Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

28 vuotta ja sikana (Eppu Normaalin tuotantoa)

Mökkinaisen kuulumiset. Lähditkö Stadiin ja vaihdoit maisemaa?

Vierailija kirjoitti:

Todella hyvää keskustelua täällä käydään (kiitos).

Pieni lainaus: "Eihän tässä "vertaistukiketjussa" pääosissa olleet naiset ole käyneet mitään perheterapiaa vaan vatuloineet ja ounastelleet milloin mitäkin. Täällä on osa kritisoinut ratkaisukeskeisyyttä ja eikö tuohon p-terapiaan hakeutuminen ole juuri sitä".

Pikkaisen näin ensin jätettynä ja oikeasti pitkään petettynä kyllä täytyy sanoa, että millä ihmeellä olisin sen toisen saanut perhe- tai pariterapiaan. Olisin kyllä tehnyt suhteeni eteen ihan kaiken, mutta jos elät miehen kanssa joka EI puhu ja kertaakaan suhteen aikana ei olla puhuttu, siitä että toinen ei ole tyytyväinen meihin niin ajatuksenlukija en ole. Toinen ei puhunut ja käyttäytyi kun kaikki olisi hyvin. 

En voi

Itse sanoin esimerkiksi miehelle, että hän on ollut ihan kunnollinen mies ja hyvä isä ja en aio mitenkään puuttua hänen ja lapsen (oli jo isompi) tapaamisiin ja väleihin. Sanoin myös, että emme vain ole sopivat toisillemme ja hänellä on mahdollisuus löytää itselleen sopivampi kumppani. Yms. Olisihan se mukavaa kun toinenkin sanoisi jotain vastaavaa tai ainakin sanoisi, että ymmärtää päätöksen. 

Olen toinen keskustelija, itse sanoin juuri noin, että ymmärrän päätöksen ja että en aio vaikeuttaa mitään asioita eron jälkeen. Että toinen on ihmisenä ihan ok, vaikka meidän liitto loppuu.

Se ei riittänyt, vaan asiaa haluttiin puida uudellleen ja uudelleen. Likinnä kai se ideaali olisi, että tosiaan kummankin tunteita kunnioitettaisiin ja eron jälkeen molemmat saisivat toimia myös luonteensa mukaisesti. Itselläni se oli suorasukaisempi kuin miehellä, enkä halunnut enää ilmiselvää asiaa, eroa, mutkistuttaa millään lailla. Häntä tämä jäi jotenkin kalvamaan ja lopulta ei kai koskaan antanut anteeksi minulle, että jätti minut:-) 

Eikö joskus olisi vain reilua toisaalta uskoa, että toinen kyllä ymmärtää ja antaa olla, jos keskusteluhaluja ei löydy? Miksi se itse asia kumminkaan enää muuttuu, vaikka toinen jotkut kohteliaat korulauseet sanoisikin?

Ehkä ajattelen, että minullakin oli oikeus rehtiin, suoraan eroon, jossa syyt on todettu ja jatketaan siitä kumpikin tahoillemme. Ilman sellaisten selityksien vaatimista, joita vain toinen vaatii.

Vierailija kirjoitti:

Mökkimies kovana iskussa ?

 

Tartun tuohon sanaan "vaatii". Mikä on vaatimista, mikä normaalia keskustelua? Ehkä on niin, että suhteessa on toinen, ehkä eroaja, pitemmän aikaa "vaatinut vastauksia" ja keskustelua suhteen tilasta. Usein kyse on luonne-eroista. Toinen kokee ne vaativiksi, toinen normaaliksi kommunikoinniksi. Kun ero sitten konkretisoituu ehkä viimeistään silloin jompikumpi tuntee, että olisi jollain lailla saada keskustelua aikaan ja saatava niin hyvä loppu suhteelle kuin se on mahdollista. 

Toisaalta jos ja kun on kovin suuret erot kommunikoinnissa niin ero on onkin parempi ratkaisu ja jos toinen tai molemmat kokevat ettei mitään keskusteluja tarvita missään vaiheessa niin sekin on silloin tietynlainen lopputulos. Siihen silloin pitää tyytyä. 

Kun ero sitten konkretisoituu ehkä viimeistään silloin jompikumpi tuntee, että olisi jollain lailla saada keskustelua aikaan ja saatava niin hyvä loppu suhteelle kuin se on mahdollista. 

Ehkä tässä on se, että jos toiselle tarpeeksi hyvä loppu on se, että nyt on erottu ja kaikki sanottu ja muuta ei voi tehdä, niin toisen minun mielestäni pitäisi siihen vaan tyytyä. Ei ketään voi patistella siis mielestäni minulle antamaan mitään muunlaista loppua suhteelle kuin haluaa.

Aika useinhan kyse  on kyllä siitä, että keskustelu on, mutta toinen ei ole saanut kuulla sitä, mitä haluaa kuulla ja siksi jää vaatimaan sitä toiselta. Että sano nyt, että asia on kuten olen sen itse ajatellut, sano ne oikeat sanat.

Olen tähän sortunut nimittäin itse, kestin kauan ymmärtää, että niin kattavia ja "hyviä" sanoja ei ole, että erosta tulisi minulle hyvä loppu:-(

Moi 28

Harmittaako, kun syksy tulee ja mökkeily vähenee/loppuu??? Mietin just teidän tapaamista, siis mökkimiehen kanssa. Etkö ollutkin ystäväsi mökillä ja mökkimies oli naapurissa? Miten et sitten ollut häntä ennen tavannut? Vai olitko eka kertaa sillä mökillä?

Harmikseni kukat ja muut kuvat hukkuivat puhelimestani...

Tuumis

Vierailija kirjoitti:

Moi 28

Harmittaako, kun syksy tulee ja mökkeily vähenee/loppuu??? Mietin just teidän tapaamista, siis mökkimiehen kanssa. Etkö ollutkin ystäväsi mökillä ja mökkimies oli naapurissa? Miten et sitten ollut häntä ennen tavannut? Vai olitko eka kertaa sillä mökillä?

Harmikseni kukat ja muut kuvat hukkuivat puhelimestani...

Tuumis

Miten minulle tuli tunne, että tämä ei ole oikea Tuumis 🌼

Voin silti vastata.

Kesä on ihanaa aikaa, mutta ei meillä mökkeily lopu. Olimme siellä monta kertaa viime syksynä ja talvenakin. Talvi on todella kaunista aikaa mökillä.

Toki olin ollut ystäväni mökillä aiemmin todella monta kertaa ja oltiin siellä exänkin kanssa useamman kerran. En ollut naapuria aiemmin tavannut, se oli ihan sattumaa että mökkimies pysähtyi tervehtimään mökkinaapureitaan talvitauon jälkeen. Ystäväni ei käy mökillä talvella oikeastaan ikinä. Ystäväni mökin pihassa oli vain yksi auto ja mökkimies luuli, että ystäväni oli mökillä miehensä kanssa.

28 v yhdessä 

Nyt jos tääkään ei lähde vetämään, niin on myönnettävä että ketju on kuollut. 

On tuolla tuo toinen pettäjä -ketju mutta siinäkin on keskustelu hyytynyt kun ei kai sitä aiheesta enää paljoa enempää irti saa. Joku kuohuttava välikohtaus ehkä.

Hei vaan kaikille. 

Aivan itsekkäästi kerron vain omia kuulumisiani, en nyt ehdi enkä jaksa keskittyä täällä käytyyn keskusteluun. Pahoitteluni siitä. Sen mitä läpi lukaisin, niin hyvää pohdintaa monelta kantilta. 

Mulle kuuluu hyvää. Ja samalla tässä viime aikoina on ex tullut kummittelemaan elämääni. Ei toki suoralla yhteydellä minuun, vaan lapsen/lapsien kautta. Olen onnellisesti saanut toisen isän luona asuvista lapsista luokseni pidemmäksi aikaa. Samalla tämä lapsi toi tänne mukanaan isänsä haamun. Kaikki ne mitä olen tiennyt siellä isällä tapahtuvan ilman konkreettisia todisteita konkretisoitui lapsen kertomana, ajatukseni, aavistukseni osuivat aivan oikeaan. Pystyn niin asettumaan lapsen tilalle ja tuntemaan sen paineen minkä isä aiheuttaa toiminnallaan. 

Isä on sieltä etäältä sohaissut taas minuakin, isällä olevan lapsen lähettämät viestit jotka suoraan isän sanelemia, hänen toimintansa toista lasta kohtaan jne jne. Onneksi oma "työkalupakki" tämmösten asioiden herättämien tunteiden käsittelyyn alkaa olla todella hyvä. Ja asian tiedostaminen auttaa paljon! Tajuaa itse miksi olo tuntuu yhtäkkiä sille mille tuntuu ja osaa tehdä asialle jotain. 

Mutta, nyt olen nauttinut täysillä näistä päivistä jotka olen saanut lapseni kanssa viettää. Koskaan en tiedä, milloin palaa isälle ja kauanko sitten taas menee että saan kanssaan olla. 

Ap

Mahtavaa kuulla ap, että yhteys yhteen lapseen on parantunut! 

Lapsen silmät aukeavat kun näkee elämisen erilaisuuden sinun luonasi verrattuna isän luona asumiseen. 

Olen todella onnellinen puolestasi! Ja lapsesi puolesta, että pääsee edes hetkeksi pois isänsä vallan alta. Ja saa kokea normaalia elämää.

Hyvää jatkoa kaikille kirjoittaneille.

Hienoa kuulla että ap:n elämään kuuluu parempaa.

Kaunista syksynjatkoa💐

Ap, ihana viesti. Olen niin iloinen puolestasi. Mukavaa jatkoa kaikille, erityisesti Sinulle Ap

Oikea, aito Tuumis

Emojit puhelimestani kadonneet taivaan tuuliin, ei tule kukkia, ei

Vierailija kirjoitti:

Hei vaan kaikille. 

Aivan itsekkäästi kerron vain omia kuulumisiani, en nyt ehdi enkä jaksa keskittyä täällä käytyyn keskusteluun. Pahoitteluni siitä. Sen mitä läpi lukaisin, niin hyvää pohdintaa monelta kantilta. 

Mulle kuuluu hyvää. Ja samalla tässä viime aikoina on ex tullut kummittelemaan elämääni. Ei toki suoralla yhteydellä minuun, vaan lapsen/lapsien kautta. Olen onnellisesti saanut toisen isän luona asuvista lapsista luokseni pidemmäksi aikaa. Samalla tämä lapsi toi tänne mukanaan isänsä haamun. Kaikki ne mitä olen tiennyt siellä isällä tapahtuvan ilman konkreettisia todisteita konkretisoitui lapsen kertomana, ajatukseni, aavistukseni osuivat aivan oikeaan. Pystyn niin asettumaan lapsen tilalle ja tuntemaan sen paineen minkä isä aiheuttaa toiminnallaan. 

Isä on sieltä etäältä sohaissut taas minuakin, isällä olevan lapsen lähettämät viestit jotka suoraan isän sanelemia, hänen toimintans

Onpa huojentavaa kuulla, että olet saanut toisen niistä isällään asuvista lapsistasi luoksesi ainakin joksikin aikaa, Ap!

Varmasti nautitte kumpikin yhteisestä ajastanne, sekä sinä että tuo nyt visiitillä oleva lapsesi. Hyvä että hän saa nyt hiukan hajurakoa isänsä huusholliin ja näkee tilannetta toisesta näkökulmasta ja ilman paineita. Varmaan hänestä on mukavaa viettää aikaa myös tämän sinun luonasi vakituiseen asuvan sisaruksensa kanssa.

Hyvä myös, että olet tässä välillä ehtinyt tehdä työtä itsesi kanssa. Olet löytänyt oman tasapainosi ja vahvistunut niin, ettet enää sätki marionettina miehen yrittäessä kiskoa naruista.

Kyllä ne kaikki lapset sieltä vielä takaisin tulevat, sano minun sanoneen.

<3 <3 <3

Ihana kuulla Ap. 

Mitä kuuluu 28?

Entä Kuurankukka, Iso hali, Maratonparkuja?

Kiva oli lukea Ap:n kuulumisia.

Minulle kuuluu ihan hyvää, ei mitään uutta ihmeellistä. Arki rullaa eteenpäin, pojan kanssa kaikki hyvin, terveyshuolia edelleen on, mutta eivät hallitse liikaa elämää ja mökkimiehenkin kanssa sujuu hyvin edelleen.

Tässä kuussa tulee 1,5 vuotta siitä kun tavattiin ja edelleen on hyvä olla. Olen onnellinen juuri näin, tavallaan eron jälkeen yksinolo oli kaameata, mutta kun siihen yksinoloon tottui niin huomaan tarvitsevani sitä välillä, on siis iso ero olla yksin, mutta ei yksinäinen. Tämä, että on kaksi asuntoa sopii minulle erityisen hyvin, välillä ollaan samassa osoitteessa viikkokin putkeen ja välillä voi olla pätkä niinkuin nyt, että ollaan yhdessä aina pidennetty viikonloppu ja siinäkin voi silti olla että nähdään arkenakin. 

Elämä on aika ihanaa.

Mukavaa Syksyn jatkoa kaikille.

28 v yhdessä 

Kiva kuulla ap, että palstan ennustukset alkavat toteutua, että lapsillekin alkaa selvitä totuus, eli mikä on vapauden ja tavaroiden hinta isän luona. Nyt anna hengitystilaa sille luoksesi tulleelle lapselle, niin palaa aina entistä nopeammin takaisin jäädäkseen jonain päivänä kokonaan.

Onpa kiva että lapset on enemmän taas aloittajan luona.

Itse joskus kirjoitin miten oma exä vähän unohti teinipojat eron jälkeen ja nyt kun nuoremman koulu vaihtui niin on ollut enemmän isän luona. Harmi vaan että isä antaa teinin mennä ihan omia polkujaan ja aikojaan, mutta koitan pitää silmällä teiniä.

Uskon kuitenkin että pojalle tekee hyvää olla isän kanssa, vaikka tuntuu että isän menot ja reissut menee aina edelle ja teini on aika paljon yksikseen. 

Mutta opettelen antamaan tilaa ja luottamaan myös teiniin. Ikävä kyllä on vähän ollut törttöilyjä, mutta onneksi silti puheyhteys on säilynyt. ja koitan sitä vaalia.

vanhempi poika on jo isompi ja täysi-ikäinen, joten järki on jo päässä ja hänen kanssa sujuu ihan mukavasti

Tsemppiä kaikille, tämä ketju on ollut todella tärkeä näin taustallakin,.

Mitä kuuluu Ap:lle ja muille?