Lue keskustelun säännöt.
Tajusin yhtäkkiä että mieheni on itsekäs
16.04.2022 |
Ihan yhtäkkiä eilen koin valaistuksen, että mulla on aika itsekäs mies. Olen pitkään kuunnellut kun ystävät ja sukulaisnaiset kertoo, miten suurin osa kodin vastuusta kasautuu heille, he tekevät kaiken metatyön ja mies ajattelee vain itseään. Olen ollut salaa kiitollinen, että meillä esimerkiksi kotityöt jakautuu pitkälti tasan ja koen olevani miehen ajatuksissa korkealla prioriteettilistalla. (Toki meillä ei ole yhteisiä lapsia, joka muuttaisi varmasti dynamiikkaa.)
Sitten eilen, kuin salama kirkkaalta taivaalta koin valaistuksen. Ei se nyt ihan niinkään ole. Meillä on takana vasta hieman alle kahden vuoden parisuhde, eli oikeasti tosi lyhyt. Luulin myös ettei meillä ollut koskaan ollut alkuhuumaa tai mulla mitään vaaleanpunaisia laseja. Meidän suhde alkoi niin, että molemmat olivat ensikohtaamisesta asti tietoisia siitä, että tässä se nyt on. Ei ollut huumaa, vaan varmuutta. Meillä oli kuitenkin molemmilla tahoillamme hankala vaihe, joten oli hieman tunne-elämän kuohuja alkuun. Ehkä meillä sittenkin on ollut joku alkuhuuma, jonka kupla eilen rikkoutui ihan yllättäen.
Itsekkyys esiintyy esimerkiksi niin, että mies alkaa yhtäkkiä valmistaa kysymättä ruokaa, jota minä en voi syödä. Tekee ruoan ja sitten syö nopeasti ja palaa puuhiensa pariin. Ei siinä mitään, mutta jos nälkä yllättää minut ensin, kyselen onko nälkä ja mitä syötäisiin. Voidaan olla menossa nukkumaan ja halaillaan ennen itse nukahtamista, yhtäkkiä miestä alkaa vaikka kutittaa ja hän tekee äkillisen liikkeen raapiakseen, jonka seurauksena tönäisee minut aika ”kivuliaasti” syrjään. Itse tuollaisessa asennossa/tilanteessa liikun niin, etten satuta vahingossakaan toista. Jos hän käy kaupassa ja ostaa kassan läheisyydestä vaikka virvoitusjuoman, ei välttämättä tuo minulle ollenkaan. Tässä kyse siis siitä, että hän tulee sen kotiin juomaan. En tietenkään oleta, että pitkälle automatkalle ryhtyessään tuo mullekin lopulta kotiin asti juotavaa. :D Jos me ollaan automatkalla, saattaa pohtia pysähdyksiä sen perusteella missä olettaisi itsellään olevan tarve käydä vessassa ja voi vaikka sanoa ääneen että ”Kouvolan kohdalla pysähdyn levähdyspaikalle” ja sitten mä istun hoomoilasena kysyen, että oletatko munkin pyllistyvän puskaan kun 5 minuutin päässä ois ABC ja sisävessa?
Nää oli nyt ihan pieniä esimerkkejä jotka tuli tässä mieleen ja jotka on tälläisiä ”yleisiä”, etten mene liian yksityiskohtiin.
Onko nää ihan normijuttuja ja mä olen vaan yhtäkkiä herkkis ja vaadin liikaa, vai mikä juttu? Jotenkin koen, että mua tai mun tarpeita ei ajatella tai kohdata tässä.
Kommentit (197)
Jostain syystä itsekkäät miehet saa naisia paremmin. Naiset ajattelee että joustava ja kuunteleva mies on nössö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä voin kaikille naisille ilmaisena sosiaalityönä sanoa että ottakaa huomioon tuo miesten asenne meitä kohtaan: jos me emme pariudu miesten kanssa ja palvele heitä ikuisesti, he toivovat että tulee sota, jotta heitäkin taas "tarvitaan" :D
Tällaista se on ihan oikeasti heidän päässään.
Olkaa hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä itsekkäät miehet saa naisia paremmin. Naiset ajattelee että joustava ja kuunteleva mies on nössö?
Eivät ajattele.He reagoivat ikiaikaiseen DNA:han hakattuun koodiin, liika huomavaisuus = energian kohdistaminen naiseen = nössöys = betha = kelvoton isä
Itsekkyys = antaa arvoa itselleen eli on aktiivinen - oikeanlaista "itsekkyyttä" on muun muassa ajan ottaminen kehostaan huolehtimiselle, eli treenaamiselle jne. se, ettei ole reaktiivinen ja alistuvainen naisen tahdolle, vääränlaista itsekkyttä on sitten laiskuudesta kumpuava itsekkyys. Uraan (resursseihin eli rahaan ja statukseen kohdistettu itsekkyys = hyvää itsekkyyttä) laiskuus taas ei toivottua itsekkyyttä.
Tulet mitatuksi tasan kahdella tapaa ja sitä kautta mahdollisesti valituksi : Energia (rikas / köyhä = itsevarmuus) , Fysiikka (ahkeruus / laiskuus) .
Ja nainen skaalaa ylöspäin.
Valitus siis siitä, että mies on laiska johtuu siitä, että mies ei näe sinussa arvoa, eikä siten myöskään itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Mikset ota näitä esimerkkejä kipakasti puheeksi miehesi kanssa? Hän on vaan niin toope, ettei ole ymmärtänyt huonoa käytöstään. Voi olla vielä koulutettavissa.
Miksi se aina olisi sen naisen tehtävä kouluttaa ja yrittää muuttaa huonoa miestä? Itsekin luulin noin vähän aikaa ensimmäisessä suhteessani, mutta tajusin kyllä pian ettei se ole sen yrttämisen arvoista. Ei se ikinä ole. Oletan, että ap on jo ainakin huomauttanut noista asioista, mutta oikeastaan sekin on jo outoa, että niistä ylipäätään tarvitsee huomauttaa eikä toinen vaan automaattisesti ota kumppaniaan huomioon.
Jätä se. Naisten on aika lakata tuhlaamasta elämiään kaikenlaisiin itsekeskeisiin luolamiehiin. Miesten laatu parantuu vain silloin, kun naiset alkavat vaatia enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän täällä saa siitä keskustella, mutta miehethän ovat keskimäärin todella itsekkäitä. Heille sallitaan se ja pojat kasvatetaan siihen.
Sitten lun itse naisena yrittää parisuhteessa saada normaalia vastavuoroisesti huomaavaista kohtelua, on high maintenance ja prinsessaharhainen.
Mutta mihin tämäkin maa joutuisi, jos täällä ei olisi naisia joustamassa, venymässä, huolehtimassa, kantamassa yhteistä vastuuta?
No ei meidän poikia ainakaan ole kasvatettu itsekkäiksi. Eikä isänsäkään ole. Aina huolehtimassa, että muilla on asiat hyvin.
Niin, rahan tuoma turva on arvona matala, koska yhteiskunta verottaa niin hev... ja ruokkii kaikki. Siksi yhtälö onneen on mahdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ongelmat ovat yhteiskuntarakenteestamme johtuvia ongelmia naisille ei vaan ole suotu ajattelun lahjaa, siksi ihmettelevät miten automaattisesti jotain ei tapahdu.
Miehet kokevat tarpeettomuutta, siksi ovat automaattisesti vtun laiskoja ennenkuin muuttavat pois sosialismista ja kasvattavat pallit.
Mun miehellä on myös tuollaisia itsekkäitä juttuja, joista osa on varmaankin ajattelemattomuutta, tottumista puhumaan tietyllä tavalla jne. Ei esim. koskaan kysy mun mielipidettä, mitä minä haluaisin, vaan sanoo, mitä itse haluaa ja olettaa mun joko hyväksyvän tai hylkäävän ehdotuksen. Puhuu usein minä-muodossa, vaikka me-muoto sopisi paremmin (kyse yhteisistä asioista ja tekemisistä). Tekee kyllä ruokaa myös muille. Tuo ap:n miehen oman aterian valmistaminen vain itselle kuulostaa tosi oudolta, jos kerran yhdessä olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohtele toista siten miten toivoisit itseäsi kohdeltavan. Puhu asioista selkeästi ja suoraviivaisesti. Sano miten sinut otetaan huomioon ja missä asioissa. Aloita pienistä asioista ja etene isoihin asioihin. Ihminen joka on tottunut elämään vain itselleen tarvitsee parisuhdekoulutusta jotta asiat sujuisivat.
Että tämä ainainen "puhu ja kommunikoi" lässytys on sieppaavaa, jossa yritetään vastuuttaa kaltoin kohdeltua, kun toinen on yksiselitteisesti itsekäs mäntti. Ei vastavuoroinen normaalit käytöstavat, toisen kunnioitus ja huomioiminen (koska sen puutettahan tuo todellisuudessa on) ole siitä kiinni, ettei toinen ole osannut kommunikoida tarpeeksi hyvin. Syy on yksinkertaisesti se, että kyseessä on itsekäs, tai todella hyvässä lykyssä (tuskin) erittäin ajattelematon ihminen. Totta kai tällainen kannattaa ilmaista, mutta tuskin siitä kovin hedelmällistä keskustelua tulee. Tämän kaltaiset ihmiset harvoin ottavat rakentavaa kritiikkiä mitenkään hienosti vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se. Naisten on aika lakata tuhlaamasta elämiään kaikenlaisiin itsekeskeisiin luolamiehiin. Miesten laatu parantuu vain silloin, kun naiset alkavat vaatia enemmän.
Mies ei tule koskaan vastaamaan naisen vaatimuksiin. Tämä typerä itsekkyys on juuri se, mikä on vialla monen nuoren naisen päässä ja tekee heistä täysin pariutumiskelvottomia.
Miestä on ohjattava vaatimaan itseltään enemmän! TÄTÄ KUTSUTAAN VASTAVUOROISEKSI TUKEMISEKSI ja se rakentuu luottamukseen siitä, että ketään EI JÄTETÄ.
Tämä on myös se juurisyy sille, miksi hankin vaimon ulkomailta.
Suomesta pitäisi mennä itseään yli 50 vuotta vanhemman naisen kanssa naimisii, että arvot kohtaisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normijuttuja ovat, ota rauhallisesti.
AP vaikuttaa kyllä oudolta tuppisuulta. Ihan aidostikko hän vain istuu hiljaa ihmettelemässä eikä kerro, mitä haluaa.
Avaa suusi kun mies miettii puskakusrlle pysähtymistä ja sano että sinullakin on hätä, pysähdytään siinä huoltsikalla. Ei se mies sinun ajatustelukijasi ole.
AP on kuin pikkulapsi, joka odottaa isin hoitavan häntä ja huolehtivan hänen tarpeistaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta nillität turhista. Ei minua haittaa yhtään, jos toinen tekee nopeasti jotain ruokaa, jota minä en voi syödä. Osaan ostaa itse juomat automatkalle ja osaan kyllä sanoa milloin haluan pissalle sisävessaan.
Niin, itsekkyyttä on tietoinen piittaamattomuus ja huomioimattomuus joillakin perustein. Miehesi vaikuttaa enemmänkin siltä että sosiaalistenntilanteiden ja ihmisuhdekäyttäytymisen nuottikorva puuttuu tai on ainakin vaillinainen. Tavallisimmillaan moinen selittyy autismikirjonpiirteillä, tarkkaavaisuudenhöiriöllä tai persoonallisuushäiriöllä tai niiden jonkinlaisella yhdistelmällä. Osa oppii mallintamaan sos.käytyäytymisen normeja paremmin kuin toiset. Ensin täytyy tietysti tunnistaa ja nähdä tarpeelliseksi yrittää muuttaa omaa käyttäytymistään. Homma ei ole helppo, normaalisti nämä taidot opitaan varhaislapsuudesta alkaen sosiaalisen elämän myötä. Asioita joita ei itse "näe ja tunnista" eikä kukaan auta ja osoita ja ohjaa ja edellytä toivotun käyttäytymisen vahvistamista on vaikea oppia hoksaamaan ja ottamaan haltuun. Usein miten asiaa ymmärtää paremmin kun tapaa vanhemmat ja saa kuvaa millainen kasvuympäristö lapsella on ollut. Ts. Onko jommassa kummassa vanhemmista vastaavia piirteitä. Elämä usein opettaa ja nämä piirteet menevät kasvaessa enemmän piiloon, ihminen sosiaalistuu iän myötä ja oppii peittelemään em. Piirteitään paremmin ja näyttelemään paremmin sosiaalista ja huomioon ottavaa niin halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
oukki doukki ap.
Ootkos koskaan milloinkaan miettyny sitä, missäa asioissa olet itse olet itsekäs?
Missä asiossa olet vaatinut miestäsi olemaan ja häntä kääntymään juuri sun omaa käsitystä ja mielipiteesi puoleesi
Kerropa se muillekin? Kiitos!
Yleisesti suomalaissa avioliitossa on niin, että naisilla on enmmän sanan valtaa lähes kaikkia kotia koskevai asioita suhteen, kuin miehillä.
Suomalaiset miehet ovat jo lapduusessa oppineet siihen, että äiti määrää sisutuksen, keittiön kaapit, kaikkien laattoje mallin, materiaalin ja värin. Sun seinien tapetit ja eri huoneiden sisutken.
Mies "saa" tai ottaa kantaa, lämmitysjärjestelmään, talon / asunnon digitaalisuuten, sun muihin teknisiin asioihin.
Vaikka miehiltä kysyttäisiin vaikkapa keittiöstä sen vaan pelkkä kysymys, kaikisas tapauksisa keittiösta ja myös olohuoneesta sistuksineen sekä makuuhuoneesta tulee juuri
Kuules nyt pick-me girl, miehiä ei yleensä kiinnosta hevonvittujakaan se minkä väriset verhot kotiin tulee. Ne on suurimmalle osalle miehistä yhdentekeviä asioita. Toki on poikkeuksia, mutta ne on poikkeuksia. Toki miehilläkin pitäisi olla omistajuutta omaan kotiinsa. Mutta jos olisi miehistä kiinni, niin kodit olisivat sisustettu kuin rautakaupat - eli pelkän logistiikan ja toimivuuden mukaan - ja sitä ei kestäisi kyllä yksikään nainen, joihin oloon kodin ulkonäkö vaikuttaa ihan eri tavoin kuin miehiin. Siis yleensä.
Tasa-arvoa toki on hyvä vaalia, mutta samalla herätys nyt vähän sukupuolten välisten erojen todellisuuteen ja siihen miksi asiat ovat niin kuin ovat.
Vierailija kirjoitti:
AP vaikuttaa kyllä oudolta tuppisuulta. Ihan aidostikko hän vain istuu hiljaa ihmettelemässä eikä kerro, mitä haluaa.
Avaa suusi kun mies miettii puskakusrlle pysähtymistä ja sano että sinullakin on hätä, pysähdytään siinä huoltsikalla. Ei se mies sinun ajatustelukijasi ole.
AP on kuin pikkulapsi, joka odottaa isin hoitavan häntä ja huolehtivan hänen tarpeistaan
Itse miellän tuon nyt vähän samaksi, kuin että jos asuttaisiin yhdessä ja toisen kaupassa käydessä pitäisi erikseen muistuttaa, että tuothan sitten ruokaa minuakin varten.
Vierailija kirjoitti:
Minusta nillität turhista. Ei minua haittaa yhtään, jos toinen tekee nopeasti jotain ruokaa, jota minä en voi syödä. Osaan ostaa itse juomat automatkalle ja osaan kyllä sanoa milloin haluan pissalle sisävessaan.
Jos ap alkaisi vastedes pestä vain omat pyykit, kaupasta ostaa vain omat ruoat merkiten ne itselleen, kahvia keittäessä keittää vain itselleen yhden kupillisen jne jne. Niin missähän kohtaa asiasta alkaisi tulla ongelma? Voiko hänkin sanoa, että mikset pyytänyt?
En kiellä etteikö teillä olisi ongelmaa ja etteikö nuo tarpeesi ole valideja, mutta et anna tarpeeksi kontekstia päätellä oletko jo ottanut nuo asiat miehen kanssa puheeksi kunnolla vai et joten otan sen huomioon. Tällä kehotuksella ottaa asiat puheeksi ei yritetä vierittää vastuuta miehen käytöksestä sinulle ja että alkaisit selittämään ja mikromanageraamaan jotain perusasioita aikuiselle koko ajan, vaan muistuttaa että tuo mies tai kukaan muukaan ei voi pitää tarpeistasi ja niiden toteutumisesta yhtä hyvää huolta kuin sinä.
Esim kun kerroit että haluat huoltoasemalle, menikö mies sinne sen jälkeen vai pysähtyikö levikkeelle? Tämä ei käynyt ilmi eikä sekään otitko aiemmat tapaukset puheeksi ollenkaan, joten moni neuvon antanut luultavasti olettaa asioita sen perusteella, miten itse luulee asioiden tapahtuneen.
Miten suosittelisin otettavan tämän puheeksi jos et ole jo ottanut? No sanoisin että sinusta ei tunnu, että olette nyt niin yhteen hiileen puhaltava tiimi kuin voisitte olla ja kaipaisit että mies ottaa sinut huomioon erityisesti kysymällä mitä ruokaa haluat/tuomalla myös sinulle limun tms kaupasta ja jos hän kokkaa itselleen kokkaisi sinulle samalla. Lisäksi sinua vaivaa tuo miehen äkkinäinen liikehdintä, jossa hän pyörimällä huitaisee. Älä syytä itsekkääksi, mies menee puolustuskannalle. Ilmoita vain nämä ja pyydä että haluaisit näin tapahtuvan. Älä pakota, vaan tarkkaile tekeekö mies kertaakaan sitä mitä pyysit. Jos ei, niin sitten voit oikeasti vetää tuon itsekkyys-johtopäätöksen. Sitten harkitsisin jo mahdollisesti koko parisuhdetta, ellei miehessä sinun mielestäsi ole jotain muuta miksi hänet erityisesti haluat pitää.
Itselläni pistää silmään tuo, että kysyt netissä tuntemattomilta ihmisiltä ovatko tarpeesi liikaa vai oletko herkkis ja ajattelen sen perusteella ettet itse ole siitä varma onko ne hyväksyttäviä joten luultavasti pidät tarpeitasi piilossa etkä olet niistä suoraan miehellesi sanonut.
Mikset ota näitä esimerkkejä kipakasti puheeksi miehesi kanssa? Hän on vaan niin toope, ettei ole ymmärtänyt huonoa käytöstään. Voi olla vielä koulutettavissa.