Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa kun mies juo joka viikonloppu
Kommentit (170)
Olisin laittanut perään sanat kirjoitetussa muodossa, jos ei pysty kuuntelemaan, mutta automaattimodesensuuri iski eikä mene läpi (ei ymmärrä, ei).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, naisissa ja miehissä on yksi keskimääräinen ero (molemmilla puolilla on myös toisin toimivia).
Miehet hoitavat itseään alkoholilla, passivoitumalla sohvalle tai autotalliin, antautuvat elämän kurjuudelle. Naiset lähtevät etsimään onnea ja parempaa elämää ja yleensä löytävätkin sen, koska ei siihen tarvita mitään unelmien prinssiä vaan ihan vaan rauhallinen, tasainen hyvä elämä arkisine onnenaiheineen ja muutama hyvä ystävä.
Olin sinkkuna 15 vuotta raskaan ihmissuhteen jälkeen ja lähdin suhteeseen suurin toivein ihan vaan huomatakseni tuleeni taas yhden alistusyrityksen kohteeksi ja elämä sinkkuna jatkuu. En ole surkea enkä lannistunut vaan elämä on hyvää. Yksikään ihminen ei enää ime minusta elämänhaluani ja sotke elämääni päälaelleen.
Jaa. Poistettiin kommentti, joka ei sisältänyt mitään sellasta miks se ois pitäny poistaa. Lyhyesti : kellään ei oo oikeutta sanoa, millä tavalla toinen rentoutuu. Jollekki riittää se kuppi kahvia. Toiselle se on urheilu. Jollekin lepääminen.
Jos siitä alkoholista ei ole kohtuutonta haittaa kellekkää ( väkivalta, örvellys) niin sen ei pitäis olla mikään peikko.
Jos ihminen pystyy juttelemaan ja olemaan hyvällä tuulella, ei pitäis olla keltään pois. Paitsi nipoilta.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Poistettiin kommentti, joka ei sisältänyt mitään sellasta miks se ois pitäny poistaa. Lyhyesti : kellään ei oo oikeutta sanoa, millä tavalla toinen rentoutuu. Jollekki riittää se kuppi kahvia. Toiselle se on urheilu. Jollekin lepääminen.
Jos siitä alkoholista ei ole kohtuutonta haittaa kellekkää ( väkivalta, örvellys) niin sen ei pitäis olla mikään peikko.
Jos ihminen pystyy juttelemaan ja olemaan hyvällä tuulella, ei pitäis olla keltään pois. Paitsi nipoilta.
Ketään ei voi myöskään pakottaa olemaan epäsopivan ihmisen kanssa. Ap sanoo, että miehen juominen AHDISTAA häntä. Se ei ole nipoilua vaan omien tunteiden tunnistamista. Jos toinen haluaa juoda ja toista se ahdistaa, ei siinä ole paljon vaihtoehtoja kuin valita kahdesta: jatkaa elämää ahdistuneena tai lähteä elämään toisenlaista elämää.
Toki on kolmas vaihtoehto, että mies lupaa raitistua, kun ap ilmoittaa erosta. Sen sitten aika näyttää, tuleeko siitä mitään ja mitä miehelle tulee sitten sen tilalle. Eksäni ongelmat eivät kadonneet mihinkään, kun hän tahdonvoimalla jätti juomisen. Hänen olisi pitänyt jaksaa kaivautua niihin syihin, jotka saivat hänet juomaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tiedän ettet pysty toimimaan heti, mutta olen iloinen, että olet alkanut kyseenalaistaa tilanteen ja miettiä vaihtoehtoja.
Olet tottunut siihen, että sinä tarpeinesi olet jonossa viimeinen, siksi olet niin voimaton ja koet, että tarvitset toisia vaikka juuri ne toiset ovat imeneet sinusta oman voimasi.
Kuuntele tuosta ajatuksella
Kiitos. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Poistettiin kommentti, joka ei sisältänyt mitään sellasta miks se ois pitäny poistaa. Lyhyesti : kellään ei oo oikeutta sanoa, millä tavalla toinen rentoutuu. Jollekki riittää se kuppi kahvia. Toiselle se on urheilu. Jollekin lepääminen.
Jos siitä alkoholista ei ole kohtuutonta haittaa kellekkää ( väkivalta, örvellys) niin sen ei pitäis olla mikään peikko.
Jos ihminen pystyy juttelemaan ja olemaan hyvällä tuulella, ei pitäis olla keltään pois. Paitsi nipoilta.
Olen myös tätä miettinyt. Onko ongelma sittenkin vain minussa, olenko liian suvaitsematon. Miksi jokaviikkoinen juominen ahdistaa minua. Sietäisikö muut asiaa, onko se sittenkin ihan normaalia ja minä itse epänormaali taustastani johtuen. Ap
Meilläkin mies juo kahvia päivittäin! Onneksi sentään vain kerran päivässä. Joskus kylässä tai jossain tilaisuuksissa käydessä juo myös eli silloin tulee juoneeksi kahdesti. Pelkään, että mies ratkeaa juomaan kotonakin kahdesti päivässä. Ahdistaa hirveästi!!! Miten saan hänet vähentämään kahvinjuontia? Voinko laittaa hänet jonnekin pakkohoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voikaan pakottaa. Ketään ei voi myöskään pakottaa siihen, ettei ikinä ota alkoholia.
Tai polta tupakkaa, syö suklaata ym. Jokaisella on oikeus päättää näistä asioista. Ymmärrän jos juominen on joka päiväistä. Sillo kannattaa häipyä, jos ei jaksa. Mutta sitä nipotusta en ymmärrä, että koskaan ei saisi ottaa mitään.
Usein, jostain kumman syystä alkoholi nähään peikkona vaikka ottais ihan iisisti. En ymmärrä miten se voi pilata toisen illan, jos samalla vaikka katotaan sitä lempiohjelmaa tai jutellaan?
Mitä se on pois siltä toiselta? Jos kuitenkin hoitaa asiat, ei örvellä, hakkaa? Käyttäytyy hyvin ja on vaikka normaalia rennompi?
Se ei mee jakeluun. Mitä pahaa siitä voi seurata?
Vai onko kyse vaan tästä monen suomalaisen niuho asenne alkoholia kohtaan? Siitä on tehty kauhee peikko, eikä siihen oikein osata suhtautua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Poistettiin kommentti, joka ei sisältänyt mitään sellasta miks se ois pitäny poistaa. Lyhyesti : kellään ei oo oikeutta sanoa, millä tavalla toinen rentoutuu. Jollekki riittää se kuppi kahvia. Toiselle se on urheilu. Jollekin lepääminen.
Jos siitä alkoholista ei ole kohtuutonta haittaa kellekkää ( väkivalta, örvellys) niin sen ei pitäis olla mikään peikko.
Jos ihminen pystyy juttelemaan ja olemaan hyvällä tuulella, ei pitäis olla keltään pois. Paitsi nipoilta.Olen myös tätä miettinyt. Onko ongelma sittenkin vain minussa, olenko liian suvaitsematon. Miksi jokaviikkoinen juominen ahdistaa minua. Sietäisikö muut asiaa, onko se sittenkin ihan normaalia ja minä itse epänormaali taustastani johtuen. Ap
Mitä väliä sillä on mitä joku muu kestää ja mitä joku muu haluaa tehdä? Kyseessä on SINÄ. Mitä sinä haluat. Mikä tekee sinut onnelliseksi. Mikä sinua ahdistaa. Ei sinun tarvitse tukahduttaa omia tunteitasi ja tarpeitasi muiden edestä. Tekeekö miehesi niin sinun vuoksesi? Ei tee.
Sinun velvollisuutesi on vastata oman elämäsi tasapainoisuudesta ja onnesta ja miehesi omastaan. Joko te saatte ne soviteltua yhteen tai sitten ette. Surullista, jos se on pois sinun selkänahastasi.
Tuossa vielä Kaija Koon laulun sanat kirjallisesti, koska verkkokalvolta ne saattavat porautua aivoihin paremmin kuin tärykalvolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voikaan pakottaa. Ketään ei voi myöskään pakottaa siihen, ettei ikinä ota alkoholia.
Tai polta tupakkaa, syö suklaata ym. Jokaisella on oikeus päättää näistä asioista. Ymmärrän jos juominen on joka päiväistä. Sillo kannattaa häipyä, jos ei jaksa. Mutta sitä nipotusta en ymmärrä, että koskaan ei saisi ottaa mitään.
Usein, jostain kumman syystä alkoholi nähään peikkona vaikka ottais ihan iisisti. En ymmärrä miten se voi pilata toisen illan, jos samalla vaikka katotaan sitä lempiohjelmaa tai jutellaan?
Mitä se on pois siltä toiselta? Jos kuitenkin hoitaa asiat, ei örvellä, hakkaa? Käyttäytyy hyvin ja on vaikka normaalia rennompi?
Se ei mee jakeluun. Mitä pahaa siitä voi seurata?
Vai onko kyse vaan tästä monen suomalaisen niuho asenne alkoholia kohtaan? Siitä on tehty kauhee peikko, eikä siihen oikein osata suhtautua
Et ymmärrä, että ihmiset on erilaisia? Et tykkää jostain musiikkisuuntauksesta ja puoliso kuuntelee sitä. Tuleeko hyvä fiilis? Tuntuuko koti omalta?
Kyllä kurjaa,eikö moni juo muutenkin.Tuntuu olevan joku trendi,kunnes maksa poksahtaa.Meillähän on aina syytä juhlia.itse en oo vuosiin,enkä polta,sama kumppani,juhlat on juhlittu.Kiitos elämä niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä oot menny tuommoisen kanssa yhteen. Ero ja ensi kerralla viisaammin sitten. Ei se sinun takia lopeta, tai olis lopettanu jo.
Sinulla ei ole nähtävästi mitään kokemusta alkoholeista. Osa heistä pystyy piilottamaan ongelmansa läheisiltään vuosienkin ajan. Moni alkoholisti kykenee käymään töissä ja suoriutuu tehtävistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Poistettiin kommentti, joka ei sisältänyt mitään sellasta miks se ois pitäny poistaa. Lyhyesti : kellään ei oo oikeutta sanoa, millä tavalla toinen rentoutuu. Jollekki riittää se kuppi kahvia. Toiselle se on urheilu. Jollekin lepääminen.
Jos siitä alkoholista ei ole kohtuutonta haittaa kellekkää ( väkivalta, örvellys) niin sen ei pitäis olla mikään peikko.
Jos ihminen pystyy juttelemaan ja olemaan hyvällä tuulella, ei pitäis olla keltään pois. Paitsi nipoilta.Olen myös tätä miettinyt. Onko ongelma sittenkin vain minussa, olenko liian suvaitsematon. Miksi jokaviikkoinen juominen ahdistaa minua. Sietäisikö muut asiaa, onko se sittenkin ihan normaalia ja minä itse epänormaali taustastani johtuen. Ap
Mitä jos hakeutuisit kaupunkisi mielenterveyspalveluihin juttelemaan asiasta. Siitä, että sinua mietityttää onko sinun tunteissasi vikaa ja pitäisikö sinun muuttaa tunteitasi jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Mieheni ei ole näkyvästi humalassa, mutta kyllä se persoona silti vähän muuttuu. Joka ikinen viikonloppu pitää juoda sekä perjantaina että lauantaina, varmaan kymmenkunta annosta kumpanakin päivänä.
Itse en juo ollenkaan, ehkä jonkun satunnaisen tervetulomaljan joskus.
Mies on kertonut että juominen on paras rentoutumiskeino.
Tämä kuulostaa huolestuttavan tutulta. Exällänikään ei näkynyt humala ulospäin, mutta persoona muuttui hänen juodessaan, vuosien mittaan aina vain enemmän niin että lopulta hän raivostui ja räjähti humalassa täysin olemattomista, ilmeeni oli vaikka hänen mielestään vääränlainen tai sanoin jonkin väärän sanan.
Määrät olivat hänelläkin suuria ja kasvoivat koko ajan, kun toleranssi kasvoi. Hänen humalansa ei ollut ollenkaan ns. normaalia humalaa: kukaan ulkopuolinen ei olisi edes tajunnut exän juoneen, mutta itse huomasin muutoksen persoonassa jo ensimmäisen lasillisen aikana. Krapulaakaan hänellä ei koskaan ollut, vaikka olisi juonut kuinka paljon tahansa. Hänen sukunsa miehillä oli paljon ongelmia alkoholin kanssa, ja epäilen hänelläkin olleen ns. alkoholistigeenin.
Nykyisellä tietämykselläni sanoisin, että kannattaa harkita vakavasti, onko suhdetta mielekästä jatkaa, kun toinen juo joka viikonloppu humalahakuisesti eikä näe siinä mitään ongelmaa, ja itselle se on ongelma. Tuo käytös kun ei välttämättä lopu siinä vaiheessa, jos suhteeseen syntyy lapsia, vaan päinvastoin miehen juominen saattaa vain lisääntyä, kun sitten on taas uusi "syy" juoda: täytyyhän sitä saada rentoutua rankan lapsiperhearjen uuvuttamana.
Voisin naisena kysyä, että mikä teitä pitää noissa suhteissa? Olen jättänyt miehet tuon asian takia. Ja elellyt jo vuosia yksin. Ei minun tarvitse kuluttaa elämääni jatkuvasti juovan äijän kanssa.
En vaan itse pysty käsittämään ihmistä, jonka paras rentoutumiskeino on alkoholi. Meillä ei olisi kauheasti yhteistä, koska minua alkoholi ei rentouta yhtään eikä toisen juomisen katsominen myöskään ja se, että se estäisi meitä tekemästä jotain muuta rentouttavaa.
Moni käyttää alkoholia itsehoitovälineenä, kun oikeasti tarvitsisivat terapiaa, self-helpiä, elämänmuutosta, lääkitystä tms. tai muuten vaan yrittävät puuduttaa itsensä epätyydyttävään elämäänsä yrittämättä tehdä siitä mieluisampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko sinun on elää parisuhteessa, joka ahdistaa sinua?
Ei kai pakko olekaan. Vaikealta tuntuisi lähteäkään, en toivoisi eroa. Ap
Toivotko tuollaista parisuhdetta?
En toivo. Siksi ahdistaakin. Ap
Ymmärrät kai, ettet tule saamaan toivomaasi parisuhdetta tuon miehen kanssa.
En taida täysin ymmärtää. Siltä se kyllä välillä tuntuu, mutta en osaa kokonaan heittää toivoa pois. On vaikeaa muutenkin heittää koko tähänastista elämää menemään, kun yhteistä matkaa parikymmentä vuotta. Ap
Niin, heität sen sijaan lastesi elämän menemään, eikä heiltä edes kysytä.
t: alkoholistin lapsi, jolla on nykyään paniikkihäiriö ja ahdistuneisuusoireilua
Mistä te löydätte näitä miehiä? Baarista?
Alue: Aihe vapaa
Ap, tiedän ettet pysty toimimaan heti, mutta olen iloinen, että olet alkanut kyseenalaistaa tilanteen ja miettiä vaihtoehtoja.
Olet tottunut siihen, että sinä tarpeinesi olet jonossa viimeinen, siksi olet niin voimaton ja koet, että tarvitset toisia vaikka juuri ne toiset ovat imeneet sinusta oman voimasi.
Kuuntele tuosta ajatuksella