Opettajia ei saada edes virkoihin
Yksi hakija virkaan. Keskikokoinen kaupunki, jossa 70 000 asukasta.
Vuoden sijaisuuksiin ei välttämättä yhtään.
Hyvin menee Suomi.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on muuttunut RADIKAALISTI muutamassa vuodessa. Joskus 30 vuotta sitten esim. historian virkaan tässä yliopistokaupungin liepeillä oli 50 hakijaa, 15 vuotta sitten 200, nyt 12. Matemaattisiin aineisiin on vain 4-7, vuoden sijaisuuten kesän palkalla 1-3. Luokanopettajan sijaisuuksiinkin oli vielä 5-10 vuotta sitten täällä se 50-100, nyt tyypillisesti muutama. Virkaan sentään vielä lähemmäs 20, toki muutama vuosi sitten 100-200.
Mistä muutos johtuu?
Muistakaa, pätevät, nyt olla hakematta tuntiopettajuuksia, jotka ovat alle 12 kk. Joukkovoimalla lisää oikeudenmukaisuutta.
Peruskouluihin pitäisi palauttaa karsserit ja karttakepit käyttöön (kurinpitovälineiksi). Tiedostavien visionäärien itkuista ei pidä välittää tämän tai muidenkaan kysymysten osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä sitten kuuntelet päivät teinien vittuilua
Siis onko totta, että oppilaita ei saa enää rangaista mitenkään törkeästäkään käytöksestä?
Ammattilainen ei kasvata oppilaita pelolla, vaikka perusopetuslaki sen toki periaatteessa sallisikin.
Ammattilainen joko ottaa uuden luokan haltuunsa ensimmäisen kolmen minuutin aikana tai ei sitten ota sitä haltuunsa seuraavaan kolmeen vuoteen. Näin ainakin ammattiopistossa.
Näin se on.
Tosin - yhdessäkään avoimessa virassa en ole nähnyt toivetta:
- ryhmänhallintataidosta
- taidosta selittää asiat yksinkertaisesti
- ydinasioiden hahmottamisestaSen sijaan toiveena on:
- kehittämistä
- yhteistyötaitoja
- tiimipelaaja
- ketterä sopeutuja
- joustava
- opetusteknologian taituri
- visionääriEi ihme, että homma kusee ja lapset on sekaisin. PERUSkoulussa pitäisi palata PERUSkoulun linjalle ja oppimisen PERUSAsioiden äärelle.
Kuten ex esimies kerran totesi: Meidän tehtävä on opettaa lapset lukemaan, laskemaan ja ajattelemaan. Vasta nyt 20 vuotta opetettuani tajuan, mitä hän tarkoitti. Näin se on.
Toivelista opetusteknologian taituria lukuunottamatta on sitä geneeristä shaibaa, jota kaikki työpaikkailmoitukset on nykyään täynnä. Eli sitä, mikä ei kerro yhtään mitään juuri tämän työpaikan tai tehtävän luonteesta, sisällöstä ja vaatimuksista. Sen välistä sitten koetat etsiä sitä oikeaa asiaa.
Mutta peruskoulun tehtävästä olen vähän eri mieltä. Tai siis sitä mieltä, että on aika ylimielistä ajatella, että juuri koulua tarvittaisiin, jotta nuo oppisi. Kyllä moni oppii ne melkeinpa koulusta huolimatta. Niin minäkin, ja olin peruskoulussa sentään jo 70-luvulla. OIkeastihan koulu on paikka, jossa lapset pidetään säilössä jotta vanhemmat pääsee töihin, kun ei nykyisiin töihin oikein voi ottaa lapsia mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kiinnostele hakea. Tein heti valmistuttuani 4 kk:n sijaisuuden lukion ja yläkoulun aineenopena. Sain valehtelematta miltei burn outin!
Se sijaistamani opettaja ei jättänyt minulle mitään opetusmateriaalia, vaan väänsin kaikki illat ja viikonloput niitä tunteja. Oppilaat oli kiittämättömiä kusipäitä, kaikki iltojeni työ meni päivisin hukkaan. Hirveää meteliä ja vääntöä nappikuulokkeista myös lukiolaisten tunneilla, vaikka kyseessä oli lukio, ei lastentarha. Ja ne haastavat tapaukset... niistä en voi edes puhua: miksei meillä ole jotain vankilakouluja tai tarkkisryhmiä tälle ongelmasakille, joka pilaa muidenkin opinnot?
En enää ikinä mene kouluun töihin!
Kuin kuvaus työarjestani. Tällaista se on pahimmillaan. 15 vuotta, en tiedä, jaksanko 20:een saakka. Kuluttava työ.
Ketään ei saada enää mihinkään työhön.
Ala kuin ala niin työnantajat huutaa työvoimapulasta.
Yksi syy on, että unohtavat kertoa hyväksyvänsä vain osaavaa porukkaa = 10 vuoden kokemus minimi, mutta alle 30v ikää.
Yo.ei liity otsikkoon kuin löyhästi eikä opettajiin mitenkään.
Siis ketkä kaikki voivat käytännössä päästä opettajaksi nykyään? Jos pätevää ei löydy, niin voiko esim. tavallinen työtön jolla on kohtuullinen yo-todistus päästä opettajaksi? Ja kannattaisiko esim. mennä ensin kouluun työkokeiluun niin tekisi naamansa tutuksi ja hankkisi opetuskokemusta ennen kuin pyrkii työllistymään opettajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaisi varmaan, jos sijaisia kohdeltaisiin asiallisesti maksamalla heille pitämistään tunneista palkka niin kuin muillekin opettajille. Mutta kun pätkitään työsuhdetta, lyödään luokkaan 7 erityisen tuen oppilasta suureen ryhmään, niin en yhtään ihmettele, ettei hirveästi kiinnostusta ole. Siellä sitten kuuntelet päivät teinien vittuilua ja illat vanhempien marmatusta. Siihen vielä päälle joku v:mainen esimies, niin ei varmaan kukaan hae paikkaa.
pitäis pitää jöötä ettei ne teinit vittuile. vaarana on kyl et asaa kenkää jos kunnolla opettaa mut se taas on minsteriön vika.
Teinit on pienin ongelma. Paljon suurempia ongelmia ovat näiden vanhemmat ja koulun esimiehet.
t. yläkoulun opettaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyvanhempia ei kestä kukaan. Kun itse olin kouluikäinen, vanhemmat kävivät kerran vuodessa vanhempainillassa sekä joulu- ja kevätjuhlassa. Siinä kaikki, mitä yhteyttä pitivät kouluun. Muuten hoidettiin kaikki itse ja haettiin allekirjoitukset vanhemmilta tarvittaessa.
Allergioitakin muuten oli. Mä sanoin itse että mulle tulee maidosta maha kipeäksi ja se riitti siihen, ettei minun tarvinnut koskaan koulussa juoda maitoa. Laktoosivammani todettiin vasta kun olin jotain 35. Siihen asti pärjäsin vain sillä, että välttelin maitotuotteita.
Niin onhan se toki kamalaa kun vanhempia kiinnostaa lasten koulunkäynti. Kyllä ennen oli paremmin kun ei kiinnostanut. 🙄 jepjep
Järkevien vanhempien järkevä kiinnostus on tietenkin ok. Ei sellainen että negamerkintä Wilmassa aiheuttaa sekopäisen raivomamman hyökkäyksen, uhkailun ja valituskierteen. Kersaa pitäisi "auttaa" saamaan kymppi ilman että häneltä vaatii yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaisi varmaan, jos sijaisia kohdeltaisiin asiallisesti maksamalla heille pitämistään tunneista palkka niin kuin muillekin opettajille. Mutta kun pätkitään työsuhdetta, lyödään luokkaan 7 erityisen tuen oppilasta suureen ryhmään, niin en yhtään ihmettele, ettei hirveästi kiinnostusta ole. Siellä sitten kuuntelet päivät teinien vittuilua ja illat vanhempien marmatusta. Siihen vielä päälle joku v:mainen esimies, niin ei varmaan kukaan hae paikkaa.
pitäis pitää jöötä ettei ne teinit vittuile. vaarana on kyl et asaa kenkää jos kunnolla opettaa mut se taas on minsteriön vika.
Teinit on pienin ongelma. Paljon suurempia ongelmia ovat näiden vanhemmat ja koulun esimiehet.
t. yläkoulun opettaja
Esimiehilläkin on esimiehet ja ylimpänä on Li Andersson jolle konservatiivisuus on kirosana ja maalaisjärki hepreaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyvanhempia ei kestä kukaan. Kun itse olin kouluikäinen, vanhemmat kävivät kerran vuodessa vanhempainillassa sekä joulu- ja kevätjuhlassa. Siinä kaikki, mitä yhteyttä pitivät kouluun. Muuten hoidettiin kaikki itse ja haettiin allekirjoitukset vanhemmilta tarvittaessa.
Allergioitakin muuten oli. Mä sanoin itse että mulle tulee maidosta maha kipeäksi ja se riitti siihen, ettei minun tarvinnut koskaan koulussa juoda maitoa. Laktoosivammani todettiin vasta kun olin jotain 35. Siihen asti pärjäsin vain sillä, että välttelin maitotuotteita.
Niin onhan se toki kamalaa kun vanhempia kiinnostaa lasten koulunkäynti. Kyllä ennen oli paremmin kun ei kiinnostanut. 🙄 jepjep
Järkevien vanhempien järkevä kiinnostus on tietenkin ok. Ei sellainen että negamerkintä Wilmassa aiheuttaa sekopäisen raivomamman hyökkäyksen, uhkailun ja valituskierteen. Kersaa pitäisi "auttaa" saamaan kymppi ilman että häneltä vaatii yhtään mitään.
Ennen wanhaan kun tuli muistutuslappu kotiin niin mamma hyökkäsi lapsen kimppuun remmi kourassa. Nykyisin taas kun tulee wilmaviesti niin mamma hyökkää open kimppuun viestisateella.
Koulussamme on ollut viimeiseen 3 vuoteen varmaan 15 henkilöä opettamassa matikkaa. 2 virkaa. Pisimmillään henkilö on pysynyt 5kk.
Paikat ovat taas auki....
Juuri tämä. Itse olen kokenut opettaja, joka pärjää oppilaiden kanssa. Luokassani on tylrauha ja yhteisymmärrys yhteisistä säännöistä. Pidän tätä tärkeänä ja olen ylpeä siitä, että oppilaillani on mahdollisuus oppia. Olen huomannut, että monissa muissa tilanteissa samaiset oppilaat ovat täysiä sikoja ja haistattelevat opettajalle eivätkä opi mitään. Silti virkaan valitaan aina joku joka on tiimikehittäjä/kehittyjä yms. Ei minua, joka saan teinit opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä sitten kuuntelet päivät teinien vittuilua
Siis onko totta, että oppilaita ei saa enää rangaista mitenkään törkeästäkään käytöksestä?
Ammattilainen ei kasvata oppilaita pelolla, vaikka perusopetuslaki sen toki periaatteessa sallisikin.
Ammattilainen joko ottaa uuden luokan haltuunsa ensimmäisen kolmen minuutin aikana tai ei sitten ota sitä haltuunsa seuraavaan kolmeen vuoteen. Näin ainakin ammattiopistossa.
Näin se on.
Tosin - yhdessäkään avoimessa virassa en ole nähnyt toivetta:
- ryhmänhallintataidosta
- taidosta selittää asiat yksinkertaisesti
- ydinasioiden hahmottamisestaSen sijaan toiveena on:
- kehittämistä
- yhteistyötaitoja
- tiimipelaaja
- ketterä sopeutuja
- joustava
- opetusteknologian taituri
- visionääriEi ihme, että homma kusee ja lapset on sekaisin. PERUSkoulussa pitäisi palata PERUSkoulun linjalle ja oppimisen PERUSAsioiden äärelle.
Kuten ex esimies kerran totesi: Meidän tehtävä on opettaa lapset lukemaan, laskemaan ja ajattelemaan. Vasta nyt 20 vuotta opetettuani tajuan, mitä hän tarkoitti. Näin se on.
Aloittajan olisi hyvä avata tarkemmin nyt virkaa mihin niitä hakijoita ei ole. Juuri tässä olen mukana keskikokoisen ja keskitasoisen lukion rekryissä, joihin kyllä hakijoita riitti. 12 hakijaa ma/fy virkaan ja 19 äi virkaan. Ja parin viime vuoden aikana tilanne ollut melko sama esim. bi/ge/te noin 20 hakijaa jne.
Maaseudulle ei tule hakijoita vaikka tarjolla olisi hyvin tunteja.
Yksityiskouluja tulee lisää tulevaisuudessa. Vanhemmat maksavat siitä, jos koulun monikulttuurisuus tarkoittaa paria kiinalaislasta ja koulu pystyy turvaamaan opiskelurauhan.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulle ei tule hakijoita vaikka tarjolla olisi hyvin tunteja.
Tarjotkaa virkoja.
Vierailija kirjoitti:
Siis ketkä kaikki voivat käytännössä päästä opettajaksi nykyään? Jos pätevää ei löydy, niin voiko esim. tavallinen työtön jolla on kohtuullinen yo-todistus päästä opettajaksi? Ja kannattaisiko esim. mennä ensin kouluun työkokeiluun niin tekisi naamansa tutuksi ja hankkisi opetuskokemusta ennen kuin pyrkii työllistymään opettajaksi?
Yleensä ottavat mieluiten tuoreita ylioppilaita. Heillä on koulusivistys ja koulujen käytännöt tuoreessa muistissa eikä CV:ssä ole aukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulle ei tule hakijoita vaikka tarjolla olisi hyvin tunteja.
Tarjotkaa virkoja.
On tarjolla. Ei yhtään hakijaa.
Kun tämä ilmiöpohjainen "ymmärtäminen" tuli ja jotkut alkoi puhua, että ulkoaopettelu pitää lopettaa. Aivan älytön ajatus. Jotkut asiat pitää vaan opetella, vasta sitten voi oppia etsimään tietoa ja soveltamaan. Myöskään kielissä ei nähdäkseni voi sanoja tajuta vaan ne pitää keinolla tai toisella päntätä ulkoa. Ei muuta vaihtoehtoa.
Kysyin yhdeltä rehtorilta, että miten voidaan lapset jotenkin tutkivasti ja ilmiöpohjaisesti opettaa lukemaan. Vastaus oli: "opetetaan kuten ennenkin eli ekalla ja tokalla tavoite opettaa lukemaan, kirjoittamaan ja vähän laskemaan sekä koululaisen tavoille. Ei muutosta".