Kapellimestarin työ. Mitä virkaa kapellimestarilla kun kaikki soittajat tuijottaa nuotteja?

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:

Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava. 

Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?

Ääni tulee aina viiveellä ja myös kimpoaa esimerkiksi konserttisalin seinistä. Vaikka yleisö kuulee yhtenäisen tulkinnan, niin orkesterin keskellä pitää tietää ketä seurata. Ja miten niin nuotit on kaikille samat? Eri soittimilla ja eri sektioissa on eri stemmat. Esimerkiksi ykkösviulut ja kakkosviulut eivät soita samaa, ja sen lisäksi stemma saattaa jakautua kahtia niin että samassa "pultissa" toinen soittaa ylempää stemmaa, toinen alempaa. Yksi pultti tarkoittaa tässä yhteydessä siis kahta vierekkäin samasta nuottitelineestä soittavaa. 

Soittavatko ne jotkut soittajat siis jossain eri aikatodellisuudessa? Mielenkiintoista. Väännetään rautalangasta. Kaikilla on samaan sävellykseen nuotit. Kello on 0. Soitto alkaa ja kello lähtee käyntiin. Eivätkö ammattimuusikot osaa seurata milloin pitää alkaa soittaa omaa osuutta?

isossa orkesterissa on vaikea kuulla kaikkien soittoa (tämä on erityisen tärkeää kun soitetaan isolla joukolla),  kun kaikki katsoo kapellimestaria, niin kaikki pysyvät tahdissa

Mitä väliä sillä muiden soitolla on, jos kaikki ovat ammattimuusikoita jotka oletettvasto osaavat lukea nuotteja??? Ja pysyä tahdissa??? Miksi otetaan soittamaan ihmisiä jotka eivät osaa pysyä tahdissa???

Nuotti on vain muistamisen väline, se musiikki pitää silti osata esittää ja tulkita. Kapellimestaria tarvitaan siihen tulkintaan jotta saadaan elävää taidetta eikä pelkkää mekaanista suorittamista. 

Kerro lisää? Miten nuotin C voi ilmeisesti tulkita miljoonalla eri tavalla johon tarvitaan kapellimestaria? Eikö näitä tulkintoja voi jo treenata harjoituksissa?

Koska kyse on mekaanisesti tuotetusta äänestä, ei elektronisesta. Ja myös elektronimusiikissa äänen sävyä voi muokata täyteläisemmäksi tai kimeämmäksi.

Ap taitaa olla katkera kun itse ei ole saanut yhtään mitään aikaiseksi :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:

Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava. 

ja lisään tähän hyvään kuvaukseen sen, että tempo ei ole mikään absoluuttinen suure, se voidaan merkitä hyvinkin tarkasti, vaikka tyyliin 60bpm (=60 lyöntiä minuutissa), mutta usein etenkin vanhoissa sävellyksissä tempo on kerrottu italialaisin termei. esim. largo tarkoittaa hidasta tempoa, lento nopeaa ja se on pitkälle sitten kapellimestarin päätös, että mikä on hidas ja mikä on nopea. omista musiikiopinnoista ja alan seuraamisesta on jo aikaa, joten en tiedä onko jo päätetty vaikkapa edellä mainituille largolle ja lentolle bpm-arvot, mutta aikoinaan kun minä klassista opiskelin, niin ei se niin tarkkaa ollut, mutta tarkkaa oli se, että musiikissa pitää kuitenkin kuulua tempon muutokset ja niiden on pysyttävä samana saman esityksen ajan. Että ei voi kesken soiton päättää, että minäpä soitankin nyt tämän largo osan vieläkin hitaammin kuin alussa.

Kyllä näille esitysmerkinnöille löytyivät summittaiset bpm-arvot jo minun ensimmäisestä metronomistani 1980-luvulla. Largo ja lento molemmat ovat hitaita.

minä vasta opettelin soitton alkeita 1980-luvulla ja sanottiin aina ettei ole mitään bpm arvoja päätetty, joten ne voi itse päättää tiettyjen rajojen puitteissa. Metronomissa minäkin muistan niitä nähneeni, mutta opettajani aina ohittivat ne sanoen, että johtuu siitä, että metronomi on opetuksellinen osa tms. eikä nuo ole mitenkään pakollisia rytmin nopeuksia.  En muista sanatarkasti, mutta anyway.... (enkä ole ammattimuusikko klassisen musiikin saralla, pelkästään koulutettuna soittajana pidän itseäni)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Juuri näin. Aivan kuin runonlausunta: ei ole kahta samanlaista lausuntaa samasta runosta. Se on aina tulkinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Et ilmeisesti ole koskaan käynyt soittotunneilla, kun et sen vertaa tiedä, että improvisaatio on keskeinen osa soittimen haltuunottoa ja siksi sitä harjoitetaan soittotunneillakin. Jos ei osa improta, ei osaa myöskään tehdä teoksesta omaa tulkintaansa eikä näin ollen koskaan tule keskiverto pimputtelijaa paremmaksi soittajaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Miksi niistä pitää soittaa joku "tulkinta"? Eikö klassisen musiikin kuuntelijat arvosta niitä alkuperäisiä teoksia? Minä ainakin haluaisin kuulla niin alkuperäisen teoksen kuin mahdollista. En esim. elokuvissakaan halua nähdä mitään wokeversiota Taru sormusten herrasta, vaan mahdollisimman uskollisen version aluperäiselle teokselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Juuri näin. Aivan kuin runonlausunta: ei ole kahta samanlaista lausuntaa samasta runosta. Se on aina tulkinta.

Tai missä tahansa taiteen muodossa. Siitä erottaa taiteen ja tieteen, että taiteessa tulkitaan ja tieteessä pyritään luomaan teoria/malli, jonka kuka tahansa voi toistaa identtisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Niillä soittotunneilla pitääkin olla toistoa ja toistoa, koska esimerkiksi oikeat käsien otteet on saatava lihasmuistiin. Siksi pitää toistaa, toistaa ja toistaa. Samoin pitää toistaa, jotta opitaan lukemaan nuotteja sujuvasti. Kyllä kitaristikin joutuu aloittamaan toistoharjoituksilla: rämpytetään ensin samaa sointua kerta toisensa jälkeen ja sitten aletaan opetella soinnusta toiseen siirtymistä jne. Opetetaan kädet osumaan oikein, opetellaan niin kauan, että voi soittaa vaikka silmät ummessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Miksi niistä pitää soittaa joku "tulkinta"? Eikö klassisen musiikin kuuntelijat arvosta niitä alkuperäisiä teoksia? Minä ainakin haluaisin kuulla niin alkuperäisen teoksen kuin mahdollista. En esim. elokuvissakaan halua nähdä mitään wokeversiota Taru sormusten herrasta, vaan mahdollisimman uskollisen version aluperäiselle teokselle.

No miten ajattelit saada tietoosi kuinka esimerkiksi 1400-luvulla elänyt säveltäjä teoksensa tulkitsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Miksi niistä pitää soittaa joku "tulkinta"? Eikö klassisen musiikin kuuntelijat arvosta niitä alkuperäisiä teoksia? Minä ainakin haluaisin kuulla niin alkuperäisen teoksen kuin mahdollista. En esim. elokuvissakaan halua nähdä mitään wokeversiota Taru sormusten herrasta, vaan mahdollisimman uskollisen version aluperäiselle teokselle.

Eli haluat nähdä sellaisen noin 3 vuorokautta kestävän elokuvan. Sellainenhan siitä tulisi, jos IHAN KAIKKI otettaisiin mukaan, mikä alkuperäisessä kirjassa on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Näinpä. 

Ja jos ihmisiä ei kiinnostaisi elävä taide, niin ihan yhtä hyvin voisi laittaa jonkun nuotinnusohjelman soittamaan kaikki teokset, halukkaat sitten voisivat kuunnella sitä miditiedostoa vaan. Aika moni kuitenkin mielummin menee kuuntelemaan vaikkapa ihan konserttisaliin asti orkesterin sen päiväistä tulkintaa teoksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Miksi niistä pitää soittaa joku "tulkinta"? Eikö klassisen musiikin kuuntelijat arvosta niitä alkuperäisiä teoksia? Minä ainakin haluaisin kuulla niin alkuperäisen teoksen kuin mahdollista. En esim. elokuvissakaan halua nähdä mitään wokeversiota Taru sormusten herrasta, vaan mahdollisimman uskollisen version aluperäiselle teokselle.

No miten ajattelit saada tietoosi kuinka esimerkiksi 1400-luvulla elänyt säveltäjä teoksensa tulkitsi?

No niistä nuoteista???? Vai eikö niistä nuoteista voi lukea mitä pitää soittaa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Miksi niistä pitää soittaa joku "tulkinta"? Eikö klassisen musiikin kuuntelijat arvosta niitä alkuperäisiä teoksia? Minä ainakin haluaisin kuulla niin alkuperäisen teoksen kuin mahdollista. En esim. elokuvissakaan halua nähdä mitään wokeversiota Taru sormusten herrasta, vaan mahdollisimman uskollisen version aluperäiselle teokselle.

Totta kai arvostavat. Arvostavat niin paljon, etteivät lähde kopioimaan, vaan tekevät sen oman tulkinnan. Teokset on tarkoitus tulkita, ei toistaa identtisenä kopiona. Ja aika vaikea olisi ottaa selville, mikä on jonkun 600 vuotta sitten kuolleen säveltäjän alkuperäinen tulkinta ko. teoksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Miksi niistä pitää soittaa joku "tulkinta"? Eikö klassisen musiikin kuuntelijat arvosta niitä alkuperäisiä teoksia? Minä ainakin haluaisin kuulla niin alkuperäisen teoksen kuin mahdollista. En esim. elokuvissakaan halua nähdä mitään wokeversiota Taru sormusten herrasta, vaan mahdollisimman uskollisen version aluperäiselle teokselle.

No miten ajattelit saada tietoosi kuinka esimerkiksi 1400-luvulla elänyt säveltäjä teoksensa tulkitsi?

No niistä nuoteista???? Vai eikö niistä nuoteista voi lukea mitä pitää soittaa??

Mistä nuoteista? Ei 1400-luvulta ole mitään alkuperäisiä nuotteja säilynyt. Eikä nykysoittajista suurin osa niitä osaisi lukea, vaikka olisikin. Katsos, kun tuohon aikaan nuotit kirjoitettiin eri tavalla kuin nykyisin ja se orkesterin käyttämä nuottiversio on jo eri kuin se ihan alkuperäinen, vaikka kuulokuvaltaan teos olisikin suhteellisen samanlainen. 

Mielenkiintoinen aihe. Opin itsekin uutta.

Sitä vielä hämmästelen tai pohdin, että olisipas mahtavaa olla se tyyppi, joka kerran - kaksi kertaa esityksen aikana pamauttaa siihen isoon patarumpuun. Maallikkona tuntuu, että se onnistuis keltä hyvänsä. Voisin käydä esityksissä ihan vaikka päivätyön päälle ja paukauttaa kahdesti patarumpua niin että kumajaa. Ja nostaisin tästä tietenkin orkesterimuusikon palkkaa. 

Tältä se näyttää ulkopuolisen silmiin. Mutta kuka on tämä tyyppi? Onko se vähän kuin bändin basisti, että ota sä Miki toi basso :D.  Soittaako hän jotain muutakin soitinta samassa orkesterissa / eri kohdassa? Tästä ois hauska kuulla lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Miksi niistä pitää soittaa joku "tulkinta"? Eikö klassisen musiikin kuuntelijat arvosta niitä alkuperäisiä teoksia? Minä ainakin haluaisin kuulla niin alkuperäisen teoksen kuin mahdollista. En esim. elokuvissakaan halua nähdä mitään wokeversiota Taru sormusten herrasta, vaan mahdollisimman uskollisen version aluperäiselle teokselle.

Totta kai arvostavat. Arvostavat niin paljon, etteivät lähde kopioimaan, vaan tekevät sen oman tulkinnan. Teokset on tarkoitus tulkita, ei toistaa identtisenä kopiona. Ja aika vaikea olisi ottaa selville, mikä on jonkun 600 vuotta sitten kuolleen säveltäjän alkuperäinen tulkinta ko. teoksesta. 

Eli sinun mielestäsi on Taru sormusten herrasta kunnioittamista kun Amazon tekee oman "tulkintansa" siitä ja täyttää sen tummaihoisilla?

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen aihe. Opin itsekin uutta.

Sitä vielä hämmästelen tai pohdin, että olisipas mahtavaa olla se tyyppi, joka kerran - kaksi kertaa esityksen aikana pamauttaa siihen isoon patarumpuun. Maallikkona tuntuu, että se onnistuis keltä hyvänsä. Voisin käydä esityksissä ihan vaikka päivätyön päälle ja paukauttaa kahdesti patarumpua niin että kumajaa. Ja nostaisin tästä tietenkin orkesterimuusikon palkkaa. 

Tältä se näyttää ulkopuolisen silmiin. Mutta kuka on tämä tyyppi? Onko se vähän kuin bändin basisti, että ota sä Miki toi basso :D.  Soittaako hän jotain muutakin soitinta samassa orkesterissa / eri kohdassa? Tästä ois hauska kuulla lisää. 

Lyömäsoittajalle kuuluvat yleensä myös laattasoittimet, kuten marimba. Joten kyllä siinä hyppysissä pitää olla myös tarkkuutta. Ja sehän vasta hermoja kysyy, että lasket 68 tahtia ja sitten kolautat lautaset yhteen sekunnin murto-osan tarkkuudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä taas ihmettelen miksi nämä klassisen musiikin soittajat on niin riippuvaisia nuoteistaan. Mitään ei osata soittaa, jos ei ole nuottia siinä silmien edessä. Improvisointitaito puuttuu täysin. Sitten kutsuvat itseään ammattilaisiksi?

Juuri tämän takia klassisen musiikin soittajat ovat juosseet soittotunneilla (enemmän tai vähemmän pakotettuina) pikkulapsesta lähtien.

Pääasia on toisto, ei improvisointi. Jotkut valveutuneimmat siirtyvät soittamaan nykymusiikkia (mikä taas ei ole suuren yleisön suosiossa).

Huvittavaa, kun ihminen, joka ei tiedä klassisesta musiikista mitään tulee esittämään asiantuntijaa :D 

P.S. Klassista musiikkia ei soiteta mekaanisesti nuotteja toistamalla, vaan tekemällä teoksesta tulkinta. Siksi eri soittajien versiot kuulostavat erilaiselta. Toki sitä ei kuule, jos ei osaa nyansseja erottaa. 

Miksi niistä pitää soittaa joku "tulkinta"? Eikö klassisen musiikin kuuntelijat arvosta niitä alkuperäisiä teoksia? Minä ainakin haluaisin kuulla niin alkuperäisen teoksen kuin mahdollista. En esim. elokuvissakaan halua nähdä mitään wokeversiota Taru sormusten herrasta, vaan mahdollisimman uskollisen version aluperäiselle teokselle.

Totta kai arvostavat. Arvostavat niin paljon, etteivät lähde kopioimaan, vaan tekevät sen oman tulkinnan. Teokset on tarkoitus tulkita, ei toistaa identtisenä kopiona. Ja aika vaikea olisi ottaa selville, mikä on jonkun 600 vuotta sitten kuolleen säveltäjän alkuperäinen tulkinta ko. teoksesta. 

Eli sinun mielestäsi on Taru sormusten herrasta kunnioittamista kun Amazon tekee oman "tulkintansa" siitä ja täyttää sen tummaihoisilla?

Suorastaan sanatarkkaa kunnioittamista. Tolkien kirjoitti, että hobiteilla on ruskea iho.

-eri.