Lue keskustelun säännöt.
oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Meidät oli pari vuotta sitten kutsuttu kavereiden häihin. Koska meikkasin morsiamen niin mun oli oltava paikalla jo edellisenä päivänä . Häät olivat tosi syrjäisessä paikassa, meille oli luvattu illallinen pian saapumisen jälkeen. Ruokana oli keittoa, pieni kulho per ruokailija, jäi nälkä. Seuraavan kerran ruokaa oli tarjolla vasta aamiaisella, sekin varsin heppoinen, vasta hääjuhlissa seuraavan iltana oli tarpeeksi ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan muista, että kyläreissuilla olisi varsinaisesti ikinä joutunut nälissä olemaan.
Mutta kerran yhdellä työkeikalla oltiin kolleegan kanssa asiakkaan luona avustamassa meidän uuden järjestelmän käyttöönotossa. Oltiin herätty aamuvarhain. Matkustettu tuntikausia. Ensin lentokentälle, kaksi lentoa lyhyellä vaihtoajalla ja lopuksi vielä kohdemaan kentältä taksilla hotellille ja sieltä saman tien asiakkaalle. Siis pelkän aamupalan voimalla mentiin.
Meille osoitettiin työtilaksi ikkunaton tukala huone. Painettiin hiki päässä ilman juotavaa useampi tunti, kunnes firmamme paikallinen edustaja toi jostain pullolliset mehua per nenä ja jotkut sämpylät tms.
Siitä ei kuitenkaan ollut kuin väliaikainen apu. Kun pääsin illalla hotellille ensimmäiseksi join varmaan pari litraa vettä. Sitten hetken toivuttua syömään.
Seuraavana päivänä otettiinkin heti aamusta selvää, mistä sai ruokaa ja mistä juotavaa. Loppuviikko olikin huomattavasti helpompi.
Miksi ette kysyneet asiakkaan edustajalta missä on lähin mukava ruokapaikka, ja kutsuneet vaikka asiakkaan edustajaa mukaan ja tarjonneet hänelle sapuskat?
Harvempi haluaa maksaa omasta pussista omia ja asiakasfirman edustajan ruokailuja. Rivitason työntekijät eivät yleensä pystyvät kuittaamaan edustuskuluja ilman etukäteisvaltuutusta.
Oikea syypää tässä oli ensimmäisenä oma työntantaja kun ei huolehtinyt asiallisesta ruokahuollosta ja toisena asiakasfirma joka ilmeisesti katsoi maksaneensa jo tarpeeksi konsulttityötä tekevälle firmalle ja unohti peruskohtelaisuudet ammattilaisten välillä. Valitettavan yleistä nykyään, että konsultteja pidetään toisen luokan kansalaisina joita voi kohdella miten haluaa kun on maksettu se hallintopuolen lähettämä lasku työstä.
En oikeastaan. En tykkää syödä kovasti muutenkaan enkä puputtaa pullaa.
Joo, sain kerran yökylässä ollessa puolikkaan banaanin
Lähes aina kärsin nälästä. Heti kun menen kyläilemään sisälle, alkaa nälkä, vaikka olisin juuri syönyt. Tarjoilu on aina liian hidasta ja merkille pantavaa. Miksei vain kutsuta pöytään ja aleta syömään. Vien yleensä kaikki syötävät mukanani. Omien sukulaisteni luona en näe nälkää. Jos ei olisi koronaa, haluaisin joka päivä syödä lounasta seisovasta pöydästä. Esim. Postitalolla on hyvät syötävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ajattelee, miten paljon Suomessa on ruokaa ja miten helppoa ja edullistakin olisi tarjota vaikka valmisaterioita, en ymmärrä ollenkaan tähän ketjuun kirjoittaneiden kokemaa saituutta. Ihmisten täytyy olla sairaalloisen pihejä, jos eivät välitä tarjota vierailleen kylliksi ruokaa. Varsinkin jos ovat itse kutsuneet heidät kylään. Minä pistäisin vierailut ja yhteydenpidon jäähylle tuollaisen "vieraanvaraisuuden" jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan muista, että kyläreissuilla olisi varsinaisesti ikinä joutunut nälissä olemaan.
Mutta kerran yhdellä työkeikalla oltiin kolleegan kanssa asiakkaan luona avustamassa meidän uuden järjestelmän käyttöönotossa. Oltiin herätty aamuvarhain. Matkustettu tuntikausia. Ensin lentokentälle, kaksi lentoa lyhyellä vaihtoajalla ja lopuksi vielä kohdemaan kentältä taksilla hotellille ja sieltä saman tien asiakkaalle. Siis pelkän aamupalan voimalla mentiin.
Meille osoitettiin työtilaksi ikkunaton tukala huone. Painettiin hiki päässä ilman juotavaa useampi tunti, kunnes firmamme paikallinen edustaja toi jostain pullolliset mehua per nenä ja jotkut sämpylät tms.
Siitä ei kuitenkaan ollut kuin väliaikainen apu. Kun pääsin illalla hotellille ensimmäiseksi join varmaan pari litraa vettä. Sitten hetken toivuttua syömään.
Seuraavana päivänä otettiinkin heti aamusta selvää, mistä sai ruokaa ja mistä juotavaa. Loppuviikko olikin huomattavasti helpompi.
Miksi ette kysyneet asiakkaan edustajalta missä on lähin mukava ruokapaikka, ja kutsuneet vaikka asiakkaan edustajaa mukaan ja tarjonneet hänelle sapuskat?
Harvempi haluaa maksaa omasta pussista omia ja asiakasfirman edustajan ruokailuja. Rivitason työntekijät eivät yleensä pystyvät kuittaamaan edustuskuluja ilman etukäteisvaltuutusta.
Oikea syypää tässä oli ensimmäisenä oma työntantaja kun ei huolehtinyt asiallisesta ruokahuollosta ja toisena asiakasfirma joka ilmeisesti katsoi maksaneensa jo tarpeeksi konsulttityötä tekevälle firmalle ja unohti peruskohtelaisuudet ammattilaisten välillä. Valitettavan yleistä nykyään, että konsultteja pidetään toisen luokan kansalaisina joita voi kohdella miten haluaa kun on maksettu se hallintopuolen lähettämä lasku työstä.
Työnantaja syypää? Aika monta työnantajaa takana ja työmatkoilla on aina huolehdittu syömiset itse, ellei olla konffassa tai muussa järjestetyssä tilaisuudessa tai ruokailu muuten osa työtehtäviä. Harvassa yrityksessä taitaa olla sihteeriä joka selvittelee ennakkoon sopivat lounaspaikat rivityöntekijöille työmatkaa varten, kyllä nämä yleensä selvitetään ihan itse esim. Googlea apua käyttäen tai paikallisten kontaktien kanssa jutellen. Tuossakin esimerkissä olisi ihan hyvin voinut kysyä asiakkaan edustajalta vinkkiä lähistön lounaspaikoista. Omasta pussista ei tietenkään makseta asiakkaan ruokia jos mukana ei ole ketään edustuskuluihin oikeutettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en nykyään vie kylään enää mitään, koska vastavuoroisuutta ei kuulu. En saa kylässä kahvia kummempaa, joten en itsekään tarjoa kahvia tai teetä kummempaa.
En tajua, miksi mun pitäisi tuoda vierailulle omat pullani (ja isäntäväelle myös eikä isäntäväki tarjoa mitään) ja sitten vieraat ei tuo meille tullessaan mitään ja mun pitäis tarjota silloinkin.
Lokkeilua?
Vähintäänkin ajattelematonta, mutta moukkamaista.
Joten olen itsekin sitten huono emäntä.
Vastavuoroisuus tässäkin.
Jotkut juhlat nyt asia erikseen.
Tosin en kovin usein edes kutsu meille ketään.
Onko tuntunu, että joskus oli kyse pikku aggressiosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi sukulaispariskunta tarjoaa hyvää ruokaa, mutta ihan hassun pieniä annoksia. Ei se haittaa, emme mene sinne nälkäisinä enää. Kivoja ihmisiä ovat silti!
Oletko tottunut mässäämään isoja annoksia ? Ei kaikki syö liikaa
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vähän oudolta tuntui, että miesystävä kutsui minut yökylään ja rupesi vasta perillä miettimään, onko mitään syötävää. Matkalla olisi hyvin voinut poiketa kauppaan. Sanoin, että kunhan saa vaikka pari voileipää, niin kyllä sillä pärjää. Ei tarjoilut aikaisemmin olleet mitään ihmeellisiä, mutta itse tyydyn kyllä ihan peruselintarvikkeisiin. No ei ollut leipääkään. Nakkeja oli. Inhoan nakkeja mutta pakkohan niitä oli silloin syödä. Ei olla enää väleissä.
Minun miesystävällä ei kanssa aina ole kummoista tarjottavaa. Vien aina mukanani jotain hyvää iltapalaa.Kerran vein muita tuomisia, no , oli sentään teetä tarjolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oon yökylässä, niin melkein aina jää aamupalasta nälkä. Näköjään lähes kaikki muut syövät aamupalaksi pari leipää ja pari desiä sokerijogurttia ja pärjäävät sillä tuntikausia. Itelle jää tästä nälkä, kun tottunut syömään isommin aamusta (hiilaria+proteiinia, esim banaanimunakas). Sit lähet ajelee kolmekin tuntia kotiin ja jo tunnin ajamisen jälkeen on huutava nälkä.
Nykysin meen mieluummin hotelliin yöksi, saa kunnon aamiaisen niin et jaksaa ajella kotiinki.
En minäkään syö aamulla kuin palan leipää. Syön illalla kunnon aterian, ei aamulla tee mieli
Vois ihmiset hävetä kirjoitti:
Arabimaassa asuessa ei tarvitse tällaisista asioista huolehtia tai miettiä. Köyhinkin perhe tarjoaa kaiken heillä olevan ruokansa vierailleen, eikä isäntäväki syö jos vieras ei syö. Oli sukulainen, tai uusi tuttavuus. Ruokaa aina pöydässä niin paljon, ettei se koskaan lopu kesken, se on häpeä jos vieras haluaa syödä, ja ei ole ruokaa tai ruoka loppuu. Ja kunnia isännälle ruokkia vieraita. Pitäiskö meidän suomalaisten ottaa mallia? Ruuan jälkeen aina kahvit, teet ja hedelmät ym.
Aina olen lähtenyt vierailuila mähä järkyttävän täytenä. Usein joutuu kieltäytymään ruuasta, kun on jo syönyt, mutta pakotetaan syömään. Eli vähintään täytyy menbä pöydän ääreen hengailemaan, ettei tuo häpeää isäntäperheelle.
Kertaakaan ei ole tarvinnut olla vierailuilla nälässä. Suomessa jonkin verran on joutunut olemaan nälässä vierailuilla, ihan hyvienkin kavereiden luona. Sukulaisten luona ei ole tarvinnut olla nälässä.
Ulkomailla kun köyhät tarjoavat parastaan kannattaakin viedä kunnon ruokatuliaiset korvaamaan kulunkia. Muutenkin sellaista, mistä tietää olevan puutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nämä tuttavuudet olleet syvällisempää sorttia vai jääkö juttelu pysyvästi pintapuoliselle tasolle?
Vierailija kirjoitti:
Onko nämä tuttavuudet olleet syvällisempää sorttia vai jääkö juttelu pysyvästi pintapuoliselle tasolle?
Olettaisi, että jos on nurja asenne ja tahallaan käyttäytyy huonosti, pitää toiset koko ajan henkisesti käsivarren mitan päässä. Voi toki puhua pulputtaa ja touhuta taukoamatta hämäykseksi. :D
En ymmärrä ihmisiä joilla ei ole jääkaapissa ruokaa. Itse elin lapsuuteni niin että välillä ei ollut mitään syötävää ja traumat jäi. Nyt kun olen aikuinen niin ei todellakaan lopu ruoka, ei maito, ei leipä, ei leikkeleet. Jos olette vanhempia niin huolehtikaa että jääkaapissa on ruokaa ja välipaloja!
Aikanaan lapsena perheeni vitsaili, että yhdessä perheessä vierailun jälkeen piti käydä snagarilla syömässä. Nauroin mukana. Tajusin myöhemmin, että isäni kärsi obesitaksesta koko aikuisikänsä, eikä siksi pystynyt olemaan mättämättä yhtä iltaa. Vieraspaikassa sai kuitenkin ainakin yhden pullan kahvin kanssa ja pientä syötävää. Yksi pulla päivässähän on ihan ok. Jo silloin perhekulttuuriimme oli piirtynyt kuva, että kun ollaan kylässä, mätetään ja mätetään kaksin käsin. Tämän kyläilyperheen vanhemmat olivat normaalikokoisia.
Ymmärrän kyllä, että tässä ketjussa pointti oli hieman eri, eli että sapuskaa ei saa juuri ollenkaan. Olen kuitenkin omalla kohdallani joutunut opettelemaat hyvin karvaasti, että pienen herkun syöminen riittää. Aivot sanoo muuta, että koko pullapitko vasta tuo tyydytyksen.
Niinkin voi käydä että vieras tulee ja alkaa kursailemaan. Ei minun tarvi mitään syödä, syö yksin vain. Tai että ei kannata tilata ruokaa kun on kallista jne. Erittäin rasittavia tapauksia ja sitten ottavat pari kaljaa ja kaatokunnossa.
Anoppilassa syödään eri tavalla kuin meillä ja joskus olen kyllä nälissäni. Anoppi ei välttämättä laita iltapalaa, kun ollaan syöty. Siis syödään neljän viiden maissa ruoka, niin illalla ei enää tarvitse iltapalaa. Osaan kyllä itsekin kaapista ottaa iltapalavehkeet, että ei siinä sen kummempaa.
Sama ihminen voi myös nipistää aamupalan pelkkään kahviin, kun illalla syötiin niin hyvin. Siis syötiin lautasellinen lohikeittoa viiden maissa ja ei iltapalaa.
No onhan tuo nyt ihan kamalan epäkohteliasta