Tytär suree vartaloaan ja koettaa jatkuvasti laihduttaa koska kokee näyttävänsä ystäviensä rinnalla lihavalta. Ihan normaalipainosa hän on, heillä vain on erinlaiset kropan mallit!

Kunpa saisi tytöt keskittymään sen ulkonäön tuijottelun sijaan johonkin muuhun, kehittävämpään. Tytöissä on niin paljon enemmän kuin se ulkonäkö. Joku ehdotti mukavaa harrastusta joka vie ajatukset pois ulkonäöstä ja kannatan tätä! Itsensä kehittämistä ja hyvää oloa mieluummin kuin sitä ulkokuoren katselua.

Vierailija kirjoitti:

Ap

oletko 90 kg ja tanakka?

Mitä aiot tehdä l.skeillesi?

Onko sulla vähän vaikeuksia pysyä kärryillä keskustelun aiheesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap

oletko 90 kg ja tanakka?

Mitä aiot tehdä l.skeillesi?

Onko sulla vähän vaikeuksia pysyä kärryillä keskustelun aiheesta?

Pakko sen on päästä suoltamaan paskaansa ketjuun kuin ketjuun.. Muista karma :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kerroppa ap sun lapsesi mitat niin nähdään se  "normaalipaino".

Mitä ihmettä? No 165cm ja noin 62 kg jos pakko tietää. Normaalipainoinen.

Ap

Kuulostaa isolta. Ja on vielä lapsi. Itse 36v 167cm ja 51 kg juurikin normaali painossa. Ja nuorempana äitini kannusti terveelliseen ruokaan ja liikuntaan. Kiitän häntä että tänä päivänäkin pystyn samaan. Ehkä sun kannattaa lastasi myös hieman kannustaa jos kokee olevansa lihava. Koska muuten saattaa jäädä läskit päälle ja niitä on vaikea saada pois.

Mä oon 166 cm pitkä ja 51-kiloisena olin todella laiha. Olin harrastanut koko ikäni urheilua ja jalkaprässissä työnsin joku 200 kg helpostikin joten jaloissa nyt ainakin oli lihasta. Kerran järkytyin kun kuulin yhden tytön painon, oli 52-kiloinen ja hieman pyöreä mutta ei siis todellakaan iso vaan mallia pyöreä ja pehmeä, tosi kauniskin. Off topic, mutta jäi auton alle se tyttö 😭 kuoli päivää ennen kuin olisi täyttänyt 20. Sekin kyllä antaa perspektiiviä tähän jänkkäämiseen mikä on sopivaa ja mikä ei.

Itse olin teininä yhdessä vaiheessa pyöreä siinä 63 kilossa. Mulla on vartalo mallia suorahko tiimalasi. Vasta aikuisiällä olen saanut enemmän kiloja ja nyt ne ovat ikään kuin "asettuneet" rintoihin ja takapuoleen. Silloin nuorena oli enemmän sellaista löysyyttä.

Ei nyt oikein voi verrata aikuisen naisen ja nuoren tytön vartaloita. Kunhan ei ole sairaalloisissa mitoissa. Jotkut ovat luonnostaan tosi hoikkia ja toiset pyöreitä, ehkä sille on syynsä että erilaisia geenejä on siirtynyt eteenpäin.

Kun tuo herkästi lihova tyyppi suojelee nälänhätää vastaan ja jäntevä, sitkeä ja kestävä keho pärjää kovassa työssä. Nyt kun länsimaissa elämä on hyvin ei-fyysistä niin nousee esiin lähinnä ulkonäköasiat. Ihaillaan jos joku voi syödä mitä vain lihomatta, mutta mitä sellaiselle käy jos tuleekin joku ekokatastrofi ja ruoka loppuu? On ihanteena pienuus ja sirous, mutta miten sellainen taskuvenus pärjää kun joku hyökkää pimeällä kujalla?

Ja jotkut on ilmeisesti molempia. Minä olin koko lapsuuden ja nuoruuden laiha, oikea luuviulu. Yläasteen päättäjäisissä painoin 47 kiloa ja olin 163 cm. Pystyin syömään mitä vain lihomatta. Nyt kolmekymppisenä olen ylipainoinen ja kilot on todella tiukassa. Syön paljon terveellisemmin kuin nuorena ja liikun enemmän. Nyt olen pienentänyt annoskootkin ihan pieniksi, jos se vaikuttaisi.