Lue keskustelun säännöt.
Tajusin yhtäkkiä että mieheni on itsekäs
16.04.2022 |
Ihan yhtäkkiä eilen koin valaistuksen, että mulla on aika itsekäs mies. Olen pitkään kuunnellut kun ystävät ja sukulaisnaiset kertoo, miten suurin osa kodin vastuusta kasautuu heille, he tekevät kaiken metatyön ja mies ajattelee vain itseään. Olen ollut salaa kiitollinen, että meillä esimerkiksi kotityöt jakautuu pitkälti tasan ja koen olevani miehen ajatuksissa korkealla prioriteettilistalla. (Toki meillä ei ole yhteisiä lapsia, joka muuttaisi varmasti dynamiikkaa.)
Sitten eilen, kuin salama kirkkaalta taivaalta koin valaistuksen. Ei se nyt ihan niinkään ole. Meillä on takana vasta hieman alle kahden vuoden parisuhde, eli oikeasti tosi lyhyt. Luulin myös ettei meillä ollut koskaan ollut alkuhuumaa tai mulla mitään vaaleanpunaisia laseja. Meidän suhde alkoi niin, että molemmat olivat ensikohtaamisesta asti tietoisia siitä, että tässä se nyt on. Ei ollut huumaa, vaan varmuutta. Meillä oli kuitenkin molemmilla tahoillamme hankala vaihe, joten oli hieman tunne-elämän kuohuja alkuun. Ehkä meillä sittenkin on ollut joku alkuhuuma, jonka kupla eilen rikkoutui ihan yllättäen.
Itsekkyys esiintyy esimerkiksi niin, että mies alkaa yhtäkkiä valmistaa kysymättä ruokaa, jota minä en voi syödä. Tekee ruoan ja sitten syö nopeasti ja palaa puuhiensa pariin. Ei siinä mitään, mutta jos nälkä yllättää minut ensin, kyselen onko nälkä ja mitä syötäisiin. Voidaan olla menossa nukkumaan ja halaillaan ennen itse nukahtamista, yhtäkkiä miestä alkaa vaikka kutittaa ja hän tekee äkillisen liikkeen raapiakseen, jonka seurauksena tönäisee minut aika ”kivuliaasti” syrjään. Itse tuollaisessa asennossa/tilanteessa liikun niin, etten satuta vahingossakaan toista. Jos hän käy kaupassa ja ostaa kassan läheisyydestä vaikka virvoitusjuoman, ei välttämättä tuo minulle ollenkaan. Tässä kyse siis siitä, että hän tulee sen kotiin juomaan. En tietenkään oleta, että pitkälle automatkalle ryhtyessään tuo mullekin lopulta kotiin asti juotavaa. :D Jos me ollaan automatkalla, saattaa pohtia pysähdyksiä sen perusteella missä olettaisi itsellään olevan tarve käydä vessassa ja voi vaikka sanoa ääneen että ”Kouvolan kohdalla pysähdyn levähdyspaikalle” ja sitten mä istun hoomoilasena kysyen, että oletatko munkin pyllistyvän puskaan kun 5 minuutin päässä ois ABC ja sisävessa?
Nää oli nyt ihan pieniä esimerkkejä jotka tuli tässä mieleen ja jotka on tälläisiä ”yleisiä”, etten mene liian yksityiskohtiin.
Onko nää ihan normijuttuja ja mä olen vaan yhtäkkiä herkkis ja vaadin liikaa, vai mikä juttu? Jotenkin koen, että mua tai mun tarpeita ei ajatella tai kohdata tässä.
Kommentit (197)
Rakkautta puuttuu miehen puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas joku haluaa olla prinsessa..
Hyvin narsistimaisia juttuja aloittajalla.
Vierailija kirjoitti:
Taas joku haluaa olla prinsessa..
Hyvin narsistimaisia juttuja aloittajalla.
Normaali huomioinen ei ole mitään prinsessakohtelua. Miksi edes olla suhteessa jos sen toisen eteen ei tee yhtään mitään? Minusta tuollaiset pienet, vaivattomat huomioimiset on kaikkien tärkeimpiä suhteessa, ei mikään ylenpalttinen prinsessakohtelu.
Olet oikeassa. Kierrätä mies seuraavalle ja ota Kuningas. Tai sitten puhu huomaako mies itse, että tökkää satuttaen sinua, ei taida auttaa.
Kuulostaa tuo kyllä aika itsekkäältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kestä, kun joku satuttaa mua edes vahingossa. Joskus voi käydä vahinko, mutta jos on niin norsu, että edes kuukausittain satuttaa, eikä edes osaisi olla pahoillaan, niin se olisi ero.
Eihän täällä saa siitä keskustella, mutta miehethän ovat keskimäärin todella itsekkäitä. Heille sallitaan se ja pojat kasvatetaan siihen.
Sitten lun itse naisena yrittää parisuhteessa saada normaalia vastavuoroisesti huomaavaista kohtelua, on high maintenance ja prinsessaharhainen.
Mutta mihin tämäkin maa joutuisi, jos täällä ei olisi naisia joustamassa, venymässä, huolehtimassa, kantamassa yhteistä vastuuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on miehen persoonasta: hän on itsekeskeinen eikä tule muuttumaan. Kannattaa erota ennemmin kuin myöhemmin.
Tuollaiset jutut tulevat luonnostaan, siksi persoonakohtainen homma. Mies ajattelee itseään, ei välitä sinusta. Se on totuus.
Tuota noin, oletko koskaan jutellut miehen kanssa mistään asioista? Siis ihan normaalisti keskustellut? Oletko kertonut omista tuntemuksistasi vai oletko tosiaan koko ajan hoomoilasena?
On myös jotenkin jännä lukea kuinka joku selittää tuollaisia juttuja ihan kuin olisi itse joku pikkulapsi, joka ei saa suutaan auki edes reissun päällä. Ap odottaa vain, että toinen lukisi ajatukset ja ihmettelee sitten, kun toinen ei tajua.
Minkälainen tarina mies muuten kertoisi? Saattaisi tulla tarina, jossa ap ei kykene omaan ajattelun ollenkaan ja ulosanti on hyvin hyvin heikkoa.
Yritä ap siis enemmän. Et se sinäkään mitään huippulöytö ole naisten joukossa, vaan kaukana siitä.
N45, joka on ollut hyvässä parisuhteessa yli 20 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän täällä saa siitä keskustella, mutta miehethän ovat keskimäärin todella itsekkäitä. Heille sallitaan se ja pojat kasvatetaan siihen.
Sitten lun itse naisena yrittää parisuhteessa saada normaalia vastavuoroisesti huomaavaista kohtelua, on high maintenance ja prinsessaharhainen.
Mutta mihin tämäkin maa joutuisi, jos täällä ei olisi naisia joustamassa, venymässä, huolehtimassa, kantamassa yhteistä vastuuta?
Nimenomaan.
Kyse on vastavuoroisesta välittämisestä ja huomioimisesta. Jos toinen ajattelee vain itseään, on suhde epäreilu ja lähentelee hyväksikäyttösuhdetta. Eroaminen on parasta. Itsekeskeinen mies ei muutu, koska homman juuri on persoonassa. Vähän sama kuin kylmän ihmisen toivoisi muuttuvan lämpimäksi - niin ei tule käymään.
Yksi Red Flag on se, jos mies sanoo netissä että "naista ei saa nosta jalustalle" ja puolustaa tällaisia egoistisia (usein) naisvihaisia miehiä. He eivät ymmärrä välittämisestä ja hyvästä molemminpuolisesta kohtelusta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas joku haluaa olla prinsessa..
Hyvin narsistimaisia juttuja aloittajalla.
Normaali huomioinen ei ole mitään prinsessakohtelua. Miksi edes olla suhteessa jos sen toisen eteen ei tee yhtään mitään? Minusta tuollaiset pienet, vaivattomat huomioimiset on kaikkien tärkeimpiä suhteessa, ei mikään ylenpalttinen prinsessakohtelu.
Tekeekö ap suhteessaan mitään? Syytteleekö hän vain miestä? Siltä kuulostaa.
Mies löytäisi helposti fiksumman naisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oukki doukki ap.
Ootkos koskaan milloinkaan miettyny sitä, missäa asioissa olet itse olet itsekäs?
Missä asiossa olet vaatinut miestäsi olemaan ja häntä kääntymään juuri sun omaa käsitystä ja mielipiteesi puoleesi
Kerropa se muillekin? Kiitos!
Yleisesti suomalaissa avioliitossa on niin, että naisilla on enmmän sanan valtaa lähes kaikkia kotia koskevai asioita suhteen, kuin miehillä.
Suomalaiset miehet ovat jo lapduusessa oppineet siihen, että äiti määrää sisutuksen, keittiön kaapit, kaikkien laattoje mallin, materiaalin ja värin. Sun seinien tapetit ja eri huoneiden sisutken.
Mies "saa" tai ottaa kantaa, lämmitysjärjestelmään, talon / asunnon digitaalisuuten, sun muihin teknisiin asioihin.
Vaikka miehiltä kysyttäisiin vaikkapa keittiöstä sen vaan pelkkä kysymys, kaikisas tapauksisa keittiösta ja myös olohuoneesta sistuksineen sekä makuuhuoneesta tulee juuri sellainen kuin vaimo haluaa.
'Siis missä helvetissä, se miehen itsekkyys näkyy asumisessa? Tai sen puoleen missä muussakaan perheen elämässä-.
Tosiasia on se, että suomalasit miehet ovat liian sopeutuvaisia ja kilttejä ja valmiita myönnytyksiin omassa perheessän.
Miksi?
Ja tän kirjotteli nainen.
Tämän tarinan mies on perisuomalainen älykääpiö, joita löytyy naisistakin. Parempi kun ei yleistetä sukupuolen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä olen sitä mieltä, että Sinua on kohdeltu huonosti. Nuo kertomasi esimerkit ovat karua luettavaa, itse laitan ruokaa mielelläni ja teen sitä joskus vain itselleni, mutta tällöin kysyn vaimoltani haluaako hän myös jotain. Autoillessa kysyn haluaako vaimoni että pysähdymme 'pesemään käsiä'. Harmittaa puolestasi.
Ap kirjoitti: "Olen ollut salaa kiitollinen, että meillä esimerkiksi kotityöt jakautuu pitkälti tasan ja koen olevani miehen ajatuksissa korkealla prioriteettilistalla."
Kuulostaako mies itsekkäältä? No ei kuulosta.
Ap: "Jos me ollaan automatkalla, saattaa pohtia pysähdyksiä sen perusteella missä olettaisi itsellään olevan tarve käydä vessassa ja voi vaikka sanoa ääneen että ”Kouvolan kohdalla pysähdyn levähdyspaikalle” ja sitten mä istun hoomoilasena kysyen, että oletatko munkin pyllistyvän puskaan kun 5 minuutin päässä ois ABC ja sisävessa?"
Kuulostaako ap tyhmältä? Kuulostaa.
Kannattais puhua näistä asioista miehen kanssa niin selviäis onko se vaan vähän ajattelematon vai oikeasti itsekäs. Jos et sano mitään, niin mies voi esim luulla ettet tahdo sen kokkaamaa ruokaa tvs.
Heti lähti poistoon kun mainitsin miesten itsekkyydestä. Arvasin. Se on tabu.
Kahden vuoden jälkeen on vaikea ymmärtää ettei toinen ota huomioon kumppanin olemassaoloa "pikkujutuissa", niinku vaikka että ostaa toisellekin sen vissyn. Jos olisitte olleet yhdessä vasta kaksi viikkoa voisin ymmärtää ettei heti tajua.
Miehesi saattaa olla vain ajattelematon. Ja voi muuttua! Nimittäin minä itse olin ennen tuollainen ajattelematon dorka...Sitten aloin seurustelemaan miehen kanssa, joka oli todella huomaavainen. Ei pelkästään mulle, vaan muillekin ihmisille. Hoksasin, että hei, mähän voin myös itse huomioida toista kivoilla tavoilla, koska siitä tulee hyvä mieli.
Tajusin myös sen, että oma lapsuudenkotini oli mänttien tyyssija. Aina huudettiin ja moitittiin ja elämä oli sellaista sekavaa älämölöä. En koskaan oppinut ottamaan muita huomioon positiivisella tavalla. Vasta tämän yhden ihmisen miellyttävä ja huomioiva käytös herätti minutkin huomaamaan, kuinka toisia ihmisiä pitäisi kohdella.
Kaksi vuotta on vielä niin lyhyt aika, että kannattaa todella harkita, haluatko jatkaa tuollaisen ihmisen kanssa! Sitten, kun olet kärvistellyt ja katkeroitunut 10 vuotta tai pahemmassa tapauksessa kauemmin, lähteminen on oikeasti vaikeaa. Juokse nyt, kun on vielä helppoa irroittautua.