Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vieraat, jotka eivät kutsuilla syö mitään
Onko teidän mielestä epäkohteliasta, jos kutsuvieras ei juhlissa syö mitään? Eilen oli lapsen syntymäpäivillä pari vierasta, jotka eivät maistaneet mitään. En nyt loukkaanut siitä heille, mutta itsestäni tuntuu ikävältä, kun itse on leiponut kakkuja ja hankkinut muuta tarjottavaa. Ja kyseessä ei siis lapset vaan ihan aikuisvieraat.
Tietenkään ei tarvitse santsata eikä jokaista sorttia tarvitse maistaa, mutta itse ainakin miellän hyvän tavan mukaiseksi, että kutsuilla tai arkenakin kylässä edes jotakin otetaan.
Kommentit (906)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuttavapiirissä yksi sellainen, joka aina on syömättä mitään. Jos hänelle tarjoaa jotain, niin hän aina sanoo, että ei kiitos, olen juuri syönyt. Onneksi ei ole muita, sillä kyllä omissa juhlissa harmittaisi, jos on tehnyt kaikenlaista herkullista tarjottavaa monen monta sorttia, eikä kukaan söisi mitään. Itse en tuollaista syömättömyyttä ymmärrä. Siitä tulee vähän töykeä vaikutelma. Voisihan sitä ottaa jotain lautaselle, ja vaivihkaa jättää sen sitten syömättä, ei sitä kukaan huomaa. Tämäkin tuttava on todella ylipainoinen, ja mistään dieetistä hänellä ei ole kyse, syö kyllä suuria määriä kotonaan.
Ehkä hän häpeää syödä toisten nähden. Se hänelle sallittakoon. Vai saisitko sinä jotakin tyydytystä siitä, että katselet ylipainoista ihmistä syömässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
lakatkaa lihavat kyttäämästä muitten syömisiä ja alkakaa kiinnittään omaan syömiseen huomioo
Juurihan tuossa joku ei-lihava valitti lihavan kaverinsa syömättömyydestä.
Kaikki täällä kommentoijat ei ole lihavia, vaikka jostain syystä tuo oletus näkyy monessa ketjussa.
Syön niiden luona joiden hygieniatasoon luotan. Vieraampien ihmisten luona vilkaisu kodin siisteyteen kertoo paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino ja painon kanssa kamppailu on tänäpäivänä tosi yleistä.
Ruokaa ja herkkuja on niin hirveät määrät jatkuvasti tarjolla, että tämmöinen juhlissa herkuttelu on vähän menettänyt merkityksensä. Kun monen elämä on yhtä juhlaa jokapäivä syömisten suhteen.
Moni kamppailee todella houkutuksia vastaan.
Eikö tämä ongelma ratkea helposti niin, ettei herkuttele arkena, vaan jättää herkuttelun erikoistilanteita varten... ? Niin minä olen tehnyt. En koskaan osta herkkuja kotiin. Jäätelöt, suklaat, leivonnaiset syön aina jossakin muualla: sukulaisbileissä, kylässä, ravintolaillallisilla, matkoilla. Tällä tavalla painokin pysyy kurissa + juhlien emännät tykkäävät, kun tarjoilu tekee kauppansa.
Ymmärtääkseni tuo kuuluu enemmänkin siihen vanhaan aikaan..Esim. Äitini sanoi aina ,ettei ottanut siellä kekkereillä kuin kupin kahvia, niin ei tarvii kukaan sanoa ,että oli suuna päänä syömässä kaikkea. Se edusti jonkinlaista kummaa pidättyväisyyttä ja kenties hienostuneisuutta..Ainakin mamman mielestä... Kyllä on kohteliasta maistaa emännän leipomuksia ja vuolaasti kehua niitä.. Ei kuitenkaan niin ,että lastataan puoli voikkukakkua lautaselle ja suurin osa vieraista jäi ilman..Oli kuulemma kauhea nälkä ja se kakku tosi hyvää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on vähävarainen kyseessä niin ei oikein kehtaa. Etenkin jos itse on hyvätuloinen.
Mut on kasvatettu niin, että on huonoa käytöstä ahmia pöydästä juhlissa/kutsuilla. Vielä aikuisenakaan en jotenkin osaa hakea lisää pöydästä. Monesti jälkeenpäin harmittanut, jos olen tykännyt jostain syötävästä, mutta on jäänyt hakematta lisää. Olisin ihan hyvin kehdannut, kun en kuitenkaan ole mikään ahmatti joka kasaa keon lautaselleen.
En pidä ahneutta hyvänä tapana. Mielestäni se on itsekästä ja rumaa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
toiset vähän arvioivat paikan ja henkilön mukaan, kannattaako siellä syödä mitään vai onko vaikka hetken mieluummin nälissään
Mihin ihmeen luuseriryhmään kuulut, kun menet syntymäpäiville ruokailemaan, vaikka kyse olisi ilmiselvästi kahvittelutilaisuudesta eli kakkukahveista (joilla voi ja yleensä onkin muutakin tarjottavaa kuin se kakku, jos et tätäkään tiedä)?
Normaali ihminen syö normaalisti jo ennen tilaiuutta niin, ettei ole nälkä. Nälkäänsä normaali ihminen ei vedä täytekakkua vaan muuta ruokaa.
Ja aivan sama, onko nälkä vai ei, hyviin tapohoihin kuuluu ottaa jotakin, jos isäntäväki on tarjottavaa varannut. Mutta ilmeisesti sinulta puuttuu jopa ihan normaali kotikasvatus, johon kuuluvat nämä normaalien hyvien tapojen opettamiset.
Ja aloittajan kommenttiin totean, että on todellakin huonoa käytöstä olla ottamatta mitään. Aina voi ottaa jotakin. Kaikkea ei tietenkään tarvitse mättää sisuksiinsa. Yleensä on aina jotakin semmoista, jonka määrää voi oikein hyvin itse säännöstellä esim juuri täytekakku, joka tapaa olla "kökkö", josta jokainen leikkaa haluamansa palan.
Vierailija kirjoitti:
Jos on vähävarainen kyseessä niin ei oikein kehtaa. Etenkin jos itse on hyvätuloinen.
Kyllä kehtaa. Se on epäkohteliasta, ettei köyhän tarjoilut kelpaa. Aina voi ottaa jotakin. Ei missään pidäkään vetää kaksin käsin niin että napa tutisee.
Köyhäkin voi haluta tarjota joskus jotakin. Olla kuten muutkin. Ehkä et ymmärrä antamisen iloa, joten sinulle turha selittää. Se, että hänen tarjouksensa ei kelpaa, voi olla todella luokkaavaa ja sen voi kokea nöyryytyksenä.
Opettele hyvät tavat. Ole kiitollinen tarjoilusta ja anna tarjoajalle antamisen ilo. Ja kun otat jotakin, älä ahnehdi, olitpa missä tahansa. Käyttäydy sivistyneesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kieltäytyy tarjottavista niin pahoitetaan mieli.
Jos kerrotaan allergioista tai muista rajoitteista ruokavaliossa (itse olen vegaani) niin valitetaan pitkin poikin kuinka vegaanit ja muut ruokarajotteiset aina vaatii sopivaa syötävää juhliin, eikä tavalliset kakun ja piirakat kelpaa. Eli siitäkin pahoitetaan mieli.
Helpointa on skipata juhlat kokonaan, mutta yleensä siitäkin pahoitetaan mieli.
Teetpä niin tai näin niin aina juhlien emäntä loukkaantuu.
Ei, en viitsi ihan kohteliaisuuden vuoksi syödä mitään eläinperäistä vaikka kuinka olis isäntäväki nähnyt vaivaa tarjoilujen suhteen, olen kasvissyöjä vaikka joku siitä herneen vetäisikin nokkaansa. En myöskään halua olla se kasvissyöjä joka etukäteen vaatii itselleen syötävää juhliin.
Ei ole ongelmaa olla syömättä, usein saatan ottaa kuitenkin vettä, kun en kahvia tai teetäkään juo.
Ei se syöminen ole kylässä taikka juhlissa tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuttavapiirissä yksi sellainen, joka aina on syömättä mitään. Jos hänelle tarjoaa jotain, niin hän aina sanoo, että ei kiitos, olen juuri syönyt. Onneksi ei ole muita, sillä kyllä omissa juhlissa harmittaisi, jos on tehnyt kaikenlaista herkullista tarjottavaa monen monta sorttia, eikä kukaan söisi mitään. Itse en tuollaista syömättömyyttä ymmärrä. Siitä tulee vähän töykeä vaikutelma. Voisihan sitä ottaa jotain lautaselle, ja vaivihkaa jättää sen sitten syömättä, ei sitä kukaan huomaa. Tämäkin tuttava on todella ylipainoinen, ja mistään dieetistä hänellä ei ole kyse, syö kyllä suuria määriä kotonaan.
Just sun tyyppisten emäntien takia en enää käy missään kutsuilla. Onneksion sellainen työ, että sitä voi aina käyttää verukkeena, etten voi tulla.
Tunnen useamman ihmisen jotka eivät voi suolistosairauden takia syödä kuin tiettyjä ruokia. Eivät halua sitä kaikille kuitenkaan kailottaa. IBS sun muut ovat nykyisin valitettavan yleisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino ja painon kanssa kamppailu on tänäpäivänä tosi yleistä.
Ruokaa ja herkkuja on niin hirveät määrät jatkuvasti tarjolla, että tämmöinen juhlissa herkuttelu on vähän menettänyt merkityksensä. Kun monen elämä on yhtä juhlaa jokapäivä syömisten suhteen.
Moni kamppailee todella houkutuksia vastaan.
Eikö tämä ongelma ratkea helposti niin, ettei herkuttele arkena, vaan jättää herkuttelun erikoistilanteita varten... ? Niin minä olen tehnyt. En koskaan osta herkkuja kotiin. Jäätelöt, suklaat, leivonnaiset syön aina jossakin muualla: sukulaisbileissä, kylässä, ravintolaillallisilla, matkoilla. Tällä tavalla painokin pysyy kurissa + juhlien emännät tykkäävät, kun tarjoilu tekee kauppansa.
En ole hän kenelle kommentoit. Kommentoin vaan nyt sellaista, että mun kroppani ei tiedä herkuttelenko kotona vai kyläpaikassa. Kun kotona homma pysyy kasassa, niin se juhlissa tapahtuva herkuttelu voi riistäytyä hallinnasta ja johtaa pitkään mässyttelyputkeen. Ei alkoholisteillekaan neuvota juomaan vain juhlapäivinä vaan se on nollatoleranssi.
No mulla on mies sellainen. Syynä yksinkertaisesti se ettei syö koskaan makeaa ja lähes poikkeuksetta kaikki tarjottavat on makeaa. On myös laktoosi-intolerantikko. Alkoholia ei ole koskaan juonut,edes maistanut. Minulla taas on laktoosi-intoleranssi myös sekä IBS. Kahvia ei juoda kumpikaan. Minulla on myös ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko,syöminen muiden nähden on vaikeaa. Ihmisillä voi olla erinäisiä syitä eikä ne muille kuulu.
Mä ymmärrän allergioiden takia kieltäytymisen, mutta nirsoilu (naama vääristyneenä yök-ilmeeseen) on todella huonoa käytöstä. Tätäkin olen nähnyt, varsinkin nuorilla naisilla.
Muistan yhden naisen jonka mielestä miniänsä keliakia oli huomionhakua. Sinänsä hauska syytös, sillä tämä anoppi oli itse täysin huomioh*ora. Kerrankin yhdellä mökkireissulla puki ylleen kaksi numeroa liian pienen bikinien yläosan ja tuli tuttavamiesten eteen hihittelemään kuinka on niin ahtaat bikinit. Luoja...
Itselläni on ibs ja yksi ex alkoi pöydässä kaikkien kuullen vähättelemään minun vaivaani. Olin niin hämilläni, että en osannut sanoa mitään.
Eli näitä löytyy joilla ei ole mitään myötätuntoa allergioihin tai suolistovaivoihin.
En enää tarjoa muille, kun harvoille luottokavereille ruokaa (ovat olleet tyytyväisiä alkumaljoihin ja -ruokiin, pihveihin, kastikkeisiin, juomiin, jälkiruokiin jne., muut alkoivat nirsoilla. Nirppanokille ei tarjoilla mitään.) Saavat jäädä ilman allergioineen, fobioineen, psyykkisinen ongelmineen jne. Tulkintani mukaan ovat sivistymättömiä yksinkertaisia tolloja, joilla ei ole käytöstapoja.
Tavat ovat kai sitten muuttuneet. Itse juhlissa otan aina tarjottavia, vaikka en esim. makeasta pidä ollenkaan, enkä sitä muutenkaan syö. Otan kuitenkin esim. aina täytekakkua. Joskus olen jättänyt sen syömättä, kun kukaan ei huomaa. Minusta se ottaminen on kohteliasta, kun tarjottaviin on kuitenkin käytetty aikaa ja vaivaa. Itse olen kokenut, että ne, joilla on jotain rajoitteita ruokailujen suhteen, toimivat kuitenkin ihan hienovaraisesti kylässä. Ne, joista täälläkin on kerrottu, jotka tekevät syömättömyydestään numeron, tekevät sen ihan jostain muusta syystä. Esim. eräs iäkkäämpi sukulaiseni oli sellainen, joka söi kyllä kotonaan ihan mitä tahansa, mutta juhlissa piti aina vetää show. Ennakkoon jo tiedettiin, että ei hän mitään syötävää löydä. Alkoi se kysely pöydän ääressä aina, että jaa mitäs tuossa salaatissa on, ai tomaattia ja kurkkua, en taida sitä ottaakaan. Mitäs tuossa piirakassa, ai kinkkua jaa, selvä. Mitäs noissa piirakoissa. Kaikki käytiin läpi, ja kaikelle nyrpisteltiin vähän nenää ja kaikki tuntui aiheuttavan vatsavaivoja. Nekin samat ainekset, mitä hän söi itse kotonaan. Kyse oli jostain huomionhakuisuudesta.
Kyllä me syötäisiin, mutta kun ei ole monestikaan meille viimeisille tulijoille mitään syötävää, kun mennään mieheni siskon lasten syntymäpäiville :(
Kaapissa olisi karkkia vaikka kuinka monta pussia, mutta eivät avaa niitä meidän lapsille vaikka kyllähän niilläkin namuja edes haluttaisi.
Alue: Aihe vapaa
Sitten voi kyseessä olla myös sellainen asia kuin astiyliherkkyys eli ruoan väri tai koostumus ei ole mieluinen. Kuulostaa nirsoilulta mutta ihan järkyttävän iso ongelma niille joilla tämmöistä on. Esim ADHD tai autismin kirjon diagnoosit voi tällaista aiheuttaa