Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa kun mies juo joka viikonloppu
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko sinun on elää parisuhteessa, joka ahdistaa sinua?
Ei kai pakko olekaan. Vaikealta tuntuisi lähteäkään, en toivoisi eroa. Ap
Toivotko tuollaista parisuhdetta?
En toivo. Siksi ahdistaakin. Ap
Ymmärrät kai, ettet tule saamaan toivomaasi parisuhdetta tuon miehen kanssa.
En taida täysin ymmärtää. Siltä se kyllä välillä tuntuu, mutta en osaa kokonaan heittää toivoa pois. On vaikeaa muutenkin heittää koko tähänastista elämää menemään, kun yhteistä matkaa parikymmentä vuotta. Ap
Niin, heität sen sijaan lastesi elämän menemään, eikä heiltä edes kysytä.
t: alkoholistin lapsi, jolla on nykyään paniikkihäiriö ja ahdistuneisuusoireilua
En heitä. Meidän elämä ei ole yhtenevä sinun kokemusten kanssa. Toivottavasti vointisi kohentuu. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti juo sen verran tiukkaan tahtiin, että siitä on haittaa ainakin parisuhteelle? Jos miehesi ei ole alkoholisti, niin hän pystyy vähentämään juomista. Muuten en itse jäisi sitä tissuttelua katsomaan.
Ap, onko sinulla joku sellainen alitajuinen toive, että miehesi jättäisi alkoholin koska sinä olet tärkeämpi kuin juominen, koska vanhempasi ei tehnyt niin vaan piti alkoholin tärkeämpänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.
Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap
No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen.
Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap
Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.
Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.
Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo juominen on jäänyt vain viikonloppuihin? Ei tuo silti hyvältä kuulosta ja luultavasti tulee lisääntymään. Oma isäni joi ensin vuosia viikonloppuisin, sitten alkoi tulla rokulipäiviä, ei pystynyt menemään maanantaisin töihin. Sitten yhden vastoinkäymisen seurauksena saikin tekosyyn juoda useamman viikon. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Hän oli joko selvänä tai dokasi viikkoja. Kesälomia ei selvänä nähnyt. Juomisen takia pilasi työjuttujaan ja lopulta meni terveyskin. Äitini oli sinun tavoin raitis. Eli ahdistuneena, maksoi yksin kaiken (isäni rahat riittivät vain viinavelkoihin) ja sairastui hänkin.
Kaikista viikonloppuisin alkoholia käyttävistä ei tule koskaan alkoholisteja, vaikka sinun isällesi kävi niin. Valitettavaa toki, että teidän perheeseen osui kohdalle tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko sinulla joku sellainen alitajuinen toive, että miehesi jättäisi alkoholin koska sinä olet tärkeämpi kuin juominen, koska vanhempasi ei tehnyt niin vaan piti alkoholin tärkeämpänä?
Mies ei ole yhtä kuin vanhemmat. Ja en ole ap. Kunhan kommentoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.
Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap
No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen.
Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap
Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.
Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.
Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.
On kuitenkin riski, että perheessä on miehen mielipide aina se, jonka mukaan mennään ja ap vääntyy rusetille. Se ei ole terveellinen suhde eikä terveellinen olotila kenellekään.
Olin tuossa tilanteessa, että oli kaksi mielipidettä vastakkain. Totesin, etten halua tällaista elämää ja lähdin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Risa4 kirjoitti:
Eksäni joi myös joka viikonloppu, kuulemma johtui minusta. Erottu ollaan, ja juo edelleen.
Kyllä juoppo juomiselleen syyt keksii
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko miehesi juo?
Onko teillä lapsia?
Mitä puuhaatte muuten viikonloppuna?
En tiedä tarkkaan paljon juo, usein tekee sitä niin etten näe tai olen mennyt jo sänkyyn. En tiedä onko sillä jemmapulloja. Viinakaapista ainakin huomaan kun pullot tyhjenee. Saunapäivinä aloittaa jo aiemmin. Ap
Eihän se sitten sinua häiritse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko miehesi juo?
Onko teillä lapsia?
Mitä puuhaatte muuten viikonloppuna?
En tiedä tarkkaan paljon juo, usein tekee sitä niin etten näe tai olen mennyt jo sänkyyn. En tiedä onko sillä jemmapulloja. Viinakaapista ainakin huomaan kun pullot tyhjenee. Saunapäivinä aloittaa jo aiemmin. Ap
Eihän se sitten sinua häiritse.
Mitäs, jos ap haluaisi sinne sänkyyn kanssaan miehen. Soittaako paikalle naapurin Mikon? Tai haluaisi, että miehensä olisi näköpiirissä ja tekisivät yhdessä jotain kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Mua kans ärsyttää miehen viikonloppukännääminen, jo se kun menemme kauppaan ennen viikonloppua niin luontevasti nappaa oluet sieltä mukaan ja maireana tarjoaa myös minulle omia juomia. Ihankuin se olisi viikonlopun kohokohta. Ärsyttävää. Meillä on myös alakoululainen lapsi joka näkee kun isi lappaa oluet kärryyn. Minulle tärkeintä on mukava ja rento yhdessäolo. En juo alkoholia kuin korkeintaan tölkin joskus.
Sitten se kun vähän sammaltaen ja huterin askelin puhuu minulle kun on jo kuudes oluttölkki menossa... kyllästyttävää. En ymmärrä miksi niitä pitää juoda ainakin 7 yhteen menoon? Ei ainakaan nosta miehen viehättävyystasoa silmissäni.
Minkälainen hippiäinen sulla on miehenä, kun jo seitsemästä oluesta sammaltaa ja askeleet on huterat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo juominen on jäänyt vain viikonloppuihin? Ei tuo silti hyvältä kuulosta ja luultavasti tulee lisääntymään. Oma isäni joi ensin vuosia viikonloppuisin, sitten alkoi tulla rokulipäiviä, ei pystynyt menemään maanantaisin töihin. Sitten yhden vastoinkäymisen seurauksena saikin tekosyyn juoda useamman viikon. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Hän oli joko selvänä tai dokasi viikkoja. Kesälomia ei selvänä nähnyt. Juomisen takia pilasi työjuttujaan ja lopulta meni terveyskin. Äitini oli sinun tavoin raitis. Eli ahdistuneena, maksoi yksin kaiken (isäni rahat riittivät vain viinavelkoihin) ja sairastui hänkin.
Kaikista viikonloppuisin alkoholia käyttävistä ei tule koskaan alkoholisteja, vaikka sinun isällesi kävi niin. Valitettavaa toki, että teidän perheeseen osui kohdalle tuo.
Ei tietenkään kaikista. Aika monta esimerkkiä isäni tuttavapiirissä kuitenkin oli. Kysyinkin, onko jäänyt vain viikonloppuihin. Enkä minä asiasta kärsinyt. Äitini kärsi (eikä silti lähtenyt).
Miksi olette yhdessä, kun teillä on eri arvot?
Vierailija kirjoitti:
Miksi olette yhdessä, kun teillä on eri arvot?
Koska ap on odottanut 20 vuotta, että mies muuttuu ja jos nyt luovuttaisi, valuisi 20 vuotta hyvää odotusta ihan hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.
Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap
No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen.
Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap
Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.
Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.
Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.
On kuitenkin riski, että perheessä on miehen mielipide aina se, jonka mukaan mennään ja ap vääntyy rusetille. Se ei ole terveellinen suhde eikä terveellinen olotila kenellekään.
Olin tuossa tilanteessa, että oli kaksi mielipidettä vastakkain. Totesin, etten halua tällaista elämää ja lähdin.
Aina on oikeus lähteä, jos toiveet elämästä ovat liian erilaiset. Se, mitä ei ole oikeutta tehdä, on yrittää muuttaa toista juuri omien toiveiden mukaiseksi, koska toisellakin on toiveet ja tarpeet.
Itse olen ihan käytännön elämässä havainnut, että usein ihmiset, joilla on traumoja alkoholiin liittyen, ahdistuvat toisten alkoholinkäytöstä, kohtuullisestakin. Tavallaan ymmärrän sen, kun asia nähdään traumalinssin läpi ja pienikin alkoholinkäyttö on heille merkki potentiaalisesta myöhemmästä alkoholismista. Heille varmasti turvallisinta olisi, että ympäriltä saisi raivattua pois kaikki triggeröivät asiat.
Ongelmaksi vaan tulee se, että muilla ihmisillä on myös omat toiveet. Toisia ei vaan voi muuttaa niin, että mikään ei triggeröi koskaan. Olen itse traumatisoitunut ja joutunut hyväksymään tämän. Mun on annettava toisten elää, ja jos en kestä heidän tapaansa elää, ne ihmissuhteet on jätettävä, jos kukaan ei kuitenkaan elämäntavallaan vahingoita itseään tai muita. Toki aina voi neuvotella, mutta pakottaa ei voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko sinun on elää parisuhteessa, joka ahdistaa sinua?
Ei kai pakko olekaan. Vaikealta tuntuisi lähteäkään, en toivoisi eroa. Ap
Älä toivo eroa vaan toivo selväpäistä miestä. Äläkä jätä sitä pelkäksi toiveeksi vaan tee jotain saadaksesi sellaisen!
Se on sinun oma valintasi, millaisen miehen otat/ pidät. Ehkä on helpompi löytää uusi mies, joka ei juo kuin saada nykyinen raitistumaan. Mutta voithan sinä yrittää. Ei sinulla ole oikeastaan mitään menetettävää vaan kaikki voitettavana, jos laitat nykyisen miehesi valinnan eteen: joko sinä tai alkoholi. Jos (kun) valitsee alkoholin, hän ei ollut sen arvoinen, että sinun olisi kannattanut pilata elämäsi ahdistumalla hänen kanssa. Onnea yritykseen!
Alue: Aihe vapaa
Tuo juominen on jäänyt vain viikonloppuihin? Ei tuo silti hyvältä kuulosta ja luultavasti tulee lisääntymään. Oma isäni joi ensin vuosia viikonloppuisin, sitten alkoi tulla rokulipäiviä, ei pystynyt menemään maanantaisin töihin. Sitten yhden vastoinkäymisen seurauksena saikin tekosyyn juoda useamman viikon. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Hän oli joko selvänä tai dokasi viikkoja. Kesälomia ei selvänä nähnyt. Juomisen takia pilasi työjuttujaan ja lopulta meni terveyskin. Äitini oli sinun tavoin raitis. Eli ahdistuneena, maksoi yksin kaiken (isäni rahat riittivät vain viinavelkoihin) ja sairastui hänkin.