Lue keskustelun säännöt.
Arvostetaanko kotiäitiyttä Suomessa?
22.08.2022 |
Katselin amerikkalaista ohjelmaa, ja miten onkaan erilainen yhteiskunta. Päivähoito ei ole puoli-ilmaista, ei ole koulukuljetuksia tai kouluruokaa, vaan äiti hoitaa kaiken. Tekee lasten kanssa kouluprojektit, vie harrastuksiin, tekee suunnilleen kaikki kotityöt jne. Joskus toki koti-isiäkin mutta useimmiten yhä edelleen se on kotiäiti.
Välillä näkyy artikkeleita tavallisista suomalaisista perheistä, jotka ovat miehen työn vuoksi muuttaneet Usaan ja nainen on sen aikaa ollut kotirouvana. Voi kun löytäisin sen viimeisimmän artikkelin - nainen oli tosi tyytyväinen, hänellä oli aikaa hoitaa kaikki perheen asiat ja illat olivat vapaita yhdessäololle. Mies oli muistaakseni jollain yliopistolla töissä.
Siellä ollaan hyvin konservatiivisia, osittain kotiäiti-kulttuuri juontaa perinteisistä arvoista. Mutta siellä kotiäidin tehtäviä pidetään oikeasti työnä. Jonkun täytyy ne tehdä, ja se joka tekee, niin ainakin puheissa äidin työtä arvostetaan.
Miksi Suomessa se tuntuu olevan ihan toisin? Joskus 60-luvulla oli vielä kotiäitejä, ja 70-luvullakin (esim oma äitini). Mutta nyt ei enää riitä että on vain kotiäiti. Sitä ei pidetä minään. Töihin ruvetaan patistamaan vaikka lapsi on vielä vaipoissa. Jokaisen kuuluisi käydä töissä, ja sen lisäksi hoitaa koti. Lapsethan nyt hoitaa itse itsensä - täällä arvostetaan sitä että lapset kulkevat itse joka paikkaan, kavereille ja harrastuksiin, ja tekevät läksytkin itsenäisesti.
Ja samaan aikaan todella moni nainen on rättipoikkiväsynyt ruuhkavuosien aikaan. Onko tasa-arvo nyt sitten toteutunut oikein? Jokainen nainen voi töissä käydä, päivähoidon ansiosta, mutta kaatuuko se kotityöt ja lasten asiat silti vain äitien niskaan? Naisten väsymisestä ei puhuta, kun kotitöitä ja lastenhoitoa ei jotenkin edes lasketa työksi. Neuvoloista lähtien vähätellään sitä väsymistä, vaikka nainen hoitaisi kaiken yksin. Ilman ketään apuna.
Naiset myös käyttävät tutkitusti enemmän tunteja kotitöihin kuin miehet.
Miksi tässä on tällainen vinouma?
Yhdessä lehtiartikkelissa suomalainen kotiäiti (juristi-pariskunta) kertoi tehneensä kotona kaiken, ruoanlaitosta remonttitarjouksiin. Miehen palkasta maksettiin myös naisen eläkerahastoa. Lapsia taisi olla kolme. Ja kotiäitiys jatkui noin 20 vuotta, kunnes nuorimmainenkin muutti kotoa. Sitten tämä nainen perusti yrityksen.
Tällaisesta vain kuulee tosi harvoin nykypäivänä.
Feminismi puhuu aidosta valinnan mahdollisuudesta. Oletteko te saaneet aidosti valita sen mitä halusitte, uran vai perheen, vai molempien yhdistelmän, vai oliko joku muu mikä sen valinnan lopulta teki (ympäristön painostus, taloudelliset syyt, työttömyys?)
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi nousi kehitysmaasta hyvinvointivaltioksi ennätysvauhdilla sen takia, että naisetkin teki töitä eivätkä jääneet hoitamaan kotia, lapsia ja miestä. Tätä taustaa vasten varsin ymmärrettävää ettei kotiäitiyttä sinänsä arvosteta. Ja toisaalta moni äiti arvostaa sitä työpaikkaansa niin paljon, että ajatuskin koko elämän omistamisesta lasten hoidolle kauhistuttaa. Toisaalta en ole törmännyt siihenkään että pidettäisiin jotenkin pahana jos joku haluaa olla kotiäiti ja isä haluaa ja pystyy perheen elättämään. Meillä se kotiäidin työ on vaan aika yksinäinen pesti kun ei ole sellaista kotiäitien yhteisöä kuin monessa muussa maassa jossa kotiäitiys on normaalia.
Kyllä se kotiäitikin työtään arvostaa hyvin usein, se vaan ei ole heille kauhistus jos sitä työtä ei tee muutamaa vuotta pitkän uran välissä. 12 vuotta hyväpalkkaista työtä, 10 vuotta kotona lasten kanssa ja sit taas ehtii tehdä sitä tärkeää työtään vaikka kuinka paljon.
10 vuotta lasten kanssa kotona, niin ei sitä niin vain palata siihen hyväpalkkaiseen työhön. 10 vuodessa ehtii tapahtua paljon ja siinä on aika paljon kiinniotettavaa. Sinänsä minulle on aivan sama jos jollekin perheelle paras ratkaisu on äidin jääminen kotiin. Mutta alasta riippuen työelämään palaaminen ei välttämättä ole ihan niin yksinkertaista.
Luuletko ettei 10 vuotta kotona oleva ole miettimyt asian valmiiksi? Jos teet työtä, joka ei ole varma, eiköhän se kotona olo jää lyhyemmäksi. Mulla on työtä heti kun alan sitä tehdä, olisi ollut koko 10 vuoden ajan. Olen jotain välillä tehnytkin, luennointia ja konsultaatioita.
Varmaan jotkut onkin miettineet, ja pystyvät tekemään siinä sivussa pikkuisen töitä ja pitämään ammattitaitoa yllä, silloinhan se onnistuu noin ja kiva heille. Mutta likimainkaan kaikille tuo ei ole mahdollista, ja siksi se pitkä kotiäitiys ei ole vaihtoehto. Ja sitten on ne jotka ei ole miettineet asiaa sen kummemmin, ja joille se työ ei ole tärkeää, näitä on varmasti valtaosa kotiäitiäideistä. Heillä on sitten kyllä riski ettei töihin paluu niin helpolla sitten onnistukaan.
No sit se on niin. Miksi se on jollekulle muulle ongelma?
Kuka on sanonut että se on ongelma jollekulle muulle? Yhteiskunnalle toki on jos ihmiset jää yhteiskunnan elätiksi, mutta jos ei vaan vaikka se mies elättää niin sama kai se.
Täälläkin tuntuu olevan ongelma useammallekin. Ihan kuin nämä kotiäidit heidän pussillaan kävisi. Kenen muun päätöksiä kritisoidaan samalla tavalla?
No vaikka niitten äitien, jotka laittaa lapsensa hoitoon pienenä mennäkseen töihin. Sellaisten ei pitäisi lapsia tehdäkään jos ei niitä itse halua hoitaa jne.
Niin no, tähän yleensä liittyy sit jo ihan todellinenkin ongelma, saattaisinpa itsekin ihmetellä miksi lapsia on tehty, jos heidän päiväkotiin tyrkätään 10 kuisina. Mutta joo, totta tätäkin kritisoidaan.
Huomaatko, olet itsekin valmis puhumaan varsin rumasti toisen ratkaisun tehneistä. Mitä se sinulta on pois, jos joku toimii näin? Kaikilla ei ole sellaista yltäkylläisyyttä, että voisivat valita olla kotona yhtään pidempään.
tottakai mullakin on mielipiteeni, munkin päätöksistä saa olla mitä mieltä haluaa. Se miten asian ilmaisee, on sit eri asia. Ei ole multa pois millään tavalla enkä lähtisi kritisoimaan tehtyä päätöstä vaikken sitä ymmärtäisikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa sanottiin jo 1960 luvulla kotiäitejä leivoksia syöviksi turkiseläimiksi. Muistan hyvin. Aina on ollut raakaa ja julmaa kielenkäyttö Suomessa eikä ole muuttunut miksikään.
Joo, näin minäkin muistelen. Ja sitä ennen "kotiäidit" olivat yleensä maatalon emäntiä ja lapset menivät siinä muiden töiden ohessa. Eli eipä Suomessa ole ikinä ollut mitään kotiäitikulttuuria.
Kyllä etenkin kaupungeissa on aina ollut kotiäitejäkin, joiden homma on ollut nimenomaan vain se lastenhoito ja kodinhoito, jos olivat varakkaita niin oli myös keittiöpiika tms. Jos lapsia tuli yksi joka vuosi, niin missä välissä olisi töissä käynytkään?
Toki kaupunkilaiset olivat vähemmistö, mutta on väärin sanoa, ettei kotiäitejä olisi ollut lainkaan.
Kaari Utrio kirjoittaa naisen historiasta mielenkiintoisella tavalla, ihan hänen fb-sivullaankin.
Naisen osa oli mennä naimisiin, tehdä lapsia, kunnes kuoli lapsivuoteeseen. Ja kuolleen vaimon tilalle mies tarvitsi jonkun hoitamaan jo olemassaolevat lapset; uusi pikkurouva siis, hoitamaan jo olemassa olevat lapset, ja tekemään lisää lapsia (ehkäisyä ei tunnettu tai se oli epävarmaa). Kaikissa säätyluokissa oli näin. Porvareilla ja torppareilla.
Uusi vaimo otettiin nopeasti edellisen kuoltua, ja nimenomaan lasten takia ja ruokaa ja vaatteita laittamaan. Uusi vaimo otettiin siis ensisijaisesti kotiäidiksi.
Torpparin rouva saattoi toki joutua myös lypsyhommiin ja villaa kehräämään, nehän olivat naisten töitä siinä kotipiirissä.
Epäuskoisena luen, miten kuvitellaan, ettei ennen ollut kotiäitejä. Ettekö osaa kuvitella, miten iso työ on ollut lapsikatraassa, ilman mitään nykyajan apuvälineitä, ilman valmisvaatteita, ilman valmisruokia, ilman jääkaappeja tai pakastimia?
Kaikki tehtiin itse, isollekin lapsilaumalle, aivan kaikki. Kyllä ennen todellakin on ollut kotiäitejä. Ei ollut AIKAA käydä töissä kodin ulkopuolella.
Köyhimmät esim leskeksi jääneet naiset tekivät töitä, taaperot mukana helmoissaan (kuvia nähnyt esim kalanperkuunaisista jossain tehtaassa) tai ottivat kotiin muiden pyykkiä pestäväksi jne. Siinäpä sitä ihannetta, lastenhoidon ja työnteon yhdistämistä käytännössä.
En väitä, etteikö olisi ollut kotiäitejä, mutta ei niin paljon, että olisi ollut kotiäitikulttuuri kuten käsittääkseni esim. Saksassa on. Käsitän itse kotiäitiyden nimenomaan toiminnaksi, jossa toimitaan kotona lasten ehdoilla, esim. menot järjestetään päiväunien mukaan. Tämä on erittäin kaukana menneistä ajoista, jolloin lapset tietysti hoidettiin kotona, mutta lapset olivat käytännössä sivuasia. Lapsia tuli koska ei ollut ehkäisyä ja ei niiden takia emäntä jättänyt lehmiä lypsämättä. Onhan olemassa näitä tarinoita, joissa lapset saatettiin sitoa vaikka puuhun peltotöiden ajaksi, koska ei kukaan voinut töiltään vahtia lasta. Eli ratkaisevaa ei ole se, onko lapsi kotona vai kodin ulkopuolella hoidossa vaan se, ollaanko kotona lapsen takia vai ei. Tietysti voin kuvitella, että silloin muinoinkin on ollut aidosti lapsiaan rakastavia äitejä, jotka ovat kaikessa ajatelleet lapsensa parasta, mutta tämä nyt oli sattumankauppaa, yhtä lailla ne lapset kuitenkin kotona olivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi nousi kehitysmaasta hyvinvointivaltioksi ennätysvauhdilla sen takia, että naisetkin teki töitä eivätkä jääneet hoitamaan kotia, lapsia ja miestä. Tätä taustaa vasten varsin ymmärrettävää ettei kotiäitiyttä sinänsä arvosteta. Ja toisaalta moni äiti arvostaa sitä työpaikkaansa niin paljon, että ajatuskin koko elämän omistamisesta lasten hoidolle kauhistuttaa. Toisaalta en ole törmännyt siihenkään että pidettäisiin jotenkin pahana jos joku haluaa olla kotiäiti ja isä haluaa ja pystyy perheen elättämään. Meillä se kotiäidin työ on vaan aika yksinäinen pesti kun ei ole sellaista kotiäitien yhteisöä kuin monessa muussa maassa jossa kotiäitiys on normaalia.
Kyllä se kotiäitikin työtään arvostaa hyvin usein, se vaan ei ole heille kauhistus jos sitä työtä ei tee muutamaa vuotta pitkän uran välissä. 12 vuotta hyväpalkkaista työtä, 10 vuotta kotona lasten kanssa ja sit taas ehtii tehdä sitä tärkeää työtään vaikka kuinka paljon.
10 vuotta lasten kanssa kotona, niin ei sitä niin vain palata siihen hyväpalkkaiseen työhön. 10 vuodessa ehtii tapahtua paljon ja siinä on aika paljon kiinniotettavaa. Sinänsä minulle on aivan sama jos jollekin perheelle paras ratkaisu on äidin jääminen kotiin. Mutta alasta riippuen työelämään palaaminen ei välttämättä ole ihan niin yksinkertaista.
Luuletko ettei 10 vuotta kotona oleva ole miettimyt asian valmiiksi? Jos teet työtä, joka ei ole varma, eiköhän se kotona olo jää lyhyemmäksi. Mulla on työtä heti kun alan sitä tehdä, olisi ollut koko 10 vuoden ajan. Olen jotain välillä tehnytkin, luennointia ja konsultaatioita.
Varmaan jotkut onkin miettineet, ja pystyvät tekemään siinä sivussa pikkuisen töitä ja pitämään ammattitaitoa yllä, silloinhan se onnistuu noin ja kiva heille. Mutta likimainkaan kaikille tuo ei ole mahdollista, ja siksi se pitkä kotiäitiys ei ole vaihtoehto. Ja sitten on ne jotka ei ole miettineet asiaa sen kummemmin, ja joille se työ ei ole tärkeää, näitä on varmasti valtaosa kotiäitiäideistä. Heillä on sitten kyllä riski ettei töihin paluu niin helpolla sitten onnistukaan.
No sit se on niin. Miksi se on jollekulle muulle ongelma?
Kuka on sanonut että se on ongelma jollekulle muulle? Yhteiskunnalle toki on jos ihmiset jää yhteiskunnan elätiksi, mutta jos ei vaan vaikka se mies elättää niin sama kai se.
Täälläkin tuntuu olevan ongelma useammallekin. Ihan kuin nämä kotiäidit heidän pussillaan kävisi. Kenen muun päätöksiä kritisoidaan samalla tavalla?
No vaikka niitten äitien, jotka laittaa lapsensa hoitoon pienenä mennäkseen töihin. Sellaisten ei pitäisi lapsia tehdäkään jos ei niitä itse halua hoitaa jne.
Niin no, tähän yleensä liittyy sit jo ihan todellinenkin ongelma, saattaisinpa itsekin ihmetellä miksi lapsia on tehty, jos heidän päiväkotiin tyrkätään 10 kuisina. Mutta joo, totta tätäkin kritisoidaan.
Huomaatko, olet itsekin valmis puhumaan varsin rumasti toisen ratkaisun tehneistä. Mitä se sinulta on pois, jos joku toimii näin? Kaikilla ei ole sellaista yltäkylläisyyttä, että voisivat valita olla kotona yhtään pidempään.
Rahahan siellä taustalla on niin, kai sen kaikki tietää. Eihän tossa ajatuksessa sitä varsinaista syytä ihmetelläkään vaan sitä miksi lapsia tehdään heikkoon rahalliseen tilanteeseen.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi nousi kehitysmaasta hyvinvointivaltioksi ennätysvauhdilla sen takia, että naisetkin teki töitä eivätkä jääneet hoitamaan kotia, lapsia ja miestä. Tätä taustaa vasten varsin ymmärrettävää ettei kotiäitiyttä sinänsä arvosteta. Ja toisaalta moni äiti arvostaa sitä työpaikkaansa niin paljon, että ajatuskin koko elämän omistamisesta lasten hoidolle kauhistuttaa. Toisaalta en ole törmännyt siihenkään että pidettäisiin jotenkin pahana jos joku haluaa olla kotiäiti ja isä haluaa ja pystyy perheen elättämään. Meillä se kotiäidin työ on vaan aika yksinäinen pesti kun ei ole sellaista kotiäitien yhteisöä kuin monessa muussa maassa jossa kotiäitiys on normaalia.
Kyllä se kotiäitikin työtään arvostaa hyvin usein, se vaan ei ole heille kauhistus jos sitä työtä ei tee muutamaa vuotta pitkän uran välissä. 12 vuotta hyväpalkkaista työtä, 10 vuotta kotona lasten kanssa ja sit taas ehtii tehdä sitä tärkeää työtään vaikka kuinka paljon.
10 vuotta lasten kanssa kotona, niin ei sitä niin vain palata siihen hyväpalkkaiseen työhön. 10 vuodessa ehtii tapahtua paljon ja siinä on aika paljon kiinniotettavaa. Sinänsä minulle on aivan sama jos jollekin perheelle paras ratkaisu on äidin jääminen kotiin. Mutta alasta riippuen työelämään palaaminen ei välttämättä ole ihan niin yksinkertaista.
Luuletko ettei 10 vuotta kotona oleva ole miettimyt asian valmiiksi? Jos teet työtä, joka ei ole varma, eiköhän se kotona olo jää lyhyemmäksi. Mulla on työtä heti kun alan sitä tehdä, olisi ollut koko 10 vuoden ajan. Olen jotain välillä tehnytkin, luennointia ja konsultaatioita.
Varmaan jotkut onkin miettineet, ja pystyvät tekemään siinä sivussa pikkuisen töitä ja pitämään ammattitaitoa yllä, silloinhan se onnistuu noin ja kiva heille. Mutta likimainkaan kaikille tuo ei ole mahdollista, ja siksi se pitkä kotiäitiys ei ole vaihtoehto. Ja sitten on ne jotka ei ole miettineet asiaa sen kummemmin, ja joille se työ ei ole tärkeää, näitä on varmasti valtaosa kotiäitiäideistä. Heillä on sitten kyllä riski ettei töihin paluu niin helpolla sitten onnistukaan.
No sit se on niin. Miksi se on jollekulle muulle ongelma?
Kuka on sanonut että se on ongelma jollekulle muulle? Yhteiskunnalle toki on jos ihmiset jää yhteiskunnan elätiksi, mutta jos ei vaan vaikka se mies elättää niin sama kai se.
Täälläkin tuntuu olevan ongelma useammallekin. Ihan kuin nämä kotiäidit heidän pussillaan kävisi. Kenen muun päätöksiä kritisoidaan samalla tavalla?
No vaikka niitten äitien, jotka laittaa lapsensa hoitoon pienenä mennäkseen töihin. Sellaisten ei pitäisi lapsia tehdäkään jos ei niitä itse halua hoitaa jne.
Niin no, tähän yleensä liittyy sit jo ihan todellinenkin ongelma, saattaisinpa itsekin ihmetellä miksi lapsia on tehty, jos heidän päiväkotiin tyrkätään 10 kuisina. Mutta joo, totta tätäkin kritisoidaan.
Huomaatko, olet itsekin valmis puhumaan varsin rumasti toisen ratkaisun tehneistä. Mitä se sinulta on pois, jos joku toimii näin? Kaikilla ei ole sellaista yltäkylläisyyttä, että voisivat valita olla kotona yhtään pidempään.
Kyllä tähän joku kotiäiti tulee kertomaan että tottakai on, myy vaan kotinsa ja muuttaa vuokralle jonnekin halpaan paikkaan elämään tuilla, miksei muka onnistu, se olisi lasten etu. Itsekäs äiti on sellainen joka ei ole valmis elintasostaan tinkimään jne.
Onhan tossa totuuden siemen.
kotiäitikulttuurimaissa ne kerhot, harrasteet ja muut pyöritetään niiden äitien toimesta. Täällä oletetaan että yhteiskunta maksaa ja järjestää kaiken leikkipuistotoiminnasta vauvamuskareihin ja kouluruokailuun, mielellään ilmaiseksi. suomessa kotiäitikulttuuria ei ole, se on enemmänkin kotona hengailua. täällä ei tarvitse raahautua kouluavustajaksi ja välipalatoimintakoordinaattoriksi kahtena päivänä viikossa eikä pitää playdate-toimintaa kolmantena päivänä ja baseballharkkoja neljäntenä. USA:n lapsi- ja nuorisotoiminta pyörii sillä että vanhemmilla, yleensä kotiäidillä, on velvollisuus osallistua ihan kaikkeen ja käyttää täyden työviikon verran tunteja palkattomaan "vapaaehtois"toimintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi nousi kehitysmaasta hyvinvointivaltioksi ennätysvauhdilla sen takia, että naisetkin teki töitä eivätkä jääneet hoitamaan kotia, lapsia ja miestä. Tätä taustaa vasten varsin ymmärrettävää ettei kotiäitiyttä sinänsä arvosteta. Ja toisaalta moni äiti arvostaa sitä työpaikkaansa niin paljon, että ajatuskin koko elämän omistamisesta lasten hoidolle kauhistuttaa. Toisaalta en ole törmännyt siihenkään että pidettäisiin jotenkin pahana jos joku haluaa olla kotiäiti ja isä haluaa ja pystyy perheen elättämään. Meillä se kotiäidin työ on vaan aika yksinäinen pesti kun ei ole sellaista kotiäitien yhteisöä kuin monessa muussa maassa jossa kotiäitiys on normaalia.
Kyllä se kotiäitikin työtään arvostaa hyvin usein, se vaan ei ole heille kauhistus jos sitä työtä ei tee muutamaa vuotta pitkän uran välissä. 12 vuotta hyväpalkkaista työtä, 10 vuotta kotona lasten kanssa ja sit taas ehtii tehdä sitä tärkeää työtään vaikka kuinka paljon.
10 vuotta lasten kanssa kotona, niin ei sitä niin vain palata siihen hyväpalkkaiseen työhön. 10 vuodessa ehtii tapahtua paljon ja siinä on aika paljon kiinniotettavaa. Sinänsä minulle on aivan sama jos jollekin perheelle paras ratkaisu on äidin jääminen kotiin. Mutta alasta riippuen työelämään palaaminen ei välttämättä ole ihan niin yksinkertaista.
Luuletko ettei 10 vuotta kotona oleva ole miettimyt asian valmiiksi? Jos teet työtä, joka ei ole varma, eiköhän se kotona olo jää lyhyemmäksi. Mulla on työtä heti kun alan sitä tehdä, olisi ollut koko 10 vuoden ajan. Olen jotain välillä tehnytkin, luennointia ja konsultaatioita.
Varmaan jotkut onkin miettineet, ja pystyvät tekemään siinä sivussa pikkuisen töitä ja pitämään ammattitaitoa yllä, silloinhan se onnistuu noin ja kiva heille. Mutta likimainkaan kaikille tuo ei ole mahdollista, ja siksi se pitkä kotiäitiys ei ole vaihtoehto. Ja sitten on ne jotka ei ole miettineet asiaa sen kummemmin, ja joille se työ ei ole tärkeää, näitä on varmasti valtaosa kotiäitiäideistä. Heillä on sitten kyllä riski ettei töihin paluu niin helpolla sitten onnistukaan.
No sit se on niin. Miksi se on jollekulle muulle ongelma?
Kuka on sanonut että se on ongelma jollekulle muulle? Yhteiskunnalle toki on jos ihmiset jää yhteiskunnan elätiksi, mutta jos ei vaan vaikka se mies elättää niin sama kai se.
Täälläkin tuntuu olevan ongelma useammallekin. Ihan kuin nämä kotiäidit heidän pussillaan kävisi. Kenen muun päätöksiä kritisoidaan samalla tavalla?
No vaikka niitten äitien, jotka laittaa lapsensa hoitoon pienenä mennäkseen töihin. Sellaisten ei pitäisi lapsia tehdäkään jos ei niitä itse halua hoitaa jne.
Niin no, tähän yleensä liittyy sit jo ihan todellinenkin ongelma, saattaisinpa itsekin ihmetellä miksi lapsia on tehty, jos heidän päiväkotiin tyrkätään 10 kuisina. Mutta joo, totta tätäkin kritisoidaan.
Huomaatko, olet itsekin valmis puhumaan varsin rumasti toisen ratkaisun tehneistä. Mitä se sinulta on pois, jos joku toimii näin? Kaikilla ei ole sellaista yltäkylläisyyttä, että voisivat valita olla kotona yhtään pidempään.
Rahahan siellä taustalla on niin, kai sen kaikki tietää. Eihän tossa ajatuksessa sitä varsinaista syytä ihmetelläkään vaan sitä miksi lapsia tehdään heikkoon rahalliseen tilanteeseen.
-eriNiinpä. Kyllä mä ihmettelen miksi pitää lapsi saada, jos se raha nyt sit joko on niin tiukilla ettei lasta voi hoitaa tai työ niin tärkeä että lapsi sen sotkee.
Tämä on ihan eri tason asia kuin se onko kotiäiti vai käykö töissä yli 2 tai 3-vuotiaan lapsen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta suomessa saisi vaikka seisoa käsillään kotona koko ikänsä, kunhan se ei tapahdu verovaroin. Lisääntyminen aina ihan oma ja vapaaehtoinen arvovalinta.
Ihan vapaasti voi nytkin jokainen valita, jompi kumpi jää kotiin ja toinen töissä ja hoitaa kustannukset, siitä vaan mikä estää? Jos ei ole varaa niin sitten turha vinkua.
Siinä tapauksessa pitää palata myös perheverotukseen ja hyvittää perheille se, että eivät käytä päivähoitoa (kulut yhteiskunnalle noin 1300 euroa kuussa) tai iltiksiä tai kesäleirejä.
Miksi pitäisi ja mistä kassasta? Ne työssä käyvät vanhemmat tuo myös veroja valtiolle, itse esimerkiksi maksan enemmän kuin tuon 1300€ kuussa veroa. Ja maksan sen jälkeenkin, kun lapseni eivät tarvitse päivähoitoa.
No kiva että maksat sen jälkeenkin. Lapsen aiheuttamat kulut eivät suinkaan jää siihen päivähoitoon.
Lapsihan menee kouluun, jatko-opintoihin, käyttää terveydenhuollon palveluita jne. Päivähoito on yhteiskunnan kaikkein halvimmin järjestetty palvelu. Ja sekin maksaa kunnalle sen 1300.
Peruskoulu maksaa enemmän per lapsi.
Nettoveronmaksaja et ole vielä pitkään aikaan, ellet sitten perusta rahasampo-yritystä.
Ja onhan sitä paljon muitakin kuluja, mihin veroja tarvitaan, kuin ne lasten palvelut. Mutta ei siitä nyt sen enempää, ei suoraan liity aiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut onnekas kun olen elänyt ympäristössä, jossa meitä kotiäitejä on paljon. Maailman parasta aikaa olen elänyt enkä ole kuullut yhtäkään poikkipuolista sanaa asiasta. Anoppi toki huolissaan mun työurasta, mutta saa olla, eipä mua haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta suomessa saisi vaikka seisoa käsillään kotona koko ikänsä, kunhan se ei tapahdu verovaroin. Lisääntyminen aina ihan oma ja vapaaehtoinen arvovalinta.
Ihan vapaasti voi nytkin jokainen valita, jompi kumpi jää kotiin ja toinen töissä ja hoitaa kustannukset, siitä vaan mikä estää? Jos ei ole varaa niin sitten turha vinkua.
Siinä tapauksessa pitää palata myös perheverotukseen ja hyvittää perheille se, että eivät käytä päivähoitoa (kulut yhteiskunnalle noin 1300 euroa kuussa) tai iltiksiä tai kesäleirejä.
Miksi pitäisi ja mistä kassasta? Ne työssä käyvät vanhemmat tuo myös veroja valtiolle, itse esimerkiksi maksan enemmän kuin tuon 1300€ kuussa veroa. Ja maksan sen jälkeenkin, kun lapseni eivät tarvitse päivähoitoa.
No kiva että maksat sen jälkeenkin. Lapsen aiheuttamat kulut eivät suinkaan jää siihen päivähoitoon.
Lapsihan menee kouluun, jatko-opintoihin, käyttää terveydenhuollon palveluita jne. Päivähoito on yhteiskunnan kaikkein halvimmin järjestetty palvelu. Ja sekin maksaa kunnalle sen 1300.
Peruskoulu maksaa enemmän per lapsi.
Nettoveronmaksaja et ole vielä pitkään aikaan, ellet sitten perusta rahasampo-yritystä.
Ja onhan sitä paljon muitakin kuluja, mihin veroja tarvitaan, kuin ne lasten palvelut. Mutta ei siitä nyt sen enempää, ei suoraan liity aiheeseen.
Tässä puhuttiin kotiäideistä ja tuotiin esille, että kotiäideille pitäisi hyvittää rahaa siitä, kun heidän lastensa hoitoon ei mene päivähoidon kustannuksia. Niin mun pointti oli, että ei pidä, koska he eivät myöskään tuota veroeuroja toisin kuin ainakin osa heistä, joiden lapsi on hoidossa.
Nuo kaikki muut kustannukset koskevat myös kotiäidin lasta, eivät liity vertailuun. Ja loppupeleissä yhteiskunnalle on ehdottoman elintärkeää, että niitä lapsia syntyy, vaikka heistä elämänsä alkupuolella onkin paljon kustannuksia. Ilman lapsia ei ole tulevaisuuden työvoimaa eikä veroeuroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen verotus ei lainkaan kannusta siihen. Miehen pitäisi tienata kunnolla rahaa tätä varten, mutta marginaaliveroprosentti nousee heti 50%:iin, kun vähänkin tienaa. Pariskunnan, jonka molemmat osapuolet tienaavat 4000€/kk bruttona, nettotulot ovat merkittävästi suuremmat kuin pariskunnan, jonka toinen osapuoli tienaa 8000€/kk ja toinen 0€.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa sanottiin jo 1960 luvulla kotiäitejä leivoksia syöviksi turkiseläimiksi. Muistan hyvin. Aina on ollut raakaa ja julmaa kielenkäyttö Suomessa eikä ole muuttunut miksikään.
Joo, näin minäkin muistelen. Ja sitä ennen "kotiäidit" olivat yleensä maatalon emäntiä ja lapset menivät siinä muiden töiden ohessa. Eli eipä Suomessa ole ikinä ollut mitään kotiäitikulttuuria.
Kyllä etenkin kaupungeissa on aina ollut kotiäitejäkin, joiden homma on ollut nimenomaan vain se lastenhoito ja kodinhoito, jos olivat varakkaita niin oli myös keittiöpiika tms. Jos lapsia tuli yksi joka vuosi, niin missä välissä olisi töissä käynytkään?
Toki kaupunkilaiset olivat vähemmistö, mutta on väärin sanoa, ettei kotiäitejä olisi ollut lainkaan.
Kaari Utrio kirjoittaa naisen historiasta mielenkiintoisella tavalla, ihan hänen fb-sivullaankin.
Naisen osa oli mennä naimisiin, tehdä lapsia, kunnes kuoli lapsivuoteeseen. Ja kuolleen vaimon tilalle mies tarvitsi jonkun hoitamaan jo olemassaolevat lapset; uusi pikkurouva siis, hoitamaan jo olemassa olevat lapset, ja tekemään lisää lapsia (ehkäisyä ei tunnettu tai se oli epävarmaa). Kaikissa säätyluokissa oli näin. Porvareilla ja torppareilla.
Uusi vaimo otettiin nopeasti edellisen kuoltua, ja nimenomaan lasten takia ja ruokaa ja vaatteita laittamaan. Uusi vaimo otettiin siis ensisijaisesti kotiäidiksi.
Torpparin rouva saattoi toki joutua myös lypsyhommiin ja villaa kehräämään, nehän olivat naisten töitä siinä kotipiirissä.
Epäuskoisena luen, miten kuvitellaan, ettei ennen ollut kotiäitejä. Ettekö osaa kuvitella, miten iso työ on ollut lapsikatraassa, ilman mitään nykyajan apuvälineitä, ilman valmisvaatteita, ilman valmisruokia, ilman jääkaappeja tai pakastimia?
Kaikki tehtiin itse, isollekin lapsilaumalle, aivan kaikki. Kyllä ennen todellakin on ollut kotiäitejä. Ei ollut AIKAA käydä töissä kodin ulkopuolella.
Köyhimmät esim leskeksi jääneet naiset tekivät töitä, taaperot mukana helmoissaan (kuvia nähnyt esim kalanperkuunaisista jossain tehtaassa) tai ottivat kotiin muiden pyykkiä pestäväksi jne. Siinäpä sitä ihannetta, lastenhoidon ja työnteon yhdistämistä käytännössä.
En väitä, etteikö olisi ollut kotiäitejä, mutta ei niin paljon, että olisi ollut kotiäitikulttuuri kuten käsittääkseni esim. Saksassa on. Käsitän itse kotiäitiyden nimenomaan toiminnaksi, jossa toimitaan kotona lasten ehdoilla, esim. menot järjestetään päiväunien mukaan. Tämä on erittäin kaukana menneistä ajoista, jolloin lapset tietysti hoidettiin kotona, mutta lapset olivat käytännössä sivuasia. Lapsia tuli koska ei ollut ehkäisyä ja ei niiden takia emäntä jättänyt lehmiä lypsämättä. Onhan olemassa näitä tarinoita, joissa lapset saatettiin sitoa vaikka puuhun peltotöiden ajaksi, koska ei kukaan voinut töiltään vahtia lasta. Eli ratkaisevaa ei ole se, onko lapsi kotona vai kodin ulkopuolella hoidossa vaan se, ollaanko kotona lapsen takia vai ei. Tietysti voin kuvitella, että silloin muinoinkin on ollut aidosti lapsiaan rakastavia äitejä, jotka ovat kaikessa ajatelleet lapsensa parasta, mutta tämä nyt oli sattumankauppaa, yhtä lailla ne lapset kuitenkin kotona olivat.
Joka vielä kuvittelee, ettei ole ollut kotiäitikulttuuria, niin voisi lukaista vaikka tämän gradun.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/25696/URN_NBN_fi_jyu-2010…
Siinä kuvaillaan sitä murroskohtaa, 1960-70-lukua, kun yhä useampi perheenäiti lähti töihin kodin ulkopuolelle.
Siis lähtökohta oli aiemmin, että äiti on kotona. Muutos oli se, että äideistä yhä useampi lähti töihin. Puhuttiin ansioäideistä ja kotiäideistä.
Lyhyt lainaus gradusta sivulta neljä:
"1950-lukua on joissakin tutkimuksissa pidetty kotiaitiyden kulta-aikana. Perhetta ja aitien tyota perheen hoitajan arvostettiin 1950-luvulla aikaisempaa enemman. 1960-luvun kuluessa naisten kodin ulkopuolinen tyossakaynti kuitenkin lisaantyi vuosi vuodelta, ja seurauksena kotiaitien maara vaheni ja naisen rooli perheessa muuttui."
80+ vuotiaissa naisissa on paljon sellaisia, joilla on aivan surkea eläke. Takuueläke tuli joku aika sitten, joka nosti näiden naisten tulotasoa hieman. Eläkeläisnaisista jopa 73% saa takuueläkettä.
Miksi niin monella ikänaisella on huono eläke, että saavat vain tämän minimin, takuueläkkeen? Ehkä olivat pitkään kotona lasten kanssa?
https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5130
Jutelkaa tämän ikäpolven naisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta suomessa saisi vaikka seisoa käsillään kotona koko ikänsä, kunhan se ei tapahdu verovaroin. Lisääntyminen aina ihan oma ja vapaaehtoinen arvovalinta.
Ihan vapaasti voi nytkin jokainen valita, jompi kumpi jää kotiin ja toinen töissä ja hoitaa kustannukset, siitä vaan mikä estää? Jos ei ole varaa niin sitten turha vinkua.
Siinä tapauksessa pitää palata myös perheverotukseen ja hyvittää perheille se, että eivät käytä päivähoitoa (kulut yhteiskunnalle noin 1300 euroa kuussa) tai iltiksiä tai kesäleirejä.
Miksi pitäisi ja mistä kassasta? Ne työssä käyvät vanhemmat tuo myös veroja valtiolle, itse esimerkiksi maksan enemmän kuin tuon 1300€ kuussa veroa. Ja maksan sen jälkeenkin, kun lapseni eivät tarvitse päivähoitoa.
No kiva että maksat sen jälkeenkin. Lapsen aiheuttamat kulut eivät suinkaan jää siihen päivähoitoon.
Lapsihan menee kouluun, jatko-opintoihin, käyttää terveydenhuollon palveluita jne. Päivähoito on yhteiskunnan kaikkein halvimmin järjestetty palvelu. Ja sekin maksaa kunnalle sen 1300.
Peruskoulu maksaa enemmän per lapsi.
Nettoveronmaksaja et ole vielä pitkään aikaan, ellet sitten perusta rahasampo-yritystä.
Ja onhan sitä paljon muitakin kuluja, mihin veroja tarvitaan, kuin ne lasten palvelut. Mutta ei siitä nyt sen enempää, ei suoraan liity aiheeseen.
Tässä puhuttiin kotiäideistä ja tuotiin esille, että kotiäideille pitäisi hyvittää rahaa siitä, kun heidän lastensa hoitoon ei mene päivähoidon kustannuksia. Niin mun pointti oli, että ei pidä, koska he eivät myöskään tuota veroeuroja toisin kuin ainakin osa heistä, joiden lapsi on hoidossa.
Nuo kaikki muut kustannukset koskevat myös kotiäidin lasta, eivät liity vertailuun. Ja loppupeleissä yhteiskunnalle on ehdottoman elintärkeää, että niitä lapsia syntyy, vaikka heistä elämänsä alkupuolella onkin paljon kustannuksia. Ilman lapsia ei ole tulevaisuuden työvoimaa eikä veroeuroja.
Lisään täältä ihan sivusta, että ainahan lapsella on myös isä.
Kotiäidin puoliso (todennäköisesti) maksaa veroja aika rutkasti, kun kerran yksin pystyy elättämään koko perheen.
Vierailija kirjoitti:
Suomen verotus ei lainkaan kannusta siihen. Miehen pitäisi tienata kunnolla rahaa tätä varten, mutta marginaaliveroprosentti nousee heti 50%:iin, kun vähänkin tienaa. Pariskunnan, jonka molemmat osapuolet tienaavat 4000€/kk bruttona, nettotulot ovat merkittävästi suuremmat kuin pariskunnan, jonka toinen osapuoli tienaa 8000€/kk ja toinen 0€.
Näin on, mutta verotuksen muuttaminen on aika hankalaa tässä asiassa. Se että veroprosentti pienenee, jos puoliso on kotona, on melko mahdoton ajatus. Sen sijaan, jos kotona olevalle maksettaisiin pidempään ihan kunnon rahaa, mahdollistaisi se kotivanhemmuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta suomessa saisi vaikka seisoa käsillään kotona koko ikänsä, kunhan se ei tapahdu verovaroin. Lisääntyminen aina ihan oma ja vapaaehtoinen arvovalinta.
Ihan vapaasti voi nytkin jokainen valita, jompi kumpi jää kotiin ja toinen töissä ja hoitaa kustannukset, siitä vaan mikä estää? Jos ei ole varaa niin sitten turha vinkua.
Siinä tapauksessa pitää palata myös perheverotukseen ja hyvittää perheille se, että eivät käytä päivähoitoa (kulut yhteiskunnalle noin 1300 euroa kuussa) tai iltiksiä tai kesäleirejä.
Miksi pitäisi ja mistä kassasta? Ne työssä käyvät vanhemmat tuo myös veroja valtiolle, itse esimerkiksi maksan enemmän kuin tuon 1300€ kuussa veroa. Ja maksan sen jälkeenkin, kun lapseni eivät tarvitse päivähoitoa.
No kiva että maksat sen jälkeenkin. Lapsen aiheuttamat kulut eivät suinkaan jää siihen päivähoitoon.
Lapsihan menee kouluun, jatko-opintoihin, käyttää terveydenhuollon palveluita jne. Päivähoito on yhteiskunnan kaikkein halvimmin järjestetty palvelu. Ja sekin maksaa kunnalle sen 1300.
Peruskoulu maksaa enemmän per lapsi.
Nettoveronmaksaja et ole vielä pitkään aikaan, ellet sitten perusta rahasampo-yritystä.
Ja onhan sitä paljon muitakin kuluja, mihin veroja tarvitaan, kuin ne lasten palvelut. Mutta ei siitä nyt sen enempää, ei suoraan liity aiheeseen.
Tässä puhuttiin kotiäideistä ja tuotiin esille, että kotiäideille pitäisi hyvittää rahaa siitä, kun heidän lastensa hoitoon ei mene päivähoidon kustannuksia. Niin mun pointti oli, että ei pidä, koska he eivät myöskään tuota veroeuroja toisin kuin ainakin osa heistä, joiden lapsi on hoidossa.
Nuo kaikki muut kustannukset koskevat myös kotiäidin lasta, eivät liity vertailuun. Ja loppupeleissä yhteiskunnalle on ehdottoman elintärkeää, että niitä lapsia syntyy, vaikka heistä elämänsä alkupuolella onkin paljon kustannuksia. Ilman lapsia ei ole tulevaisuuden työvoimaa eikä veroeuroja.
Lisään täältä ihan sivusta, että ainahan lapsella on myös isä.
Kotiäidin puoliso (todennäköisesti) maksaa veroja aika rutkasti, kun kerran yksin pystyy elättämään koko perheen.
Juurikin näin. Kun puhutaan yhteiskunnallisista hyödyistä, tulee puhua perhekunnasta, ei yksilöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta suomessa saisi vaikka seisoa käsillään kotona koko ikänsä, kunhan se ei tapahdu verovaroin. Lisääntyminen aina ihan oma ja vapaaehtoinen arvovalinta.
Ihan vapaasti voi nytkin jokainen valita, jompi kumpi jää kotiin ja toinen töissä ja hoitaa kustannukset, siitä vaan mikä estää? Jos ei ole varaa niin sitten turha vinkua.
Siinä tapauksessa pitää palata myös perheverotukseen ja hyvittää perheille se, että eivät käytä päivähoitoa (kulut yhteiskunnalle noin 1300 euroa kuussa) tai iltiksiä tai kesäleirejä.
Miksi pitäisi ja mistä kassasta? Ne työssä käyvät vanhemmat tuo myös veroja valtiolle, itse esimerkiksi maksan enemmän kuin tuon 1300€ kuussa veroa. Ja maksan sen jälkeenkin, kun lapseni eivät tarvitse päivähoitoa.
No kiva että maksat sen jälkeenkin. Lapsen aiheuttamat kulut eivät suinkaan jää siihen päivähoitoon.
Lapsihan menee kouluun, jatko-opintoihin, käyttää terveydenhuollon palveluita jne. Päivähoito on yhteiskunnan kaikkein halvimmin järjestetty palvelu. Ja sekin maksaa kunnalle sen 1300.
Peruskoulu maksaa enemmän per lapsi.
Nettoveronmaksaja et ole vielä pitkään aikaan, ellet sitten perusta rahasampo-yritystä.
Ja onhan sitä paljon muitakin kuluja, mihin veroja tarvitaan, kuin ne lasten palvelut. Mutta ei siitä nyt sen enempää, ei suoraan liity aiheeseen.
Tässä puhuttiin kotiäideistä ja tuotiin esille, että kotiäideille pitäisi hyvittää rahaa siitä, kun heidän lastensa hoitoon ei mene päivähoidon kustannuksia. Niin mun pointti oli, että ei pidä, koska he eivät myöskään tuota veroeuroja toisin kuin ainakin osa heistä, joiden lapsi on hoidossa.
Nuo kaikki muut kustannukset koskevat myös kotiäidin lasta, eivät liity vertailuun. Ja loppupeleissä yhteiskunnalle on ehdottoman elintärkeää, että niitä lapsia syntyy, vaikka heistä elämänsä alkupuolella onkin paljon kustannuksia. Ilman lapsia ei ole tulevaisuuden työvoimaa eikä veroeuroja.
Lisään täältä ihan sivusta, että ainahan lapsella on myös isä.
Kotiäidin puoliso (todennäköisesti) maksaa veroja aika rutkasti, kun kerran yksin pystyy elättämään koko perheen.
Ei se poista sitä, että kotiäidin osalta ne verot jää saamatta.
Eikä ole mitään takeita, että ne puolison maksamat verot ovat erityisen suuret. Voivat olla, voivat olla olematta. Ihan niin kuin työssäkäyvissäkin perheissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta suomessa saisi vaikka seisoa käsillään kotona koko ikänsä, kunhan se ei tapahdu verovaroin. Lisääntyminen aina ihan oma ja vapaaehtoinen arvovalinta.
Ihan vapaasti voi nytkin jokainen valita, jompi kumpi jää kotiin ja toinen töissä ja hoitaa kustannukset, siitä vaan mikä estää? Jos ei ole varaa niin sitten turha vinkua.
Siinä tapauksessa pitää palata myös perheverotukseen ja hyvittää perheille se, että eivät käytä päivähoitoa (kulut yhteiskunnalle noin 1300 euroa kuussa) tai iltiksiä tai kesäleirejä.
Miksi pitäisi ja mistä kassasta? Ne työssä käyvät vanhemmat tuo myös veroja valtiolle, itse esimerkiksi maksan enemmän kuin tuon 1300€ kuussa veroa. Ja maksan sen jälkeenkin, kun lapseni eivät tarvitse päivähoitoa.
No kiva että maksat sen jälkeenkin. Lapsen aiheuttamat kulut eivät suinkaan jää siihen päivähoitoon.
Lapsihan menee kouluun, jatko-opintoihin, käyttää terveydenhuollon palveluita jne. Päivähoito on yhteiskunnan kaikkein halvimmin järjestetty palvelu. Ja sekin maksaa kunnalle sen 1300.
Peruskoulu maksaa enemmän per lapsi.
Nettoveronmaksaja et ole vielä pitkään aikaan, ellet sitten perusta rahasampo-yritystä.
Ja onhan sitä paljon muitakin kuluja, mihin veroja tarvitaan, kuin ne lasten palvelut. Mutta ei siitä nyt sen enempää, ei suoraan liity aiheeseen.
Tässä puhuttiin kotiäideistä ja tuotiin esille, että kotiäideille pitäisi hyvittää rahaa siitä, kun heidän lastensa hoitoon ei mene päivähoidon kustannuksia. Niin mun pointti oli, että ei pidä, koska he eivät myöskään tuota veroeuroja toisin kuin ainakin osa heistä, joiden lapsi on hoidossa.
Nuo kaikki muut kustannukset koskevat myös kotiäidin lasta, eivät liity vertailuun. Ja loppupeleissä yhteiskunnalle on ehdottoman elintärkeää, että niitä lapsia syntyy, vaikka heistä elämänsä alkupuolella onkin paljon kustannuksia. Ilman lapsia ei ole tulevaisuuden työvoimaa eikä veroeuroja.
Lisään täältä ihan sivusta, että ainahan lapsella on myös isä.
Kotiäidin puoliso (todennäköisesti) maksaa veroja aika rutkasti, kun kerran yksin pystyy elättämään koko perheen.
Ei se poista sitä, että kotiäidin osalta ne verot jää saamatta.
Eikä ole mitään takeita, että ne puolison maksamat verot ovat erityisen suuret. Voivat olla, voivat olla olematta. Ihan niin kuin työssäkäyvissäkin perheissä.
Niin, ihan kuten kaikilla. Mikä pointti?
1950-1960-luvulla tuli erilaisia kodinkoneita helpottamaan arkea: Pyykinpesukone, jääkaappi, imuri esimerkiksi. Taloudenhoito muuttui ihan erilaiseksi. Tuli sisävessat ja suihkut huoneistoihin.
1970-luvulla päiväkodit yleistyivät. Aikaisemmin naisten työssäkäynti oli vaikeaa, koska piti olla hoitaja lapselle.
Elämä on siis aivan erilaista nyt, kuin kotiäitien kulta-aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen verotus ei lainkaan kannusta siihen. Miehen pitäisi tienata kunnolla rahaa tätä varten, mutta marginaaliveroprosentti nousee heti 50%:iin, kun vähänkin tienaa. Pariskunnan, jonka molemmat osapuolet tienaavat 4000€/kk bruttona, nettotulot ovat merkittävästi suuremmat kuin pariskunnan, jonka toinen osapuoli tienaa 8000€/kk ja toinen 0€.
Näin on, mutta verotuksen muuttaminen on aika hankalaa tässä asiassa. Se että veroprosentti pienenee, jos puoliso on kotona, on melko mahdoton ajatus. Sen sijaan, jos kotona olevalle maksettaisiin pidempään ihan kunnon rahaa, mahdollistaisi se kotivanhemmuuden.
Suomessa on lähes ilmaiset päiväkodit sen takia, että naiset voisivat käydä töissä ja maksaa veroja. Monissa maissa ei ole tätä mahdollisuutta vaan päivähoitomaksut veisivät pienipalkkaisen palkan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen verotus ei lainkaan kannusta siihen. Miehen pitäisi tienata kunnolla rahaa tätä varten, mutta marginaaliveroprosentti nousee heti 50%:iin, kun vähänkin tienaa. Pariskunnan, jonka molemmat osapuolet tienaavat 4000€/kk bruttona, nettotulot ovat merkittävästi suuremmat kuin pariskunnan, jonka toinen osapuoli tienaa 8000€/kk ja toinen 0€.
Näin on, mutta verotuksen muuttaminen on aika hankalaa tässä asiassa. Se että veroprosentti pienenee, jos puoliso on kotona, on melko mahdoton ajatus. Sen sijaan, jos kotona olevalle maksettaisiin pidempään ihan kunnon rahaa, mahdollistaisi se kotivanhemmuuden.
Suomessa on lähes ilmaiset päiväkodit sen takia, että naiset voisivat käydä töissä ja maksaa veroja. Monissa maissa ei ole tätä mahdollisuutta vaan päivähoitomaksut veisivät pienipalkkaisen palkan kokonaan.
Ei ne mitään ilmaisia ole. Maksamme itsemme kipeiksi saadaksemme olemattomia huonotasosia palveluja.
Kyllä tähän joku kotiäiti tulee kertomaan että tottakai on, myy vaan kotinsa ja muuttaa vuokralle jonnekin halpaan paikkaan elämään tuilla, miksei muka onnistu, se olisi lasten etu. Itsekäs äiti on sellainen joka ei ole valmis elintasostaan tinkimään jne.