Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos poikani olisi ap:n miehen tilanteessa ihmettelisin todella paljon Jos hän jättäisi lapsuudenystäväsä häät välistä sen takia ettei miniä selviä flunssasta vauvan kanssa. Ja siis selvisihän ne. Totesin molemmille, että jatkossa pidätte huolen että tilanteet hoidetaan fiksummin ja riitelemättä, pyydetään apua Jos tarvii, mutta kenenkään minuutta ei sivuuteta vauvan takia. Kummankaan. Siitä ei seuraa kun onnettomia ihmisiä sen jälkeen kun lapsi ei ole enää lainassa.
Tietysti priorisoidaan menoja, mutta nyt oli kyseessä lapsuudenystävä häät ja flunssa. *ttu flunssa. Tietysti ne voi kehittyä miksi vaan, mutta lähtökohta on ollut flunssa.
Sitten, kun sinun poikasi makaa kuumeessa, miniäsi sanoo hänelle, että *ttu se on vaan flunssa, joten soita äidillesi, jos et pärjää. Kyllä hän jonkun tärkeän menon itselleen keksii.
Nyt ei ollut kyse mistään väkisin väännetystä menosta, vaan lapsuudenystävän pitkään tiedossa olleista häistä. Ja jos poikani soittaisi minulle, että nyt väsyttää kun oli flunssaa että en pärjää vauvan kanssa, niin pyörittelisin kyllä silmiäni. Ehdottomasti minäkin vastaavasti lähtisi. Auttaisin molempia, mutta kertoisin kyllä että välillä vauva-arki vaan on todella rankkaa ja jos siitä kestävää pohjaa haluaa itselleen ja parisuhteelleen rakentaa, niin välillä se edellyttää että hoidetaan yksin että toinen pääsee lapsuudenystävän häihin.
Aa, nyt areenalle astui tämä silmienpyörittelijätäti, trollaavan palstamiehen lempinaishahmo!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä keskustelu, mutta näemmä eilen illalla tänne pesiytyi joku jankkaaja esiintymään välillä naisena ja välillä taas omana itsenään, eli perusulina. Ehdottaisin, että hänen kommentit jätetään täysin huomiotta, eikä lähdetään niihin mukaan vastailemalla. Trolli kyllästyy, kun ei saa huomiota ja keskustelu pysyy mielenkiintoisena.
Kurjaa, että jollain on noin paha olla itsensä kanssa, mutta meidän tehtävä ei ole pönkittää häntä ruokkimalla.
Olisi kiintoisaa nähdä tuon trollaajan kommentit, jos tässä olisivat sukupuolet toisinpäin: äiti lähtee bilettämään ja jättää sairaan miehen sairaan vauvan kanssa viikonlopuksi ilman autoa ja ilman valmista ruokaa Varmaan yhtä suopeasti suhtautuisi bilettäjään ja syyllistäisi lapsen kanssa jääneen, vai mitä luulette?
Käyttäjä20155 kirjoitti:
Hei! Kyllä on naurettavia/huvittavia mietintöjä. Minulla 12 lasta ja kaikki olen lähes yksin hoitanut, kun mieheni ollut matkatöissä yms. Hän ei ole siis pystynyt viemään hoitoihinkaan ym eikä pitänyt esim kesälomia kun yrittäjä. aivan hyvin olen pärjännyt. miettikää miten esim sota-aikana kaikki työt oli naisten vastuulla. Minusta nykynaiset tosi raakkujia ja tyhjästä.
Lapset sitten isompana auttaneet eli oppineet ottamaan vastuuta ja itsekin menestyneet tosi hyvin. Ja lasteni puolisot kyllä jakavat lastenhoito vastuun.
Saanko kysyä, miksi jakavat? Eikö sinun lapsiesi kuulu pärjätä yksin kaikissa tilanteissa ja vaikka hampaat irvessä ja peräsuoli pitkällä pungertaa yksin marttyyrina kaikissa tilanteissa? Miksi vastuuttavat puolisoitaan?
Käyttäjä20155 kirjoitti:
Hei! Kyllä on naurettavia/huvittavia mietintöjä. Minulla 12 lasta ja kaikki olen lähes yksin hoitanut, kun mieheni ollut matkatöissä yms. Hän ei ole siis pystynyt viemään hoitoihinkaan ym eikä pitänyt esim kesälomia kun yrittäjä. aivan hyvin olen pärjännyt. miettikää miten esim sota-aikana kaikki työt oli naisten vastuulla. Minusta nykynaiset tosi raakkujia ja tyhjästä.
Lapset sitten isompana auttaneet eli oppineet ottamaan vastuuta ja itsekin menestyneet tosi hyvin. Ja lasteni puolisot kyllä jakavat lastenhoito vastuun.
Hah. Miten helpolla olet päässyt ja täällä vain kehuskelet ja sädekehääsi kiillotat. Minulla on 27 lasta ja mies kotona vain yhtenä päivänä vuodessa, ja silloinkin vain pari tuntia! Mieti sitä ennen kuin toiste tulet rehvastelemaan mitättömillä ansioillasi!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin tästä jutusta puuttuu tärkeä asia; toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta. Se pitäisi tietää ennenkuin mennään neuvomaan ja kannustetaan jättämään mies samantien. Eihän oikeuskaan anna päätöstään kuulematta molempia osapuolia. Kukaan ei tiedä mitä oikeasti on tapahtunut vaillinaisen jutun perusteella.
Tämä on vapaamuotoinen keskustelupalsta, ei oikeussali. Eihän täällä voisi keskustella juuri mistään, koska niin aloittaja kuin keskustelijat voivat antaa vain oman, yksipuolisen näkemyksensä tai selontekonsa tapahtuneesta.
Mielestäni on loppujen lopuksi yhdentekevää, miten tapahtumat ovat edenneet. Kukaan vastuuntuntoinen vanhempi ei jätä sairasta vauvaansa vajaakuntoisen ihmisen huollettavaksi ja lähde yönylireissuun.
No eihän se ole yhdentekevää. Mistä me tiedetään mikä oikeasti on ollut tilanne? Vauva ja ap on voinut olla kunnossa miehen lähtiessä tms. Meillä on nyt vain ap:n kertomus tiedossa. Toivottavasti menevät ammatti ihmisten pakeille keskustelemaan jossa molempia osapuolia kuullaan ja sen mukaan saavat tukea ja ohjausta.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa eräs lintulaji, jonka naaras flirttailee empaattisen, huolehtivan, kiltin, pesää rakentavan ja ruokaa tuovan uroksen kanssa. Näyttää tavanomaiselta pariutumiskuviolta. Parittelun tapahduttua naaras kuitenkin lentää heti sivummalle ja ruikkii siemennesteet ulos kehostaan. Uros jää rakentamaan pesää. Sillä aikaa naaras parittelee toisen uroksen kanssa, sellaisen aggressiivisemman ja reviiriä puolustavan, jollain tapaa suuremman ja dominoivamman, joka ei kuitenkaan ole huolehtijatyyppiä. Hedelmöitynyt naaras palaa asumaan huolehtijauroksen rakentamaan pesään, syö sen tuomat ruuat, ja hautoo samalla munat, jotka kuitenkin se alfauros on siittänyt. Aikamoinen strategia. Tulee menestyvämpiä yksilöitä, kun ei ole nyhverögeenit, mutta kuitenkin täydellinen ylläpito ja taattu huolenpito.
Tämä oli sir David Attenborough'n luontodokkarisarjassa, jossa käsiteltiin eläinkunnan erilaisia perhemalleja. On hassua kuvitella, että ihmislajillakaan olisi vain yksi tapa olla perhe tai parisuhde. Loogisempaa on, että meilläkin on eri tyypeillä erilaisia strategioita, biologisia, geneettisiä ja kulttuurisia. Kama Sutra (se alkuperäinen versio) ei ole vain seksitapaopas vaan puhuu myös erilaisten tyyppien erilaisista yhteensopivuuksista.
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin monissa lintulajeissa uros huolehtii poikasista niin, ettei naaras osallistu millään tavalla. Tällaisia lajeja on paljon arktisilla alueilla ja kahlaajille tämä on varsin tyypillistä. Varmaan lähes kaikki tunnistavat kotoisen töyhtöhyypän. Pelloilla ei ole näkynyt enää aikoihin naaraslintuja. Ne saapuvat Suomeen, parittelevat valitsemansa, kelvollisen uroksen kanssa, munivat ja lähtevät välittömästi tämän jälkeen takaisin etelään. Koiras jää ensin yksin hautomaan, sitten muuten huolehtimaan jälkikasvusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hyvä keskustelu, mutta näemmä eilen illalla tänne pesiytyi joku jankkaaja esiintymään välillä naisena ja välillä taas omana itsenään, eli perusulina. Ehdottaisin, että hänen kommentit jätetään täysin huomiotta, eikä lähdetään niihin mukaan vastailemalla. Trolli kyllästyy, kun ei saa huomiota ja keskustelu pysyy mielenkiintoisena.
Kurjaa, että jollain on noin paha olla itsensä kanssa, mutta meidän tehtävä ei ole pönkittää häntä ruokkimalla.
Olisi kiintoisaa nähdä tuon trollaajan kommentit, jos tässä olisivat sukupuolet toisinpäin: äiti lähtee bilettämään ja jättää sairaan miehen sairaan vauvan kanssa viikonlopuksi ilman autoa ja ilman valmista ruokaa Varmaan yhtä suopeasti suhtautuisi bilettäjään ja syyllistäisi lapsen kanssa jääneen, vai mitä luulette?
Heidän mielestään aloittajan olisi pitänyt pystyä hoitamaan vauva ja koti leikiten korkeassa kuumeessa ja migreenissä, joten siitä voi jo päätellä mitä mieltä ovat siitä, että aloittaja olisikin ollut se joka lähtee humputtelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos poikani olisi ap:n miehen tilanteessa ihmettelisin todella paljon Jos hän jättäisi lapsuudenystäväsä häät välistä sen takia ettei miniä selviä flunssasta vauvan kanssa. Ja siis selvisihän ne. Totesin molemmille, että jatkossa pidätte huolen että tilanteet hoidetaan fiksummin ja riitelemättä, pyydetään apua Jos tarvii, mutta kenenkään minuutta ei sivuuteta vauvan takia. Kummankaan. Siitä ei seuraa kun onnettomia ihmisiä sen jälkeen kun lapsi ei ole enää lainassa.
Tietysti priorisoidaan menoja, mutta nyt oli kyseessä lapsuudenystävä häät ja flunssa. *ttu flunssa. Tietysti ne voi kehittyä miksi vaan, mutta lähtökohta on ollut flunssa.
Sitten, kun sinun poikasi makaa kuumeessa, miniäsi sanoo hänelle, että *ttu se on vaan flunssa, joten soita äidillesi, jos et pärjää. Kyllä hän jonkun tärkeän menon itselleen keksii.
Nyt ei ollut kyse mistään väkisin väännetystä menosta, vaan lapsuudenystävän pitkään tiedossa olleista häistä. Ja jos poikani soittaisi minulle, että nyt väsyttää kun oli flunssaa että en pärjää vauvan kanssa, niin pyörittelisin kyllä silmiäni. Ehdottomasti minäkin vastaavasti lähtisi. Auttaisin molempia, mutta kertoisin kyllä että välillä vauva-arki vaan on todella rankkaa ja jos siitä kestävää pohjaa haluaa itselleen ja parisuhteelleen rakentaa, niin välillä se edellyttää että hoidetaan yksin että toinen pääsee lapsuudenystävän häihin.
Sinulle nyt ei kukaan soita ja sano, että on kipeä ja tarvitsee apua. Ei oma poika eikä pojan vaimo. Jos nyt jotain apua sinulta saisi, niin samalla saisi ylenkatsetta ja halveksuntaa sekä saarnan, miten sitä pitää itse pärjätä eikä ruinata apua. Toivottavasti pysyt terveenä elämäsi loppuun asti ja lähdet äkkiseltään saappaat jalassa, ettei sinun tarvitse keneltäkään apua ruinata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin tästä jutusta puuttuu tärkeä asia; toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta. Se pitäisi tietää ennenkuin mennään neuvomaan ja kannustetaan jättämään mies samantien. Eihän oikeuskaan anna päätöstään kuulematta molempia osapuolia. Kukaan ei tiedä mitä oikeasti on tapahtunut vaillinaisen jutun perusteella.
Tämä on vapaamuotoinen keskustelupalsta, ei oikeussali. Eihän täällä voisi keskustella juuri mistään, koska niin aloittaja kuin keskustelijat voivat antaa vain oman, yksipuolisen näkemyksensä tai selontekonsa tapahtuneesta.
Mielestäni on loppujen lopuksi yhdentekevää, miten tapahtumat ovat edenneet. Kukaan vastuuntuntoinen vanhempi ei jätä sairasta vauvaansa vajaakuntoisen ihmisen huollettavaksi ja lähde yönylireissuun.
No eihän se ole yhdentekevää. Mistä me tiedetään mikä oikeasti on ollut tilanne? Vauva ja ap on voinut olla kunnossa miehen lähtiessä tms. Meillä on nyt vain ap:n kertomus tiedossa. Toivottavasti menevät ammatti ihmisten pakeille keskustelemaan jossa molempia osapuolia kuullaan ja sen mukaan saavat tukea ja ohjausta.
Mies olisi voinut sitten lähteä takaisin heti vihkimisen jälkeen eikä vasta seuraavana päivänä, jos tilanne olisi muuttunut niin äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin tästä jutusta puuttuu tärkeä asia; toisen osapuolen näkemys tapahtuneesta. Se pitäisi tietää ennenkuin mennään neuvomaan ja kannustetaan jättämään mies samantien. Eihän oikeuskaan anna päätöstään kuulematta molempia osapuolia. Kukaan ei tiedä mitä oikeasti on tapahtunut vaillinaisen jutun perusteella.
Tämä on vapaamuotoinen keskustelupalsta, ei oikeussali. Eihän täällä voisi keskustella juuri mistään, koska niin aloittaja kuin keskustelijat voivat antaa vain oman, yksipuolisen näkemyksensä tai selontekonsa tapahtuneesta.
Mielestäni on loppujen lopuksi yhdentekevää, miten tapahtumat ovat edenneet. Kukaan vastuuntuntoinen vanhempi ei jätä sairasta vauvaansa vajaakuntoisen ihmisen huollettavaksi ja lähde yönylireissuun.
No eihän se ole yhdentekevää. Mistä me tiedetään mikä oikeasti on ollut tilanne? Vauva ja ap on voinut olla kunnossa miehen lähtiessä tms. Meillä on nyt vain ap:n kertomus tiedossa. Toivottavasti menevät ammatti ihmisten pakeille keskustelemaan jossa molempia osapuolia kuullaan ja sen mukaan saavat tukea ja ohjausta.
Me keskustelemme sen tiedon valossa mitä meillä on.
Täällä kirjoittelee enää trollit ja huonon puolison valinneet marttyyriäidit, joiden mielestä kaikilla pitäisi olla yhtä hankalaa kuin heillä. Ei tarvitse: yhdessä tätä Oy Perhe Ab:ta hoidetaan. Niin kuin perustamiskokouksessa sovittiin. Joskus toiselle tulee sairautta ja menoja ja silloin toinen ottaa enemmän vastuuta perheestä. Mutta koskaan toista ei jätetä pulaan, ei ikinä. Sellainen johtaa luottamuksen menetykseen ja viime kädessä ilman luottamusta ei ole mitään muutakaan, mille parisuhde ja perhe rakentuu.
Olipas ikävä tapahtuma, mutta suomi on täynnä itsekeskeisiä pipipäisiä minäminä miehiä. Sitten vielä kehuvat olleensa hyviä isiä, kun ottivat joka toinen vkl kylään ja eivät ole sentään alkoholisteja... Haukkua osaavat kaikesta ja aina asiat ovat vaan muiden vikoja, ovat päästään vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi äiti ei tule viikonloppua toimeen lapsen kanssa. Ei ole jo aikaisemmin varautunut siihen, että ruokinnassa voi tulla vaikeuksia, niinhän hän sanoi, että lapsi alkoi kuvumaan nesteen puutteessa. Kyllä tässä on hieman lapsellisuuteen kalskahtava henkilö kyseessä. Mies meni suunnitelmien mukaan, mutta vaimo heittääntyi vaaralliseksi ja käytti lasta nyt vastahyökkäykseen. Ei ollut oikein mitä kotona tapahtui miehen poissa ollessa.
Varoitus lapsen käyttämisestä hyökkäykseen, eli siinäs nyt näet mitä tapahtuu kun et ole kotona.
Olisiko tapahtuma ollut samanlainen jos mies olisi ollut työmatkalla?
Yhdenkään naisen ei kannata perustaa perhettä jääräpäisen miehen kanssa, joka mennä jurnuttaa etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan eikä osaa joustaa tarpeen vaatiessa.
Mutta kun tässä tapauksessa se perhe on jo perustettu..
Nyt ovat varmasti tunteet pinnassa, mutta ei tämä tapaus sentään eron syy ole. Keskustelkaa tarkasti mikä meni pieleen ja missä.
Vierailija kirjoitti:
Olipas ikävä tapahtuma, mutta suomi on täynnä itsekeskeisiä pipipäisiä minäminä miehiä. Sitten vielä kehuvat olleensa hyviä isiä, kun ottivat joka toinen vkl kylään ja eivät ole sentään alkoholisteja... Haukkua osaavat kaikesta ja aina asiat ovat vaan muiden vikoja, ovat päästään vialla.
Mitäs SINÄ tässä nyt teet? Haukut toisia. Et ole itse yhtään parempi.
Millähän mielellä ap:n mies tulevina vuosina miettii tuota viikonloppua? Ajatteleeko, että vitsi kun oli hienot bileet lapsuudenystävien kanssa, näitä häitä on ilo muistella. Vai kaiveleeko mieltä, kun ei ollut lapsensa ja vaimonsa tukena, kun hoivaa olisivat kipeästi tarvinneet. Tuosta viikonlopusta lähtien avioliitossa alkoi kyteä epäluottamus ja kyräily, ehkä lopulta erokin.
Muutaman yön huonosti nukkuminen tai kovan migreenikohtauksen jälkeinen tila vastaa parin promillen humalaa. AP:llä oli nämä molemmat. Hän EI ollut kykenevä hoitamaan pientä vauvaa. Nämä samat ihmiset, jotka täällä ulvovat kuorossa että ap oli vaan laiska tai tyhmä, olisivat ihan varmasti lynkanneet ihmisen, joka jättäisi nelikuisen vauvan kännisen aikuisen hoitoon.
Hävetkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on katkeria akkoja linjoilla. En ihmettele yhtään jos on ero tullut, eihän tuommoisten kaikkitietäväien kanssa kykene yhteiseloon. Omassa ajattelutavassa ja toimintamallissa ei kertakaikkiaan nähdä mitään vikaa.
Mä en jaksaisi tuommoisia ihmisiä varmaan viikkoakaan.Ja nämä vielä pauhaavat ja uhkailevat erolla. Huh huh. Onneksi olen sinkkumies vaikka ikää on jo 35v.
😂
(Aina nämä ikineitsyet täällä pätemässä parauhdeasioissa 🤭)
Itse pädet, vääristelet asioita ja teit itsestäsi täyden pellen. Olen ollut sinkkuna viisi vuotta mutta ikisinkku en ole enkä sen puoleen neitsyt. Kaltaisesi panettelevan ihmisen kanssa ei kannata ystävystyä eikä pariutua, kun olet noin kamala. Erosin exän kanssa, koska tämä ei halunnut sitoutua, ei naimisiin eikä perustaa perhettä kun minä olin valmis. Exä oli hyvä nainen, joka ei ikinä uhkaillut erolla, pauhannut eikä huutanut. Ei kannata hakeutua parisuhteeseen jos ei ole kasvanut aikuiseksi eikä osaa keskustella asioista rakentavasti.
Vierailija kirjoitti:
Muutaman yön huonosti nukkuminen tai kovan migreenikohtauksen jälkeinen tila vastaa parin promillen humalaa. AP:llä oli nämä molemmat. Hän EI ollut kykenevä hoitamaan pientä vauvaa. Nämä samat ihmiset, jotka täällä ulvovat kuorossa että ap oli vaan laiska tai tyhmä, olisivat ihan varmasti lynkanneet ihmisen, joka jättäisi nelikuisen vauvan kännisen aikuisen hoitoon.
Hävetkää.
Migreenistä kärsivänä totean, ettei se estä kotivaran hankkimista silloin kun kohtaus ei ole päällä. Ap:lla ei ole elämänhallinta kunnossa. Minulla on aina vettä, kuivamuonaa, mehukeittoja, käsipyyhkeitä jne kaikkea tarpeellista ettei tulisi aloituksen kaltaista tilannetta. Valittaminen ei auta kun maidot on jo lattialla.
Yhdenkään naisen ei kannata perustaa perhettä jääräpäisen miehen kanssa, joka mennä jurnuttaa etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan eikä osaa joustaa tarpeen vaatiessa.