Opettajia ei saada edes virkoihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.

Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.

Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.

Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.

Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.

Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.

Off topic, mutta mielestäni koulu todellakin sijaitsee ison kaupungin lähistöllä, jos "on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km". T: Itä-Suomessa asunut ja nyt lappilainen

Juu. Tunti bussilla Kamppiin. Busseja kulkee puolen tunnin välein. Mutta hakijoita ei vain ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.

Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.

Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.

Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.

Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.

Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.

Teillä on kyse sijainnista, niin kuin varmasti tiedätte. Opettajan puolisolle ei sieltä ihan lähettyviltä löydy töitä, eikä välttämättä jostain parikymmenen kilsankaan päästä niin, että vain toisella olisi vähän pidempi työmatka. Opettaja taas harvemmin viitsii ajaa 50 km työmatkaa, kun kymmeniin kouluihin on lyhyempi matka.

Kymmeniin kouluihin? Harvaan asutuilla alueilla on yläkouluja yleensä yksi per kunta. Lukiota on korkeintaan se yksi, samoin toisen asteen koulutusta. Nämä edellä mainitut siis ovat aineenopettajien työpaikkoja.

Et ainakaan matikan ope ole, kun et hahmota, että ympyrä, jonka säde on 50 km, on pinta-alaltaan melkein 8 000 neliökilometriä. Se on kokoluokaltaan melkein koko Uusimaa tai puolet Pirkanmaan maakunnasta.

Sellaisella alueella on kaikkialla Lappia lukuun ottamatta useita toisen asteen oppilaitoksia.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu koulusta.

Itse työskentelen yliopistopaikkakunnalla sijaitsevassa ns. eliittilukiossa.

Hakijoita virkoihin on.

Viimeksi valittiin virkaan kolmesta loppusuoralla olleesta tohtorista, toinen. Yliopiston opettajat ja lehtorit tuntuvat mielellään olevan siirtymässä lukioon töihin.

Mutta se, mitä joku ketjuun kirjoitti on totta. Lukiolaisten käyttäymisongelmia on alkanut oleen, ei vielä paljon. Esim istutaan nappikuulokkeet päässä oppitunnilla, pelataan verkkopelejä tunneilla tai kieltäydytään ottamasta lippistä pois ruokapöydässä, pysäköidään koulun pihalla auto minne huvittaa jne. Eihän se kovin vaarallista ole, mutta kertoo asenteiden muuttumisesta.

Mutta lukioajan ei ole oppivelvollisuuskoulu. Jos ei osaa noudattaa tunnilla open sääntöjä, niin oppilas käytävälle ja merkitään poissaoloksi tai mustaan vihkoon heikoin numero tuntikäytöksestä, mikä vaikuttaa lopulliseen arvosanaan negana. Tämän kerrot ekalla oppitunnilla ja noudatat sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu koulusta.

Itse työskentelen yliopistopaikkakunnalla sijaitsevassa ns. eliittilukiossa.

Hakijoita virkoihin on.

Viimeksi valittiin virkaan kolmesta loppusuoralla olleesta tohtorista, toinen. Yliopiston opettajat ja lehtorit tuntuvat mielellään olevan siirtymässä lukioon töihin.

Mutta se, mitä joku ketjuun kirjoitti on totta. Lukiolaisten käyttäymisongelmia on alkanut oleen, ei vielä paljon. Esim istutaan nappikuulokkeet päässä oppitunnilla, pelataan verkkopelejä tunneilla tai kieltäydytään ottamasta lippistä pois ruokapöydässä, pysäköidään koulun pihalla auto minne huvittaa jne. Eihän se kovin vaarallista ole, mutta kertoo asenteiden muuttumisesta.

Mutta lukioajan ei ole oppivelvollisuuskoulu. Jos ei osaa noudattaa tunnilla open sääntöjä, niin oppilas käytävälle ja merkitään poissaoloksi tai mustaan vihkoon heikoin numero tuntikäytöksestä, mikä vaikuttaa lopulliseen arvosanaan negana. Tämän kerrot ekalla oppitunnilla ja noudatat sitä.

Nykylukiossa ei käytösnumeroita jaella. Ellei opettaja satu pitämään tiukkaa kuria, niin monet lukiolaiset istuvat kuulokkeet korvilla oppitunneilla ja katselevat tietokoneiltaan elokuvia ja musiikkivideoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu koulusta.

Itse työskentelen yliopistopaikkakunnalla sijaitsevassa ns. eliittilukiossa.

Hakijoita virkoihin on.

Viimeksi valittiin virkaan kolmesta loppusuoralla olleesta tohtorista, toinen. Yliopiston opettajat ja lehtorit tuntuvat mielellään olevan siirtymässä lukioon töihin.

Mutta se, mitä joku ketjuun kirjoitti on totta. Lukiolaisten käyttäymisongelmia on alkanut oleen, ei vielä paljon. Esim istutaan nappikuulokkeet päässä oppitunnilla, pelataan verkkopelejä tunneilla tai kieltäydytään ottamasta lippistä pois ruokapöydässä, pysäköidään koulun pihalla auto minne huvittaa jne. Eihän se kovin vaarallista ole, mutta kertoo asenteiden muuttumisesta.

Mutta lukioajan ei ole oppivelvollisuuskoulu. Jos ei osaa noudattaa tunnilla open sääntöjä, niin oppilas käytävälle ja merkitään poissaoloksi tai mustaan vihkoon heikoin numero tuntikäytöksestä, mikä vaikuttaa lopulliseen arvosanaan negana. Tämän kerrot ekalla oppitunnilla ja noudatat sitä.

On aina ilo lukea näitä kommentteja, joissa mitä suurimmalla asiantuntemuksella neuvotaan opettajia. Lukiolaisilla on nykyään oppivelvollisuus, ja opiskelijan poistaminen luokasta kaatuu lopulta opettajan niskaan, sillä jos opiskelija jää opinnoissa jälkeen, pitää antaa tukiopetusta. Tällaisesta saa myös herkästi huoltajan kimppuunsa. Käytös ei voi vaikuttaa arvosanaan, sillä arviointi tulee pohjata opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Erillistä käytösarvosanaa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon yliopistoja ja liikakoulutusta opettajista. Humanisteja ja biologian opettajia on eniten työttöminä. Vieraiden kielten, historian ja suomen kielen opettajia on ollut liikaa jo 25 vuotta. Luokanopettajia alkaa myös olla liikaa mutta sijaisuuksia he saavat hyvin. Turussa ja Jyväskylässä on pahin työttömyysongelma. Yhteen äidinkielenopettajan virkaan voi olla 200 pätevää hakijaa. Historian opettajat ovat opiskelleet luokanopettajan tutkinnon, jotta saavat työtä. Lukion opettajat ovat pienten kuntien palkkakuninkaita lääkärien jälkeen, joillakin on jopa 6000 euroa palkka. Opettajan työpäivä on noin 5 - 6 tuntia ja yhtenäinen kesäloma 2,5 kuukautta, lisäksi muut lomat. Olin itse n. 40 vuotta opettajana, joten en kadehdi itseäni.

Mutta syy tähän ei ole opettajien liikakoulutus, vaan noiden mainittujen alojen huono työllistävyys muutenkin. Sitä paikataan lukemalla pedagogiset, mikä ei auta alkuperäiseen ongelmaan, mutta luo uuden ongelman: nyt on myös liikaa näiden aineiden opettajia.

Luokanopettajia on liikaa vain yliopistokaupungeissa ja niiden lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla on paljon epäpäteviä opettajia.

Käsittääkseni päteviä luokanopettajia riittää virkoihin. Jos jokaiseen sijaisuuteen ei tule 50 pätevän open hakemusta, ei se ole ongelma.

Juu, riittää isojen kaupunkien lähistöllä. Koulustamme on matkaa Helsingin keskustaan noin 60 km. Olemme keskellä maaseutua. Erityisopettajan virkaa haki viime keväänä 0 pätevää ja 2 epäpätevää. Kahteen luokanopettajan virkaan oli 3 pätevää hakijaa. Kaksi valittua perui tulonsa ja varalle valittu pääsi virkaan. Erityisopettajaksi ja luokanopettajaksi jouduttiin ottamaan vuodeksi epäpätevät sijaiset. Nyt hakukierroksella saatiin vihdoin täytettyä toinen luokanopettajan virka. Erityisopettajan tehtävää haki yksi pätevä, joka valittiin. Hän perui tulonsa ja paikka tullee pian uudelleen hakuun.

Suomessa lienee satoja kouluja, joihin ei saada päteviä hakijoita ja vastapainona satoja kouluja, joihin yhtä paikkaa hakee pari sataa pätevää hakijaa.

Teillä on kyse sijainnista, niin kuin varmasti tiedätte. Opettajan puolisolle ei sieltä ihan lähettyviltä löydy töitä, eikä välttämättä jostain parikymmenen kilsankaan päästä niin, että vain toisella olisi vähän pidempi työmatka. Opettaja taas harvemmin viitsii ajaa 50 km työmatkaa, kun kymmeniin kouluihin on lyhyempi matka.

Nimenomaan pääkaupunkiseudulla on kymmeniä kouluja alle 50 km:n matkan päässä, toista se Itä- ja Pohjois-Suomessa. Täällä saa ajaa 500 km ennen kuin löytyy sellainen koulu, johon tarvitaan opettajia.

Oletteko tulleet ajatelleeksi, mikä vika on koulussa, johon ei ole edes epäpäteviä hakijoita? Ei se ole 50 km:n työmatka vaan ... niin, mikä?

Vierailija kirjoitti:

Oletteko tulleet ajatelleeksi, mikä vika on koulussa, johon ei ole edes epäpäteviä hakijoita?

Kokoomus tuo vieraista maista kielitaidottomia tyyppejä opettajiksi Suomen kouluihin suomalaisten opettajien tilalle. Vieraalle porukalle ei tarvitse maksaa palkkaa eikä järjestää kunnollisia työehtoja.

Korkeasti koulutetut suomalaiset ammattitaitoiset opettaja sitä vastoin jättävät suomalaisen koulun, kun siinä työskenteleminen on tehty niin älyttömäksi hullunmyllyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä sitten kuuntelet päivät teinien vittuilua

Siis onko totta, että oppilaita ei saa enää rangaista mitenkään törkeästäkään käytöksestä?

Ammattilainen ei kasvata oppilaita pelolla, vaikka perusopetuslaki sen toki periaatteessa sallisikin.

Ammattilainen joko ottaa uuden luokan haltuunsa ensimmäisen kolmen minuutin aikana tai ei sitten ota sitä haltuunsa seuraavaan kolmeen vuoteen. Näin ainakin ammattiopistossa.

Pätee ehkä ns. tavallisiin lapsiin, mutta esim. nepsylasten tai psyykkisesti epävakaiden (tiivistä terapiaa saavien) kanssa on minulla luokanopettajana välillä sormi suussa. En ole neurologi tai psykiatri, enkä oikeasti aina todellakaan tiedä, mistä narusta pitäisi vetää näiden tukea tarvitsevien lasten kanssa. Täydennyskoulutusta olen toki hankkinut ja sitä kautta saanut näkökulmaa ja keinoja, mutta ei tämä aina ihan ns. perus luokanopettajan työltä enää tunnu. Kun jossain välissä oli kai tarkoitus jotain opettaakin (eikä vain kannatella muutaman oppilaan oloa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä sitten kuuntelet päivät teinien vittuilua

Siis onko totta, että oppilaita ei saa enää rangaista mitenkään törkeästäkään käytöksestä?

Ammattilainen ei kasvata oppilaita pelolla, vaikka perusopetuslaki sen toki periaatteessa sallisikin.

Ammattilainen joko ottaa uuden luokan haltuunsa ensimmäisen kolmen minuutin aikana tai ei sitten ota sitä haltuunsa seuraavaan kolmeen vuoteen. Näin ainakin ammattiopistossa.

Pätee ehkä ns. tavallisiin lapsiin, mutta esim. nepsylasten tai psyykkisesti epävakaiden (tiivistä terapiaa saavien) kanssa on minulla luokanopettajana välillä sormi suussa. En ole neurologi tai psykiatri, enkä oikeasti aina todellakaan tiedä, mistä narusta pitäisi vetää näiden tukea tarvitsevien lasten kanssa. Täydennyskoulutusta olen toki hankkinut ja sitä kautta saanut näkökulmaa ja keinoja, mutta ei tämä aina ihan ns. perus luokanopettajan työltä enää tunnu. Kun jossain välissä oli kai tarkoitus jotain opettaakin (eikä vain kannatella muutaman oppilaan oloa).

Tästä on tullut hankaluuksia. Yhteen ja samaan luokkaan tai ryhmään työnnetään kaikenlaista sakkia. Näitä ADHD-tapauksia sekä erilaisia nepsy-ihmisiä ja nykyään enenevässä määrin puutteellisesti suomea osaavia vierasperäisiä ihmisiä. Opettaja ei mitenkään voi opettaa kaikille yhteisesti sopivalla tavalla. Aina joku turhautuu. Joko edetään liian nopeasti tai sitten liian hitaasti. Ja erilaiset levottomuudesta johtuvat häiriöt katkaisevat opetusta jatkuvasti. Kuitenkin opettajan pitäisi paukuttaa opetussuunnitelman mukaista opetusta, ja jos ei sitä tee, niin opettajahan siitä joutuu tilille.

Jos voisin muuttaa mennyttä, niin olisin valinnut ammattini toisin. En olisi lähtenyt opettajan tielle. En myöskään suosittele opettajan ammattia kenellekään.

Toisaalta en voi syyttää itseäni, sillä en millään voinut tietää, millaiseksi opettajan homma muuttui. Nyt odotan, että pääsen eläkkeelle koko touhusta, kuiville uppoavasta laivasta.

Vierailija kirjoitti:

Erityisopettajista on aivan huutava pula.

Niin siis erityisluokanopettajista, ei laaja-alaisista erityisopettajista. Virkaa ei tahdo saada millään pk-seudulla! Hakijoita on valtavasti!