Tunnusta tässä jotain
Mulla oli monta vuotta suhde naimisissa olevaan lestadiolaiseen mieheen.
Kommentit (187)
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 22:51"]
Olen ihan rakastunut työkaveriin. Tää on ihan hullua. Jos meistä oikeasti joskus jotain tulee ja tunne on molemmin puolinen ei missään ole järkeä ja kaikki tuntuu silti olevan juuri oikein kohdallaan. Niin sen elämän olisi pitänyt mennäkin, jos me vielä joskus yhdessä ollaan. Oon niin onnellinen kun katsomme toisiamme silmiin vaikka koko tästä "ehkä jostain" ei ole puuttu ollenkaan. Miten joku ihminen voikin olla niin oikein tuntuinen itselle?
[/quote]
ootko varma että sillä on samat tunteet sua kohtaan?
[/quote]
En ole täysi varma, mutta aika varma. Ainakin mitä elekieli on kertonut, tosin voi olla omaa kuvitelmaakin, mutta harvoin nähdään ja jotain sen suuntaista oli kerran, joitakin kuukausia sitten, mistä olisi voinut päätellä olevan jotain enemmän.. Se ei ollut ihan normaalia käytöstä.. Ensitapaamisesta on kohta 9kk..
Ja tää avautuminen tänne on kyllä aika noloa, ja mä tiedän sen :)
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 01:51"]Mulla ei ole mitään aspergereita ym tutkittu kun en ole nuppilääkärillä käynyt sen jälkeen kun lapsena sinne jouduin koska olin lähes mykkä omasta tahdostani. muualla paitsi kotona. Taisin olla 7-8 vuotias kun mut passitettiin tutkimuksiin. Mitään kovin merkittävää tuskin musta löytyi. Olin vaan mykkä ja koulussa en ala-asteella montaa sanaa sanonut lukuvuotta kohden. Nykyään mulla on joku pakkomielle ihmisistä. Haluaisin puhua kaikille tuntemattomille, tuttujen kanssa puhuminen ahdistaa. Puhun vähän epäselvästi mutta olen nyt aikuisena kai sinut sen kanssa. En ole tutkituttanut pääkoppaani mutta luin sattumalta erästä blogia jossa joku kertoi kärsivänsä adhd:sta ilman sitä vilkkautta, eli add tais olla se diagnoosi. Ehkä mulla on sellainen, se selittäisi miksi olin niin huono aina koulussa, mulla on huono muisti, aina kun joku puhuu jotain tärkeää niin aivoni seisahtaa. Kuulen kuinka hän puhuu mutta sanat ei jää mieleeni. Jos joku kertoo vaikka kadunnimen ja kellonajan niin mun pitää sillä sekunnilla kirjoittaa be ylös. Muuten kun hän lopettaa lauseen niin asia on jo unohtunut mielestäni, tai se ei käytännössä koskaan edes rekisteröidy mieleeni. Mun päässä ei ole koskaan hiljaista. Mulla on pakkomielle laskea kaikkea. Maton raitoja, taulujen lukumäärää, esineiden määrää, ihmisten määrää. Mutta päässälaskutaitoni on naurettavan huono eli en ole mikään sellainen savant tai mitä ne on. Luen kauppalistaa kaupassa ja luen vaikka että maitoa, voita, appelsiineja, kaikkia on. Mutta hihnalle laittaessa huomaan että appelsiineja ei olekaan korissa. En muista aina mikä biisi soi ennen nykyistä biisiä. En aina muista vaihdoinko lapseltani vaipan, jos luen kaksi lyhyttä vitsiä, saatan unohtaa jälkimmäisen jälkeen ekan vitsin aiheen. En muista tai tiedä puhuinko jostain asiasta ääneen vai ajattelinko vain. En muista aina että tapahtuiko joku oikeasti vai oliko se unta. Pelkään joskus lastani kantaessa että unohdan että se on lapsi tai luulen sitä vaikka tyynyksi ja heitän sen vaikka sängylle. Osaan kuitenkin aika hyvin hillitä itseni sen suhteen, onnekseni. Suuntavaistoa ei ole lainkaan. Kun luen jotain niin en tajua mitä juuri luin ja vaikka seuraavaksi luen lauseen ajatuksella, silti seuraavaa lausetta ajattellessa en muista mikä edellinen lause oli. Tästä oli kovasti haittaa kouluaikoina. En pysty keskittymään lukemaani tekstiin jos joku vaikka hengittää raskaasti tai nukkuu samassa huoneessa. Kuulen vain sen hengityksen. Kärsin unettomuudesta jonkin verran ja jos joku muu nukkuu samassa huoneessa niin mun on pakko hengittää samaan tahtiin kuin se nukkuva ihminen hengittää nukkuessaan. Ahdistaa muuten ja aivoni rauhoittuu pikkasen kun synkronoin hengitykseni toisen kanssa. Voisin jatkaa tätä loputtomiin mutta tuskin kukaan tätäkään luki. Niin ja olen 30v.
[/quote]
Hei mulla on noi samat paitsi etten oo ollut mykkä vaan hyvin hiljainen ja puhun mahdollisimman vähän ja oon hiljainen edelleen, en laske asioita paitsi joskus jos ei keksi muuta tekemistä, matikassa oon ollut huonompi, kuin kukaan tietämäni edes erityisluokassa ja amiksessa, en hengitä samaan tahtiin kuin kukaan paitsi pienenä tein myös sitä joskus. Mäkin epäilen add ta, koska olin myös ylihuono koulussa.
Tykkään eräästä homomiehestä liikaa
Eksäni ja minä tapaamme välillä salaa. Hän on suhteessa yhden toisen eksänsä kanssa ja heillä on pieni lapsi. En tunne syyllisyyttä.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 22:15"]Nauran monille palstakirjoituksille.
Yleensä minua huvittavat naurettavat kirjoitusvirheet (mm. enään, Suomalainen, ulkoovi, Thaimaaseen, otappa jne.), mutta osa teksteistä on hauskoja.
[/quote]
Otappa ei ole kirjoitusvirhe vaan murresana
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 22:51"]
Olen ihan rakastunut työkaveriin. Tää on ihan hullua. Jos meistä oikeasti joskus jotain tulee ja tunne on molemmin puolinen ei missään ole järkeä ja kaikki tuntuu silti olevan juuri oikein kohdallaan. Niin sen elämän olisi pitänyt mennäkin, jos me vielä joskus yhdessä ollaan. Oon niin onnellinen kun katsomme toisiamme silmiin vaikka koko tästä "ehkä jostain" ei ole puuttu ollenkaan. Miten joku ihminen voikin olla niin oikein tuntuinen itselle?
[/quote]
ootko varma että sillä on samat tunteet sua kohtaan?
[/quote]
En ole täysi varma, mutta aika varma. Ainakin mitä elekieli on kertonut, tosin voi olla omaa kuvitelmaakin, mutta harvoin nähdään ja jotain sen suuntaista oli kerran, joitakin kuukausia sitten, mistä olisi voinut päätellä olevan jotain enemmän.. Se ei ollut ihan normaalia käytöstä.. Ensitapaamisesta on kohta 9kk..
Ja tää avautuminen tänne on kyllä aika noloa, ja mä tiedän sen :)
[/quote]
ja sitä silmiin tuijottelua on jatkunut pidemmän aikaa <3
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:18"]
Eksäni ja minä tapaamme välillä salaa. Hän on suhteessa yhden toisen eksänsä kanssa ja heillä on pieni lapsi. En tunne syyllisyyttä.
[/quote]
Lumppu.
Tahtoisin panna puukässän opettajaani rajusti :-) t.15v tyty
Olen ujo oikeassa elämässä, netissä en ollenkaan, jos en esiinny omalla nimelläni.
Mies lyö mua myös silloin kun imetän vauvaa.
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 16:01"]Mies lyö mua myös silloin kun imetän vauvaa.
[/quote]
Jätä se sika!
Pelkään joka kuukausi, että olisin raskaana. Vaikka ehkäisystä pidetään hyvää huolta tuplasti.
Olen mustasukkainen tyttöystäväni jääkaapin kurkuille.
Kotini on kaaoksessa. En koskaan kehtaisi kutsua ketään kylään. Olen kuitenkin liian saamaton, jotta saisin laitettua kotini kuntoon.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:20"][quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 23:18"]
Eksäni ja minä tapaamme välillä salaa. Hän on suhteessa yhden toisen eksänsä kanssa ja heillä on pieni lapsi. En tunne syyllisyyttä.
[/quote]
Lumppu.
[/quote]
Tiedän. En välitä :P
[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 22:51"]
Olen ihan rakastunut työkaveriin. Tää on ihan hullua. Jos meistä oikeasti joskus jotain tulee ja tunne on molemmin puolinen ei missään ole järkeä ja kaikki tuntuu silti olevan juuri oikein kohdallaan. Niin sen elämän olisi pitänyt mennäkin, jos me vielä joskus yhdessä ollaan. Oon niin onnellinen kun katsomme toisiamme silmiin vaikka koko tästä "ehkä jostain" ei ole puuttu ollenkaan. Miten joku ihminen voikin olla niin oikein tuntuinen itselle?
[/quote]
ootko varma että sillä on samat tunteet sua kohtaan?