Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Opettajia ei saada edes virkoihin
26.05.2022 |
Yksi hakija virkaan. Keskikokoinen kaupunki, jossa 70 000 asukasta.
Vuoden sijaisuuksiin ei välttämättä yhtään.
Hyvin menee Suomi.
Kommentit (131)
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellisen kirjoittajan aikaan on sitten varmaan pystynyt tekemään työt 5-6 tunnissa per päivä mutta ei kyllä enää. Olen itse aloittanut lukion opena 20 vuotta sitten ja ekat kymmenen oli kivaa. Ei ole ollut enää kivaa aikoihin, on aika p*skaa. Jos voisin tehdä jotain muuta, olisin lähtenyt jo. Se on pakko myöntää että tässä tilanteessa vakituisen viran tuoma suoja on hyvä. Jos joskus luonne antaisi periksi ja osaisin alkaa tehdä työni vasemmalla kädellä ja hällä väliä -meiningillä, sama palkka juoksisi edelleen eikä musta ihan noin vaan pääsisi eroon. Mulla on sellaiset 25 vuotta jäljellä. Ainakin viimeiset 15 aion jäähdytellä.
Venäjän opettajien työtilanne saattaa heikentyä viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kiinnostele hakea. Tein heti valmistuttuani 4 kk:n sijaisuuden lukion ja yläkoulun aineenopena. Sain valehtelematta miltei burn outin!
Se sijaistamani opettaja ei jättänyt minulle mitään opetusmateriaalia, vaan väänsin kaikki illat ja viikonloput niitä tunteja. Oppilaat oli kiittämättömiä kusipäitä, kaikki iltojeni työ meni päivisin hukkaan. Hirveää meteliä ja vääntöä nappikuulokkeista myös lukiolaisten tunneilla, vaikka kyseessä oli lukio, ei lastentarha. Ja ne haastavat tapaukset... niistä en voi edes puhua: miksei meillä ole jotain vankilakouluja tai tarkkisryhmiä tälle ongelmasakille, joka pilaa muidenkin opinnot?
En enää ikinä mene kouluun töihin!
Todella hyvä kuvaus Suomen synkästä tilanteesta jota niin kovasti peitellään eliitin toimesta maksetun median turvin... hirvittää viedä omia lapsia kouluun etenkin kun nämä monet häiriköt terrorisoivat muita lapsia ja opettajia... ja esimerkiksi kiusaajia suojellaan ja paapotaan kouluissa (etenkin jos on rikkaat vanhemmat) ja uhrit tuhotaan täysin... ja henkilökunnasta puheen ollen kouluavustajia yms. kohdellaan kuin orjia kouluissa... ja tähän kun lisätään vaikkapa esimerkkinä se että tämä on maailman kallein maa siihen malliin eliitti on nostanut katteita/hintoja/maksuja yli kahden vuoden ajan ja kaikki valtion loppukin omaisuus on myyty niin päästään sanomaan se totuus jota eliitti peittelee:
tämä ei todellakaan ole maailman onnellisin maa vaan onneton ja synkkä maa...
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.
Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.
Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.
Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Venäjän opettajien työtilanne saattaa heikentyä viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.
Kielten alamäki lähti jo 25 vuotta sitten. Lyhyitä kieliä ei jatkettu enää lukiossa, eikä aloitettu uusia. Pian niiden valitseminen loppui jo ala-asteella. Kieliä ei viitsitä lukea, kun niitä ei opi yhtä helposti itsestään kuin enkkua, johon törmää jatkuvasti kaikkialla. Muita kieliä pitäisi päntätä, eikä nykykoululaiset sellaista jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ketkä kaikki voivat käytännössä päästä opettajaksi nykyään? Jos pätevää ei löydy, niin voiko esim. tavallinen työtön jolla on kohtuullinen yo-todistus päästä opettajaksi? Ja kannattaisiko esim. mennä ensin kouluun työkokeiluun niin tekisi naamansa tutuksi ja hankkisi opetuskokemusta ennen kuin pyrkii työllistymään opettajaksi?
Sijaisuuksia voi periaatteessa saada ihan kuka vaan, mutta vakituista paikkaa et voi saada ilman pätevyyttä.
Ei kannata lähteä epäpätevänä opettajaksi. Lasten vanhemmat saavat siitä pian tietää, ja ihan varmasti löytyy joku sellainen huoltaja, joka tarttuu asiaan ja valittaa rehtorille tai vielä ylemmäs. Tosi kiva siinä olla sitten. Ei auta kuin poistua takavasemmalle häpeissään.
Ei tarvitse kenenkään mihinkään poistua. Onhan se parempi, että siellä luokassa on edes joku aikuinen, joka on olevinaan opettajana kuin olla kokonaan ilman. Ne vanhempien valitukset epäpätevästä opettajasta eivät nimittäin johda sen enempää kuin sen pätevän englannin+matematiikanopettajan valitus silloin, kun englannin, matematiikan ja musiikin opettajaksi valittiin musiikkia harrastava ylioppilas.
No et sinä koulua etkä varsinkaan opettajan ammattia suuremmin arvosta, jos opettajaksi kelpaa kuka hyvänsä aikuinen. Ilmeisesti ajattelet, että koulu on vain lastentarha, jossa jonkun täytyy vaan katsoa, ettei kukaan vahingoitu.
Arvostaisinko opettajan ammattia enemmän, jos olisin kirjoittanut, että olkoon sitten oppilaat keskenään, kun ei saada pätevää opettajaa?
Valitettavasti nykykoulu on suurelta osin juuri siitä huolehtimista, että ei kukaan vahingoitu. Ja että kukaan ei tee sinun edesottamuksista tutkintapyyntöä poliisille vaan olet mahdollisimman hissukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.
Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.
Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.
Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.
Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäjän opettajien työtilanne saattaa heikentyä viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.
Kielten alamäki lähti jo 25 vuotta sitten. Lyhyitä kieliä ei jatkettu enää lukiossa, eikä aloitettu uusia. Pian niiden valitseminen loppui jo ala-asteella. Kieliä ei viitsitä lukea, kun niitä ei opi yhtä helposti itsestään kuin enkkua, johon törmää jatkuvasti kaikkialla. Muita kieliä pitäisi päntätä, eikä nykykoululaiset sellaista jaksa.
Ei millään uskoisi, että vielä sata vuotta sitten Suomen kouluissa luettiin ylväinä latinaa. Tänään sitä hallitsee vain harva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.
Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.
Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.
Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.
Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.
Teillä on kyse sijainnista, niin kuin varmasti tiedätte. Opettajan puolisolle ei sieltä ihan lähettyviltä löydy töitä, eikä välttämättä jostain parikymmenen kilsankaan päästä niin, että vain toisella olisi vähän pidempi työmatka. Opettaja taas harvemmin viitsii ajaa 50 km työmatkaa, kun kymmeniin kouluihin on lyhyempi matka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
%C3%B6
kohta n. 20:30 etiepäin.
Miten sitten kun 2040 vuodeksi pitäisi tulla kiinanmalli myös tänne? Voi olla että kiirehtivät tämän kiinanmallin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy voi olla sekin että esimiesasemaan (esim johtaviksi opettajiksi ja rehtoreiksi) on noussut henkilöitä joilla ei kertakaikkiaan ole kykyjä niihin hommiin. Lopputulos on se että alaiset joutuvat raatamaan kovaa, olemaan epävarmuudessa, eivät koskaan saa kiitosta hyvin tehdystä työstä mutta mahdolliset virheet ja ongelmat kaadetaan aina heidän syykseen. Eräässä espoolaisessa koulussa taitaa mennä juuri näin.
Tämä on totta.
Pahimmillaan lukion rehtoriksi valitaan liikunnanopettaja, jolta puuttuu täysin ymmärrys tieteellisestä ajattelusta ja pedagogiikasta kasvatuksen ja koulutuksen historiasta ja opetustyöstä. En tarkoita, etteikö liikunnanopettaja voisi ymmärtää, mutta se ymmärrys ei perustu ainakaan liikunnanopettajan omiin opintoihin.
Olisipa kiva tietää, kuka katkera rehtorin vaalin hävinnyt tämän on sultanut. Liikuntatiede on teide siinä kuin muutkin yliopistoaineet, ne suorittavat samat pedagogiikan opettajat saadakseen opettajan pätetvyyden ja koulutuksen historia ei nyt taida kuuluva mihinkään aineenopettajan opintoihin - tai ehkäpä vain historian.
Rehtorin päteveyysvaatimus on kaikille sama - opettajan kelpoisuus + oph:n tutkinto. Mutta kerropa, mitkä aineenopettajat sitten soveltuvat parhaiten rehtorin virkaan.
Eihän asia nyt noin ole. Tottakai sillä on väliä, minkä aineen opettaja rehtorina on. Liikunnanopettaja esimerkiksi ei välttämättä ymmärrä yhtään mitään luokkahuoneopetuksesta. Ja rehtorin pitäisi toimia sivistyslaitoksen johtajana. Sen takia häneltä pitäisi löytyä sivistyksellistä ja pedagogista näkemystä ja ymmärrystä.
Kysyt, minkä aineen opettajat parhaiten soveltuisivat rehtoriksi. Jos puhtaasti katsotaan oppiaineiden opintoja, niin luultavasti paras valinta olisi filosofian tai historian opettaja. Sieltä löytyisi todennäköisimmin sivistyksellistä ja kasvatuksellista ymmärrystä - jos puhutaan yksinomaan siitä, mitä noiden aineiden opettajien yliopistolliseen koulutukseen sisältyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.
Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.
Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.
Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.
Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.
Teillä on kyse sijainnista, niin kuin varmasti tiedätte. Opettajan puolisolle ei sieltä ihan lähettyviltä löydy töitä, eikä välttämättä jostain parikymmenen kilsankaan päästä niin, että vain toisella olisi vähän pidempi työmatka. Opettaja taas harvemmin viitsii ajaa 50 km työmatkaa, kun kymmeniin kouluihin on lyhyempi matka.
Jotkut viitsivät. Meillä 14 opettajan työmatkat kilometreinä ovat: 3, 3, 5, 6, 10, 10, 12, 12, 25, 32, 45, 80, 105 ja 110. Nuo kaksi pisimmältä tulijaa tulevat samalta suunnalta, joten voivat hyödyntää kimppakyytiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.
Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.
Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.
Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.
Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.
Opettajan mahd.puolison työpaikka, lasten hoito-ja koulupaikat jne.tietysti vaikuttavat hakeutumiseen. Onko koulu houkutteleva vai huono maine sisäpiireissä? Nykyisillä polttoaineen hinnoilla esim.120 km päivässä ei ole myöskään vetovoimatekijä, jos sinne ei ole jatkuvat hyvät julkiset yhteydet aamuin illoin.
Itse vaihdoin hyvän uran yksityisellä peruskoulun opettajan työhön. Ajattelin, että selkeät työajat, ei työmatkoja, hyvät lomaedut ja PIENEMPI palkka olisi hyvä kombo perheenäidille. Kyllä, työ on mielenkiintoisempaa, mutta muuten paljon raskaampaa kuin aiempi työ. Lomat on etu, mutta toisaalta edellisessä työssä sitä liukui nauttien lomalle, kun nyt jäädessä lomalle kävelee hysteerisenä ympäri kämppää. Vertauskuvallisesti voisi kuvata, että toisessa olo oli kuin kilometrin kävelylenkin jälkeen ja toisessa maratonin. Niin väsynyt opettajana on loman alkaessa verrattuna aiempaan.
Työ on myös paljon intensiivisempää ja työpäivän jälkeen on paljon väsyneempi kuin siellä teknologiateollisuuden asiantuntija-/esimiestehtävissä. En silti ole vaihtamassa takaisin, koska se työ oli siellä sellaista teeskentelyä, kuinka tässä ollaan hirveän tärkeitä ja fiksuja, ja julkisella maataan meidän laskuun yms. Yleensä suurin osa porukasta esitti kiireisempää kuin oli. Nyt ei tarvi esittää. On oikeasti kiire. Siellä suurin stressi oli, että osaa esittää asiansa niin, että kuulostaa hyvälle ja osaa selittää ongelmat sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ketkä kaikki voivat käytännössä päästä opettajaksi nykyään? Jos pätevää ei löydy, niin voiko esim. tavallinen työtön jolla on kohtuullinen yo-todistus päästä opettajaksi? Ja kannattaisiko esim. mennä ensin kouluun työkokeiluun niin tekisi naamansa tutuksi ja hankkisi opetuskokemusta ennen kuin pyrkii työllistymään opettajaksi?
Sijaisuuksia voi periaatteessa saada ihan kuka vaan, mutta vakituista paikkaa et voi saada ilman pätevyyttä.
Ei kannata lähteä epäpätevänä opettajaksi. Lasten vanhemmat saavat siitä pian tietää, ja ihan varmasti löytyy joku sellainen huoltaja, joka tarttuu asiaan ja valittaa rehtorille tai vielä ylemmäs. Tosi kiva siinä olla sitten. Ei auta kuin poistua takavasemmalle häpeissään.
Ei tarvitse kenenkään mihinkään poistua. Onhan se parempi, että siellä luokassa on edes joku aikuinen, joka on olevinaan opettajana kuin olla kokonaan ilman. Ne vanhempien valitukset epäpätevästä opettajasta eivät nimittäin johda sen enempää kuin sen pätevän englannin+matematiikanopettajan valitus silloin, kun englannin, matematiikan ja musiikin opettajaksi valittiin musiikkia harrastava ylioppilas.
No et sinä koulua etkä varsinkaan opettajan ammattia suuremmin arvosta, jos opettajaksi kelpaa kuka hyvänsä aikuinen. Ilmeisesti ajattelet, että koulu on vain lastentarha, jossa jonkun täytyy vaan katsoa, ettei kukaan vahingoitu.
Arvostaisinko opettajan ammattia enemmän, jos olisin kirjoittanut, että olkoon sitten oppilaat keskenään, kun ei saada pätevää opettajaa?
Valitettavasti nykykoulu on suurelta osin juuri siitä huolehtimista, että ei kukaan vahingoitu. Ja että kukaan ei tee sinun edesottamuksista tutkintapyyntöä poliisille vaan olet mahdollisimman hissukseen.
Nykykoulu on siis suurelta osin alennustilassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.
Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.
Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.
Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.
Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.
Off topic, mutta mielestäni koulu todellakin sijaitsee ison kaupungin lähistöllä, jos "on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km". T: Itä-Suomessa asunut ja nyt lappilainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.
Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.
Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.
Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.
Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.
Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.
Teillä on kyse sijainnista, niin kuin varmasti tiedätte. Opettajan puolisolle ei sieltä ihan lähettyviltä löydy töitä, eikä välttämättä jostain parikymmenen kilsankaan päästä niin, että vain toisella olisi vähän pidempi työmatka. Opettaja taas harvemmin viitsii ajaa 50 km työmatkaa, kun kymmeniin kouluihin on lyhyempi matka.
Kymmeniin kouluihin? Harvaan asutuilla alueilla on yläkouluja yleensä yksi per kunta. Lukiota on korkeintaan se yksi, samoin toisen asteen koulutusta. Nämä edellä mainitut siis ovat aineenopettajien työpaikkoja.
Alue: Aihe vapaa
Raitiovaunu on virallinen nimi.