Millainen ihminen ei käy kirpputoreilla?

Vierailija kirjoitti:

Me emme käy. Olemme viisikymppisiä.

Kävin aikoinaan lastenvaateostoksilla ja tyyliin ostamassa vanhoja aku ankkoja, mies ei silloinkaan, mutta nyt en enää vuosiin. Kirppikset ovat minusta ahdistavia paikkoja. Kauheasti kaikkea tarpeetonta, kauhtunutta ja nuhjuista. Ei kiinnosta.

Mies taas lähtökohtaisesti tykkää aina uudesta ja modernista. Kaikessa. Jos ollaan ostettu vanha asunto, niin se on remontoitu aivan kokonaan. Kaikki uuteen väliovia myöten.

Jatkan: itse en myy mitään käytettyä tavaraa. Annan kaiken pois ilmaiseksi, vaikka olisi arvokastakin.

Mihin viette omat käytöstä poistetut vaatteenne ja huonekalunne?

On ihana käydä kirppiksillä. Tosin suomalaiselle se on yhtä taistelua kun on myös ilmaispuolet, mistä kivoja juttuja löytyy. Se on hankalaa kun kasseittain rohmutaan ja aina samat rohmut jo aamulla oven takana odottamassa. Tavalliset ihmiset ei saa mitään kun ilmaispuolen tavaraa, hyvää sellaista auton perät täynnä rohmut vievät, ansiotarkoituksessa.

Minua on kohdeltu huonosti, niin että henkilökunnan piti tulla pelastamaan, kun käsistä repivät.

Minä en.

Ja olen joskus satunnaisesti käynyt, mutta ainoastaan etsiessäni jotain Arabian kippoa vuosia sitten.

Vierailija kirjoitti:

Minä en.

Ja olen joskus satunnaisesti käynyt, mutta ainoastaan etsiessäni jotain Arabian kippoa vuosia sitten.

'

Jatkan vielä: sellaiseen ei olisi edes aikaa. Haahuilla päämäärättömästi penkomassa sekaisia pöytiä. Juueikiitos.

Teen asiantuntijatöitä, minulla on rajallinen aika vapaata ja sen vietän lapsen kanssa. Ei olisi aikaa kierrellä kirppareita.

Enough?

Käytän kirpputoreilla käymisessä säästämäni rahat osakkeiden ostoon.

Esim. Ostin 100 euron arvoiset kengät 5 eurolla ja muutaman muun kalliin tavaran muutamalla kympillä —> työnsin tässä säästämäni rahat (200 e) yhteen hypeosakkeeseen ja tienasin 800 e, kun myin ne voitolla pois...

Siksi käyn kirppareilla, että olisi aina vähän rahaa irroittaa säästöön ja osakkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on jotenkin niin hämmentävää!

Eilen kävin itse taas kirpparilla ja löysin itselleni 200 euron uudenveroisen toppatakin 3 eurolla :D

Löysin myös Didriksonin toppatakin tytölle 2,5 eurolla ja Popin uudenveroisen pipon 0,10 eurolla.

Ja ne luteet ja täit yms? No, itse laitan vaatteet saunaan ja/tai pakkaseen, jotta mahdolliset haittatekijät häipyvät. Lisäksi ennen käyttöä pesen kaikki koneessa.

Sukat, alusvaatteet jne ostan tietty uutena jokaiselle.

Minulla on kahdelle lapselleni jo kaikki kahden seuraavan koon vaatekerrat valmiina. Lähes kaikki ovat ostettu kirpparilta UUDENVEROISINA hintaan 0,10 - 4 e / kpl. Merkkeinä on Adidasta, Nikeä, Tommy Hilfigeriä, Calvin Kleiniä, Poloa, Tickettiä, Moloa, P.O.P:ia ja Marimekkoa ja vaikka mitä!

Olen säästänyt oikeasti tuhansia euroja..

Tienaan itse nettona 3200 e kuussa, joten en ole mikään ”köyhä”. Teen tämän ekologisuuden ja rahan säästämisen tähden.

Tykkään ostaa itselleni ajattomia vaatteita ja esim. villakangastakit kannattaa ostaa kirpparilta. Olen ostanut tänä vuonna kaksi 80 % villaa sisältävää arvokasta villakangastakkia yhteishintaan 5 e.

Lapseni ovat nyt 4 ja 8. Ajattelen heidän tulevaisuuttaan säästämällä heille kuukausittain rahaa ja ostamalla muutaman kerran vuodessa osakkeita.

Lapseni eivät olisi sen onnellisimpia, jos ostaisin heille vaatteet uutena - päin vastoin, en luultavasti pystyisi säästämään näin paljon heidän tulevaisuuttaan varten.

Haaveissa on, että heillä kummallakin on mahdollisuus hommata ajokortti ja ensiasunto suoraan 18-vuotiaana.

Ja joo, tiedetään - vanha kansa sanoo, että lasten pitää itse tienata omat rahansa. En usko tähän täysin. Joidenkin on helpompi ponnistaa maailmalle, kun ei tarvi lähteä nollasta.

Olen käynyt kursseja kultalusikka suussa syntyneiden ihmisten kanssa ja ikävä kyllä - he kaikki ovat menestyneitä. Johtuisiko siitä, että heidän ei ole tarvinut opiskellessaan miettiä niin paljon sitä riittääkö rahat aamupuuroon vai vuokranmaksuun :/

Ihailtavaa! Olen suorastaan kateellinen ku itellä ei riitä aika ja energia tollaseen.

Tästä syystä en myy mitään kalliita vaatteitani kirppiksellä - kun kaikki 200 euron kama pitää saadaa kolmella eurolla. Annan kaikki kalliit merkkivaatteeni suoraan kierrätykseen Hopelle tai pelastusarmeijalle. Juuri tuosta syystä ei kukaan halua maksaa esim 200 euron arvoisesta, täysin uudenveroisesta tavarasta mitään!

Epäekologiset

Minä en käy.

Olen yli 50. Oon tyhjentänyt omakotitalon, appivanhemmat ovat dumpanneet meille useita kymmeniä autokuormallisia tavaraa jne jne.

En tarvitse mitään.

Ostan vuosittain sukkia, kodmetiikkaa, satunnaisen vaatteen

En vietä turhaa missään kaupoissa

Käyn kirpputoreilla joskus, epäsäännöllisesti. Lähellä on pieni, jolta ei oikein löydy mitään ja automatkan päässä iso, jossa käymiseen sitten matkoineen tarviikin varata vähintään 1,5 h. Mutta vaatteita ja tavaraa ostan nettikirppareilta ihan vähän väliä. Lapsen ollessa pieni käytin kumpaakin tapaa kovasti. Sitten ihastuin tiettyyn vaatemerkkiin, jota ei saa kaupoista ollenkaan ja ostan sitä vain netistä, vähän käytettynä ja joskus harvoin uutenakin.

Olen työtön perheenäiti ja en käy kirpparilla koska täällä ei niitä ole.

Ei ole aikaa etsiä käytettyä krääsää. Eikä kirpputoreilla ole mitään mitä haluaisin ostaa.

En käy oikeastaan ikinä

Täyttä roskaa

Ostan vaatteeni ja kaikki muutkin uutena.

En käy enää. Olen home- ja hajusteyliherkkä, joten en enää pysty käymään kirppareilla. Ennen tykkäsin kierrellä ja tehdä löytöjä. Käytettyjä vaatteita en tosin ole ikinä osannut ostaa tai käyttää, ehkä siksi, että teen suurimman osan vaatteistani itse.

Kirppikset sen verran syrjässä, että joutus autolla vartavasten lähteen. Mitä joskus käyny en oo löytäny mitään kivaa omassa koossa, tuntuu niillä olevan myynnissä vaatteita vaan koosta M ylöspäin.

En käy enää. En halua hometta, elukoita tai niiden toukkia kotiini.

Vintage keräilytavaraa ei löydä edullisesti muualta kuin livekirppiksiltä.  Ostan kyllä itse ihan kaiken muunkin tai vaatteista en sentään alusvaatteita kuitenkaan. Omista tutuista tosi hyvätuloiset eivät käy kirppiksillä eivätkä bakteerikammoiset. 

Hyvä, ettei kaikki käy. Että on edes jotain hyvääkin jäljellä. Ja hyvä, että riittää niitäkin, jotka ostelevat uutena ja myyvät sitten kirpparilla.

Mulla oli muutaman vuoden kirppisbuumi tuossa muutama vuosi sitten. Ei ole koskaan ollut erityistä tarvetta siellä käydä. Omat vanhat, hyväkuntoiset ja pieneksi jääneet vaatteet annoin äidilleni, joka vei ne paikallisten seurakuntien keräyksiin ja vaatteet lähtivät ihan ilmaiseksi ulkomaille niitä tarvitseville. Ei kaikesta aina tarvitse saada rahaa itselle. Minulle riittää kun tiedän että lahjoitukseni menevät niitä tarvitseville.

Käytän niin paljon käyttövaatteina sellaisia ulkoiluun ja vaellukseen tarvittavia vaatteita, kuten hyvälaatuisia kuorivaatteita, teknisiä ja merinovillaisia vaatteita, että ei sellaisia ole kirppareilla ja ne ovat aika henkilökohtaisia vaatteita alusvaatteita, jotka ostetaan suoraan kaupasta. Samoin kaikki kengät.

Mun mies ei koskaan käy kirpparilla, eikä tykkää kun joskus ostan sieltä lapsille vaatteita ja ehkä siksi, hankkii suurimman osan vaateista lapsille kaupasta, ihan oma-aloiteisesti.

Luulee kirppisvaatteissa olevan tauteja ja täitä, vaikka ne olisi pesty monta kertaa, vielä jaksaa haistella nenäänsä ja sanoo niiden haisevan pahalle. Varmaan ennakkoluuloinen.

Sellainen ihminen, joka on koko lapsuuden ja teini-iän joutunut pakolla pukeutumaan käytettyihin vaatteisiin. Uutena sain vain alusvaatteet ja sukat. En saanut edes kenkiä uutena.

Uudet vaatteet ovat minulle luksusta, josta maksan mielellään.