Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko sinussa parisuhdetta ajatellen joku iso turn off-omanaisuus, joka ei näy päällepäin?
Missä vaiheessa deittailua kerrot? Esim luottotiedot puuttuu, vakava trauma menneisyydessa ja aiheuttaa mt-ongelmia, tms
Kommentit (1132)
Varmaan mun ajatusmaailma ja arvot on sitä. Olen päällepäin hyvin tavallisen ja aika feminiinisenkin oloinen nainen, mutta pohjimmiltani ihan umpifeministi.
Tosi monet asiat, mitkä edelleen näinäkin päivinä on enempi parisuhteessa naisille jääviä asioita, on mulle ehdoton ei.
En koskaan
-ottaisi puolisoni sukunimeni
-hoitaisi lapsia enemmän kuin mies
-jäisi kotiin 3kk pidemmäksi aikaa vauvan kanssa
-sallisi miehen tehdä pitkiä työpäiviä (paitsi jos oltaisiin lapsettomia)
-ottaisi vastuuta juhlien järjestämisestä
-käyttäisi aikaa kodin sisustamiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan mun ajatusmaailma ja arvot on sitä. Olen päällepäin hyvin tavallisen ja aika feminiinisenkin oloinen nainen, mutta pohjimmiltani ihan umpifeministi.
Tosi monet asiat, mitkä edelleen näinäkin päivinä on enempi parisuhteessa naisille jääviä asioita, on mulle ehdoton ei.
En koskaan
-ottaisi puolisoni sukunimeni
-hoitaisi lapsia enemmän kuin mies
-jäisi kotiin 3kk pidemmäksi aikaa vauvan kanssa
-sallisi miehen tehdä pitkiä työpäiviä (paitsi jos oltaisiin lapsettomia)
-ottaisi vastuuta juhlien järjestämisestä
-käyttäisi aikaa kodin sisustamiseen
Mutta sitten kuitenkin sinulla olisi miehelle miessukupuoleen liittyviä odotuksia. Joko periaatteellisia, tai sellaisia joita ilman et syty miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan mun ajatusmaailma ja arvot on sitä. Olen päällepäin hyvin tavallisen ja aika feminiinisenkin oloinen nainen, mutta pohjimmiltani ihan umpifeministi.
Tosi monet asiat, mitkä edelleen näinäkin päivinä on enempi parisuhteessa naisille jääviä asioita, on mulle ehdoton ei.
En koskaan
-ottaisi puolisoni sukunimeni
-hoitaisi lapsia enemmän kuin mies
-jäisi kotiin 3kk pidemmäksi aikaa vauvan kanssa
-sallisi miehen tehdä pitkiä työpäiviä (paitsi jos oltaisiin lapsettomia)
-ottaisi vastuuta juhlien järjestämisestä
-käyttäisi aikaa kodin sisustamiseen
Eihän nuo edes kuulosta mitenkään erityisesti feministisiltä tai edes pahoilta/ kohtuuttomilta vaatimuksilta. Paitsi tuo "työpäivien salliminen". Kummallista jos moisia asioita pitää erikseen sallia tai evätä kumppanilta, oli sukupuolet sitten mitä tahansa.
Vauvapalstalla provoaminen. Olen melkein nelikymppinen mies, eikä kukaan uskoisi työelämässä, että teen tällaista vapaa-ajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielipiteet. Kerron ne heti kun niitä kysytään.
Puhutaan kai kuitenkin seurustelusta, eikä mistään kyselytunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla provoaminen. Olen melkein nelikymppinen mies, eikä kukaan uskoisi työelämässä, että teen tällaista vapaa-ajalla.
Kyllä uskoisi. Meitä on täällä niin hirveän paljon. Niin monesta paikasta. Et ole kovin poikkeava. Heh..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla provoaminen. Olen melkein nelikymppinen mies, eikä kukaan uskoisi työelämässä, että teen tällaista vapaa-ajalla.
Kyllä uskoisi. Meitä on täällä niin hirveän paljon. Niin monesta paikasta. Et ole kovin poikkeava. Heh..
Juu. Eikä se nyt ole niin kovin kamalaa, eikä niin kamalan poikkeavaa.-Pyöriä anonyyminä jossakin palstalla. Sitähän se on.
Eikä se ole niin kauhean rohkeaa, vaikka ehkä kuvittelet niin.
Täällä on kato helppo huudella.
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla provoaminen. Olen melkein nelikymppinen mies, eikä kukaan uskoisi työelämässä, että teen tällaista vapaa-ajalla.
Ooooh yllättävää!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla provoaminen. Olen melkein nelikymppinen mies, eikä kukaan uskoisi työelämässä, että teen tällaista vapaa-ajalla.
Öhöm? Eikös tästä palstasta olet tehnyt joku jo laulunkin.
Ihan hirveän epäuskottavaa ei siis ole, että sinäkin- Herra melkein 40 -täällä pyörit..
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla provoaminen. Olen melkein nelikymppinen mies, eikä kukaan uskoisi työelämässä, että teen tällaista vapaa-ajalla.
Minäkin olen kohtalon toveri. Yli nelikymppinen mies. En koskaan aio kertoa tästä häpeällisestä harrastuksestani kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan kissoja. Olen tosin allerginenkin niille, mutta puistattavia eläimiä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan mun ajatusmaailma ja arvot on sitä. Olen päällepäin hyvin tavallisen ja aika feminiinisenkin oloinen nainen, mutta pohjimmiltani ihan umpifeministi.
Tosi monet asiat, mitkä edelleen näinäkin päivinä on enempi parisuhteessa naisille jääviä asioita, on mulle ehdoton ei.
En koskaan
-ottaisi puolisoni sukunimeni
-hoitaisi lapsia enemmän kuin mies
-jäisi kotiin 3kk pidemmäksi aikaa vauvan kanssa
-sallisi miehen tehdä pitkiä työpäiviä (paitsi jos oltaisiin lapsettomia)
-ottaisi vastuuta juhlien järjestämisestä
-käyttäisi aikaa kodin sisustamiseenEihän nuo edes kuulosta mitenkään erityisesti feministisiltä tai edes pahoilta/ kohtuuttomilta vaatimuksilta. Paitsi tuo "työpäivien salliminen". Kummallista jos moisia asioita pitää erikseen sallia tai evätä kumppanilta, oli sukupuolet sitten mitä tahansa.
Niin ne minustakin on ihan kohtuullisia, mutta käytännössä olen huomannut, että hirmu harvassa suhteessa nuo toteutuu...ihmiset elää tosi konsevatiivisesti, mutta perustelee ne jonain yksilöllisenä "meidän perheelle tämä sopii" - valintana.
Sallia on kyllä huono sana. Pointti oli se, että en eläisi puolison kanssa, joka tekisi töitä niin paljon että sen varjolla yrittäisi nakuttaa mulle suuremman osan tylsistä kotihomnista ym.
Se ei näy päällepäin, kuinka hitaasti/harvoin oikeasti lämpenen. Kuitenkin se mikä on luonteeni vilkkautta tai avoimuutta näyttää kai joidenkin silmään siltä että annan jotain tarkoituksellisia positiivisia viestejä vastakkaiselle sukupuolelle. Toiset naiset (tosin vain suomalaiset) yhtä mittaa syyttelevät siitä että muka osoitan kiinnostusta sellaisillekin miehille joista en ole kiinnostunut.
Oikeastaan en edes syty hitaasti vaan lämpenen vain harvoille, mutta esiinnyn silti aina ystävällisesti. On harvinaista että kiinnostun mitenkään syvällisesti. Ehkä kerran 20 vuodessa. Pitäisikö sen vuoksi yrittää koko ajan esittää kaikin puolin varautunutta?
Muiden naisten mielestä olen siis petollinen suhteessa miehiin, ja tämän he päättelevät kai jostain mikroilmeistäni tms.. Tietääkseni yksikään mies ei ole ollut sitä mieltä että olisin petollinen.
Olen pahapäinen tuurijuoppo, mikä valitettavasti näkyy usein päällepäinkin. Vain selvinpäin minut tavanneet tuskin uskoisivat, vaikka huhuja kiertää jopa Helsingin kokoisessa kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvapalstalla provoaminen. Olen melkein nelikymppinen mies, eikä kukaan uskoisi työelämässä, että teen tällaista vapaa-ajalla.
Minäkin olen kohtalon toveri. Yli nelikymppinen mies. En koskaan aio kertoa tästä häpeällisestä harrastuksestani kenellekään.
Olen työpaikkasi it-osastolla, ja tiedän kyllä että käyt täällä työajallasi ;)
En oikein tiedä mikä se turn off minussa on, kukaan ei suostu kertomaan. Pidän itseäni helposti lähestyttävänä, ystävällisenä, joustavana ja lojaalina henkilönä eikä ihmissuhteissani yleensä ole ollut pahasti kitkaa.
Kaipa se suurin turn off on sitten kuitenkin ulkonäössä, vaikken itse pidä itseäni sen rumempana kuin muitakaan. Huolehdin itsestäni liikunnalla, hyvällä ravinnolla, unella, meikkaan ja laittaudun muutenkin ja huolehdin hygieniastani enkä ole vielä edes vanha enkä lihava.
Oon liian kiltti, jumalattoman pitkä pinna, empaattinen, huolehtiva, ystävällinen, ymmärtäväinen, ihan ok näkönen, töissäkäyvä, lapseton, ei mt-ongelmia, ns. normaali ihminen siis kaikinpuolin. MUTTA parisuhteessa en oo taipuvainen kompromisseihin ja oon kaavoihin kangistunut, ennakkoluuloinen ja vähän rasismiin taipuvainen. Tartten omaa aikaa paljon. Haluan tehdä asiat omalla tavalla ja tyylillä. En oikeastaan halua epämukavuus alueelle missään tapauksessa. En halua ikinä naimisiin, koska musta tuntuu että sillon mies jotenkin onistais osan mua enkä olisi enää vain minä. En siis ole parisuhdeihminen, mutta oon kuitenkin parisuhteessa... Ai niin, saattaa se puoliso tietyissä tilanteissa unohtua...
Alue: Aihe vapaa
Seksuaalinen alistuvuus.
Ja olen siis mies.