Muita kolmekymppisiä, ensimmäistä lasta yrittäviä?
Onko täällä muita kohtalotovereita jotka ovat aloittaneet esikoisen yrittämisen vasta kolmekymppisenä? Täällä kaikki vaikuttavat olevan niin nuoria että tulee orpo olo. Miten teillä on lähtenyt yritys sujumaan? Jouduitteko lapsettomuushoitoon vai onnistuiko piankin? Itse olen 31 ja yritän ensimmäistä lasta samanikäisen miehen kanssa. (mies tosin täyttää jo kohta 32). Yritystä takana jo joulukuusta 2014 saakka.
Miksi näin myöhään? No, opiskelu ja työt kiinostivat enemmän. Nyt kun opiskelen taas, päätin että aika olisi oikea.
Kommentit (188)
Kolmekymppinen, ensimmäistä lasta yritetään saada alulle. Ehkäisy ollut poissa yli kahden vuoden, lapsettomuuspolille ollaan kohta menossa.
tttt: Jos haluat liittyä meidän kolmekymppisten kuumeilevien suljettuun ryhmään, niin laita liittymispyyntöä tulemaan :) siellä on aktiivista keskustelua, kun tämä julkinen ketju on tainnut vähän kuivua kasaan :D
Ja Klara oletkin jo ryhmässä, niin ala vain rohkeasti kirjoittelemaan siellä!
Tyhmä kysymys näin uutena täällä... :) Candyk kuinka se tehdään? :)
http://www.vauva.fi/keskustelu/ryhmat
tttt: Kuumeilevat kolmekymppiset 2017 on ryhmän nimi. Oikealta klikkaa "hae ryhmän jäsenyyttä".
Itse laitoin juuri pyynnön :)
Kolmekymppinen kuumeileva täälläkin. Ensimmäisen lapsen ajankohta ja kuinka helposti/vaikeasti sitä voisi tulla raskaaksi mietityttää.. Laitoin liittymispyynnön ryhmään :)
Hei, olin joskus alussa mukana suljetussa ryhmässä, piti tulla tänne nyt sanomaan jos tätä joku alkuperäinen ryhmäläinen lukee et yk18 tuotti tulosta ja plussa tuli testiin! Hoidoissa ollaan oltu syksystä asti eli ei ihan helppo polku ole ollut tämä plussan saaminen...
SS82: Vähemmän tätä julkista ketjua käydään enää katsomassa, mutta hyvä, että nyt kävin! Aivan huippua ja miljoonasti onnea <3 Kerron muille ilouutisen tuolla ryhmässä!
Täällä 31-vuotiaat ensimmäistä lastaan yrittävät.
Huhtikuussa söin viimeiset pillerit, mutta ei ole vielä onnistunut. Hirvittää kun tuntuu, että olen jo niin vanha, näinkö enää onnistuu? En olisi uskonut itsestäni, että stressaan tämmöisestä asiasta, mutta tässä sitä vaan ollaan. Aina olen lapsia halunnut, samoin mies, mutta nyt olisi elämäntilanne työn jne. puolesta kohdallaan. Itselläni on nyt hirveä pelko, että mitä jos ei lasta koskaan saadakaan ja samalla iso toive siitä, että lapsi vielä saataisiin.