Ahdistaa kun mies juo joka viikonloppu
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.
Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap
No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen.
Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap
Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.
Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.
Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.
Kiitos hyvästä ja asiallisesta kommentista. Ap
Lisäisin vielä, että oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa? Oletteko yrittäneet päästä kompromissiin? Oleellista on myös se, kuinka paljon miehesi juo eli onko kyseessä muutama annos vai onko juominen humalahakuista ja pystyykö halutessaan olemaan juomatta.
Olen itse lähtenyt suhteesta, jossa väsyin miehen jokaviikonloppuiseen kännisekoiluun. En silti ole absolutisti itsekään, vaan käytän alkoholia, mutten humalahakuisesti. Itse varmaan kokisin ahdistavana, jos puolisoni ei hyväksyisi edes kohtuukäyttöä. Siedän huonosti kontrollointia. Varmasti yrittäisin silloin päästä kompromissiin, jossa itse huomioisin ne syyt, joiden vuoksi alkoholi puolisoa ahdistaa ja pyrkisin tietentahtoen olemaan triggeröimättä toista. Voisin esim. harventaa alkoholinkäyttöä, jos puolisoni taas taipuisi siihen, että kohtuullinen käyttö toisinaan on OK. En tiedä, onko teillä tällainen mahdollista.
Mikä on kohtuukäytön raja, mikä vielä ok?
Kohtuukäytössä on monta rajaa . Tärkein on se, haluaako tai voiko olla juomatta milloin vaan., pitkäänkin vai "meneekö hermot". Voiko talossa olla juomatonta viinaa vai pitääkö heittää aina korkki pois ja juoda kaikki, tai pitääkö kaiken varalta olla aina viinaa, jos juomishimo iskee?
Yksi raja on se, minkä verran se haittaa lähimmäisten elämää. Raja on aloittajan puolison kohdalla ylittynyt siksi, että ap on ahdistunut juomisesta. Tämä sosiaalinen kohtuus.
Sitten on se yleisesti määritelty eli lääketieteellinen kohtuus, johon on aika selkeä määrä.
Jos ap ahdistuu siitä että mies ottaa pari olutta viikonloppuna, niin kumpihan heistä on ilman kohtuutta..?
"Pari olutta" ei saa puhetta sammaltamaan eikä askelta horjumaan. Kyllä silloin on otettu enemmän (kuten aloittaja kertoikin). On joko piilopullo tai sitten on juotu maksa ja aivot jo niin sököksi, että vähäinenkin alkoholimäärä tehoaa.
kyllä miehen täytyy rentoutua ja palautua töistä alkoholin voimalla.akat pitäkööt suunsa kiinni.
Jos alottaja kattos peiliin,vois alkaa janottaan itseäkin
Olet saanut hyviä neuvoja asiaan etkä todellakaan ole ainoa joka alkoholin haitoista kärsii. Nostaisin vielä esille vahvemmin riippuvuus näkökulman. Uskallan sanoa että miehesi on alkoholisti. Hän on alkoholisti joka juo viikonloppuisin. Tätä hän ei itse tule myöntämään mutta on hyvä että sinä tiedostat asian. Arki ilman alkoholia ja työn hoitaminen toimivat suojakilpenä siten että hän ei joudu asiaa kohtaamaan. Näin voi mennä vuosia, joiden aikana kierre alkoholin kanssa luultavasti kiihtyy.
Vielä lapsista. Olet väärässä jos luulet ettei asia koske lapsia. Lapset ovat uskomattoman tarkkanäköisiä ja tulevat kiinnittämään asiaan huomiota.
Lue alkoholismista ja mieti mitä itse haluat. Miehesi ei ole kuullut toivetasi asian suhteen, voitko siitä päätellä jotain? Oletko itsekin sinisilmäinen asian suhteen? Tsemppiä tilanteeseen!
Itseppähän miehenne valitsette, naiset. Itse olen absolutisti, ja sen vuoksi kuin ilmaa naisille, mutta sitten naiset samaan aikaan valittavat, kun mies juo.
Ette ole ihan niitä penaalin terävimpiä kyniä... :D
Tämä ei ole mukavaa.Moro näkemiin?
Olen kasvanut perheessä, jossa isä joi viikonloppuisin ja äiti motkotti ryyppäämisestä. Välillä äitikin kännäili, mutta harvoin. Eipä se elämä ollut mitenkään hohdokasta kun rahasta oli tiukkaa ei ollut varaa muotivaatteisiin tai harrastuksiin, mutta viinaan löytyi aina rahaa. Viikonloppuisin koti harmaana tupakansavusta. Yleensä viikonloppu kulminoitui sitten johonkin isoon riitaan tai huutoon vanhempien välillä.
Sellaista ihanuutta ydinperheessä.