Ahdistaa kun mies juo joka viikonloppu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo juominen on jäänyt vain viikonloppuihin? Ei tuo silti hyvältä kuulosta ja luultavasti tulee lisääntymään. Oma isäni joi ensin vuosia viikonloppuisin, sitten alkoi tulla rokulipäiviä, ei pystynyt menemään maanantaisin töihin. Sitten yhden vastoinkäymisen seurauksena saikin tekosyyn juoda useamman viikon. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Hän oli joko selvänä tai dokasi viikkoja. Kesälomia ei selvänä nähnyt. Juomisen takia pilasi työjuttujaan ja lopulta meni terveyskin. Äitini oli sinun tavoin raitis. Eli ahdistuneena, maksoi yksin kaiken (isäni rahat riittivät vain viinavelkoihin) ja sairastui hänkin.

Kaikista viikonloppuisin alkoholia käyttävistä ei tule koskaan alkoholisteja, vaikka sinun isällesi kävi niin. Valitettavaa toki, että teidän perheeseen osui kohdalle tuo.

Joka viikonloppu alkoholia käyttävät ovat jo alkoholisteja, kun eivät pysty olemaan kokonaista viikkoa selvin päin. Eivät edes kokeile, kun eivät halua / voi / välitä /viitsi /uskalla, kun joutuisivat tunnustamaan totuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.

Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap

No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen. 

Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap

Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.

Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.

Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.

On kuitenkin riski, että perheessä on miehen mielipide aina se, jonka mukaan mennään ja ap vääntyy rusetille. Se ei ole terveellinen suhde eikä terveellinen olotila kenellekään. 

Olin tuossa tilanteessa, että oli kaksi mielipidettä vastakkain. Totesin, etten halua tällaista elämää ja lähdin. 

Aina on oikeus lähteä, jos toiveet elämästä ovat liian erilaiset. Se, mitä ei ole oikeutta tehdä, on yrittää muuttaa toista juuri omien toiveiden mukaiseksi, koska toisellakin on toiveet ja tarpeet.

Itse olen ihan käytännön elämässä havainnut, että usein ihmiset, joilla on traumoja alkoholiin liittyen, ahdistuvat toisten alkoholinkäytöstä, kohtuullisestakin. Tavallaan ymmärrän sen, kun asia nähdään traumalinssin läpi ja pienikin alkoholinkäyttö on heille merkki potentiaalisesta myöhemmästä alkoholismista. Heille varmasti turvallisinta olisi, että ympäriltä saisi raivattua pois kaikki triggeröivät asiat.

Ongelmaksi vaan tulee se, että muilla ihmisillä on myös omat toiveet. Toisia ei vaan voi muuttaa niin, että mikään ei triggeröi koskaan. Olen itse traumatisoitunut ja joutunut hyväksymään tämän. Mun on annettava toisten elää, ja jos en kestä heidän tapaansa elää, ne ihmissuhteet on jätettävä, jos kukaan ei kuitenkaan elämäntavallaan vahingoita itseään tai muita. Toki aina voi neuvotella, mutta pakottaa ei voi.

Olen itsekin traumatisoitunut ja valinnut mielummin elää yksin kuin taipua sellaiseen seuraan, joka triggeröi traumojani (onneksi en ole läheisriippuvainen). Minulle dealbreaker on mykkäkoulu. Jos harrastaa sellaisia, voi harrastaa niitä jonkun toisen kanssa. En koe hyväksi vaihtokaupaksi hajottaa omaa mielenterveyttäni ja jaksamistani hinnaksi siitä, että saan jotain hyvääkin osakseni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakko sinun on elää parisuhteessa, joka ahdistaa sinua?

Ei kai pakko olekaan. Vaikealta tuntuisi lähteäkään, en toivoisi eroa. Ap

Toivotko tuollaista parisuhdetta?

En toivo. Siksi ahdistaakin. Ap

Ymmärrät kai, ettet tule saamaan toivomaasi parisuhdetta tuon miehen kanssa. 

En taida täysin ymmärtää. Siltä se kyllä välillä tuntuu, mutta en osaa kokonaan heittää toivoa pois. On vaikeaa muutenkin heittää koko tähänastista elämää menemään, kun yhteistä matkaa parikymmentä vuotta. Ap

Niin, heität sen sijaan lastesi elämän menemään, eikä heiltä edes kysytä. 

t: alkoholistin lapsi, jolla on nykyään paniikkihäiriö ja ahdistuneisuusoireilua

En heitä. Meidän elämä ei ole yhtenevä sinun kokemusten kanssa. Toivottavasti vointisi kohentuu. Ap

Kyllä heität, jäämällä suhteeseen pilaat lastenne elämän, ja jos he uskaltavat koskaan asiasta, sanovat sut yhdeksi syylliseksi, kun ovat turvattomia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo juominen on jäänyt vain viikonloppuihin? Ei tuo silti hyvältä kuulosta ja luultavasti tulee lisääntymään. Oma isäni joi ensin vuosia viikonloppuisin, sitten alkoi tulla rokulipäiviä, ei pystynyt menemään maanantaisin töihin. Sitten yhden vastoinkäymisen seurauksena saikin tekosyyn juoda useamman viikon. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Hän oli joko selvänä tai dokasi viikkoja. Kesälomia ei selvänä nähnyt. Juomisen takia pilasi työjuttujaan ja lopulta meni terveyskin. Äitini oli sinun tavoin raitis. Eli ahdistuneena, maksoi yksin kaiken (isäni rahat riittivät vain viinavelkoihin) ja sairastui hänkin.

Kaikista viikonloppuisin alkoholia käyttävistä ei tule koskaan alkoholisteja, vaikka sinun isällesi kävi niin. Valitettavaa toki, että teidän perheeseen osui kohdalle tuo.

Joka viikonloppu alkoholia käyttävät ovat jo alkoholisteja, kun eivät pysty olemaan kokonaista viikkoa selvin päin. Eivät edes kokeile, kun eivät halua / voi / välitä /viitsi /uskalla, kun joutuisivat tunnustamaan totuuden.

Tein noin nuorempana, ja nyt olen ollut 6 kk selvinpäin koska olen halunnut. Olenko siis mielestäsi alkoholisti?

M25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo juominen on jäänyt vain viikonloppuihin? Ei tuo silti hyvältä kuulosta ja luultavasti tulee lisääntymään. Oma isäni joi ensin vuosia viikonloppuisin, sitten alkoi tulla rokulipäiviä, ei pystynyt menemään maanantaisin töihin. Sitten yhden vastoinkäymisen seurauksena saikin tekosyyn juoda useamman viikon. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Hän oli joko selvänä tai dokasi viikkoja. Kesälomia ei selvänä nähnyt. Juomisen takia pilasi työjuttujaan ja lopulta meni terveyskin. Äitini oli sinun tavoin raitis. Eli ahdistuneena, maksoi yksin kaiken (isäni rahat riittivät vain viinavelkoihin) ja sairastui hänkin.

Kaikista viikonloppuisin alkoholia käyttävistä ei tule koskaan alkoholisteja, vaikka sinun isällesi kävi niin. Valitettavaa toki, että teidän perheeseen osui kohdalle tuo.

Ei tietenkään kaikista. Aika monta esimerkkiä isäni tuttavapiirissä kuitenkin oli. Kysyinkin, onko jäänyt vain viikonloppuihin. Enkä minä asiasta kärsinyt. Äitini kärsi (eikä silti lähtenyt).

No siis toki alkoholisteista varmasti jokainen ok aloittanut alkoholinkäytön viikonloppujuomisella. Harva alkaa heti juoda niin, että dokaa päivittäin. Isäsi kaveripiiriin nyt sitten osui niitä, joille kävi huonosti, ja ne ihmiset viihtyvät yhdessä, kun elämäntavat ovat samanlaiset.

Kritisoinkin sitä, että sanot ap:lle, että hänen miehensä juominen tulee automaattisesti lisääntymään. Ethän sinä sitä tiedä tai voi ennustaa. Niin voi käydä tai voi olla käymättä. Oma äitini juo perjantaina kaksi siideriä ja lauantaina kaksi. Alkoholinkulutus on pysynyt sillä tasolla vuosikymmeniä. Itse käytän alkoholia kerran viikossa niin, että annoksia kertyy kerralla maksimissaan viisi, ja olen tästä tarkka. Tuleeko meistäkin sinusta jossain vaiheessa alkoholisteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo juominen on jäänyt vain viikonloppuihin? Ei tuo silti hyvältä kuulosta ja luultavasti tulee lisääntymään. Oma isäni joi ensin vuosia viikonloppuisin, sitten alkoi tulla rokulipäiviä, ei pystynyt menemään maanantaisin töihin. Sitten yhden vastoinkäymisen seurauksena saikin tekosyyn juoda useamman viikon. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Hän oli joko selvänä tai dokasi viikkoja. Kesälomia ei selvänä nähnyt. Juomisen takia pilasi työjuttujaan ja lopulta meni terveyskin. Äitini oli sinun tavoin raitis. Eli ahdistuneena, maksoi yksin kaiken (isäni rahat riittivät vain viinavelkoihin) ja sairastui hänkin.

Kaikista viikonloppuisin alkoholia käyttävistä ei tule koskaan alkoholisteja, vaikka sinun isällesi kävi niin. Valitettavaa toki, että teidän perheeseen osui kohdalle tuo.

Joka viikonloppu alkoholia käyttävät ovat jo alkoholisteja, kun eivät pysty olemaan kokonaista viikkoa selvin päin. Eivät edes kokeile, kun eivät halua / voi / välitä /viitsi /uskalla, kun joutuisivat tunnustamaan totuuden.

Öööö, ei kaikki alkoholia käyttävät käytä alkoholia siksi, että ovat riippuvaisia. Juodaanko Ranskassakin ruoan kanssa viiniä, koska ne on kaikki alkkiksia, eikä vaan osaa olla dokaamatta?

Vierailija kirjoitti:

Tein noin nuorempana, ja nyt olen ollut 6 kk selvinpäin koska olen halunnut. Olenko siis mielestäsi alkoholisti?

M25

Ihminen voi olla kuukausia juomatta, ja olla silti alkoholisti. Kyse ei ole vain määristä, eikä ole suoraan verrattavissa suurkulutukseen,  vaan riippuvuudesta laajemmin.  Alkoholistin juominen voi olla kausittaista tai jatkuvaa.

Kysymyksiä AP

1.Minkä ikäisiä olette?

2. Kuinka kauan olette olleet yhdessä? 

3. Onko mies juonnut alusta asti vai onko juominen tullut mukaan jossain kohtaa? jos jälkimmäinen mitä silloin tapahtui.

4. Teikö lapset selvän miehen kanssa vai ehdontahdoin alkoholistin kanssa? 

5. Miksi olet juuri nyt herännyt tähän miehen juomisen aiheuttamaan ahdistukseen?

Ap:n kommenteista jäi olo, että on parempi olla jokseenkin huonossa suhteessa kuin ottaa riski yksinjäämisestä. Tässä on sellaista läheisriippuvaisen ajattelua, jonka alkoholistin lapsena tunnistan liiankin hyvin.

Joku oli jo maininnut Al-Anonin. Hae ap sieltä itsellesi apua joka tapauksessa, päätitpä lähteä tai jäädä. Tai yritän sanoa, että sinun ei vielä tarvitse tehdä päätöksiä parisuhteen kannalta, hae vain vertaistukea itsellesi nyt - ihan jo menneisyytesikin takia. Ja ehkä myös lastesi. 

Miksi olet tuollaisen miehen kanssa? On täysin oma valintasi.

Ap, sinulla on oikeus tunteisiisi. Vaikka olisit hyväksynyt tilanteen aiemmin, sinulla on oikeus muuttaa mieltäsi. Ihan vaan muistutukseksi, koska minusta tuntuu, ettet aina tiedosta sitä ja täälläkin moni täysin vieras ihminen yrittää saada ap:ta vakuuttuneeksi siitä, että hän tuntee ja kokee väärin omaa elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein noin nuorempana, ja nyt olen ollut 6 kk selvinpäin koska olen halunnut. Olenko siis mielestäsi alkoholisti?

M25

Ihminen voi olla kuukausia juomatta, ja olla silti alkoholisti. Kyse ei ole vain määristä, eikä ole suoraan verrattavissa suurkulutukseen,  vaan riippuvuudesta laajemmin.  Alkoholistin juominen voi olla kausittaista tai jatkuvaa.

Voi toki. Silti aika paksua väittää, että jokainen joka käyttää alkoholia viikoittain, on alkoholisti. Ehkä jos on tarve vetää joka viikonloppu kunnon kännit, eikä ilman selviä, voidaan puhua riippuvuudesta. Silti vaikka alkoholi on addiktoiva aine, kaikki sitä käyttävät eivät automaattisesti addiktoidu. Toisten maailma on ilmeisesti aika mustavalkoinen. Ihanko oikeasti joku ajattelee, että ihminen, joka juo esim. joka lauantai kaksi olutta, on alkoholisti. Mitäköhän ne katkolla sanoo, jos noilla määrillä yrittäisi hakeutua hoitoon?

Joo saa joka viikonloppu "pelätä" että ryyppääkö ja montako päivää menee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein noin nuorempana, ja nyt olen ollut 6 kk selvinpäin koska olen halunnut. Olenko siis mielestäsi alkoholisti?

M25

Ihminen voi olla kuukausia juomatta, ja olla silti alkoholisti. Kyse ei ole vain määristä, eikä ole suoraan verrattavissa suurkulutukseen,  vaan riippuvuudesta laajemmin.  Alkoholistin juominen voi olla kausittaista tai jatkuvaa.

Voi toki. Silti aika paksua väittää, että jokainen joka käyttää alkoholia viikoittain, on alkoholisti. Ehkä jos on tarve vetää joka viikonloppu kunnon kännit, eikä ilman selviä, voidaan puhua riippuvuudesta. Silti vaikka alkoholi on addiktoiva aine, kaikki sitä käyttävät eivät automaattisesti addiktoidu. Toisten maailma on ilmeisesti aika mustavalkoinen. Ihanko oikeasti joku ajattelee, että ihminen, joka juo esim. joka lauantai kaksi olutta, on alkoholisti. Mitäköhän ne katkolla sanoo, jos noilla määrillä yrittäisi hakeutua hoitoon?

Pitäisiköhän alkoholismin määritelmästä tehdä oma ketju?

Vierailija kirjoitti:

Voi toki. Silti aika paksua väittää, että jokainen joka käyttää alkoholia viikoittain, on alkoholisti. Ehkä jos on tarve vetää joka viikonloppu kunnon kännit, eikä ilman selviä, voidaan puhua riippuvuudesta. Silti vaikka alkoholi on addiktoiva aine, kaikki sitä käyttävät eivät automaattisesti addiktoidu. Toisten maailma on ilmeisesti aika mustavalkoinen. Ihanko oikeasti joku ajattelee, että ihminen, joka juo esim. joka lauantai kaksi olutta, on alkoholisti. Mitäköhän ne katkolla sanoo, jos noilla määrillä yrittäisi hakeutua hoitoon?

En ole väittänyt mitään, tuo oli ainoa kommentti jonka olen ketjuun kirjoittanut. Pointtini oli vain siinä, ettei vaikka kausittainen juomattomuus vielä tarkoita, etteikö voisi olla alkoholisti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein noin nuorempana, ja nyt olen ollut 6 kk selvinpäin koska olen halunnut. Olenko siis mielestäsi alkoholisti?

M25

Ihminen voi olla kuukausia juomatta, ja olla silti alkoholisti. Kyse ei ole vain määristä, eikä ole suoraan verrattavissa suurkulutukseen,  vaan riippuvuudesta laajemmin.  Alkoholistin juominen voi olla kausittaista tai jatkuvaa.

Niin eli nyt sitten ihmiset on juoppoja kans kun ne ei juo? 😅. En juonutkaan putkeen ikinä, ainoastaan yhden päivän viikossa ja silloinkaan en aina kunnon kännejä. Ihmisillä on kyllä erikoinen tapa määritellä alkoholismi ja ilmeisesti se on mielipidekysymys...

M25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olette yhdessä, kun teillä on eri arvot?

Koska ap on odottanut 20 vuotta, että mies muuttuu ja jos nyt luovuttaisi, valuisi 20 vuotta hyvää odotusta ihan hukkaan. 

Niin tylyltä kuin tämä kuulostaakin, tämä on ihan totta. Juuri niin sitä ajattelee tuollaisessa tilanteessa, minkä valitettavasti tiedän omasta kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Niin eli nyt sitten ihmiset on juoppoja kans kun ne ei juo? 😅. 

M25

Esimerkiksi AA on täynnä "juoppoja jotka eivät juo". Tätä jankkaamista varten suosittelen omaa ketjua. Mutta ota enemmän selvää suurkulutuksen ja alkoholismin määrityksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein noin nuorempana, ja nyt olen ollut 6 kk selvinpäin koska olen halunnut. Olenko siis mielestäsi alkoholisti?

M25

Ihminen voi olla kuukausia juomatta, ja olla silti alkoholisti. Kyse ei ole vain määristä, eikä ole suoraan verrattavissa suurkulutukseen,  vaan riippuvuudesta laajemmin.  Alkoholistin juominen voi olla kausittaista tai jatkuvaa.

Niin eli nyt sitten ihmiset on juoppoja kans kun ne ei juo? 😅. En juonutkaan putkeen ikinä, ainoastaan yhden päivän viikossa ja silloinkaan en aina kunnon kännejä. Ihmisillä on kyllä erikoinen tapa määritellä alkoholismi ja ilmeisesti se on mielipidekysymys...

M25

Mun eksä pystyy olemaan vaikka vuoden juomatta, mutta kun aloittaa, ei pysty omin avuin lopettamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olette yhdessä, kun teillä on eri arvot?

Koska ap on odottanut 20 vuotta, että mies muuttuu ja jos nyt luovuttaisi, valuisi 20 vuotta hyvää odotusta ihan hukkaan. 

Niin tylyltä kuin tämä kuulostaakin, tämä on ihan totta. Juuri niin sitä ajattelee tuollaisessa tilanteessa, minkä valitettavasti tiedän omasta kokemuksesta.

Ja siinä on kyse addiktiosta, läheisriippuvuudesta tai muusta epäterveestä toiminnasta, ei mistään kauniista rakkaustarinasta ja terveestä ihmissuhteesta.