntuu, on sun oma reaktio johonkin. Ja kun ei tutki itseään, vaan yrittää vältellä ja helpottaa sitä ulkoisilla asioilla, itsetuntemus ei edes ala kehittyä.
Itsetuntemus johtaa ensin siihen, että omanarvontunto nousee takaisin ja se johtaa siihen, että ei ole muiden johdateltavissa ja se parantaa omaa oloa, koska nyt tuntemukset ja käsitykset alkaa olla omia. Mitä pidemmälle tätä vie, yhä enemmän syitä löytää itsestä ja sitten korjaa ne eikä väistele eikä selittele.
Lopulta omanarvontunto ja itsetuntemus alkavat antaa sulle nimenomaan sulle itsellesi palkitsevia vatsatuksia juuri sinun eikä muiden lähtökohdista. Tämä nostaa mielialaa ja tuo itseluottamuksen takaisin.
Itsetuntemus ja masennus eivät voi olla yhtäaikaa olemassa, koska itsetuntemus löytää sen masennuksen ja löytää sen syyt ja löytää siitä ulos.
Kaikki on itsessä.
oon kokenut täntyylisen valaistumisen jossain vaiheessa elämää mutta sen jälkeen mulle valkeni myös muita asioita elämästä: sitä ei oikeasti voi hallita enkä loppupeleissä ole oppinut mitään suuria viisauksia elämästä ja loppupeleissä ollaan enemmän olosuhteiden armoilla kuin voisi luulla esim. terveyden suhteen. Terveysongelmat = kärsimys. Ei masennus ole mikään järkeiltävä juttu pelkästään vaan reaktio myös esim elämän tuottamaan kärsimykseen. Toki sitä kärsimystäkin voi lähestyä mindfullness tyylisesti, jopa kipua, tarkastellen sitä vähän etäältä yrittäen olla menemättä matkaan mutta joskus kipu vain sattuu. Ihmiset on jotenkin ajatelleet että terapia ja terapeuttinen työskentely olisi kaikki tie ulos henkisestä kivusta mutta se ignooraa ihmisen kehollisuuden ja ollaan muutakin kuin pää ja ajatukset. Kun keho kärsii, mieli ei voi hyvin.
Kärsimys syntyy ihmisen suhtautumisesta vaikkapa terveysongelmaan. Voi olla terveysongelmia, kivuliaitakin, mutta kärsiminen on valinta. Jos haluaa pyristellä eroon ja ei hyväksy terveysongelmiaan, niin silloin ainakin menee helposti kärsimisen puolelle. Aina ei voi vaikuttaa epämiellyttävään asiaan elämässä, mutta aivan aina voi vaikuttaa omaan suhtautumiseensa siihen. Ja se suhtautuminen on erittäin merkittävä tekijä.
Kokeilepa elää esimerkiksi korvien soinnin eli tinnituksen tai kroonisten kiputilojen kanssa hetki, reuman jossa miltei jokainen nivelesi vaihdetaan, vieroittautuessasi lääkkeistä kärsiessäsi pahasta olosta, jatkuvan kutisevan ihottuman joka levinnyt koko kehoon, väsymysoireyhtymän, neurologisten oireiden jossa elät aivosumussa kognitiivisten oireiden kanssa tai vaikka aivovammautuneena, syövän minkä seurauksena jotain poistetaan kehosta, kuuloa tai näköä menettävänä, MS-taudissa joka on pahana päällä tai vaikkapa raaja-amputoituna tai halvaantuneena tai vaikkapa asennetun lääkinnällisen välineen eli implantin kanssa joka onkin mennyt pieleen ja eskm aiheuttaa kipua ja jos se poistetaan se silpoo kehoasi esim tyräverkko. Ja tule sitten kertomaan havaintosi uudestaan.
Nämä on esimerkkejä minkä uskon aiheuttavan suurta kärsimystä ihmiselle.
Ihmiskeho on hyvä siihen asti kun se toimii. Kun siitä tulee kärsimystä se ei ole enää hyvä paikka olla. Kyllähän kaikenlaisen kanssa voi oppia elämään mutta ei se tarkoita että elämänlaatu olisi elämisen arvoista ja ettei masentaisi
Onko tässä pahassa,rakkaudettomassa,vihamielisessä maailmassa/elämässä olemassa ihmisiä joita ei masenna ? ihmettelen syvästi jos on, mistä saatte voimanne/vältätte masennuksen ? loppupelistä kaikki kuollaan ja monet läheisetkin(mikäli niitä on ja vieläpä rakastavia läheisiä,ei sellasia jotka vaa huijaa hyötyäkseen) kuolee vierelta ja kaikki mitä olet jahdannut elämässä osoittautuu pelkäksi kuplaksi mikä puhkeaa. mitään et saa mukaan kun täältä lähdetään ja kuolema on varma asia jokaisen kohdalla.
Jonkun verran vastoinkäymisiä on tullut ja tiettyyn pisteeseen asti niiden kanssa pystyin elämään. Sitten tuli useampi vastoinkäyminen yhtä aikaa, eikä enää riittänyt voimavarat. Lääkärissä tuli pari päivää sairauslomaa ja kommentti sittenhän on jo viikonloppu. No, kun se viikonloppu ei varsinaisesti auttanut, vaan silloin vasta olikin aikaa murehtia asioita. Kuitenkin, lääkäristä ei tullut apua, kaikki oli solmussa. Ja sitten jäin vellomaan epämääräiseen olotilaan. Mikään ei kiinnosta, ei jaksa ja kaiken ottaa jotenkin ihan väärällä tavalla. Huomaan sen itse, mutta ei pysty tekemään mitään.
Itsellä monien tekijöiden summa. Lapsena vanhempien avioero joka vaikutti syvästi kun elämä muuttui niin paljon (olen huono suurten muutosten kanssa), ujo ja hiljainen, joskin lahjakas lapsi joka ei saanut kaipaamaansa tukea. Olin lapsena hyvin herkkä ja melankolinen mutten varsinaisesti masentunut. Lukiossa viimein tuli burn out, josta sitten masennuin kunnolla. Juurisyinä ehkä omalla kohdallani sanoisin luonteenpiirteeni, ts. Olen täydellisyydentavoittelija ja jos en sitä saavuta, petyn ja minulta lähtee motivaatio -> masennuskierre joka edelleen laskee motivatioota. Lisäksi olen aika sensitiivinen, trendikielellä jos haluaisi sanoa erityisherkkä ja normielämä on välillä todella kuormittavaa minulle erilaisine vaatimuksineen, esim. nykyajan työelämässä varmaan reippaampikin ihminen helposti masentuu :/.
Mää sairastan skitsofreniaa, vihaan itseäni joka päivä kun olen niin herkkä. Enkä jaksaisi ennää elää