Tytär suree vartaloaan ja koettaa jatkuvasti laihduttaa koska kokee näyttävänsä ystäviensä rinnalla lihavalta. Ihan normaalipainosa hän on, heillä vain on erinlaiset kropan mallit!
Paras ystävä on noin hyvin laiha ja linnunluinen, ei ole mikään syömishäiriö vaan äiti ja veli samaa mallia.
Minulla taas on leveä selkä ja leveät lanteet jotka ovat periytyneet tyttärelleni. Mielestäni hän ei kuitenkaan ole mikään lihava vaan muodokas. Normaalipainoinen tyttö jolla on erottuva lantio.
Tekee pahaa, kun juo vaan vettä ja närppii leipää että "mä oon niin läski".
Kommentit (244)
Meillä on perheessä yks kuivan kesän orava ja yksi lanteikas, raamikkaampi tyttö. Ikäeroakin hyvin vähän, yksi vuosi. Heille on selvää että jokainen tyttö/nainen on erilainen eikä ulkonäkö ole kaikki tässä maailmassa. Me keskitytään kilpailemaan siitä kumpi saa paremman todistuksen joka vuosi ja muihin ulkonäköön liittymättömiin asioihin. Ei niitä tyttöjä tarvitse kasvattaa muiden silmiä miellyttämään vaan itseään ja omaa elämäänsä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerroppa ap sun lapsesi mitat niin nähdään se "normaalipaino".
Mitä ihmettä? No 165cm ja noin 62 kg jos pakko tietää. Normaalipainoinen.
Ap
Jos lapsesi on samaa mallia kuin minä eikä etenkään erikoisen urheilullinen niin kyllähän noilla mitoilla hieman pulskahko on.
Silti älä missään tapauksessa sitä hänelle kerro vaan ennemminkin ala ohjaamaan häntä aiempaa liikunnallisempaan elämäntapaan ja etenkin sellaisiin lajeihin joissa syvät keskivartalon lihakset joutuu hommiin. Lisäksi ihan tavallinen lenkkeily on tosi hyvä laji oppia jo teininä, koska sitä voi harrastaa tavallaan ihan ilmaiseksi ja missä vaan, koska vaan.
On sitten aikuisena jo valmiina elämässä liikunnallisuus ja nuo lajit kyllä auttaa muokkaamaan sitä kroppaakin parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään.
Ja tietenkin jos ruokavalio on hurjan karkki, sipsi, pikaruoka ym painotteinen niin siinäkin on syytä alkaa ohjata terveellisempään suuntaan. Nuorellakin voi olla rasvamaksaa/2-tyypin diabetesta ja huonolla ruokavaliolla sellaisen varmasti hankkii viimeistään aikuisena.
Sä oot vain ja ainoastaan sairas. Sinuna hakisin apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena aika tyypillistä. Ja suomessa on eri vartalomalleja, kaikki eivät ole kapeita ja aikuisena voi tykätä leveistä hartioista ym. Instajulkkikset yhdestä muotista, osa kopioi sitä tai laihaa kaveria tosiaan. Varmasti moni hyväksyy sellaisena kuin on.
Jep. Suomessa on aika vähän sellaista tiimalasimallia samoin kuin siroa ja enemmän on sitten prsevää päärynää ja mahakasta omppua sekä sellaista tasaisen vantteraa jässikkää.
Valitettavan usein se menee just niin, että joka luokkaan/kaveriporukkaan/kouluun osuu se yksi geenilotossa päävoiton saanut jonka just oikealla tavalla hoikka ja muodokas kroppa sitten on ihan huikean kaunis kaikkiin muihin verrattuna. Vaikka siis näillä kaikilla muillakin olisi normipainoinen ja nätti kroppa.
Meillä oli juuri tällaista. Kolmen tytön kaveriporukassa yksi oli se geenilotossa päävoiton saanut upeakroppainen, joka tietysti herätti huomiota joka paikassa. Pojat kiinnostuivat aina tästä kaverista, minä ja se toinen vaatimattomamman näköinen oltiin seinäruusuja tai kakkosvaihtoehtoja silloin, jos kauniilla esim. oli jo poikaystävä. Oli melko karua herkässä teini-iässä jo tajuta tämä arvojärjestys kuten myös se, etten millään treenillä tai dieetillä olisi saanut omasta vartalostani yhtä upeaa.
Siinä kohtaa myöskään mitkään puheet siitä, että kaikki ihmiset ja kehot ovat samanarvoisia ja yhtä kauniita eivät olisi auttaneet, kun näin itse selvästi miten homma oikeassa elämässä toimi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä käynnistyi vuosien syömishäiriö-hel vetti kun terveydenhoitaja antoi tuolloin 13vuotiaalle mukaan lapun annettavaksi äidille ja tottakai tytär luki sen, siinä olivat pituus ja paino ja verenpaine sekä saatesanat "yhtään ei kyllä tarvitsisi Ainolle tulla painoa enää". Tytsky oli 168 cm pitkä ja painoi 65kiloa, tervydenhoitajan sanojen vuoksi alkoi kuitenkin kuntoilla juosten rappusissa, polkien minun kuntopyörääni ja syöden tuskin mitään. Lopputulos: anoreksia ja pallottelua paikasta toiseen, kun pikkukaupungissa ei ollut keinoja hoitaa 45 kiloiseksi kuihtunutta teiniä. Voitte uskoa miten raivokkaan puhelun soitin tälle terkalle! Mistä tuli sitten selvittely koulun rehtori ja viranomaisten kanssa kun olin kuulemma tulossa koululle vetämään köniin. Saatoin sanoa niin, en ole varma, olin vain niin vihainen. Mitään vastuuta tämä terkka ei sanoistaan ottanut kun teki kuulemma vain työtään.
Nyt tytsky on 20vuotias ja parempaan suuntaan menty kiitos ihanan poikakaverin, mutta syömisen kanssa ongelmia luultavasti loppuelämänsä.
Minulle terkkari totesi 9-vuotiaana, kun olin 148cm ja 45kg että pitää ryhtyä seuraamaan painoa, ettei tule lisää.
En ollut tajunnut olleeni läskitankkeri, nyt tajusin. Siitä kehittyi kehonkuvanhäiriö, enkä edelleenkään fyysisesti näe itseäni sen kokoisena mitä oikeasti olen. Voin katsoa valokuvaa heti ottohetkellä ja näen valtavan hirviön ja uudestaan 2 vuoden päästä samaa kuvaa, jonka joku kummitus on ihan selkeästi käynyt photoshoppaamassa puhelimessani, koska tuo ei ole sama kuva.
Lukiossa vertasin itseäni ihanaan hoikkaan tyttöön ja toivoin olevani yhtä siro. Löysin lukion yhteiskuvan meistä 10 vuotta myöhemmin ja järkytyksekseni tyttö oli minua 2 kertaa isompi. Näen itseni fyysisesti 2-3 kertaa suurempana, enkä voi sille mitään.
En tiedä mikä on aivoissa vinksahtanut mutta silmäni valehtelevat minulle armotta.
Että kiitos, terkkari. Olen nyt 40v. joten en usko, että tämä ongelma koskaan katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä onhan samanlainen ongelma. Paras kaveri on kuin kuivan kesän orava, kun oma tyttöni on ihan normaalipainoinen (ei edes normaalipainon ylärajoilla). Jatkuvasti yrittää laihduttaa ja sitten on surullinen, kun ei pystykään olemaan syömättä. Pari vuotta painittu tämän asian kanssa. Käynyt terveydenhoitajan ja koulupsykologin juttusillakin, mutta toistaiseksi niistä käynneistä mitään hyötyä ei ole ollut. Vertailee itseään jatkuvasti ystäväänsä. En tiedä miten saisin hänet vakuuttuneeksi, että on ihana ja kaunis tyttö. Surullista, kun 13-vuotiaana jo paineet ulkonäöstä.
Mitä jos lopetettaisiin toisten vartaloiden haukkuminen ja arvostelu huolimatta siitä minkä muotoisia tai kokoisia he ovat, niin ei tulisi niitä ulkonäköpaineitakaan. Oksettavaa tuommoinen nimittely.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kellään mitään rakentavia ehdotuksia siihen, miten tytöt saataisiin paremmin hyväksymään erilaiset vartalot ja sen, ettei instakuvien todellisuus ole oikeaa todellisuutta?
Se, että annetaan kaikille kehorauha eikä nimitellä ketään. Laihaa tai lihavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kellään mitään rakentavia ehdotuksia siihen, miten tytöt saataisiin paremmin hyväksymään erilaiset vartalot ja sen, ettei instakuvien todellisuus ole oikeaa todellisuutta?
Se, että annetaan kaikille kehorauha eikä nimitellä ketään. Laihaa tai lihavaa.
Se vain on vähän hankalaa aikuisena tuoda uskottavasti esille kehorauhaa ja -positiivisuutta, kun teinien keskuudessa ne suosituimmat tytöt ovat poikkeuksetta kauniita ja hyväkroppaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä onhan samanlainen ongelma. Paras kaveri on kuin kuivan kesän orava, kun oma tyttöni on ihan normaalipainoinen (ei edes normaalipainon ylärajoilla). Jatkuvasti yrittää laihduttaa ja sitten on surullinen, kun ei pystykään olemaan syömättä. Pari vuotta painittu tämän asian kanssa. Käynyt terveydenhoitajan ja koulupsykologin juttusillakin, mutta toistaiseksi niistä käynneistä mitään hyötyä ei ole ollut. Vertailee itseään jatkuvasti ystäväänsä. En tiedä miten saisin hänet vakuuttuneeksi, että on ihana ja kaunis tyttö. Surullista, kun 13-vuotiaana jo paineet ulkonäöstä.
Ihanaa kuulla että muillakin on vastaavia ongelmia! Vaikka eihän siinä mitään ihanaa ole, että kaunis normaalipainoinen tyttö pitää itseään lihavana ja näännyttää itseään :(
Ap
Googletapa anorexia nervosa.
Ap ,samaistun tyttäresi fiilikseen. Mulla myös oli ala-asteen lopulla se 5-10 cm enemmän pituutta kuin monella kaverillani, ja kappas kepposta, myös about saman verran enemmän painoa kuin heillä. Silloin näistä ei puhuttu, minä vain koin itseni lihavaksi, valtavaksi, vaikka olin ihan normaalipainoinen tyttö. Onneksi ap olet ajatellut tätä ja onneksi näistä nykyään puhutaan, edes jossain määrin.
Vierailija kirjoitti:
Tyttöjen ja naisten kuuluukin olla pieniä, esim. 13v tyttö esim. 145cm / 25kg on normaali koko.
Trolli pois, saisko tälle jopa bannin, mode? Tyttöjen ja naisten kuuluu sun mielestä olla pieniä, koska oot ite joku 160 cm käppänä ja jostain syystä vihaat naisia siitä! Ja nyt pois tästä keskustelusta käppänä :)
Ai niin ja 25 kg on joku 4-v. taaperon paino
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kannata tänne palstalle mittoja kertoa. Se on ihan sama mitkä ne mitat on, niin löytyy 20 tyyppiä joiden mielestä on läski. Sen jälkeen keskitytään vain nälvimään ja "neuvomaan" kuinka syömishäiriöinen teini saisi laihdutettua.
No mitäpä siihen voi muuta vastata, kun ihminen itse ottaa aloituksensa kärjeksi, että teini on normaalipainoinen mutta pitää turhaan itseään lihavana ja sitten antaa mitat, joiden mukaan aivan objektiivisilla, lääketieteen kriteereillä lapsi on pyöreä? Onko ok leimata teini esimerkiksi kehonkuvan häiriöstä kärsiväksi, kun hän oikeasti näkee itse totuuden, että vähän ylimääräistä on?
Ap voisi vähin äänin rukata koko perheen ruokavaliota. Luultavasti paino-ongelma on perheessä muillakin, niinhän se yleensä menee. Millekään dieetille ei tietenkään lievästi ylipainoista lasta pidä laittaa.
Millä "objektiivisilla lääketieteen kriteereillä"? Jos ap:n lapsi on vaikka 16, bmi on lasten painoindeksin mukaan noin 23. Ei siis edes lievän ylipainon rajalla vaan selkeästi normaalipainossa. Pari vuotta nuorempikin olisi edelleen normaalipainoinen.
Älä yritä käyttää lääketiedettä omien sairaiden, ysärille jämähtäneiden mielipiteidesi perusteena. Toivottavasti tällä palstalla ei liiku epävarmoja teinejä.
Sä et siis ymmärrä lainkaan, että vartalonmalleja on monenlaisia ja joillakin se oma normaalipaino on lähempänä sitä normaaliBMI:n ala- ja joillakin ylärajaa? Osalla sitten siinä keskivaiheella.
Jostain syystä tosi moni kuvittelee, että mikä tahansa paino joka osuu tuohon normaaliBMI:n sisään on aina se oma normaalipaino eikä silloin voi olla ali- eikä varsinkaan painoa. Ihan sama vaikka se paino heittelisi jonkun 12 kiloa niin aina vaan ollaan ihan normaalipainoisia kun BMI on edelleen normaalin puolella.. Viis siitä, että mahassa alkaa olla makkaralle asti röllykkää ja kaksaria puskee niin peilikuva se on vaan väärässä koska BMI on edelleen normaali.
Se tosiaan ei ole vaan AP:n tyttö joka ei ymmärrä että ihmisillä on erilaisia vartalonmalleja. Tuo BMI taulukkokin tämän ottaa huomioon että ruumiinrakenne vaikuttaa painoon ja siksi monen mallisena on normaalipainoinen eikä jokainen samanmittainen paina tasan saman verran. Jostain syystä tuo on haluttu käsittää niin, että mikä vaan paino on itselle normaali jos se osuu tuon BMI:n sisään. Viis siitä omasta ruumiinrakenteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä käynnistyi vuosien syömishäiriö-hel vetti kun terveydenhoitaja antoi tuolloin 13vuotiaalle mukaan lapun annettavaksi äidille ja tottakai tytär luki sen, siinä olivat pituus ja paino ja verenpaine sekä saatesanat "yhtään ei kyllä tarvitsisi Ainolle tulla painoa enää". Tytsky oli 168 cm pitkä ja painoi 65kiloa, tervydenhoitajan sanojen vuoksi alkoi kuitenkin kuntoilla juosten rappusissa, polkien minun kuntopyörääni ja syöden tuskin mitään. Lopputulos: anoreksia ja pallottelua paikasta toiseen, kun pikkukaupungissa ei ollut keinoja hoitaa 45 kiloiseksi kuihtunutta teiniä. Voitte uskoa miten raivokkaan puhelun soitin tälle terkalle! Mistä tuli sitten selvittely koulun rehtori ja viranomaisten kanssa kun olin kuulemma tulossa koululle vetämään köniin. Saatoin sanoa niin, en ole varma, olin vain niin vihainen. Mitään vastuuta tämä terkka ei sanoistaan ottanut kun teki kuulemma vain työtään.
Nyt tytsky on 20vuotias ja parempaan suuntaan menty kiitos ihanan poikakaverin, mutta syömisen kanssa ongelmia luultavasti loppuelämänsä.
Minulle terkkari totesi 9-vuotiaana, kun olin 148cm ja 45kg että pitää ryhtyä seuraamaan painoa, ettei tule lisää.
En ollut tajunnut olleeni läskitankkeri, nyt tajusin. Siitä kehittyi kehonkuvanhäiriö, enkä edelleenkään fyysisesti näe itseäni sen kokoisena mitä oikeasti olen. Voin katsoa valokuvaa heti ottohetkellä ja näen valtavan hirviön ja uudestaan 2 vuoden päästä samaa kuvaa, jonka joku kummitus on ihan selkeästi käynyt photoshoppaamassa puhelimessani, koska tuo ei ole sama kuva.
Lukiossa vertasin itseäni ihanaan hoikkaan tyttöön ja toivoin olevani yhtä siro. Löysin lukion yhteiskuvan meistä 10 vuotta myöhemmin ja järkytyksekseni tyttö oli minua 2 kertaa isompi. Näen itseni fyysisesti 2-3 kertaa suurempana, enkä voi sille mitään.
En tiedä mikä on aivoissa vinksahtanut mutta silmäni valehtelevat minulle armotta.
Että kiitos, terkkari. Olen nyt 40v. joten en usko, että tämä ongelma koskaan katoaa.
Miksi mulla on sama kokemus! En tajunnut asiaa ennen kuin tuossa vähän aikaa sitten. Mulla oli kokemus monena vuonna, että juuri ja juuri uskalsin mennä ulos (huom. silloinkin ulkomailla lomalla, ei suomessa) vähänkään ei-peittävissä vaatteissa (shortsit, t-paita tai toppi) tai varsinkaan rannalle bikinishortsit ja bikinin yläosa päällä. Ajattelin, että täytän suunnilleen koko rannan/bussin/missä olinkaan. Tänä vuonna pitkästä aikaa näin noita kuvia. Olen normaalipainoinen, jos en, niin vain vähän sen yli. Näytin omaan silmään sievältä, silloin en nähnyt itsessäni oikein mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kannata tänne palstalle mittoja kertoa. Se on ihan sama mitkä ne mitat on, niin löytyy 20 tyyppiä joiden mielestä on läski. Sen jälkeen keskitytään vain nälvimään ja "neuvomaan" kuinka syömishäiriöinen teini saisi laihdutettua.
No mitäpä siihen voi muuta vastata, kun ihminen itse ottaa aloituksensa kärjeksi, että teini on normaalipainoinen mutta pitää turhaan itseään lihavana ja sitten antaa mitat, joiden mukaan aivan objektiivisilla, lääketieteen kriteereillä lapsi on pyöreä? Onko ok leimata teini esimerkiksi kehonkuvan häiriöstä kärsiväksi, kun hän oikeasti näkee itse totuuden, että vähän ylimääräistä on?
Ap voisi vähin äänin rukata koko perheen ruokavaliota. Luultavasti paino-ongelma on perheessä muillakin, niinhän se yleensä menee. Millekään dieetille ei tietenkään lievästi ylipainoista lasta pidä laittaa.
Millä "objektiivisilla lääketieteen kriteereillä"? Jos ap:n lapsi on vaikka 16, bmi on lasten painoindeksin mukaan noin 23. Ei siis edes lievän ylipainon rajalla vaan selkeästi normaalipainossa. Pari vuotta nuorempikin olisi edelleen normaalipainoinen.
Älä yritä käyttää lääketiedettä omien sairaiden, ysärille jämähtäneiden mielipiteidesi perusteena. Toivottavasti tällä palstalla ei liiku epävarmoja teinejä.
Sä et siis ymmärrä lainkaan, että vartalonmalleja on monenlaisia ja joillakin se oma normaalipaino on lähempänä sitä normaaliBMI:n ala- ja joillakin ylärajaa? Osalla sitten siinä keskivaiheella.
Jostain syystä tosi moni kuvittelee, että mikä tahansa paino joka osuu tuohon normaaliBMI:n sisään on aina se oma normaalipaino eikä silloin voi olla ali- eikä varsinkaan painoa. Ihan sama vaikka se paino heittelisi jonkun 12 kiloa niin aina vaan ollaan ihan normaalipainoisia kun BMI on edelleen normaalin puolella.. Viis siitä, että mahassa alkaa olla makkaralle asti röllykkää ja kaksaria puskee niin peilikuva se on vaan väärässä koska BMI on edelleen normaali.
Se tosiaan ei ole vaan AP:n tyttö joka ei ymmärrä että ihmisillä on erilaisia vartalonmalleja. Tuo BMI taulukkokin tämän ottaa huomioon että ruumiinrakenne vaikuttaa painoon ja siksi monen mallisena on normaalipainoinen eikä jokainen samanmittainen paina tasan saman verran. Jostain syystä tuo on haluttu käsittää niin, että mikä vaan paino on itselle normaali jos se osuu tuon BMI:n sisään. Viis siitä omasta ruumiinrakenteesta.
Miten sä sitten määrittelet normaalipainon? Kerro hieno tapasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kellään mitään rakentavia ehdotuksia siihen, miten tytöt saataisiin paremmin hyväksymään erilaiset vartalot ja sen, ettei instakuvien todellisuus ole oikeaa todellisuutta?
Se, että annetaan kaikille kehorauha eikä nimitellä ketään. Laihaa tai lihavaa.
Se vain on vähän hankalaa aikuisena tuoda uskottavasti esille kehorauhaa ja -positiivisuutta, kun teinien keskuudessa ne suosituimmat tytöt ovat poikkeuksetta kauniita ja hyväkroppaisia.
Onko tavoite oman kehon arvostaminen ja rakastaminen vai suosio toisten keskuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kannata tänne palstalle mittoja kertoa. Se on ihan sama mitkä ne mitat on, niin löytyy 20 tyyppiä joiden mielestä on läski. Sen jälkeen keskitytään vain nälvimään ja "neuvomaan" kuinka syömishäiriöinen teini saisi laihdutettua.
No mitäpä siihen voi muuta vastata, kun ihminen itse ottaa aloituksensa kärjeksi, että teini on normaalipainoinen mutta pitää turhaan itseään lihavana ja sitten antaa mitat, joiden mukaan aivan objektiivisilla, lääketieteen kriteereillä lapsi on pyöreä? Onko ok leimata teini esimerkiksi kehonkuvan häiriöstä kärsiväksi, kun hän oikeasti näkee itse totuuden, että vähän ylimääräistä on?
Ap voisi vähin äänin rukata koko perheen ruokavaliota. Luultavasti paino-ongelma on perheessä muillakin, niinhän se yleensä menee. Millekään dieetille ei tietenkään lievästi ylipainoista lasta pidä laittaa.
Millä "objektiivisilla lääketieteen kriteereillä"? Jos ap:n lapsi on vaikka 16, bmi on lasten painoindeksin mukaan noin 23. Ei siis edes lievän ylipainon rajalla vaan selkeästi normaalipainossa. Pari vuotta nuorempikin olisi edelleen normaalipainoinen.
Älä yritä käyttää lääketiedettä omien sairaiden, ysärille jämähtäneiden mielipiteidesi perusteena. Toivottavasti tällä palstalla ei liiku epävarmoja teinejä.
Sä et siis ymmärrä lainkaan, että vartalonmalleja on monenlaisia ja joillakin se oma normaalipaino on lähempänä sitä normaaliBMI:n ala- ja joillakin ylärajaa? Osalla sitten siinä keskivaiheella.
Jostain syystä tosi moni kuvittelee, että mikä tahansa paino joka osuu tuohon normaaliBMI:n sisään on aina se oma normaalipaino eikä silloin voi olla ali- eikä varsinkaan painoa. Ihan sama vaikka se paino heittelisi jonkun 12 kiloa niin aina vaan ollaan ihan normaalipainoisia kun BMI on edelleen normaalin puolella.. Viis siitä, että mahassa alkaa olla makkaralle asti röllykkää ja kaksaria puskee niin peilikuva se on vaan väärässä koska BMI on edelleen normaali.
Se tosiaan ei ole vaan AP:n tyttö joka ei ymmärrä että ihmisillä on erilaisia vartalonmalleja. Tuo BMI taulukkokin tämän ottaa huomioon että ruumiinrakenne vaikuttaa painoon ja siksi monen mallisena on normaalipainoinen eikä jokainen samanmittainen paina tasan saman verran. Jostain syystä tuo on haluttu käsittää niin, että mikä vaan paino on itselle normaali jos se osuu tuon BMI:n sisään. Viis siitä omasta ruumiinrakenteesta.
Jaaha. Normaalipainoinen on siis silloin kun ei ole vatsamakkaroita? Lues vielä uudestaan normaalipainon määritelmä, mieti miksi se on määritelty ja palaa sitten asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi jumalauta, jos nuori on 165 cm ja 62 kg on pyöreä, niin mihin tää maailma on mennyt. Ihan tavallinen on.
Ei olisi ollut tavallinen muutama vuosikymmenen sitten. Miesmuisti on aika lyhyt. Minun nuoruudessa olisi ollut tuhti tyttö, jos jostain yläkoululaisesta puhutaan.
Mä olen 165cm pitkä ja kyllä mä aika tuhti olen jo 60 kiloisena. Enkä tosiaan ole mikään hoikka edes näin n. 55 kiloisena vaan kyllä sitä rasvaa ja pehmeyttä on minussakin. Enkä ole mikään kurvitar vaan enempi tasapaksu ja lyhytraajainen omppu kuten niin moni muukin suomalainen.
Tämä taitaa olla just se ruumiinrakenne jossa pienikin painonnousu näkyy kilomääränsä nähden selkeästi, koska se muutos on suurin (ja ainoa) keskivartalossa.
Nykynuorilla on erityisen kurjaa tämän vartalonmallin kanssa, kun nyt oikein ihaillaan isoja takamuksia ja kapoisaa vyötäröä ja tämä kropanmalli on miltei päinvastainen eikä lantioon saa edes kaarta vaikka miten jumppaisi. Mahtaako se päivä vielä koittaa joskus, että tanakka keskivartalo ja kapealanteinen pyllyttömyys on se halutuin ja ihailluin? Vaikea sitä olisi ysärinuorena ollut uskoa, että megaperä on se juttu 2010-luvulla. Silloinkin kyllä peput oli in, mutta sen nimenomaan piti olla tietynlainen ja enemmänkin pieni.
Siitähän huolehdittiin hurjasti näyttääkö mun pee isolta näissä farkuissa/takissa/paidassa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kannata tänne palstalle mittoja kertoa. Se on ihan sama mitkä ne mitat on, niin löytyy 20 tyyppiä joiden mielestä on läski. Sen jälkeen keskitytään vain nälvimään ja "neuvomaan" kuinka syömishäiriöinen teini saisi laihdutettua.
No mitäpä siihen voi muuta vastata, kun ihminen itse ottaa aloituksensa kärjeksi, että teini on normaalipainoinen mutta pitää turhaan itseään lihavana ja sitten antaa mitat, joiden mukaan aivan objektiivisilla, lääketieteen kriteereillä lapsi on pyöreä? Onko ok leimata teini esimerkiksi kehonkuvan häiriöstä kärsiväksi, kun hän oikeasti näkee itse totuuden, että vähän ylimääräistä on?
Ap voisi vähin äänin rukata koko perheen ruokavaliota. Luultavasti paino-ongelma on perheessä muillakin, niinhän se yleensä menee. Millekään dieetille ei tietenkään lievästi ylipainoista lasta pidä laittaa.
Millä "objektiivisilla lääketieteen kriteereillä"? Jos ap:n lapsi on vaikka 16, bmi on lasten painoindeksin mukaan noin 23. Ei siis edes lievän ylipainon rajalla vaan selkeästi normaalipainossa. Pari vuotta nuorempikin olisi edelleen normaalipainoinen.
Älä yritä käyttää lääketiedettä omien sairaiden, ysärille jämähtäneiden mielipiteidesi perusteena. Toivottavasti tällä palstalla ei liiku epävarmoja teinejä.
Sä et siis ymmärrä lainkaan, että vartalonmalleja on monenlaisia ja joillakin se oma normaalipaino on lähempänä sitä normaaliBMI:n ala- ja joillakin ylärajaa? Osalla sitten siinä keskivaiheella.
Jostain syystä tosi moni kuvittelee, että mikä tahansa paino joka osuu tuohon normaaliBMI:n sisään on aina se oma normaalipaino eikä silloin voi olla ali- eikä varsinkaan painoa. Ihan sama vaikka se paino heittelisi jonkun 12 kiloa niin aina vaan ollaan ihan normaalipainoisia kun BMI on edelleen normaalin puolella.. Viis siitä, että mahassa alkaa olla makkaralle asti röllykkää ja kaksaria puskee niin peilikuva se on vaan väärässä koska BMI on edelleen normaali.
Se tosiaan ei ole vaan AP:n tyttö joka ei ymmärrä että ihmisillä on erilaisia vartalonmalleja. Tuo BMI taulukkokin tämän ottaa huomioon että ruumiinrakenne vaikuttaa painoon ja siksi monen mallisena on normaalipainoinen eikä jokainen samanmittainen paina tasan saman verran. Jostain syystä tuo on haluttu käsittää niin, että mikä vaan paino on itselle normaali jos se osuu tuon BMI:n sisään. Viis siitä omasta ruumiinrakenteesta.
Jaaha. Normaalipainoinen on siis silloin kun ei ole vatsamakkaroita? Lues vielä uudestaan normaalipainon määritelmä, mieti miksi se on määritelty ja palaa sitten asiaan.
Lopeta jo tuo asenteellinen ja yksisilmäinen öyhötys. Kyllä siinä vaiheessa on jo kaukana omasta normipainosta, kun entiset vaatteet ei mahdu kunnolla päälle (eli on sitä uutta vatsamakkaraa) ja alkaa kaksoisleukaa muodostua vaikka kuinka vielä mahtuisikin painonsa puolesta normiBMI:n sisään.
Se normaalipaino ei ole sama jokaisella ruumiinrakenteella vaan toisilla se normipaino on siellä BMI:n alarajalla ja toisella sitten ylärajalla. Ja kumpikaan ei enää ole omassa normipainossaan siellä vastakkaisella rajalla vaan on jo joko lievästi yli- tai alipainoinen vaikka paino sinänsä vielä siihen normiBMI:n sisään mahtuukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä kannata tänne palstalle mittoja kertoa. Se on ihan sama mitkä ne mitat on, niin löytyy 20 tyyppiä joiden mielestä on läski. Sen jälkeen keskitytään vain nälvimään ja "neuvomaan" kuinka syömishäiriöinen teini saisi laihdutettua.
No mitäpä siihen voi muuta vastata, kun ihminen itse ottaa aloituksensa kärjeksi, että teini on normaalipainoinen mutta pitää turhaan itseään lihavana ja sitten antaa mitat, joiden mukaan aivan objektiivisilla, lääketieteen kriteereillä lapsi on pyöreä? Onko ok leimata teini esimerkiksi kehonkuvan häiriöstä kärsiväksi, kun hän oikeasti näkee itse totuuden, että vähän ylimääräistä on?
Ap voisi vähin äänin rukata koko perheen ruokavaliota. Luultavasti paino-ongelma on perheessä muillakin, niinhän se yleensä menee. Millekään dieetille ei tietenkään lievästi ylipainoista lasta pidä laittaa.
Millä "objektiivisilla lääketieteen kriteereillä"? Jos ap:n lapsi on vaikka 16, bmi on lasten painoindeksin mukaan noin 23. Ei siis edes lievän ylipainon rajalla vaan selkeästi normaalipainossa. Pari vuotta nuorempikin olisi edelleen normaalipainoinen.
Älä yritä käyttää lääketiedettä omien sairaiden, ysärille jämähtäneiden mielipiteidesi perusteena. Toivottavasti tällä palstalla ei liiku epävarmoja teinejä.
Sä et siis ymmärrä lainkaan, että vartalonmalleja on monenlaisia ja joillakin se oma normaalipaino on lähempänä sitä normaaliBMI:n ala- ja joillakin ylärajaa? Osalla sitten siinä keskivaiheella.
Jostain syystä tosi moni kuvittelee, että mikä tahansa paino joka osuu tuohon normaaliBMI:n sisään on aina se oma normaalipaino eikä silloin voi olla ali- eikä varsinkaan painoa. Ihan sama vaikka se paino heittelisi jonkun 12 kiloa niin aina vaan ollaan ihan normaalipainoisia kun BMI on edelleen normaalin puolella.. Viis siitä, että mahassa alkaa olla makkaralle asti röllykkää ja kaksaria puskee niin peilikuva se on vaan väärässä koska BMI on edelleen normaali.
Se tosiaan ei ole vaan AP:n tyttö joka ei ymmärrä että ihmisillä on erilaisia vartalonmalleja. Tuo BMI taulukkokin tämän ottaa huomioon että ruumiinrakenne vaikuttaa painoon ja siksi monen mallisena on normaalipainoinen eikä jokainen samanmittainen paina tasan saman verran. Jostain syystä tuo on haluttu käsittää niin, että mikä vaan paino on itselle normaali jos se osuu tuon BMI:n sisään. Viis siitä omasta ruumiinrakenteesta.
Jaaha. Normaalipainoinen on siis silloin kun ei ole vatsamakkaroita? Lues vielä uudestaan normaalipainon määritelmä, mieti miksi se on määritelty ja palaa sitten asiaan.
Lopeta jo tuo asenteellinen ja yksisilmäinen öyhötys. Kyllä siinä vaiheessa on jo kaukana omasta normipainosta, kun entiset vaatteet ei mahdu kunnolla päälle (eli on sitä uutta vatsamakkaraa) ja alkaa kaksoisleukaa muodostua vaikka kuinka vielä mahtuisikin painonsa puolesta normiBMI:n sisään.
Se normaalipaino ei ole sama jokaisella ruumiinrakenteella vaan toisilla se normipaino on siellä BMI:n alarajalla ja toisella sitten ylärajalla. Ja kumpikaan ei enää ole omassa normipainossaan siellä vastakkaisella rajalla vaan on jo joko lievästi yli- tai alipainoinen vaikka paino sinänsä vielä siihen normiBMI:n sisään mahtuukin.
Mitkä entiset vaatteet? Voihan liian laihakin lihoa ja tarvita uusia vaatteita, onko hän sitten vääränkokoinen? Miten määrität normaalipainon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kellään mitään rakentavia ehdotuksia siihen, miten tytöt saataisiin paremmin hyväksymään erilaiset vartalot ja sen, ettei instakuvien todellisuus ole oikeaa todellisuutta?
Se, että annetaan kaikille kehorauha eikä nimitellä ketään. Laihaa tai lihavaa.
Se vain on vähän hankalaa aikuisena tuoda uskottavasti esille kehorauhaa ja -positiivisuutta, kun teinien keskuudessa ne suosituimmat tytöt ovat poikkeuksetta kauniita ja hyväkroppaisia.
No kyllä naiset osaavat kehorauhaa aika hyvin toteuttaa. Irl ja netissä. Sitten on sinunkaltaisia pedofilian rajoilla koko ajan häilyviä pervopenttejä, jotka hamuavat mahdollisimman helppoa ja huonoitsetuntoista saalista, ja heittelevät tuommoisia kommentteja kuten tuo sinun yllä.
Miksi kehomme sitten varastoi estrogeenin ansiosta herkästi ja helposti rasvaa kehoon, jos meidän kuuluisi olla pienikokoisia? Menepä fetissisi kanssa pois tästä keskustelusta.