Lue keskustelun säännöt.
Asiallista keskustelua naisen haluttomuudesta?
23.07.2022 |
Kaipaisin keskusteluapua omaan ongelmaani ja kenties neuvoja pariskunnilta, jotka ovat ongelmaan löytäneet ratkaisun/parannusta. Eli olen nainen, joka oman määritelmäni mukaan täyttää kriteerit nimitykseen "haluton nainen". Omalla kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että haluan seksiä spontaanisti itse hyvin harvoin (yleensä vain ovulaation aikaan ja sekään ei enää iässäni tule joka kuukausi) ja toisaalta halun syttyminen vaatii tapauksessani olosuhteita, joita arjessa hyvin harvoin tarjoutuu. Haluaisin haluta enemmän ja että seksuaalisuuteni olisi yksinkertaisimmin rakentunut (esim. että joskus ihan vain panettaisi itsestään ilman suuria panostuksia), mutta tätä on näemmä todella vaikea muuttaa ja tämä aiheuttaa kohtuutonta haittaa avioliitossani.
Heti kärkeen on todettava muutamat perusasiat:
1. Kun meillä harvoin on seksiä, se on minulle erittäin tyydyttävää ,joten ongelma ei ole tässä.
2. Rakastan miestäni ja meillä on oikein hyvä tasavertainen parisuhde, joten ongelma ei ole tämäkään.
3. Seksuaalisuuteni on ollut aina tällainen eikä kyse ole esim. vaihdevuosioireista (olen 44-vuotias, joten sekin voisi olla mahdollista)
Jos tämän nyt lukee ihminen, joka on tunnistaa itsensä tai puolisonsa tästä kuvauksesta, olisin hyvin kiitollinen kommenteista! Tiedostan, että seksuaalisuuteni on kehittynyt vuosikymmenten saatossa tällaiseksi ja sitä voi olla hyvin vaikea muuttaa, mutta haluaisin kyllä.
Kommentit (217)
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja elänyt parikymmentä vuotta suhteessa, jossa nainen oli se haluttomampi. Muuten parisuhde oli ihan jees, mutta seksiä oli muutaman kerran kuukaudessa, silloin kun meni hyvin, ja loppuaikoina se väheni siitä. Määrän lisäksi ongelma oli laatu: vaimo halusi aina "hellää rakastelua puhtaissa lakanoissa, kunhan on käyty suihkussa ja pesty hampaat ja lapset on nukkumassa, ja suuseksi on hyi". Itselleni olisi kelvannut ihan vaan pikapanotkin, ja myös pitemmän kaavan mukaan leikittely, sekä erilaiset roolileikit yms yms. Ja tietty lelut jne. Ja ihan kaikkein eniten olisin halunnut hyviä suihinottoja.
Meillä suhde ajautui jonkinlaiseen noidankehään: huono seksi -> paha mieli -> huono parisuhde -> huono seksi jne.
Varsinkin suhteen loppua kohden kävin silloin tällöin helpottamassa paineitani avioliittomme ulkopuolella. Erään kerran sitten rakastuin, ja vaikkei tuo suhde sitten jatkunutkaan, huomasin että haluan enemmän kuin mitä avioliittoni tarjoaa. Erosimme noin 3,5 vuotta sitten.
Nyt minulla on naisystävä, jonka kanssa meillä on aina tavatessamme juuri sellaista seksiä, josta aikoinani avioliiton kuivina aikoina haaveilin, ja pidän kunnia-asianani pitää naisen huolellisesti tyydytettynä.
Eksäni seurusteli 3 vuotta jonkun miehen kanssa, mutta sitten mies lähti, ja minulla on kyllä teoria siihen johtaneista syistä.
Mielestäni erittäin hyvä ja kiihkoton kirjoitus vaikeasta asiasta eli seksuaalisten halujen erilaisuudesta muuten ilmeisen hyvässä parisuhteessa.
Olisi hienoa kuulla naisten kommentteja asiasta! Miten te itse näette asian - olisiko kirjoittajan vaimon pitänyt toimia jotenkin toisin? Yrittää miehensä kanssa löytää jokin kultainen keskitie? Vai onko oikein pitäytyä "omalla mukavuusalueellaan" vaikka puolison tarpeet hyvin tietäisikin?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies54 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja elänyt parikymmentä vuotta suhteessa, jossa nainen oli se haluttomampi. Muuten parisuhde oli ihan jees, mutta seksiä oli muutaman kerran kuukaudessa, silloin kun meni hyvin, ja loppuaikoina se väheni siitä. Määrän lisäksi ongelma oli laatu: vaimo halusi aina "hellää rakastelua puhtaissa lakanoissa, kunhan on käyty suihkussa ja pesty hampaat ja lapset on nukkumassa, ja suuseksi on hyi". Itselleni olisi kelvannut ihan vaan pikapanotkin, ja myös pitemmän kaavan mukaan leikittely, sekä erilaiset roolileikit yms yms. Ja tietty lelut jne. Ja ihan kaikkein eniten olisin halunnut hyviä suihinottoja.
Meillä suhde ajautui jonkinlaiseen noidankehään: huono seksi -> paha mieli -> huono parisuhde -> huono seksi jne.
Varsinkin suhteen loppua kohden kävin silloin tällöin helpottamassa paineitani avioliittomme ulkopuolella. Erään kerran sitten rakastuin, ja vaikkei tuo suhde sitten jatkunutkaan, huomasin että haluan enemmän kuin mitä avioliittoni tarjoaa. Erosimme noin 3,5 vuotta sitten.
Nyt minulla on naisystävä, jonka kanssa meillä on aina tavatessamme juuri sellaista seksiä, josta aikoinani avioliiton kuivina aikoina haaveilin, ja pidän kunnia-asianani pitää naisen huolellisesti tyydytettynä.
Eksäni seurusteli 3 vuotta jonkun miehen kanssa, mutta sitten mies lähti, ja minulla on kyllä teoria siihen johtaneista syistä.
Mielestäni erittäin hyvä ja kiihkoton kirjoitus vaikeasta asiasta eli seksuaalisten halujen erilaisuudesta muuten ilmeisen hyvässä parisuhteessa.
Olisi hienoa kuulla naisten kommentteja asiasta! Miten te itse näette asian - olisiko kirjoittajan vaimon pitänyt toimia jotenkin toisin? Yrittää miehensä kanssa löytää jokin kultainen keskitie? Vai onko oikein pitäytyä "omalla mukavuusalueellaan" vaikka puolison tarpeet hyvin tietäisikin?!
Minä olen tässä ketjussa kirjoittanut haluttomuudestani, mutta kuinka silti meillä on seksiä lähes päivittäin - käytännössä aina kun mies haluaa - ja kuinka teeskentelen syttyväni miehen aloitteista. Silti meillä on ongelma, koska haluttomuuteni vuoksi minä en tee koskaan aloitteita. Mies ei siksi koe olevansa haluttava. Kai minun pitäisi joustaa vielä enemmän ja alkaa tehdä niitä aloitteita vaikka seksi ei ole mielessä lainkaan, saati että se mua kiinnostaisi, mutta mikä tässä kuviossa on sitä miehen joustamista?
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja elänyt parikymmentä vuotta suhteessa, jossa nainen oli se haluttomampi. Muuten parisuhde oli ihan jees, mutta seksiä oli muutaman kerran kuukaudessa, silloin kun meni hyvin, ja loppuaikoina se väheni siitä. Määrän lisäksi ongelma oli laatu: vaimo halusi aina "hellää rakastelua puhtaissa lakanoissa, kunhan on käyty suihkussa ja pesty hampaat ja lapset on nukkumassa, ja suuseksi on hyi". Itselleni olisi kelvannut ihan vaan pikapanotkin, ja myös pitemmän kaavan mukaan leikittely, sekä erilaiset roolileikit yms yms. Ja tietty lelut jne. Ja ihan kaikkein eniten olisin halunnut hyviä suihinottoja.
Meillä suhde ajautui jonkinlaiseen noidankehään: huono seksi -> paha mieli -> huono parisuhde -> huono seksi jne.
Varsinkin suhteen loppua kohden kävin silloin tällöin helpottamassa paineitani avioliittomme ulkopuolella. Erään kerran sitten rakastuin, ja vaikkei tuo suhde sitten jatkunutkaan, huomasin että haluan enemmän kuin mitä avioliittoni tarjoaa. Erosimme noin 3,5 vuotta sitten.
Nyt minulla on naisystävä, jonka kanssa meillä on aina tavatessamme juuri sellaista seksiä, josta aikoinani avioliiton kuivina aikoina haaveilin, ja pidän kunnia-asianani pitää naisen huolellisesti tyydytettynä.
Eksäni seurusteli 3 vuotta jonkun miehen kanssa, mutta sitten mies lähti, ja minulla on kyllä teoria siihen johtaneista syistä.
Erittäin hyvin kirjoitettu, varsinkin tuo kohta jossa kuvataan parisuhteen negatiivista noidankehää. Erittäin usein tuo noidankehä on suhteen surmansyöksykierre, jonka negatiivinen liike ruokkii itse itseään, ja vain kiihdyttää sitä. Tuota syöksykierrettä on erittäin vaikea tai jopa mahdoton korjata, kunhan se vain vauhtiin pääsee.
Nimimerkillä kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Mies54 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja elänyt parikymmentä vuotta suhteessa, jossa nainen oli se haluttomampi. Muuten parisuhde oli ihan jees, mutta seksiä oli muutaman kerran kuukaudessa, silloin kun meni hyvin, ja loppuaikoina se väheni siitä. Määrän lisäksi ongelma oli laatu: vaimo halusi aina "hellää rakastelua puhtaissa lakanoissa, kunhan on käyty suihkussa ja pesty hampaat ja lapset on nukkumassa, ja suuseksi on hyi". Itselleni olisi kelvannut ihan vaan pikapanotkin, ja myös pitemmän kaavan mukaan leikittely, sekä erilaiset roolileikit yms yms. Ja tietty lelut jne. Ja ihan kaikkein eniten olisin halunnut hyviä suihinottoja.
Meillä suhde ajautui jonkinlaiseen noidankehään: huono seksi -> paha mieli -> huono parisuhde -> huono seksi jne.
Varsinkin suhteen loppua kohden kävin silloin tällöin helpottamassa paineitani avioliittomme ulkopuolella. Erään kerran sitten rakastuin, ja vaikkei tuo suhde sitten jatkunutkaan, huomasin että haluan enemmän kuin mitä avioliittoni tarjoaa. Erosimme noin 3,5 vuotta sitten.
Nyt minulla on naisystävä, jonka kanssa meillä on aina tavatessamme juuri sellaista seksiä, josta aikoinani avioliiton kuivina aikoina haaveilin, ja pidän kunnia-asianani pitää naisen huolellisesti tyydytettynä.
Eksäni seurusteli 3 vuotta jonkun miehen kanssa, mutta sitten mies lähti, ja minulla on kyllä teoria siihen johtaneista syistä.
Mielestäni erittäin hyvä ja kiihkoton kirjoitus vaikeasta asiasta eli seksuaalisten halujen erilaisuudesta muuten ilmeisen hyvässä parisuhteessa.
Olisi hienoa kuulla naisten kommentteja asiasta! Miten te itse näette asian - olisiko kirjoittajan vaimon pitänyt toimia jotenkin toisin? Yrittää miehensä kanssa löytää jokin kultainen keskitie? Vai onko oikein pitäytyä "omalla mukavuusalueellaan" vaikka puolison tarpeet hyvin tietäisikin?!Minä olen tässä ketjussa kirjoittanut haluttomuudestani, mutta kuinka silti meillä on seksiä lähes päivittäin - käytännössä aina kun mies haluaa - ja kuinka teeskentelen syttyväni miehen aloitteista. Silti meillä on ongelma, koska haluttomuuteni vuoksi minä en tee koskaan aloitteita. Mies ei siksi koe olevansa haluttava. Kai minun pitäisi joustaa vielä enemmän ja alkaa tehdä niitä aloitteita vaikka seksi ei ole mielessä lainkaan, saati että se mua kiinnostaisi, mutta mikä tässä kuviossa on sitä miehen joustamista?
Sinun tulisi kysyä mieheltäsi mikä saa hänet tuntemaan itsensä haluttavaksi. Ja kysyä itseltäsi haluatko miestäsi? Miten väkisin haluaminen on vaikuttanut sinuun?
Nämä asiat ovat parikohtaisia eivätkä yleisiä eli vain osapuolet itse voivat tietää vastauksia. Tosin täytyy sanoa, että miehet ovat loppujen lopuksi vähään tyytyväisiä naisiin verrattuna. Seksi ja hslutuksi tuleminen on miehelle erittäin keskeistä. Jos se puuttuu on pettäminen herkässä, vaikka suhde olisi hyvä eikä mies olisi pettämisen suhteen riskiryhmää.
Kyllähän niitä haluttomia miehiäkin on; tuntuu aina että asiat yleistetään koskemaan koko sukupuolta.
Meillä seksiä on ihan jokapäivä, ja sekään ei palstalaisille kelpaa, sille suorastaan irvaillaan!
Ja muuten olen haluttomuudesta sitä mieltä, että jos (joskus ei niin huvittaisikaan) vaan ryhtyy seksiin, alkaa siinä ihan nopsasti kyllä haluamaankin. Tämä ainakin meillä molemmin puolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies54 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja elänyt parikymmentä vuotta suhteessa, jossa nainen oli se haluttomampi. Muuten parisuhde oli ihan jees, mutta seksiä oli muutaman kerran kuukaudessa, silloin kun meni hyvin, ja loppuaikoina se väheni siitä. Määrän lisäksi ongelma oli laatu: vaimo halusi aina "hellää rakastelua puhtaissa lakanoissa, kunhan on käyty suihkussa ja pesty hampaat ja lapset on nukkumassa, ja suuseksi on hyi". Itselleni olisi kelvannut ihan vaan pikapanotkin, ja myös pitemmän kaavan mukaan leikittely, sekä erilaiset roolileikit yms yms. Ja tietty lelut jne. Ja ihan kaikkein eniten olisin halunnut hyviä suihinottoja.
Meillä suhde ajautui jonkinlaiseen noidankehään: huono seksi -> paha mieli -> huono parisuhde -> huono seksi jne.
Varsinkin suhteen loppua kohden kävin silloin tällöin helpottamassa paineitani avioliittomme ulkopuolella. Erään kerran sitten rakastuin, ja vaikkei tuo suhde sitten jatkunutkaan, huomasin että haluan enemmän kuin mitä avioliittoni tarjoaa. Erosimme noin 3,5 vuotta sitten.
Nyt minulla on naisystävä, jonka kanssa meillä on aina tavatessamme juuri sellaista seksiä, josta aikoinani avioliiton kuivina aikoina haaveilin, ja pidän kunnia-asianani pitää naisen huolellisesti tyydytettynä.
Eksäni seurusteli 3 vuotta jonkun miehen kanssa, mutta sitten mies lähti, ja minulla on kyllä teoria siihen johtaneista syistä.
Mielestäni erittäin hyvä ja kiihkoton kirjoitus vaikeasta asiasta eli seksuaalisten halujen erilaisuudesta muuten ilmeisen hyvässä parisuhteessa.
Olisi hienoa kuulla naisten kommentteja asiasta! Miten te itse näette asian - olisiko kirjoittajan vaimon pitänyt toimia jotenkin toisin? Yrittää miehensä kanssa löytää jokin kultainen keskitie? Vai onko oikein pitäytyä "omalla mukavuusalueellaan" vaikka puolison tarpeet hyvin tietäisikin?!
Olen tuo parikymmentä vuotta naimisissa ollut.
Vaimoni oli kyllä tietoinen, etten ollut tyytyväinen seksin määrään liitossamme. Sitten eräänä kesänä tuli ajanjakso, jolloin hän halusi seksiä "jatkuvasti". (Eli sitä oli saman verran kuin "kaikilla muilla" on aina). Se oli kyllä ihan mukavaa, mutta sitten kävi ilmi, ettei hän ollutkaan oikeasti halunnut minua eikä seksiä kanssani. Hän kertoi seksin tarkoituksen olleen vain suhteemme pelastamisen yrittäminen, ja se tuntui minusta kyllä varsin typerältä. Voin kuvitella, että moni mies olisi kyllä ollut tuohonkin tyytyväinen, mutta minä olisin kyllä kaivannut sitä, että olisin saanut tuntea itseni oikeasti haluttavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä haluttomia miehiäkin on; tuntuu aina että asiat yleistetään koskemaan koko sukupuolta.
Meillä seksiä on ihan jokapäivä, ja sekään ei palstalaisille kelpaa, sille suorastaan irvaillaan!
Ja muuten olen haluttomuudesta sitä mieltä, että jos (joskus ei niin huvittaisikaan) vaan ryhtyy seksiin, alkaa siinä ihan nopsasti kyllä haluamaankin. Tämä ainakin meillä molemmin puolin.
Jos teillä on ihanaaseksiä ihanjokapäivä niin tuskin olet paras jakelemaan neuvoja haluttomuuteen? Eikö tämä tullut selväksi jo ketjun alussa? Jos olisit lukenut ap:n tekstejä vähän pidemmälle, niin tietäisit kyllä ettei hänellä halu syty tuollaisesta "pannaan niin alkaa panettaa" -mentaliteetista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä haluttomia miehiäkin on; tuntuu aina että asiat yleistetään koskemaan koko sukupuolta.
Meillä seksiä on ihan jokapäivä, ja sekään ei palstalaisille kelpaa, sille suorastaan irvaillaan!
Ja muuten olen haluttomuudesta sitä mieltä, että jos (joskus ei niin huvittaisikaan) vaan ryhtyy seksiin, alkaa siinä ihan nopsasti kyllä haluamaankin. Tämä ainakin meillä molemmin puolin.
Jos teillä on ihanaaseksiä ihanjokapäivä niin tuskin olet paras jakelemaan neuvoja haluttomuuteen? Eikö tämä tullut selväksi jo ketjun alussa? Jos olisit lukenut ap:n tekstejä vähän pidemmälle, niin tietäisit kyllä ettei hänellä halu syty tuollaisesta "pannaan niin alkaa panettaa" -mentaliteetista.
Ja sinäkö "naisvihaaja" täällä määrittelet kuka mitäkin ja kelle saa sanoa? Olet todella negatiivinen, kuten aina.
Tuliko sulle nyt taas hyvä mieli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä haluttomia miehiäkin on; tuntuu aina että asiat yleistetään koskemaan koko sukupuolta.
Meillä seksiä on ihan jokapäivä, ja sekään ei palstalaisille kelpaa, sille suorastaan irvaillaan!
Ja muuten olen haluttomuudesta sitä mieltä, että jos (joskus ei niin huvittaisikaan) vaan ryhtyy seksiin, alkaa siinä ihan nopsasti kyllä haluamaankin. Tämä ainakin meillä molemmin puolin.
Jos teillä on ihanaaseksiä ihanjokapäivä niin tuskin olet paras jakelemaan neuvoja haluttomuuteen? Eikö tämä tullut selväksi jo ketjun alussa? Jos olisit lukenut ap:n tekstejä vähän pidemmälle, niin tietäisit kyllä ettei hänellä halu syty tuollaisesta "pannaan niin alkaa panettaa" -mentaliteetista.
Ja sinäkö "naisvihaaja" täällä määrittelet kuka mitäkin ja kelle saa sanoa? Olet todella negatiivinen, kuten aina.
Tuliko sulle nyt taas hyvä mieli?
En ole naisvihaaja, miksi vihaisin itseäni?
Ketjun aihe määrittelee raamit, mitä missäkin ketjussa sanotaan. Haluttomuus ja jatkuva haluaminen eivät luonnollisestikaan ole sama asia, vaikka sitten olisivatkin toistensa kääntöpuolet. Tuliko tämä yllätyksenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen lisäksi että olet ilkeä, olet myös huono valehtelija.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä haluttomia miehiäkin on; tuntuu aina että asiat yleistetään koskemaan koko sukupuolta.
Meillä seksiä on ihan jokapäivä, ja sekään ei palstalaisille kelpaa, sille suorastaan irvaillaan!
Ja muuten olen haluttomuudesta sitä mieltä, että jos (joskus ei niin huvittaisikaan) vaan ryhtyy seksiin, alkaa siinä ihan nopsasti kyllä haluamaankin. Tämä ainakin meillä molemmin puolin.
Palstan pahin yleistäjä olet kyllä sinä. Esim:
- kaikki naiset oikeasti haluavat ihanaaseksiä jokapäivä, koska sinäkin haluat
- jos nainen ei halua, se johtuu siitä että mies ei osaa antaa naiselle nautintoa
- kaikki miehet piittaavat vain omasta nautinnostaan ja omista orgasmeistaan
Lisäksi tämä jatkuva asiaan liittymättömiin ketjuihin tunkeminen ja oman näkökulman aggressiivinen tuputtaminen viestikaupalla. Sitten ihmettelet, uhriudut ja suutut, kun sinua pyydetään olemaan hiljaa tai pysymään aiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä haluttomia miehiäkin on; tuntuu aina että asiat yleistetään koskemaan koko sukupuolta.
Meillä seksiä on ihan jokapäivä, ja sekään ei palstalaisille kelpaa, sille suorastaan irvaillaan!
Ja muuten olen haluttomuudesta sitä mieltä, että jos (joskus ei niin huvittaisikaan) vaan ryhtyy seksiin, alkaa siinä ihan nopsasti kyllä haluamaankin. Tämä ainakin meillä molemmin puolin.
Ja meitä ei oikein kiinnosta kuinka usein naitte. Ymmärrä se jo.
Jos mies rupeaa seksiin vaikka naista ei huvita, sitä kutsutaan lakituvassa raiskaukseksi. Siihenkö sä täällä meitä kehotat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies54 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mies ja elänyt parikymmentä vuotta suhteessa, jossa nainen oli se haluttomampi. Muuten parisuhde oli ihan jees, mutta seksiä oli muutaman kerran kuukaudessa, silloin kun meni hyvin, ja loppuaikoina se väheni siitä. Määrän lisäksi ongelma oli laatu: vaimo halusi aina "hellää rakastelua puhtaissa lakanoissa, kunhan on käyty suihkussa ja pesty hampaat ja lapset on nukkumassa, ja suuseksi on hyi". Itselleni olisi kelvannut ihan vaan pikapanotkin, ja myös pitemmän kaavan mukaan leikittely, sekä erilaiset roolileikit yms yms. Ja tietty lelut jne. Ja ihan kaikkein eniten olisin halunnut hyviä suihinottoja.
Meillä suhde ajautui jonkinlaiseen noidankehään: huono seksi -> paha mieli -> huono parisuhde -> huono seksi jne.
Varsinkin suhteen loppua kohden kävin silloin tällöin helpottamassa paineitani avioliittomme ulkopuolella. Erään kerran sitten rakastuin, ja vaikkei tuo suhde sitten jatkunutkaan, huomasin että haluan enemmän kuin mitä avioliittoni tarjoaa. Erosimme noin 3,5 vuotta sitten.
Nyt minulla on naisystävä, jonka kanssa meillä on aina tavatessamme juuri sellaista seksiä, josta aikoinani avioliiton kuivina aikoina haaveilin, ja pidän kunnia-asianani pitää naisen huolellisesti tyydytettynä.
Eksäni seurusteli 3 vuotta jonkun miehen kanssa, mutta sitten mies lähti, ja minulla on kyllä teoria siihen johtaneista syistä.
Mielestäni erittäin hyvä ja kiihkoton kirjoitus vaikeasta asiasta eli seksuaalisten halujen erilaisuudesta muuten ilmeisen hyvässä parisuhteessa.
Olisi hienoa kuulla naisten kommentteja asiasta! Miten te itse näette asian - olisiko kirjoittajan vaimon pitänyt toimia jotenkin toisin? Yrittää miehensä kanssa löytää jokin kultainen keskitie? Vai onko oikein pitäytyä "omalla mukavuusalueellaan" vaikka puolison tarpeet hyvin tietäisikin?!Minä olen tässä ketjussa kirjoittanut haluttomuudestani, mutta kuinka silti meillä on seksiä lähes päivittäin - käytännössä aina kun mies haluaa - ja kuinka teeskentelen syttyväni miehen aloitteista. Silti meillä on ongelma, koska haluttomuuteni vuoksi minä en tee koskaan aloitteita. Mies ei siksi koe olevansa haluttava. Kai minun pitäisi joustaa vielä enemmän ja alkaa tehdä niitä aloitteita vaikka seksi ei ole mielessä lainkaan, saati että se mua kiinnostaisi, mutta mikä tässä kuviossa on sitä miehen joustamista?
Sinun tulisi kysyä mieheltäsi mikä saa hänet tuntemaan itsensä haluttavaksi. Ja kysyä itseltäsi haluatko miestäsi? Miten väkisin haluaminen on vaikuttanut sinuun?
Nämä asiat ovat parikohtaisia eivätkä yleisiä eli vain osapuolet itse voivat tietää vastauksia. Tosin täytyy sanoa, että miehet ovat loppujen lopuksi vähään tyytyväisiä naisiin verrattuna. Seksi ja hslutuksi tuleminen on miehelle erittäin keskeistä. Jos se puuttuu on pettäminen herkässä, vaikka suhde olisi hyvä eikä mies olisi pettämisen suhteen riskiryhmää.
Mieheni tuntisi itsensä halutuksi, jos minua panettaisi. Jos minua panettaisi siten, että kun näen mieheni, revin häneltä housut alas ja vaadin ottamaan minut siinä samassa paikassa ja hetkessä. Hankala yhtälö kun minua ei paneta ikinä. Tässä kohtaa on varmaan helppo sanoa että väärät ihmiset ovat menneet yhteen mutta yhteen on kuitenkin menty ja pitkään oltu. Meillä on hyvä liitto, ihana perhe, ja kuten todettua, seksiäkin melkein päivittäin. Se kultainen keskitie vaan meillä tuntuu olevan vain miehen mukainen tie. Onko siis niin että jos on haluton, ei kertakaikkiaan voi voittaa. Teki niin tai näin niin se ei riitä. Ongelma ei ole seksin määrä vaan ongelma on se haluttomuus. Jos olet haluton, puolisosi tulee pettämään tai jättämään, seksin määrästä tai laadusta riippumatta. Näinkö tämä pitää ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi että olet ilkeä, olet myös huono valehtelija.
Ei mennyt viesti läpi eli lyhyt kertaus.
Sinä voisit hiihtää sinne vaginaan. Jokohan tää nyt hyväksytään.
Räksytät, haukut ja haastat riitaa. Olet sellainen henkilö, joka kuvittelee aina olevansa oikeassa. Voisit häipyä foorumilta. Sulle jäisi enemmän aikaa niiden tulivuorimaisten purkauksien tavoitteluun. Asiat jotka sulle on jokapaiväniinihania, eivät ole sitä kaikille muille. Koeta nyt jo vihdoinkin tajuta se.
Toivottavasti tää viesti saa sun raivosi tulemaan yli äyräiden ja haukut minutkin. Silloin tiedän onnistuneeni yrityksessäni. Sellainen kunnon orkun mittainen raivokirjoitus, kiitos.
Jos rakastatte toisianne ja haluat tyydyttää miehesi tarpeita, vaikkapa kerran viikossa, ei hänellä pitäisi olla mitään tarvetta pettää. Tietysti olisi hienoa, jos sitä omaakin kipinää olisi.
Vierailija kirjoitti:
Jos rakastatte toisianne ja haluat tyydyttää miehesi tarpeita, vaikkapa kerran viikossa, ei hänellä pitäisi olla mitään tarvetta pettää. Tietysti olisi hienoa, jos sitä omaakin kipinää olisi.
Entä, jos se kerran viikossa on liian vähän?
Luuletko, että monikaan nainen suostuu mihinkään suihinottoihin ym. vastemielisyyksiin. Kai noin voi sanoa, jos kipinää ei ole?
Kyllä se vaan totta on, ettäkun alkaa vaan seksiin, niin se halukin sieltä sitten löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan totta on, ettäkun alkaa vaan seksiin, niin se halukin sieltä sitten löytyy.
Tää voi toimia, jos suhde muuten kunnossa ja molemmilla halut olemassa.
Muussa tapauksessa noin ei tule tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vaan totta on, ettäkun alkaa vaan seksiin, niin se halukin sieltä sitten löytyy.
Tää voi toimia, jos suhde muuten kunnossa ja molemmilla halut olemassa.
Muussa tapauksessa noin ei tule tapahtumaan.
Vaatii siis sen, että vähintäänkin haluaa haluta, vaikka juuri sillä hetkellä ei olisikaan pillu märkänä tai kulli kovana. Ja pitää tietysti haluta haluta sen puolisonkin kanssa, eikä jonkun muun.
Tämä on tyypillinen tarina.
Omaa seksuaalisuutta kannataa pohtia laajemmin kuin vain siten että minua ei haluta, jos arvostaa suhdettaan eikä halua sen päätyvän eroon. Kukaan muu ei sitä voi tehdä kuin haluton itse, olipa mies tai nainen.