Psykologia 2023

Itse olen nyt hakemassa 4. kertaa ja huomaan pienen epätoivon hiipivän taka-raivoon. Vaikka aloituspaikkoja on toki nostettu, näin ei-ensikertalaisena valintakoekiintiö on niin älyttömän pieni. 20-40 hakijaa per yliopisto tuhansista hakijoista. En tiedä, mutta itsellä ainakin on vaikea kuvitella pääseväni tuohon joukkoon, vaikka toki aina sinne joku pääsee. 

Sitten mua on alkanut jotenkin henkilökohtaisesti ärsyttämään puhe siitä, että nyt pitäisi hakea johonkin ''ei niin vaativalle alalle''', kuten sosionomiksi tai psykiatriseksi sairaanhoitajaksi yms. Ne ovat aivan eri ammatteja ja tekevät hyvin erityyppistä työtä. Itse olen siis koulutukseltani yhteisöpedadogi ja tällä alalla töitä ei kyllä ole etenkään pienillä paikkakunnilla. 

En tiedä mikä avautuminen tämä nyt on, mutta jotenkin ärsyttää nyt koko psykalle hakeminen ja sen ajatteleminen suunnattomasti :D

Jep. Ymmärrän, että abien on tärkeää päästä nopeasti työelämään ja tuottaviksi ihmisiksi (no, en tavallaan ihan täysin ymmärrä sitä poliittista agendaa, että ihmisestä pitäisi saada tehot taloudellisessa mielessä irti mahdollisimman nopeasti), mutta tuntuu epäoikeudenmukaiselta sekin, että jos on aikoinaan tehnyt virheen alavalinnan kanssa, on ajan kanssa kypsynyttä unelma-ammattia lähes mahdoton saavuttaa ensikertalaiskiintiön takia. Kyllähän sinne aina jotkut muutkin, kuin ensikertalaiset pääsevät, mutta kyllä se koe kai aika nappiin saisi siinä tapauksessa mennä.

Itse olen aina ollut psykologista kiinnostunut, kirjoittanut ällät ylppäreissä psykologiasta ja matikasta, mutta eipä niistä enää ole apua, kun täytyy mennä pääsykokeen kautta. Eikä auttanut matikan ällätkään, koska en tajunnut jättää tarpeeksi aikaa laskuosiolle, vaan viilasin artikkelitehtäviä ihan liian pitkään, ennen kuin tajusin, miten haastava matikka-/logiikkaosio olikin. Aika loppui kesken ja pieleen meni.

Tuloksia odotellessa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka osuus ilmeisesti ollut haastava monella tänä vuonna. Liian soveltavia monet munkin mielestä!

Jep, mutta silloinhan matikkaosuus toimii kuten pitääkin, eli erottelee hakijoita. Mua vain harmittaa kun tuskin kuulun siihen eliittiin, joka nyt pääsee sisään. Toinen kysymys sitten onkin, että onko matematiikka -osiolla muuta virkaa psykologian opintoihin haettaessa, kuin tuo erottelu. Tuskin itse ammatissa kauheasti moista tarvitaan. Eikö olisi kiva tvisti kun laittaisivat ens vuonna vaikka pitkän fysiikan kysymyksiä kokeeseen vaihteeksi.😁

Matematiikan mukana olo pääsykokeessa on perusteltua sikäli, että suuri osa psykologian tutkimuksesta on määrällistä. Opiskeluaikana joutuu varmasti perehtymään aikaisempaan tutkimukseen minkä lisäksi gradussa opiskelija voi hyvinkin löytää itsensä määrällisen tutkimuksen parista. Valintakokeella halutaan ehkä varmistaa, että sisään otetuilla opiskelijoilla on valmiudet ymmärtää ja soveltaa kvantitatiivisia menetelmiä.

Vierailija kirjoitti:

Tuloksia odotellessa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka osuus ilmeisesti ollut haastava monella tänä vuonna. Liian soveltavia monet munkin mielestä!

Jep, mutta silloinhan matikkaosuus toimii kuten pitääkin, eli erottelee hakijoita. Mua vain harmittaa kun tuskin kuulun siihen eliittiin, joka nyt pääsee sisään. Toinen kysymys sitten onkin, että onko matematiikka -osiolla muuta virkaa psykologian opintoihin haettaessa, kuin tuo erottelu. Tuskin itse ammatissa kauheasti moista tarvitaan. Eikö olisi kiva tvisti kun laittaisivat ens vuonna vaikka pitkän fysiikan kysymyksiä kokeeseen vaihteeksi.😁

Matematiikan mukana olo pääsykokeessa on perusteltua sikäli, että suuri osa psykologian tutkimuksesta on määrällistä. Opiskeluaikana joutuu varmasti perehtymään aikaisempaan tutkimukseen minkä lisäksi gradussa opiskelija voi hyvinkin löytää itsensä määrällisen tutkimuksen parista. Valintakokeella halutaan ehkä varmistaa, että sisään otetuilla opiskelijoilla on valmiudet ymmärtää ja soveltaa kvantitatiivisia menetelmiä.

Jep! Olen itse 5. vuoden psykan opiskelija ja nyt teen psykologiharjoittelua lastenneurolla. Tässä työssä on monta esimerkkiä siihen, miksi tilastotietellistä tutkimusta on hyvä hallita. Psykologin tulee osata arvioida esim. testituloksia ja testien pätevyyttä. Jos sanotaan vaikka, että tämän kognitiivisen testin normiaineiston jakauma on todella oikealle vino, mitä se käytännössä tarkoittaa? Tai mikä rooli luottamusväleillä on erilaisissa tutkimuksissa? Tai jos huomaan, että lapsen kielellinen taso on heikompi kuin ei-kielellinen taso, mutta ero on melko pienehkö, miten voin arvioida, onko kyseessä vain sattumaa vai kliinisesti merkitsevä löydös?

Eli yllättävän paljon tilastotieteestä on hyötyä ihan vaikkapa kliinisen sairaalapsykologin työssä! Toki jotkut psykologit tarvitsevat sitä vähemmän, toiset enemmän. Esim. lukion opintopsykologit eivät juuri tee tutkimuksia tai testejä, vaan työ painottuu keskusteluhoitoon ja yhteisölliseen oppilashuoltoon =)

Toki tilastolliset menetelmät opetellaan sitten opintojen aikana.

Koe täytyy saada vaikeaksi, jotta tuhansiin hakijoihin saataisiin jotain eroavaisuuksia kokeessa. Harmittelen meidän kaikkien alanvaihtajien takia, meillä olisi elämänkokemuksenkin takia varmasti annettavaa tähänkin ammattiin. Kaikkien pitäisi saada mahdollisuus tehdä sitä työtä minkä kokee antoisaksi, se on jo yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta perustavanlaatuinen tekijä.

Ymmärrän kyllä matematiikan läsnäolon kokeessa, koska psykologian tutkimus ja täten myös opinnot vaativat kykyä näiden menetelmien omaksumiseen ja ymmärtämiseen. Ja matematiikan sekä logiikan osio heijastanee jotain yleisälykkyyden aspektia. Tämän takia onkin harvinaisen epäonnistunut fiilis, koska vaikka tosiaan olen ällän kirjoittanut matikasta ja edelliseltä ammatiltani vieläpä insinööri, niin epäonnistuin ko. osiossa. Tämä oli eka kerta, kun osallistuin psykologian valintakokeeseen, ja keskityin kokeeseen valmentautumisessa omaksumaan artikkelien asioita. Ajattelin, että matemaattinen osuus menee omalla painollaan. No eipä mennyt. Artikkeliosioissakin oli mielestäni joitakin epäolennaisuuksiin liittyviä kysymyksiä, kuten vaikkapa kuinka moni keskeytti tutkimuksen. Mielestäni kokeessa pitäisi kysyä kaikista olennaisimpia asioita, koska tärkeä taito on kyetä poimimaan ja ymmärtämään olennainen suuresta informaatiomäärästä. Nippelitiedon ulkoaopettelu ei minusta ole viisasta eikä minusta ole järkevää, jos valintakoe ohjaa huonoihin opiskelutapoihin. Yleisesti ottaen artikkelikysymykset olivat ihan ok, mutta joitakin hieman ihmettelin.

Voisko ne faking kysymykset ja vastaukset tulla

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä matematiikan läsnäolon kokeessa, koska psykologian tutkimus ja täten myös opinnot vaativat kykyä näiden menetelmien omaksumiseen ja ymmärtämiseen. Ja matematiikan sekä logiikan osio heijastanee jotain yleisälykkyyden aspektia. Tämän takia onkin harvinaisen epäonnistunut fiilis, koska vaikka tosiaan olen ällän kirjoittanut matikasta ja edelliseltä ammatiltani vieläpä insinööri, niin epäonnistuin ko. osiossa. Tämä oli eka kerta, kun osallistuin psykologian valintakokeeseen, ja keskityin kokeeseen valmentautumisessa omaksumaan artikkelien asioita. Ajattelin, että matemaattinen osuus menee omalla painollaan. No eipä mennyt. Artikkeliosioissakin oli mielestäni joitakin epäolennaisuuksiin liittyviä kysymyksiä, kuten vaikkapa kuinka moni keskeytti tutkimuksen. Mielestäni kokeessa pitäisi kysyä kaikista olennaisimpia asioita, koska tärkeä taito on kyetä poimimaan ja ymmärtämään olennainen suuresta informaatiomäärästä. Nippelitiedon ulkoaopettelu ei minusta ole viisasta eikä minusta ole järkevää, jos valintakoe ohjaa huonoihin opiskelutapoihin. Yleisesti ottaen artikkelikysymykset olivat ihan ok, mutta joitakin hieman ihmettelin.

Ymmärrän sun fiiliksen täysin! Itse olen talousalan ammattilainen ja ajattelin myös että matematiikka & logiikka menee siinä sivussa ja saan sieltä pisteitä kotiin. Harjoittelin logiikkaan, mut aika loppui kesken ja kiireessä monta jäi tekemättä.

Lisäksi olen käynyt tilastomatematiikan opinnot edelliseen yliopistotutkintoon kuuluvana, mutta kappas kun on päässyt vuosien saatossa unohtumaan. Täällä siis myös TODELLA epäonnistunut ja pettynyt olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä matematiikan läsnäolon kokeessa, koska psykologian tutkimus ja täten myös opinnot vaativat kykyä näiden menetelmien omaksumiseen ja ymmärtämiseen. Ja matematiikan sekä logiikan osio heijastanee jotain yleisälykkyyden aspektia. Tämän takia onkin harvinaisen epäonnistunut fiilis, koska vaikka tosiaan olen ällän kirjoittanut matikasta ja edelliseltä ammatiltani vieläpä insinööri, niin epäonnistuin ko. osiossa. Tämä oli eka kerta, kun osallistuin psykologian valintakokeeseen, ja keskityin kokeeseen valmentautumisessa omaksumaan artikkelien asioita. Ajattelin, että matemaattinen osuus menee omalla painollaan. No eipä mennyt. Artikkeliosioissakin oli mielestäni joitakin epäolennaisuuksiin liittyviä kysymyksiä, kuten vaikkapa kuinka moni keskeytti tutkimuksen. Mielestäni kokeessa pitäisi kysyä kaikista olennaisimpia asioita, koska tärkeä taito on kyetä poimimaan ja ymmärtämään olennainen suuresta informaatiomäärästä. Nippelitiedon ulkoaopettelu ei minusta ole viisasta eikä minusta ole järkevää, jos valintakoe ohjaa huonoihin opiskelutapoihin. Yleisesti ottaen artikkelikysymykset olivat ihan ok, mutta joitakin hieman ihmettelin.

Ymmärrän sun fiiliksen täysin! Itse olen talousalan ammattilainen ja ajattelin myös että matematiikka & logiikka menee siinä sivussa ja saan sieltä pisteitä kotiin. Harjoittelin logiikkaan, mut aika loppui kesken ja kiireessä monta jäi tekemättä.

Lisäksi olen käynyt tilastomatematiikan opinnot edelliseen yliopistotutkintoon kuuluvana, mutta kappas kun on päässyt vuosien saatossa unohtumaan. Täällä siis myös TODELLA epäonnistunut ja pettynyt olo.

No "kiva", etten ole ainoa. En tiedä,  oliko matematiikan koe tänä vuonna eriyisen vaikea ja soveltava, vai oliko itsellä vaan joku kunnon aivojumi päällä. Mutta jos on taipuvainen tuollaiseen aivojumiin aikapaineessa, ei se lupaa hirvittävän hyvää pyrkimisille jatkossakaan, jos vielä jaksaa toisen kerran yrittää.. Nolottaa. Noh, ehkä tästä pääsee yli ajallaan. Itsellä myös yliopistossa suoritettu tilastomatematiikan kurssi takana, mutta joo, eipä auttanut täälläkään :D

Ei auttanut, vaikka logiikan laskuja ja kirjoja lukenut pitkin vuotta ennen pääsykoetta. Ei auttanut, vaikka hain apuja valmennuksista.. Ei auttanut matikkaosiossa, ei. Ja useampi yrityskerta takana. Tänä vuonna vielä oli kuukausi vapaata pelkkään opiskeluun. Koetilanne, aikapaine ja siinä oma suoriutuminen jaksaa yllättää aina. . . Milloin olisi viisautta luovuttaa😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä matematiikan läsnäolon kokeessa, koska psykologian tutkimus ja täten myös opinnot vaativat kykyä näiden menetelmien omaksumiseen ja ymmärtämiseen. Ja matematiikan sekä logiikan osio heijastanee jotain yleisälykkyyden aspektia. Tämän takia onkin harvinaisen epäonnistunut fiilis, koska vaikka tosiaan olen ällän kirjoittanut matikasta ja edelliseltä ammatiltani vieläpä insinööri, niin epäonnistuin ko. osiossa. Tämä oli eka kerta, kun osallistuin psykologian valintakokeeseen, ja keskityin kokeeseen valmentautumisessa omaksumaan artikkelien asioita. Ajattelin, että matemaattinen osuus menee omalla painollaan. No eipä mennyt. Artikkeliosioissakin oli mielestäni joitakin epäolennaisuuksiin liittyviä kysymyksiä, kuten vaikkapa kuinka moni keskeytti tutkimuksen. Mielestäni kokeessa pitäisi kysyä kaikista olennaisimpia asioita, koska tärkeä taito on kyetä poimimaan ja ymmärtämään olennainen suuresta informaatiomäärästä. Nippelitiedon ulkoaopettelu ei minusta ole viisasta eikä minusta ole järkevää, jos valintakoe ohjaa huonoihin opiskelutapoihin. Yleisesti ottaen artikkelikysymykset olivat ihan ok, mutta joitakin hieman ihmettelin.

Ymmärrän sun fiiliksen täysin! Itse olen talousalan ammattilainen ja ajattelin myös että matematiikka & logiikka menee siinä sivussa ja saan sieltä pisteitä kotiin. Harjoittelin logiikkaan, mut aika loppui kesken ja kiireessä monta jäi tekemättä.

Lisäksi olen käynyt tilastomatematiikan opinnot edelliseen yliopistotutkintoon kuuluvana, mutta kappas kun on päässyt vuosien saatossa unohtumaan. Täällä siis myös TODELLA epäonnistunut ja pettynyt olo.

No "kiva", etten ole ainoa. En tiedä,  oliko matematiikan koe tänä vuonna eriyisen vaikea ja soveltava, vai oliko itsellä vaan joku kunnon aivojumi päällä. Mutta jos on taipuvainen tuollaiseen aivojumiin aikapaineessa, ei se lupaa hirvittävän hyvää pyrkimisille jatkossakaan, jos vielä jaksaa toisen kerran yrittää.. Nolottaa. Noh, ehkä tästä pääsee yli ajallaan. Itsellä myös yliopistossa suoritettu tilastomatematiikan kurssi takana, mutta joo, eipä auttanut täälläkään :D

Hain myös ensimmäisen kerran, olen siis äskeinen kirjoittaja ja talousalan ihminen. Sama homma että ehkä vielä toisen kerran haen. Mä väittäisin et matematiikka-osio oli ainakin työläämpi kuin vuoden 2021 kokeessa, josta tein kyllä laskuja ja olivat helpompia & sujuivat..Tai sitten tosiaan oma kupoli ei kestänyt aikapainetta. Se, että paikkoja on niin vähän jaossa ei-ensikertalaisille, ei kauheasti motivoi yrittämään montaa vuotta mutta jos nyt edes toisen kerran.

Itse tein artikkelitehtävät noin tunnissa joten aikaa matikalle ja logiikalle jäi kaksi tuntia. Aloitin matikan tehtävät heti toisen osion jälkeen, mutta aivot olivat vähän jumissa vielä siinä vaiheessa, joten päätin siirtyä nopeasti tekemään osiot 4 ja 5 ensin ja palata sitten matikkaan.

Sen pienen tauon jälkeen laskut yhtäkkiä sujuivatkin melko kevyesti, mutta logiikassa sitten aika ja innostus meinasi jo loppua kesken. En ollut harjoitellut logiikkaa ollenkaan tänä vuonna. Edellisenä vuonna sain siitä osiosta 70% pisteistä, joten oletin, että se menisi siinä ohessa kevyesti tänäkin vuonna. Nyt pelottaa että vastasin väärin liian moneen. Muutaman kohdalla en ehtinyt ratkaista toista väittämää ollenkaan joten jouduin vastaamaan esim. sen jätän vastaamatta väittämän 1 tai 2.

Kaiken kaikkiaan koe meni kuitenkin mielestäni hyvin, paremmin kuin viime vuonna. Viime vuonna jäin n. viisi raakapistettä Helsingin rajasta. Tänä vuonna ongelmana on toki sekin, että paikkoja on vähennetty ja hakijoita taisi olla kourallinen enemmän kuin viime vuonna.

Toivotan kuitenkin kaikille hyvää onnea!

Nyt näkyy koe: https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-ja-logopedian-valintak…;

Itse en tosin muista enää mitä vastasin joten lienee turhaa edes vilkaista. Logiikasta oli oletetusti poistettu se yksi virheellinen tarkkaavaisuushäiirö-tehtävä. 

Vierailija kirjoitti:

Itse tein artikkelitehtävät noin tunnissa joten aikaa matikalle ja logiikalle jäi kaksi tuntia. Aloitin matikan tehtävät heti toisen osion jälkeen, mutta aivot olivat vähän jumissa vielä siinä vaiheessa, joten päätin siirtyä nopeasti tekemään osiot 4 ja 5 ensin ja palata sitten matikkaan.

Sen pienen tauon jälkeen laskut yhtäkkiä sujuivatkin melko kevyesti, mutta logiikassa sitten aika ja innostus meinasi jo loppua kesken. En ollut harjoitellut logiikkaa ollenkaan tänä vuonna. Edellisenä vuonna sain siitä osiosta 70% pisteistä, joten oletin, että se menisi siinä ohessa kevyesti tänäkin vuonna. Nyt pelottaa että vastasin väärin liian moneen. Muutaman kohdalla en ehtinyt ratkaista toista väittämää ollenkaan joten jouduin vastaamaan esim. sen jätän vastaamatta väittämän 1 tai 2.

Kaiken kaikkiaan koe meni kuitenkin mielestäni hyvin, paremmin kuin viime vuonna. Viime vuonna jäin n. viisi raakapistettä Helsingin rajasta. Tänä vuonna ongelmana on toki sekin, että paikkoja on vähennetty ja hakijoita taisi olla kourallinen enemmän kuin viime vuonna.

Toivotan kuitenkin kaikille hyvää onnea!

Sinulla voi hyvinkin olla mahdollisuus päästä sisään tänä vuonna, vaikka hakijoita onkin paljon. Haitko muualle Helsingin lisäksi?

Tulivatko tulokset muuten viime vuonna vasta heinäkuussa? Minä luulen että en pääse, sillä tosiaan tuli liian kova kiire ja myös stressi logiikan ja etenkin matikan kanssa, mutta mieluummin haluisin silti saada tiedon tuloksesta asap🙈 Minä jumitun liikaa joidenkin tehtävien kohdalla, olis pitänyt osata siirtyä eteenpäin mut tämä nyt oli vasta ensimmäinen hakukerta..Tosin näin aikuisena en haluaisi enkä jaksaisi enää hirveän montaa hakukierrosta mut minkäs teet kun ala on hypersuosittu. 🥴

Laskib muistinvaraisesti että saisin pisteitä 78-85 jotain tältä väliltä, ovatko muut tehneet vastaavaa tutkimusta?

En tiedä mitä matikkaan vastasin enkä muista enää artikkelikysymyksienkään lopullisia vastauksia. Laskin 61,65 pistettä, kun laitoin melkein kaikki matikat miinukselle ja kaikki joista en ollut varma, mitä vastasin. Koe tuntui menevän hyvin, mutta nyt on kyllä pettynyt olo. 

Laskin aikalailla samansuuntaisesti.

Ehkä noin 70-75 pistettä

Laskin n. 63-84 pistettä. 63 siinä tapauksessa että pistin oikeasti puolet matikasta väärin ja joitakin artikkelitehtäviä, joissa muistan empineeni. 84, jos kaikki matikat ja artikkelit meni täydellisesti (mitä en tosin usko). Ahdistaa järjettömästi, kun menin laskemaan nämä, sillä olisin halunnut tuudittautua siihen tunteeseen, että koe meni tosi hyvin ja minulla on vielä kaikki mahdollisuudet päästä Helsinkiin. Nyt en enää usko, että pääsen. Luulen, että ne muutamat saavat lähes 100 tai jopa yli 100 pistettä, jotka ei-ensikertalaisena pääsevät Helsinkiin. 

Mistä saa pidemmän ajan dataa siitä kuinka monta prosenttia raakapisteistä on tarvittu aiempina vuosina? Jotain epämääräistä olen kuullut, että helsinki yli 65% ja muut sitten 60-65 % välillä, mutta ovatko nämä pysyneet vuosien mittaan vakiona vai vaihdelleet vuodesta toiseen rajustikin?