Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kapellimestarin työ. Mitä virkaa kapellimestarilla kun kaikki soittajat tuijottaa nuotteja?
27.05.2022 |
Katson nyt tuota Sibelius-viulukilpailua ja tein saman huomion kuin aina aikaisemminkin klassista musiikkia katsoessa. Soittajat tuijottavat nuottejaan ja kapellimestari heiluu henkensä edestä. Mitä virkaa kapellimestarilla kun ei kukaan sitä edes katso?
Ja voisi luulla että tuon tason soittajat osaa nuotit ulkoa, jotta voisivat sitä kapellimestaria katsella "tulkinnan ja tempon vuoksi", mutta ei.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:
Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava.
Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?
Ääni tulee aina viiveellä ja myös kimpoaa esimerkiksi konserttisalin seinistä. Vaikka yleisö kuulee yhtenäisen tulkinnan, niin orkesterin keskellä pitää tietää ketä seurata. Ja miten niin nuotit on kaikille samat? Eri soittimilla ja eri sektioissa on eri stemmat. Esimerkiksi ykkösviulut ja kakkosviulut eivät soita samaa, ja sen lisäksi stemma saattaa jakautua kahtia niin että samassa "pultissa" toinen soittaa ylempää stemmaa, toinen alempaa. Yksi pultti tarkoittaa tässä yhteydessä siis kahta vierekkäin samasta nuottitelineestä soittavaa.
Soittavatko ne jotkut soittajat siis jossain eri aikatodellisuudessa? Mielenkiintoista. Väännetään rautalangasta. Kaikilla on samaan sävellykseen nuotit. Kello on 0. Soitto alkaa ja kello lähtee käyntiin. Eivätkö ammattimuusikot osaa seurata milloin pitää alkaa soittaa omaa osuutta?
isossa orkesterissa on vaikea kuulla kaikkien soittoa (tämä on erityisen tärkeää kun soitetaan isolla joukolla), kun kaikki katsoo kapellimestaria, niin kaikki pysyvät tahdissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:
Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava.
ja lisään tähän hyvään kuvaukseen sen, että tempo ei ole mikään absoluuttinen suure, se voidaan merkitä hyvinkin tarkasti, vaikka tyyliin 60bpm (=60 lyöntiä minuutissa), mutta usein etenkin vanhoissa sävellyksissä tempo on kerrottu italialaisin termei. esim. largo tarkoittaa hidasta tempoa, lento nopeaa ja se on pitkälle sitten kapellimestarin päätös, että mikä on hidas ja mikä on nopea. omista musiikiopinnoista ja alan seuraamisesta on jo aikaa, joten en tiedä onko jo päätetty vaikkapa edellä mainituille largolle ja lentolle bpm-arvot, mutta aikoinaan kun minä klassista opiskelin, niin ei se niin tarkkaa ollut, mutta tarkkaa oli se, että musiikissa pitää kuitenkin kuulua tempon muutokset ja niiden on pysyttävä samana saman esityksen ajan. Että ei voi kesken soiton päättää, että minäpä soitankin nyt tämän largo osan vieläkin hitaammin kuin alussa.
Kyllä näille esitysmerkinnöille löytyivät summittaiset bpm-arvot jo minun ensimmäisestä metronomistani 1980-luvulla. Largo ja lento molemmat ovat hitaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, minä luulin että näihin musiikkikouluihin ja ammattimuusikoksi olisi äärimmäisen kovat vaatimukset. Ilmeisesti eivät kuitenkaan osaa soittaa tuhansia kertoja treenamiaan kappaleita oikeassa tahdissa?
Klassisen musiikin soittaminen orkesterissa ei ole niin yksinkertaista, että kaikki vain lukevat nuotteja. Siellä nuoteissa on yllättävänkin paljon tulkittavia kohtia ja kapellimestari on se, joka tekee päätöksen miten tulkitaan ja miten soitetaan ja miten mikin soitin tulee mukaan jne. Ei ole mitään yksinekrtaista hommaa.
NÄin klassisen musiikin kappaleissa kuuluu hyvin kapellimestarien kädenjälki ja kappaleet voivat kuulostaa hitusen erilaisilta eri kapellimestarien käsissä. Ottakaapa vaikka youtubesta kuunteluun sama orkesteri, sama klassisen musiikin kappale, mutta eri kapellimestarit, niin voitte mahdollisesti huomata eroja.
Minä en esimerkiksi pidä Linnun tyylistä. Minun korvaani se kuulostaa liian maaniselta ja takerrutaan liikaa yksityiskohtiin, josta syystä koen kappaleiden kuuntelemisen tylsäksi, väsyttäväksi tai muuten vain huonoksi ideaksi. Tulee tunne liiasta kontrollista. Omat lempikapellimestarini sitten saavat kappaleisiin minulle tunteen siitä, että pääsen leijumaan musiikin mukana ja kokemaan sen kaikki puolet ja yksityiskohdat. Tulee tunne vapaudesta.
NÄmä ovat hyvin kokijakohtaisia asioita ja kaikille klassisen musiikin harrastajille syntyy oma käsitys omasta lempikapellimestaristaan.
No nyt aletaan pääsemään asian ytimeen. Kerrotko miksi siellä nuoteissa on jotain tulkittavia kohtia? Mistä se johtuu? Siis eikö ne nuotit ole säilyneet kunnossa jostain sadan vuoden takaa ja siellä on joku mustetahra jossain? Vai mitä tarkoitat? Ei kai nykyajan sävellyksissä pitäisi tuollaisia tulkittavuuksia olla?
https://areena.yle.fi/1-4422822
Tulee uudelleen katsottavaksi ilmeisesti 6.6.
Tuossa oli jännä kohta, missä selitettiin, mitä apulaiskapelimestari tekee, eli se toimii kapelimestarin korvina salin puolella. Kapelimestari on ainoa, joka kuulee koko bändin, mutta se kuulee sen bändin vain lavalla. Apulaiskapu sitten kertoo, miltä se sointi kuulostaa salin puolella ja neuvoo, mitä kohtia korostaa ja mitä alentaa, esim. sellot soi liian hiljaa jossain kohdin ja viulut liian kovaa jne. Eli kapelimestarin täytyy osata hallitusti paskoa se kuulemansa sointibalanssi, että se kuulostaa hyvältä kuulijoista, ei pelkästään hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:
Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava.
Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?
Ääni tulee aina viiveellä ja myös kimpoaa esimerkiksi konserttisalin seinistä. Vaikka yleisö kuulee yhtenäisen tulkinnan, niin orkesterin keskellä pitää tietää ketä seurata. Ja miten niin nuotit on kaikille samat? Eri soittimilla ja eri sektioissa on eri stemmat. Esimerkiksi ykkösviulut ja kakkosviulut eivät soita samaa, ja sen lisäksi stemma saattaa jakautua kahtia niin että samassa "pultissa" toinen soittaa ylempää stemmaa, toinen alempaa. Yksi pultti tarkoittaa tässä yhteydessä siis kahta vierekkäin samasta nuottitelineestä soittavaa.
Soittavatko ne jotkut soittajat siis jossain eri aikatodellisuudessa? Mielenkiintoista. Väännetään rautalangasta. Kaikilla on samaan sävellykseen nuotit. Kello on 0. Soitto alkaa ja kello lähtee käyntiin. Eivätkö ammattimuusikot osaa seurata milloin pitää alkaa soittaa omaa osuutta?
Niillä soittajilla ei ole siis mitään klikkiraitaa korvassa. Ja kappaleissa on usein esimerkiksi hidastuksia, tai tahtilaji voi vaihtua kesken, intensiivisessä kohdassa tempo nopeutuu jne.
Voit ihan itse havaita äänen viiveen vaikka siten, että menet kaikuisaan tilaan ja huudat siellä. Ääni tulee viiveellä takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jankkaaja ei tunnu ymmärtävän, että useimpiin kappaleisiin ei ole merkitty nuotteihin tarkkaa nopeutta, vaan ohjesanoja, jotka voisi suomentaa esim. "nopeasti", "tosi nopeasti", "vähän hitaammin", "hitaasti", "hyvin hitaasti", "hidastuen" jne. Ei ole mitään tarkkaa asteikkoa siitä, mitä nopeutta kukin näistä ohjeista tarkoittaa, vaan kapellimestari tekee siitä oman tulkintansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä, kapellimestarista riippuu, kuinka hyvin tai huonosti orkesteri soittaa.
Miten? Kaikki soittajat tuijottaa nuottejaan yli 90% ajasta? Jos katsovat kapellimestariin niin eivät juuri silloin itse soita
No siksi juuri katsookin, jotta tietää, millä hetkellä pitää alkaa soittamaan. ja se on sekunnin murto-osasta kiinni, että aloittaa oikeaan aikaan.
Miksei kamarimusiikkiesityksissä ole siinä tapauksessa (ainakaan yleensä) kapellimestaria?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi elokuvillakin on ohjaaja? Osaahan ne näyttelijät näytellä ja niillä on käsikirjoitus!
En ole koskaan nähnyt elokuvanäytöksessä, että elokuvan ohjaaja heiluisi valkokankaan edessä. Ohjaajalla on toki tärkeä tehtävänsä elokuvaa tehtäessä, aivan kuten kapellimestarilla sävellystä esityskuntoon valmistettaessa. Mutta sen jälkeen he saisivat mielestäni mennä.
Eikös tuo sinun analogiasi tarkoita, että elokuvaohjaajan pitäisi poistua paikalta kun kamera käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä, kapellimestarista riippuu, kuinka hyvin tai huonosti orkesteri soittaa.
Miten? Kaikki soittajat tuijottaa nuottejaan yli 90% ajasta? Jos katsovat kapellimestariin niin eivät juuri silloin itse soita
No siksi juuri katsookin, jotta tietää, millä hetkellä pitää alkaa soittamaan. ja se on sekunnin murto-osasta kiinni, että aloittaa oikeaan aikaan.
Miksei kamarimusiikkiesityksissä ole siinä tapauksessa (ainakaan yleensä) kapellimestaria?
Koska ne kuulee toisensa. 110 soittajaa + 40 kuorolaista ei kuule mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jankkaaja ei tunnu ymmärtävän, että useimpiin kappaleisiin ei ole merkitty nuotteihin tarkkaa nopeutta, vaan ohjesanoja, jotka voisi suomentaa esim. "nopeasti", "tosi nopeasti", "vähän hitaammin", "hitaasti", "hyvin hitaasti", "hidastuen" jne. Ei ole mitään tarkkaa asteikkoa siitä, mitä nopeutta kukin näistä ohjeista tarkoittaa, vaan kapellimestari tekee siitä oman tulkintansa.
No tämän olisi voinut kertoa jo ensimmäisessä vastauksessa!
Ap ilmeisesti myös luulee, että pianonsoitto on helppoa, kun siinä on kaikki äänet valmiina :D
Kuule, muusikko soittaa instrumenttia, kapellimestari soittaa orkesteria. Hänen instrumenttinsa on se sinfoniaorkesteri. Hän pitää sen tahdissa, näyttää eri stemmojen aloitukset, intensiteetin, äänenvoimakkuuden ja joskus myös äänenkorkeuden.
Muusikko lukee nuotteja, mutta seuraa myös kapellimestaria. Musiikin tekeminen ei ole ihan niin helppoa kuin luulet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma kyllä, kapellimestarista riippuu, kuinka hyvin tai huonosti orkesteri soittaa.
Miten? Kaikki soittajat tuijottaa nuottejaan yli 90% ajasta? Jos katsovat kapellimestariin niin eivät juuri silloin itse soita
No siksi juuri katsookin, jotta tietää, millä hetkellä pitää alkaa soittamaan. ja se on sekunnin murto-osasta kiinni, että aloittaa oikeaan aikaan.
Miksei kamarimusiikkiesityksissä ole siinä tapauksessa (ainakaan yleensä) kapellimestaria?
Koska ne on niin paljon pienempiä kokoonpanoja verrattuna täyslukuiseen sinfoniaorkesteriin, että yhteisen rytmin ja tulkinnan löytäminen on paljon helpompaa. Toki silloinkin joku voi liidata, esimerkiksi konserttimestari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:
Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava.
Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?
Ääni tulee aina viiveellä ja myös kimpoaa esimerkiksi konserttisalin seinistä. Vaikka yleisö kuulee yhtenäisen tulkinnan, niin orkesterin keskellä pitää tietää ketä seurata. Ja miten niin nuotit on kaikille samat? Eri soittimilla ja eri sektioissa on eri stemmat. Esimerkiksi ykkösviulut ja kakkosviulut eivät soita samaa, ja sen lisäksi stemma saattaa jakautua kahtia niin että samassa "pultissa" toinen soittaa ylempää stemmaa, toinen alempaa. Yksi pultti tarkoittaa tässä yhteydessä siis kahta vierekkäin samasta nuottitelineestä soittavaa.
Soittavatko ne jotkut soittajat siis jossain eri aikatodellisuudessa? Mielenkiintoista. Väännetään rautalangasta. Kaikilla on samaan sävellykseen nuotit. Kello on 0. Soitto alkaa ja kello lähtee käyntiin. Eivätkö ammattimuusikot osaa seurata milloin pitää alkaa soittaa omaa osuutta?
isossa orkesterissa on vaikea kuulla kaikkien soittoa (tämä on erityisen tärkeää kun soitetaan isolla joukolla), kun kaikki katsoo kapellimestaria, niin kaikki pysyvät tahdissa
Mitä väliä sillä muiden soitolla on, jos kaikki ovat ammattimuusikoita jotka oletettvasto osaavat lukea nuotteja??? Ja pysyä tahdissa??? Miksi otetaan soittamaan ihmisiä jotka eivät osaa pysyä tahdissa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap selkeästi kuvittelee, että laivakin kulkee ilman kapteenia. Miten kävikään Costa Concordialle? Kumoon meni kun kapu lähti ryyppäämään rakastettunsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sinusta vain näyttää siltä etteivät katso kapellimestaria, mutta kyllä he katsovat. Kapellimestarin eleet näkee hyvin ääreisnäöllä. Samalla siis voi seurata nuotteja ja katsoa kapellimestarin ohjeistusta
Onko sinulla linkata joku vertaisarvioitu lähde soittajien silmänliikkeistä? Omat empiiriset havaintoni nimittäin puhuvat sen puolesta, että soittajat eivät juuri kapellimestariin katso
teepä nyt oma koe. Jos kirjoitat vaikka läppärillä, niin kirjoittaessasi seuraava kommenttia vaikka tähän ketjuun, tarkkaile mitä muuta näet ympäristöstäsi, mutta älä nosta katsettasi pois näytöltä. Tajuat, että näetkin muuta ääreisnäöllä. voit nähdä siellä huonekalut, voit nähdä, jos joku liikkuu huoneessa, sivullasi tai vaikka edessäsi jne. Samalla lailla siellä orkesterissa istuessasi, kun katsot nuotteja, näet miten se kapellimestari on siellä edessä liikehtimässä. Sinä seuraat samaan aikaan sekä nuotteja, että kapellimestaria. Tämä on harjoittelun tulos.
myös autolla ajaessa voit hyödyntää ääreisnäköä. on tarkoitus pitää katse tiessä, mutta ääreisnäön avulla voit nähdä vaikkapa tien vierustalla tapahtuvan liikkeen: vaikkapa tiellepäin laukkaavan hirven.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:
Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava.
Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?
Ääni tulee aina viiveellä ja myös kimpoaa esimerkiksi konserttisalin seinistä. Vaikka yleisö kuulee yhtenäisen tulkinnan, niin orkesterin keskellä pitää tietää ketä seurata. Ja miten niin nuotit on kaikille samat? Eri soittimilla ja eri sektioissa on eri stemmat. Esimerkiksi ykkösviulut ja kakkosviulut eivät soita samaa, ja sen lisäksi stemma saattaa jakautua kahtia niin että samassa "pultissa" toinen soittaa ylempää stemmaa, toinen alempaa. Yksi pultti tarkoittaa tässä yhteydessä siis kahta vierekkäin samasta nuottitelineestä soittavaa.
Soittavatko ne jotkut soittajat siis jossain eri aikatodellisuudessa? Mielenkiintoista. Väännetään rautalangasta. Kaikilla on samaan sävellykseen nuotit. Kello on 0. Soitto alkaa ja kello lähtee käyntiin. Eivätkö ammattimuusikot osaa seurata milloin pitää alkaa soittaa omaa osuutta?
isossa orkesterissa on vaikea kuulla kaikkien soittoa (tämä on erityisen tärkeää kun soitetaan isolla joukolla), kun kaikki katsoo kapellimestaria, niin kaikki pysyvät tahdissa
Mitä väliä sillä muiden soitolla on, jos kaikki ovat ammattimuusikoita jotka oletettvasto osaavat lukea nuotteja??? Ja pysyä tahdissa??? Miksi otetaan soittamaan ihmisiä jotka eivät osaa pysyä tahdissa???
Esimerkiksi siksi pitää näyttää se tahti, koska ääni kulkee hitaasti. Orkesterin toinen laita kuulee toisen laidan musiikin kun se on jo soitettu, viipeellä.
Mutta heittäydy sinä esittelemään typeryyttäsi, minä menen nukkumaan. Öitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:
Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava.
Nuotit on kaikille samat. Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä toisessa päässä soittavat jos soittavat nuottien ja niissä olevan tempon mukaan? Ovathan he ammattimuusikoita? Voisi kuvitella että tahdissa pysyminen ei olisi ongelma?
Ääni tulee aina viiveellä ja myös kimpoaa esimerkiksi konserttisalin seinistä. Vaikka yleisö kuulee yhtenäisen tulkinnan, niin orkesterin keskellä pitää tietää ketä seurata. Ja miten niin nuotit on kaikille samat? Eri soittimilla ja eri sektioissa on eri stemmat. Esimerkiksi ykkösviulut ja kakkosviulut eivät soita samaa, ja sen lisäksi stemma saattaa jakautua kahtia niin että samassa "pultissa" toinen soittaa ylempää stemmaa, toinen alempaa. Yksi pultti tarkoittaa tässä yhteydessä siis kahta vierekkäin samasta nuottitelineestä soittavaa.
Soittavatko ne jotkut soittajat siis jossain eri aikatodellisuudessa? Mielenkiintoista. Väännetään rautalangasta. Kaikilla on samaan sävellykseen nuotit. Kello on 0. Soitto alkaa ja kello lähtee käyntiin. Eivätkö ammattimuusikot osaa seurata milloin pitää alkaa soittaa omaa osuutta?
isossa orkesterissa on vaikea kuulla kaikkien soittoa (tämä on erityisen tärkeää kun soitetaan isolla joukolla), kun kaikki katsoo kapellimestaria, niin kaikki pysyvät tahdissa
Mitä väliä sillä muiden soitolla on, jos kaikki ovat ammattimuusikoita jotka oletettvasto osaavat lukea nuotteja??? Ja pysyä tahdissa??? Miksi otetaan soittamaan ihmisiä jotka eivät osaa pysyä tahdissa???
Nuotti on vain muistamisen väline, se musiikki pitää silti osata esittää ja tulkita. Kapellimestaria tarvitaan siihen tulkintaan jotta saadaan elävää taidetta eikä pelkkää mekaanista suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
Klasaribändissä ei soittajille tule klikkiä korvaan. Siksi.
Klikki tulis taatusti halvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tämä sama trolli, mutta vastaan nyt kuitenkin:
Äänellä on ihan jo mittava viive jos jokainen soittaisi vain oman kuulokuvansa mukaan. Eripäässä orkesteria olevat eivät voi kuulla realistisesti sitä mitä toisessa päässä orkesteria oleva soittaa, siihen tulee jo viivettä. Kapellimestari treenauttaa orkesterin, hioo olennaiset paikat, etsii yhteisen tulkinnan, inspiroi soittajia, pitää huolen siitä että sointi on yhtenäinen ja mielekäs. Yleisö näkee vain pienen osan siitä kaikesta työstä mitä on etukäteen jo tehty. Ja jos on vaihtuvia tahtilajeja tai paljon temponvaihdoksia, niin sekin tekee jo yhteissoitosta hyvin haastavaa ilman kapellimestaria vaikka kokoonpano ei olisikaan niin mittava.
ja lisään tähän hyvään kuvaukseen sen, että tempo ei ole mikään absoluuttinen suure, se voidaan merkitä hyvinkin tarkasti, vaikka tyyliin 60bpm (=60 lyöntiä minuutissa), mutta usein etenkin vanhoissa sävellyksissä tempo on kerrottu italialaisin termei. esim. largo tarkoittaa hidasta tempoa, lento nopeaa ja se on pitkälle sitten kapellimestarin päätös, että mikä on hidas ja mikä on nopea. omista musiikiopinnoista ja alan seuraamisesta on jo aikaa, joten en tiedä onko jo päätetty vaikkapa edellä mainituille largolle ja lentolle bpm-arvot, mutta aikoinaan kun minä klassista opiskelin, niin ei se niin tarkkaa ollut, mutta tarkkaa oli se, että musiikissa pitää kuitenkin kuulua tempon muutokset ja niiden on pysyttävä samana saman esityksen ajan. Että ei voi kesken soiton päättää, että minäpä soitankin nyt tämän largo osan vieläkin hitaammin kuin alussa.
Kyllä näille esitysmerkinnöille löytyivät summittaiset bpm-arvot jo minun ensimmäisestä metronomistani 1980-luvulla. Largo ja lento molemmat ovat hitaita.
Anteeksi, mutta miksi tämä sai välittömästi neljä alapeukkua? Lento ihan oikeasti tarkoittaa hidasta eikä nopeaa.
Alue: Aihe vapaa
En ole koskaan nähnyt elokuvanäytöksessä, että elokuvan ohjaaja heiluisi valkokankaan edessä. Ohjaajalla on toki tärkeä tehtävänsä elokuvaa tehtäessä, aivan kuten kapellimestarilla sävellystä esityskuntoon valmistettaessa. Mutta sen jälkeen he saisivat mielestäni mennä.