Lue keskustelun säännöt.
Voikun jokutekisi selkokielisen keittokirjan!
16.02.2022 |
Jossa ei kuulloteta eikä paseerata eikä suurusteta normaalisti-
Kaikenhan voi sanoa ihan Suomeksikin.
Siis että sanotaan miten tehdään ja mitä pitäisi saada aikaiseksi.
Ja jossa olisi ainesmäärät grammoina, eikä pussilliset, eikä tölkilliset, eikä ripaukset...
Vai onko sellainen jo olemassa? Luulisi että englanniksi ainakin.
Pankaahan loka lentämään, kaikkihan osaa ja tietää kokkien termit ja niksit ilmankin.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö vanha kunnon Ruutukokki on myynnissä? Ostin sen ensimmäiseen omaan kotiin vuonna 1989 ja vieläkin tsekkaan sieltä, että paljonko piti laittaa suolaa lihamurekkeeseen. Ja juu, osaan tehdä ruokaa ihan itsekin, mutta raakaa mureketta on vähän tylsä maistella, joten on kiva, että voin luottaa Ruutukokkiin sen kummemmin koepaloja paistelematta ja maistelematta.
Ite olen laittanu pienen nokareen jauhelihaa lautaselle ja nopeasti mikrossa kypsyttänyt jos tarvii maistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ap miettinyt ihan samaa! Ja olen siis fiksu ja akateeminen, ainostaan kehno ruuanlaittaja. Tulee hirveä tuskanhiki kun lukee just jotain ”suurusta liemi” (mitä hittoa?) tai tee taikinaan sitko (mikä?) tai keitä puuroa puoli tuntia (keitä? Siis kiehuta, hauduta, vai mitä?).
Kiteytit oikein mainiosti sen, mitä tavallinen arkikokki ei halua kuulla. Suurustamisen tiedän, mutta se pitää silti kertoa keittokirjassa minkä verran sitä jauhoa (ja mitä jauhoa) siihen nesteeseen (vesi, maito, muu?) tulee???
Ja sieniä ryöpätään? Muistan kun mietin että onpa vaikeaa, eihän sieniin viitsi edes koskea.
Ja sipuli kuullotetaan. Niinpä, voisivat kertoa ihan suomeksi mitä noilla takoitetaan. Jo useat ruoka-aineet ovat vähän outoja, kuten vaikka kvinoa, jota ei tule käytettyä. Mitä se on ja mihin se soveltuu, mihin sitä noin ylipäänsä käytetään?
Kokkaus on samalla käsityötä ja luovaa työtä. Parhaiten opettelu onnistuu mestari-kisälli -periaatteella.
Parasta olisi jos suinkin löytää opettajia jotka "kädestä pitäen" ja yhdessä aloittelijan kanssa tekevät ja samalla neuvovat miten joku ruoka tehdään.
Toiseksi, on olemassa kursseja, joissa tehdään yksi ruokalaji, yhden illan aikana pienryhmässä. Näin korona-aikana myös live-striiminä valmistetaan ruokaa pienryhmässä.
Molemmissa voi reaaliajassa kysyä kysymyksiä opettajalta heti, jos on jotain epäselvää. Toki maksavat enemmän kuin keittokirja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös huono ruuanlaittaja. Juuri leivoin piirakkaa ja ohjeessa luki ”nypi jauhot voin sekaan”. Sen jälkeen piti vielä lisätä vesi.
Jännitti, onnistuuko taikina, kun en oikein saanut ohjeesta selvää millainen sen taikinan pitäisi olla sen nyppimisen jälkeen.Tämä on erittäin hyvä pointti. Tosiaan voisi selkeästi sanoa, "nypi jauhoja voin sekaan kunnes taikina on tasainen ja jauhot sekoittuneet kokonaan voihin".
Kyllähän osa ongelmaa on, että keittokirjoja tekevät ruokaa osaavat, joille monet asiat ovat itsestään selvyyksiä:-)
Paitsi motivaatio, kyllähän kotikasvatus vaikuttaa = onko lapsena ollut mukana ruuanlaitossa. Esim meillä minä olen aina ollut mukana, mies ei. Nyttemmin hän on meistä parempi kokki, koska maustaa ennakkoluulottomammin, kokeilee, eikä harmittele epäonnistumisia, laittaa vain opin piikkiin. Itselläni on selvästi enemmän paineet "osata", jos menee pieleen, harmittaa joku oma moka, joita nyt vaan kumminkin joskus sattuu.
Eli ei osaamattomuus aina ole huono juttu, kun ei anna sen lannistaa! Et varmaankaan ole huono kokki, et vaan vielä ole vielä tehnyt tarpeeksi kokeiluja!
Tämäpä avasi omia silmiäni! Olen aina ollut kiinnostunut ruuanlaitosta, mutta kotona äiti hallitsi keittiötä ja tyrkki sieltä pois. Sitten kun aikani vonguin mukaan, otti ja antoi juuri aivan ihmeellisiä ylimalkaisia ohjeita ja virnuili, kun meni pieleen, että et sinä vain osaa.
Jatkoin silti sitkeitä yrityksiä ja tietty meni pieleen. Sain naureskeluja ja olin perheen naurun aihe, mitä ruuanlaittoon tuli. Kun esittelin mieheni kotona eka kertaa, hänelle kerrottiin naureskellen, että tule sitten tänne tai mene siskolleen syömään, että et vaan joudu Xn kokkailuilla elämään.
Noh, kun pääsimme yhdessä harjoittelemaan, epäonnistumaan, onnistumaan (onnistumiset kirjasimme vihkoon:-) ) voin sanoa, että muutaman vuoden päästä pesin siskoni ja äitini mennen tullen ruuanlaitossa ja tein ruokia, joista he unta näkevät.
Hauskaa on, että siitä huolimatta olen vielä perheen naurunaihe ja muistellaan jotain 12 v tehtyä mokaa.
Ruoka ja sen tekeminen on suuresti myös tunneasia!
Miten suomentaa kuullottaminen tai suurustaminen?
Miten avaisitte nuo käsitteet?
Kotiruoka-keittokirjan eka painos on vuodelta 1906 ja se on uudistettu eli nykyaikaistettu muutaman kerran vuosien saatossa, viimeisin taitaa olla 2000.
Se on todella hyvä kirja, siinä on nimenomaan perusruokia ja leivonnaisia sekä juomia, mukana on myös jokunen perinneruoka omana kulumaan.
Ja ohjeet on helppoja ja löytyy ruuanvalmistuksen sanasto jos joku tekemisenmääre on epäselvä.
Varsinkin jos ei osaa nettiä käyttää 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö vanha kunnon Ruutukokki on myynnissä? Ostin sen ensimmäiseen omaan kotiin vuonna 1989 ja vieläkin tsekkaan sieltä, että paljonko piti laittaa suolaa lihamurekkeeseen. Ja juu, osaan tehdä ruokaa ihan itsekin, mutta raakaa mureketta on vähän tylsä maistella, joten on kiva, että voin luottaa Ruutukokkiin sen kummemmin koepaloja paistelematta ja maistelematta.
Minusta tämä on hyvä neuvo: tee sitä, mikä toimii!
Vierailija kirjoitti:
Miten suomentaa kuullottaminen tai suurustaminen?
Miten avaisitte nuo käsitteet?
Kotiruoka-keittokirjan eka painos on vuodelta 1906 ja se on uudistettu eli nykyaikaistettu muutaman kerran vuosien saatossa, viimeisin taitaa olla 2000.
Se on todella hyvä kirja, siinä on nimenomaan perusruokia ja leivonnaisia sekä juomia, mukana on myös jokunen perinneruoka omana kulumaan.
Ja ohjeet on helppoja ja löytyy ruuanvalmistuksen sanasto jos joku tekemisenmääre on epäselvä.
Varsinkin jos ei osaa nettiä käyttää 😉
Ei tarvitse suomentaa, voi selventää.
Paista sipulia kevyesti, kunnes se on kiiltelevää, älä ruskista.
Lisää maizenaa/jauhoja liemeen, kunnes liemi on sakeampaa/paksuuntuu.
Jos on epävarma kokki, jää ruoka tekemättä, jos tarvitsee reseptin ensimmäisellä rivillä alkaa googlettelemaan, että mitä helkkaria tässä pitäisi tehdä. Hommasta tulee työlästä ja hankalaa, tulee tunne, että joo ei ole mulle tämä vaan jotain vaikeaa.
Itse hyvänä kokkina en ymmärrä tätä hokemista, että googleta, kun reseptistä vaan voisi tehdä selkokielisen muutamalla sanalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten suomentaa kuullottaminen tai suurustaminen?
Miten avaisitte nuo käsitteet?
Nuohan on helppo selittää ymmärrettävästi, kun vain viitsii vähän miettiä. Esim. "kuullota sipulia" = "Paista sipulia miedolla lämnöllä (levyn säädin 3-4, jos maksimi on 6) öljyssä /voissa, kunnes se on läpikuultavaa. Älä anna sipulin ruskistua."
"Suurusta" = "Sekoita kulhossa x ruokalusikallista y-jauhoja hyvin 1 desilitraan vettä/maitoa. Lisää tämä kiehuvaan keitokseen ja sekoita, kunnes keitos kiehuu uudelleen ja pari minuuttia sen jälkeen." Suurustamiseen on toki useita tapoja ja tässä on kuvattu vain yksi. Korvaa "keitos" sillä ruokalajilla, jota ollaan valmistamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossakin netissä oli sellainen reseptisivusto, joka oli suunattu esim. autisteille, en nyt vaan millään löytänyt sitä. Enkä tarkoita pahalla jos sinä et ole autisti, se vaan oli sellainen sivusto jossa kaikki reseptit oli todella selkeästi kirjoitettu. Tästä ei nyt kauheasti ollut apua kun en linkkiä löytänyt :D
Arvasin tuon asenteen. Olen ihan akateeminen menestyväkin ihminen. Kotona ei vaan äitikään itse laittanut ja koulussa ei juurikaan opetettu. Syön yleensä valmista mutta nyt terveystiedon kasvettua olen alkanut kokkailla.
Et ole, akateeminen osaa hankkia tietoa ja selvittää asioiden merkityksen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkosuomalaisena luen kolmella kielellä reseptejä. 1 hiiva, paljonko on Suomessa? Saksassa se on 32 g ja Italiassa 25 g. Suomalaisia reseptejä on vaikea edes yrittää tehdä kun aina on tölkki sitä ja purkki tätä mutta ei ole määrää esim. kerma.
Ymmärrän ongelman, mutta tähän on helppo ratkaisu: Google. Jos esim. ohjeessa lukee "purkki kermaviiliä", laita Googleen "Valio kermaviili". Saat tuoteselosteen, jossa on myös kerrottu purkin koko grammoina.
Vierailija kirjoitti:
Ulkosuomalaisena luen kolmella kielellä reseptejä. 1 hiiva, paljonko on Suomessa? Saksassa se on 32 g ja Italiassa 25 g. Suomalaisia reseptejä on vaikea edes yrittää tehdä kun aina on tölkki sitä ja purkki tätä mutta ei ole määrää esim. kerma.
Hyvässsä ohjeessa on annettu se tölkin kokokin. Samaa tavaraa kun voi saada monenkokoisessa tölkissä.
Tuore hiiva on Suomessa 50g, kuivahiiva 11g
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikkalaisissa ohjeissa voin määrän ilmoittamiseen käytetään termiä "stick". Se on tietyn kokoinen (olikohan 113 g) myyntipakkaus, tikun muotoinen. Kaikkea mielenkiintoista voi oppia, jos huvittaa etsiä, mutta ymmärrän täysin, että monella ei ole aikaa tai kiinnostusta etsiskellä mittayksiköiden vertautuvuutta tai tekniikoita termien takaa.
Hyvässä peruskeittokirjassa on mukana osuus perustekniikoista ja termeistä sekä välineistä ja mittataulukot, joten niitä ei ihan tilanpuutteenkaan takia tarvitse jokaiseen ohjeeseen vielä erikseen liittää. Aivan samoin vaikka käsityöohjeissa on omansa vasta-alkajille ja edistyneille, sama keittokirjoissa, ne on tarkoitettu erilaisille käyttäjille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suomentaa kuullottaminen tai suurustaminen?
Miten avaisitte nuo käsitteet?
Kotiruoka-keittokirjan eka painos on vuodelta 1906 ja se on uudistettu eli nykyaikaistettu muutaman kerran vuosien saatossa, viimeisin taitaa olla 2000.
Se on todella hyvä kirja, siinä on nimenomaan perusruokia ja leivonnaisia sekä juomia, mukana on myös jokunen perinneruoka omana kulumaan.
Ja ohjeet on helppoja ja löytyy ruuanvalmistuksen sanasto jos joku tekemisenmääre on epäselvä.
Varsinkin jos ei osaa nettiä käyttää 😉Ei tarvitse suomentaa, voi selventää.
Paista sipulia kevyesti, kunnes se on kiiltelevää, älä ruskista.
Lisää maizenaa/jauhoja liemeen, kunnes liemi on sakeampaa/paksuuntuu.
Jos on epävarma kokki, jää ruoka tekemättä, jos tarvitsee reseptin ensimmäisellä rivillä alkaa googlettelemaan, että mitä helkkaria tässä pitäisi tehdä. Hommasta tulee työlästä ja hankalaa, tulee tunne, että joo ei ole mulle tämä vaan jotain vaikeaa.
Itse hyvänä kokkina en ymmärrä tätä hokemista, että googleta, kun reseptistä vaan voisi tehdä selkokielisen muutamalla sanalla.
Juuri näin. En ymmärrä tätä pätemistä, että googleta ja etkö osaa googlettaa kyllä jokainen osaa, mutta kun kyse on siitä, että ruokaa pitäisi alkaa tekemään nyt, eikä ole varannut puolta tuntia googlettelulle, mitä stanaa tässäkin taas sanotaan, eikä kiinnostus ruuanlaittoon ole niin suuri, että jaksaisi mennä reseptiä rivi riviltä googlen kanssa.
Aloittaja on ihminen, joka haluaa opetella tekemään itse terveellistä ruokaa. Tämä on niin hyvä tavoite, että en tajua, miksi pitää vastata siihen pätskyilemällä ja alentamalla aloittajan motivaatiota entisestään. Toivon, että itse jaksaisin joskus innostua samaan, mutta jäänyt aina tuohon että en mä kumminkaan osaa tai jaksa.
Taitaa olla google-kokit tällä asialla, sillä onhan tullut teitä muitakin, jotka symppaatte tilannetta ja annatte oikeasti neuvoja. Kiitos niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suomentaa kuullottaminen tai suurustaminen?
Miten avaisitte nuo käsitteet?
"Suurusta" = "Sekoita kulhossa x ruokalusikallista y-jauhoja hyvin 1 desilitraan vettä/maitoa. Lisää tämä kiehuvaan keitokseen ja sekoita, kunnes keitos kiehuu uudelleen ja pari minuuttia sen jälkeen." Suurustamiseen on toki useita tapoja ja tässä on kuvattu vain yksi. Korvaa "keitos" sillä ruokalajilla, jota ollaan valmistamassa.
Miten kananmunalla suurustetaan? Mitä on nestesuurustaminen?
Onko sillä väliä onko suurustettava neste valmiiksi kuumaa vai kuumennetaanko se suurusteen kanssa? Tarkoittaako kiehauttaminen sitä, että se neste/kiisseli/kastike kuplii pari kolme kertaa vai enemmän? Missä vaiheessa se muuttuu kiehumiseksi?
Ps. Tiedän mitä nuo jutut tarkoittavat ilman nettiä, mutta tätäKIN lukee joku joka ei osaa eikä tiedä
Keittokirjoissa on yleensä erikseen osio missä selitetään tekniikat, usein kuvien kera. Ei niitä voi selittää vaihe vaiheelta jokaisessa ohjeessa jos kirja halutaan pitää selkeenä ja helppolukuisena. Youtube on silti kotikokin paras työkalu uuden oppimiseen.
Ruoanlaitto ei myöskään ole grammantarkkaa hommaa. Ohjeista voi poiketa reippaasti ja lopputulos voi silti olla yhtä hyvä tai parempikin. Sillä ei ole niin merkitystä onko purkin koko 300 g vai 400 g. Laitat ensin osan ja sitten lisäät jos on tarvetta. Suurusteen ohjeen löydät paketin kyljestä. Mausteet on vähän hankalampi homma kun jokaisella on omat mieltymyksensä, ja sopivat määrät selviää vain kokeilemalla. Edes tarkat määrät ohjeessa ei takaa hyvää ruokaa jos mausteet ei ole mieleisiä. Maistele ja haistele mausteita ihan sellaisenaan niin opit mistä tykkäät, ja mitkä on mietoja ja mitkä voimakkaita. Mausta, maista, ja toista tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suomentaa kuullottaminen tai suurustaminen?
Miten avaisitte nuo käsitteet?
Kotiruoka-keittokirjan eka painos on vuodelta 1906 ja se on uudistettu eli nykyaikaistettu muutaman kerran vuosien saatossa, viimeisin taitaa olla 2000.
Se on todella hyvä kirja, siinä on nimenomaan perusruokia ja leivonnaisia sekä juomia, mukana on myös jokunen perinneruoka omana kulumaan.
Ja ohjeet on helppoja ja löytyy ruuanvalmistuksen sanasto jos joku tekemisenmääre on epäselvä.
Varsinkin jos ei osaa nettiä käyttää 😉Ei tarvitse suomentaa, voi selventää.
Paista sipulia kevyesti, kunnes se on kiiltelevää, älä ruskista.
Lisää maizenaa/jauhoja liemeen, kunnes liemi on sakeampaa/paksuuntuu.
Jos on epävarma kokki, jää ruoka tekemättä, jos tarvitsee reseptin ensimmäisellä rivillä alkaa googlettelemaan, että mitä helkkaria tässä pitäisi tehdä. Hommasta tulee työlästä ja hankalaa, tulee tunne, että joo ei ole mulle tämä vaan jotain vaikeaa.
Itse hyvänä kokkina en ymmärrä tätä hokemista, että googleta, kun reseptistä vaan voisi tehdä selkokielisen muutamalla sanalla.
Juuri näin. En ymmärrä tätä pätemistä, että googleta ja etkö osaa googlettaa kyllä jokainen osaa, mutta kun kyse on siitä, että ruokaa pitäisi alkaa tekemään nyt, eikä ole varannut puolta tuntia googlettelulle, mitä stanaa tässäkin taas sanotaan, eikä kiinnostus ruuanlaittoon ole niin suuri, että jaksaisi mennä reseptiä rivi riviltä googlen kanssa.
Aloittaja on ihminen, joka haluaa opetella tekemään itse terveellistä ruokaa. Tämä on niin hyvä tavoite, että en tajua, miksi pitää vastata siihen pätskyilemällä ja alentamalla aloittajan motivaatiota entisestään. Toivon, että itse jaksaisin joskus innostua samaan, mutta jäänyt aina tuohon että en mä kumminkaan osaa tai jaksa.
Taitaa olla google-kokit tällä asialla, sillä onhan tullut teitä muitakin, jotka symppaatte tilannetta ja annatte oikeasti neuvoja. Kiitos niistä.
Ohjetta ei yleensä valita juuri sillä hetkellä kun ruokaa pitäisi alkaa laittaa. Täytyyhän ensin ainakin tarkistaa löytyykö kotoa tarvittavat ainekset. Samalla voi lukea ohjeen läpi ja ottaa selvää jos jotain vaihetta ei ymmärrä. Ja jos oikeesti löytyy halua opetella niin keittokirjaa voi lukea ihan muuten vaan ja tehdä lista kaikista epäselvistä termeistä. Niitä voi sitten opiskella kaikessa rauhassa kun siihen löytyy sopiva hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suomentaa kuullottaminen tai suurustaminen?
Miten avaisitte nuo käsitteet?
"Suurusta" = "Sekoita kulhossa x ruokalusikallista y-jauhoja hyvin 1 desilitraan vettä/maitoa. Lisää tämä kiehuvaan keitokseen ja sekoita, kunnes keitos kiehuu uudelleen ja pari minuuttia sen jälkeen." Suurustamiseen on toki useita tapoja ja tässä on kuvattu vain yksi. Korvaa "keitos" sillä ruokalajilla, jota ollaan valmistamassa.
Miten kananmunalla suurustetaan? Mitä on nestesuurustaminen?
Onko sillä väliä onko suurustettava neste valmiiksi kuumaa vai kuumennetaanko se suurusteen kanssa? Tarkoittaako kiehauttaminen sitä, että se neste/kiisseli/kastike kuplii pari kolme kertaa vai enemmän? Missä vaiheessa se muuttuu kiehumiseksi?
Ps. Tiedän mitä nuo jutut tarkoittavat ilman nettiä, mutta tätäKIN lukee joku joka ei osaa eikä tiedä
Nämä kaikki riippuvat siitä, mitä ruokaa ollaan tekemässä. Joten on hyvin tärkeää juurikin se, että reseptin ensimmäisestä rivistä alkaen selostetaan kaikki työvaiheet, eikä vain sanota, että termistö löytyy kirjan lopusta/netistä.
Sen vuoksi hokeminen, että etkös osaa netistä kattoa onkin turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suomentaa kuullottaminen tai suurustaminen?
Miten avaisitte nuo käsitteet?
Kotiruoka-keittokirjan eka painos on vuodelta 1906 ja se on uudistettu eli nykyaikaistettu muutaman kerran vuosien saatossa, viimeisin taitaa olla 2000.
Se on todella hyvä kirja, siinä on nimenomaan perusruokia ja leivonnaisia sekä juomia, mukana on myös jokunen perinneruoka omana kulumaan.
Ja ohjeet on helppoja ja löytyy ruuanvalmistuksen sanasto jos joku tekemisenmääre on epäselvä.
Varsinkin jos ei osaa nettiä käyttää 😉Ei tarvitse suomentaa, voi selventää.
Paista sipulia kevyesti, kunnes se on kiiltelevää, älä ruskista.
Lisää maizenaa/jauhoja liemeen, kunnes liemi on sakeampaa/paksuuntuu.
Jos on epävarma kokki, jää ruoka tekemättä, jos tarvitsee reseptin ensimmäisellä rivillä alkaa googlettelemaan, että mitä helkkaria tässä pitäisi tehdä. Hommasta tulee työlästä ja hankalaa, tulee tunne, että joo ei ole mulle tämä vaan jotain vaikeaa.
Itse hyvänä kokkina en ymmärrä tätä hokemista, että googleta, kun reseptistä vaan voisi tehdä selkokielisen muutamalla sanalla.
Juuri näin. En ymmärrä tätä pätemistä, että googleta ja etkö osaa googlettaa kyllä jokainen osaa, mutta kun kyse on siitä, että ruokaa pitäisi alkaa tekemään nyt, eikä ole varannut puolta tuntia googlettelulle, mitä stanaa tässäkin taas sanotaan, eikä kiinnostus ruuanlaittoon ole niin suuri, että jaksaisi mennä reseptiä rivi riviltä googlen kanssa.
Aloittaja on ihminen, joka haluaa opetella tekemään itse terveellistä ruokaa. Tämä on niin hyvä tavoite, että en tajua, miksi pitää vastata siihen pätskyilemällä ja alentamalla aloittajan motivaatiota entisestään. Toivon, että itse jaksaisin joskus innostua samaan, mutta jäänyt aina tuohon että en mä kumminkaan osaa tai jaksa.
Taitaa olla google-kokit tällä asialla, sillä onhan tullut teitä muitakin, jotka symppaatte tilannetta ja annatte oikeasti neuvoja. Kiitos niistä.
Ohjetta ei yleensä valita juuri sillä hetkellä kun ruokaa pitäisi alkaa laittaa. Täytyyhän ensin ainakin tarkistaa löytyykö kotoa tarvittavat ainekset. Samalla voi lukea ohjeen läpi ja ottaa selvää jos jotain vaihetta ei ymmärrä. Ja jos oikeesti löytyy halua opetella niin keittokirjaa voi lukea ihan muuten vaan ja tehdä lista kaikista epäselvistä termeistä. Niitä voi sitten opiskella kaikessa rauhassa kun siihen löytyy sopiva hetki.
No totahan mä just yritin sanoa, että kun ei ole halua opiskella keittokirjaa tai tehdä listoja epäselvistä asioista.
Niin sen takia moni meistä, kuten aloittaja, toivoisi jotain muuta lähestymistapaa asiaan kuin tuo, minkä sinä nyt otat, että pitää nähdä kamalasti vaivaa olla joku keittiötieteen opiskelija.
Mulle hyvä neuvo oli se, että aloittaa vaan jostain valion mainoksista ja tekee niin kun neuvotaan. Siitä aion aloittaa. Ei mua auta se, että tästäkin tulee yksi asia mun elämässä, jonka eteen pitää älyttömästi kaikessa rauhassa opiskella.
Vierailija kirjoitti:
En ota kantaa muuhun kuin aloituksen kommenttiin siitä, että mittana "pussillinen" tai "tölkillinen" olisi jotenkin hankala. Miten niin? Ohjeessa on vaikka 400g tomaattimurskaa. No osta 400g tölkki tomaattimurskaa ja kaada sitä sitten ruoan joukkoon tölkillinen. Ei tarvitse mittailla, sen kun kippaa koko tölkin sisällön sekaan.
Toki, jos ohjeessa on se 400g tomaattimurskaa ja ostat 500g tomaattimurskan, niin sitten pitääkin vähän soveltaa...
Tuollaiset mitat ovat todella epätarkkoja, sillä niissä oletetaan, että tölkillinen on aina tietyn kokoinen. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, vaikka toki useimmat tölkit esim. tomaattimurskaa ovat Suomessa tuon 400g. Mutta joku pussillinen tiettyä raaka-ainetta voi kyllä olla monenkokoinen, kookoskermaakin saa niin 400g kuin 250g tölkeissä. Kyllä minäkin mieluiten haluaisin saada tietoon sen grammamäärän niin ei tarvitse arvailla, reseptin laatija kuitenkin tietää kuinka monta grammaa se hänen käyttämänsä tölkki on, joten voisi yhtä hyvin kirjoittaa sen auki.
Tämä on erittäin hyvä pointti. Tosiaan voisi selkeästi sanoa, "nypi jauhoja voin sekaan kunnes taikina on tasainen ja jauhot sekoittuneet kokonaan voihin".
Kyllähän osa ongelmaa on, että keittokirjoja tekevät ruokaa osaavat, joille monet asiat ovat itsestään selvyyksiä:-)
Paitsi motivaatio, kyllähän kotikasvatus vaikuttaa = onko lapsena ollut mukana ruuanlaitossa. Esim meillä minä olen aina ollut mukana, mies ei. Nyttemmin hän on meistä parempi kokki, koska maustaa ennakkoluulottomammin, kokeilee, eikä harmittele epäonnistumisia, laittaa vain opin piikkiin. Itselläni on selvästi enemmän paineet "osata", jos menee pieleen, harmittaa joku oma moka, joita nyt vaan kumminkin joskus sattuu.
Eli ei osaamattomuus aina ole huono juttu, kun ei anna sen lannistaa! Et varmaankaan ole huono kokki, et vaan vielä ole vielä tehnyt tarpeeksi kokeiluja!